2015-03-28: HS: Peruskoulu tuhosi Suomen – meillä on maailman parhaiten koul...

[kummastelija]

HS: Taneli Heikka
Peruskoulu tuhosi Suomen – meillä on maailman parhaiten koulutetut idiootit

Hyvinvointivaltio, hyvinvointivaltio. Semmoista se on peruskouluihmisen kanssa keskustelu. Ei ole väliä, mikä on kysymys, vastaus on aina sama.

Hyvinvointivaltio. Ihana sana, siinä on kaikki, otetaanpa tähän väliin virsi 485.

Peruskouluihminen. Jos olet alle 45-vuotias, olet luultavasti sellainen. Olen pahoillani. Kerron tässä kolumnissa, kuinka tuhositte Suomen.


Kun Nokia tahkosi tulosta kymmenen vuotta sitten, peruskouluihmiset innostuivat: tämä on meidän koulutusjärjestelmämme ansiota! Näin siis pääteltäköön: yhteiskunnan menestys tai vaikeudet voidaan johtaa sen koulutusjärjestelmästä.

Peruskoulun käynyt sukupolvi on kasvanut päättäjien ikään, ja se näkyy. Hirveää on tuho. Politiikka on sekaisin kuin seinäkello. Suomen talouskehitys on Euroopan häntäpäätä. Koulutettu väki pakenee. Peruskoulun tehtävä oli juurruttaa Suomeen tasa-arvo. No, tässä sitä ollaan yhdessä kaivon pohjalla, pääsisimmekö kaikki yhdessä kaivamalla vielä vähän syvemmälle?

Peruskouluihmisiä ryhdyttiin tuottamaan 1970-luvulla, kun vasemmisto sai toteutettua unelmansa kokonaisen elämänalueen valtiollistamisesta. Ikäluokat otettiin yhteiskunnan haltuun neljännesvuosisadaksi. Käytännössä kaikki koulutus ensimmäisestä luokasta tohtorinpromootioon sosialisoitiin.

Peruskouluihmisestä haluttiin kasvattaa niin moniarvoinen, sivistynyt ja suvaitsevainen, että kaikki muihin arvoihin perustuva opetus eliminoitiin suvaitsevaisuutta häiritsemästä. Suomen yli pyyhki jättimäinen yhdenmukaistamisen aalto, joka jyräsi sukupolvien mittaiset arvet suomalaisiin asenteisiin, poliittiseen kulttuuriin ja elinkeinorakenteeseen.

Nuorta ihmistä, joka on onnistunut pysymään tämän putken ulkopuolella, on hyvin vaikea löytää. Seuraukset tuntuvat. Peruskouluihminen on hyvinvointivaltion soturi, maailman parhaiten koulutettu idiootti.

Hyvin harvoin tapaan ihmisiä, joilla olisi kehittyneempi kyky elää maailman realiteettien ulkopuolella kuin peruskouluihmisellä, kenties uskonnollisia kultteja lukuun ottamatta. Peruskoulun yhteiskunnallisen opetussuunnitelman pohjaksi päätettiin näet ottaa kolme kulmakiveä: 1) riippumattomuus politiikassa, 2) omavaraisuus taloudessa ja 3) itseluottamus kansallisessa puolustuksessa.

Tai no, nuo olivat Pohjois-Korean Juche-aatteen kulmakivet, mutta hyvin ne vastaavat peruskouluihmisen ajattelumaailmaa.

Suomen talous on omavaraista ja riippumatonta globaaleista markkinoista. Toimivin tuotantolaitoksemme on kilometritehdas, joka sylki viimekin vuonna tuotantoennätyksen: 30 000 uutta, Euroopan tasa-arvoisimmin koulutettua työtöntä! Kansallisessa puolustuksessa Suomi vetää ihan omaa, riippumatonta linjaa, luottaa itseensä ja pysyy länsimaisen yhteistyön ulkopuolella.

Miksi yhteiskunnan oikea moniarvoisuus sitten olisi tärkeää? Siksi, että uusii tieto syntyy variaatioista ja erilaisuudesta. Hieman samaan tapaan kuin evoluutio etenee lukemattomien muunnelmien tuloksena.

Kukaan ei tiedä mitkä ideat voittavat. Tästä syystä useimmat yhteiskunnat kouluttavat lapsensa moniarvoisesti. Aatteelliset, pedagogiset ja uskonnolliset koulukunnat saavat elää rinnan. Nykyaikaisten talouksien tärkein pääoma, uusi tieto, kumpuaa tästä arvojen, talousmallien, uskomusten ja kulttuurien monipuolisuudesta.

Tämä tietoa synnyttävä variaatio on 40 vuoden ajan kitketty juurineen suomalaisesta yhteiskunnasta. Suomen menestyksen reseptiksi valittiin hyvinvointivaltio, ja kansalaiset koulutettiin puolustamaan sitä kaikissa oloissa.

Sen tuomasta tasa-arvosta voimme nyt Euroopan hitaimmin kasvavana taloutena yhdessä nauttia.

Täällä Yhdysvalloissa käy silloin tällöin peruskoulusta puhuvia asiantuntijoita. Heitä kuunnellaan mielellään, onhan Suomen koulutusjärjestelmä maailmankuulu. Puhujaa katsotaan uteliaina hetken aikaa. Mitähän annettavaa ihmisellä mahtaa olla meille?

Sitten paljastuu, että peruskouluihmisellä ei ole mitään myytävää. Ihmiset hajaantuvat.

Peruskouluihminen, koulumaailman amissi, palaa kotiin kultin lempeään syliin.

Kirjoittaja on Yhdysvalloissa, Washington DC:ssä asuva toimittaja ja yrittäjä, joka tekee väitöskirjaa digitalisaatiosta ja demokratiasta.

Suvakkiosastolle täyslaidallinen: suvakkiosaston propaganda ei olekaan moniarvoista, vaan kaikkia muita arvoja eliminoivaa. Lopputuloksena yksiarvoinen, paikallaan polkeva yhteiskunta. Helsingin Sharioissa, AD 2015. Rasti seinään.

[Tokugawa Ieyasu]

(schnaps)
Suvakkiosastolle täyslaidallinen: suvakkiosaston propaganda ei olekaan moniarvoista, vaan kaikkia muita arvoja eliminoivaa. Lopputuloksena yksiarvoinen, paikallaan polkeva yhteiskunta. Helsingin Sharioissa, AD 2015. Rasti seinään.

Minä puolestani luen tuon mokutuspropagandana. Koska kirjoittajan mielestä Suomi on monoliittinen, tasapäistävä maa niin tarvitaan lisää värinää ja monikulttuuria - kuten USA:ssa kirjoittajan mukaan. Eiko hän itse ole alle 45-vuotias, koska puhuu "kuinka [te] tuhositte Suomen"?

Aasialaiset maat kuten Japani, Korea ja Kiina ovat menneet pitkälle ilman moniarvoista koulutusta; sekä arvojen, talousmallien, uskomusten ja kulttuurien monipuolisuutta. Suomen nykyisiä ongelmia on hiukan kumma laittaa peruskoulun piikkiin.

[Faidros.]

Taneli Heikka on outo poukkoileva kokoomuslainen, josta ainakaan minä en saa mitään otetta.
Onko käteni jo liian liukastettu  an***** ö*****ä

[P]

Minä puolestani luen tuon mokutuspropagandana. Koska kirjoittajan mielestä Suomi on monoliittinen, tasapäistävä maa niin tarvitaan lisää värinää ja monikulttuuria - kuten USA:ssa kirjoittajan mukaan. Eiko hän itse ole alle 45-vuotias, koska puhuu "kuinka [te] tuhositte Suomen"?

"
Peruskouluihmisiä ryhdyttiin tuottamaan 1970-luvulla, kun vasemmisto sai toteutettua unelmansa kokonaisen elämänalueen valtiollistamisesta. Ikäluokat otettiin yhteiskunnan haltuun neljännesvuosisadaksi. Käytännössä kaikki koulutus ensimmäisestä luokasta tohtorinpromootioon sosialisoitiin."

Herra tekee väitöskirjaansa USA:ssa, joten katsoo olevansa siksi systeemin ulkopuolella?

[Bwana]

Kyllä tuossa pointtinsa on.

Olen nyt katsellut muun maailman (no ok. Brittien ja jenkkien.) koulutussysteemejä ja on pakko myöntää, että paikoitellen ne toimivat paremmin. Pitää kuitenkin muistaa, että olen ollut lähinnä "eliittikouluissa" maikkana. Saksalaista olen katsellut kahden sukulaispojan kautta. Britti-hommia tulee myös katseltua oman tyttären kautta.

Noissa kouluissa esimerkiksi matematiikan saralla vaaditaan oppilaalta paljon enemmän. "Äidinkielen" eli englannin opetuksessa analysoidaan tekstejä hyvin pienestä pitäen. Kilpailuja on asiassa kuin asiassa ja lapsia kannustetaan kilvoittelemaan. Vaatimustaso on kova/opittava materiaali tulee oppilaille kahta-kolmea vuotta aiemmin kuin Suomessa. Se tuo sitten esiin noiden järjestelmien toisen puolen.

Ne tuovat esiin lahjakkuudet/hyvät opiskelijat. Ne ovat systeemien/kansakuntien tuotoksia joilla on periaatteessa rajaton määrä talenttia reservissä. Tai siis tarpeeksi lahjakkaita kakaroita löytyy aina riittävästi noiden yhteiskuntien/kansalaisyhteiskuntien johtopaikoille. Muut voivat sitten mennä bensapumpulle tai Tescon kassalle (paitsi että niissäkin ovat automaattikassat yleistyneet). Jo pienestä pitäen lasten/nuorten on ymmärrettävä että maailma on kilpailua. Mitä tapahtuu niille kersoille jotka esim. kypsyvät hitaammin kuin toiset? Ritalinia käytetään paljon ja ihan ääripäänä Japanissa päiväkoti-ikäiset hyppäävät sillalta epäonnistuttuaan ala-koulun pääsykokeissa. Ei sekään nyt hyvä ole. Opettajat ovat korostetusti vain opettajia, eivät kasvattajia. He toimivat erittäin tiukkojen opetussuunnitelmien puitteissa. Opetussuunnitelmien noudattamista valvotaan todella tarkasti. Systeemi on tiukka sen vuoksi että siitä koitetaan tehdä "opettajavarma". Kun eihän esim. britti-maikkalla ole mitään käsitystä edes kehityspsykologian, ihmisen biologian saati minkäänlaisen kasvatustieteen edes perusteista. Saati sitten opetettavien aineiden edes pääpiirteistä. Helvetti, mulla on ollut kollegana arkeologiaa pääaineenaan (kandi) lukenut mimmi, joka puolen vuoden opetreenillä pätevöityi alakoulun opettajaksi.

En näe pienen kansakunnan tienä tuota. "Leave no man behind"-ja silleen. Se on sitten ihmisen oma asiansa mitä aikuisena tekee. Mun puolestani saa syrjäytyä jos sitä haluaa. Sitä ei vaan pitäisi tehdä niin helpoksi tieksi... No joo, ot.

Peruskoulu/suomalainen maikka on, vaikka jäävi olenkin sanomaan, maailman mittapuulla kokolailla kova rauta. Tuolle koululle tekisi kuitenkin hyvää tasokurssit.

[Tavan]

Eläköitynyt kansakoulunopettaja kertoi minulle, että hänestä peruskoulu-uudistuksen seuraamukset olivat lopen masentavia. Se rapautti nuorison parissa koulun arvostusta. Oppikoulu oli henkilötasolla arvokas juttu. Koulusta saatettiin oikeasti erottaa ja luokalle jääminen oli todellinen uhka. Nykyään kaikki pidetään mukana vaikka väkisin päätyyn asti. Ei ole mitään menetettävää, perseillä saa mielin määrin ja loputtomasti joustetaan.

[Tokugawa Ieyasu]

Suomen järjestelmän hienous oli - ainakin rikastettujen koulujen ilmestymiseen asti - että hyvän peruskoulutuksen sai kaikkialla, Utsjoelta Hankoon. Yhdysvalloissa ja Britanniassa täytyy muuttaa hyvän koulun lähelle jollei halua lapsiaan läävään. Dallas- Forth Worthin alueella oli pieni Coppellin kaupunki, jonne kaikki lapsiperheet haaveilivat muuttavansa 90-luvun puolivälissä. Oma kaupunkimme Englannissa omaa hyvät state schoolit, ja talojen hinta on helposti +40% kalliimpi kuin naapurikaupungeissa.

Kuten Bwana sanoi, isossa maassa on rahkeita "kilpailuttaa" ja poimia hyvät suoriutuvat nuorena. Se tietysti maksaa yksityiskoulussa paljon rahaa, ja kaikilla neropateillakaan ei ole maksukykyisiä vanhempia.

Japani on toinen asia. Koulut ovat enenmän tai vähemmän samanlaisia, ja kilpailutus tulee seuraavalle koulutusasteelle siirryttäessä. Preppikoulu eli "juku" on jokaisen japanilaislapsen arkea, mutta siinä ei ole mitään moniarvoista tai kulttuurien monipuolisuutta. Japanilainen tasapäistetään tehokkaammin kuin suomalainen.

[nollatoleranssi]

Jopa wikipedia mainitsee Taneli Heikan hyvinvointivaltion ja peruskoulujärjestelmän vastustajana... 

Tuo juttu on taidettu ymmärtää hieman väärin. Samanlaista propagandaa siinä on, mutta lähtökohdat ajatteluun ovat hyvin kokoomuslähtöiset.

Peruskoulujärjestelmä itsessään on ollut loistava ja siitä on tullut kiitosta maailmaltakin. Se on yksi maailman tasa-arvoisimmista koulujärjestelmistä.

Pohjoismaalainen hyvinvointivaltio on toinen menestystarina. Näiden kahden järjestelmän ansiosta Suomi onkin  yksi maailman rikkaimmista ja tasa-arvoisimmista valtioista nykyisin. Kummatkin lähtöisin vasemmistoajattelusta.


Suomalaisten huonot myyntitaidot johtuvat muista asioista kuin ed. mainituista. Poliittinen päätöksentekokin on enemmän keskustelevaa, ei diktaattorimaisia yhden suunnan päätöksiä. Sallii se silti vahvan johtajan, jos sellainen löytyy.

[siviilitarkkailija]

Peruskoulu ei ole suomalaisen hyvinvointivaltion tuhoaja vaan sen yksi rakentaja. Suomalaisen hyvinvointivaltion tuhoaja on vihreä liike.  Vihreä ovat kirjoittaneet ja kirjoittavat shekkejä joita suomalainen keho ei kertakaikkiaan pysty lunastamaan.*

* Top gun quote "Your ego writes cheques your body can't cash.

[Lahti-Saloranta]

Eläköitynyt kansakoulunopettaja kertoi minulle, että hänestä peruskoulu-uudistuksen seuraamukset olivat lopen masentavia. Se rapautti nuorison parissa koulun arvostusta. Oppikoulu oli henkilötasolla arvokas juttu. Koulusta saatettiin oikeasti erottaa ja luokalle jääminen oli todellinen uhka. Nykyään kaikki pidetään mukana vaikka väkisin päätyyn asti. Ei ole mitään menetettävää, perseillä saa mielin määrin ja loputtomasti joustetaan.

Opettaja on aivan oikeassa.
Peruskoulu oli alussa ihan hieno juttu tasokursseineen. Se tarjosi yhtäläiset koulutusmahdollisuudet sosiaalisesta asemasta riippumatta ja tasokurssien myötä jokaisen kykyjen mukaisen koulutuksen. Tasokurssi sitten hävisivä ja tilalle tuli ajatus etä kaikki on tasa-arvoisia riippumatta kyvyistä. Koulun arvostus romahti kun siitä selvisi vaikka ei olisi lukemaan oppinut. Ennen luokalle jäänti oli tosiaan ukha jota pelättiin. Tosin kyllähän opettajat hieman joustivat jos oppilas todella yritti mutta kyvyt eivä vain riittäneet. Oppikoulussa ei tosin joustettu.
Nykyään tuo eläköitynyt opettaja saisi varmaan sydärin kun näkisi kuinka nykyään koulussa integroidaan ja torjutaan leimautumista.

[Tokugawa Ieyasu]

Sanotaan nyt tähän samalla, että minun peruskouluvuoteni olivat 70-luvun puolivälistä 80-luvun puoliväliin. Mitä sen jälkeen on tapahtunut Suomen peruskoulujärjestelmässä en tiedä, mutta mielestäni sain koulussa hyvät eväät lukiota ja yliopistoa, ja aikuisen elämää varten. Kenties hommeli on mennyt sittemmin mihin sattuu.

[Alkuasukas]

Hämmentävää. Heikan ja Boxbergin pefletti Lumedemokratia oli hyvä. Boxberg on kunnostautunut mokuttajana, Heikka on minulle mysteeri.

Suomalainen peruskoulu tuottaa virkamiehiä. Jos suomalainen koulu olisi oikeasti hyvä, siitä oltaisiin valmiita maksamaan. Sovitaan vaikka niin, että se on maailman parhaita loppukäyttäjälle maksuttomia tekeleitä.

[Bwana]

Suomalainen peruskoulu tuottaa virkamiehiä. Jos suomalainen koulu olisi oikeasti hyvä, siitä oltaisiin valmiita maksamaan. Sovitaan vaikka niin, että se on maailman parhaita loppukäyttäjälle maksuttomia tekeleitä.

Vähän niinkun joo. Tosin ongelma on enemmänkin siinä että niitä niitä virkamiespaikkoja on liikaa tarjolla. Järjetelmän tuote.

Mitä tulee tuohon lainaamaani kolmanteen lauseeseen niin 5,5 miljoonan kansakunnassa loppupeleissä tuon skippaaminen tarkoittaa sisällissotaa. Se on jo nähty.

[törö]

Peruskoulun keskeinen ongelma tuli siihen vahingossa.

Sitä kehiteltiin voimakkaan poliittisen vastakkainasettelun aikaan ja mallia otettiin kommunistisista maista, joissa koulut olivat edistyksellisiä, koska stalinistisen tyylin tilalle oli pitänyt keksiä jotain uutta ja toimivampaa.

Näin sitten luotiin opetusympäristö, joka on kuin yhden puolueen maassa. 70-luvulla se piti turhan poliitisen rähinän kurissa, joten sitä pidettiin hyvänä asiana.

Sivuvaukutuksena kaikki puolueet ovat nykyisin aika samanlaisia eikä asioista osata keskustella. Aina pitää olla konsensus, joka on suunnillen väljähtyneiden poliittisien kantojen keskiarvo, eikä sen liiallinen arvosteleminen kuulu hyviin tapoihin.

Oikeiston pitää olla melkein kuin vasemmisto ja päinvastoin. Muuten ne eivät osaa keskustella keskenään.

[Foundation]

– Tulen työläisperheestä, jossa tykättiin hyvinvointivaltiojutuista. Mutta mitä enemmän perehdyin taloustieteeseen, sitä enemmän aloin kyseenalaistamaan hyvinvointivaltion nimissä tehtyjä ratkaisuja, hän sanoo.

Ketolan mukaan Suomi ei muutu ennen kuin rahat loppuvat. "Sama olla edesauttamassa kehitystä".

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ketola%20viro%20yrittaminen-26848

Työläiset kyseenalaistavat kaiken paitsi eivät saavutettuja etuja. Olisihan se varmasti sietämätöntä elämää vihata herraa ja olla herra samaan aikaan.