2015-03-23 IL: Pääkirjoitus: Maahanmuutto on vaikea vaaliteema

[Iloveallpeople]

Maahanmuutto on vaikea vaaliteema

Maahanmuuttokeskustelussa menevät puurot ja vellit sekaisin.

...
Vaalien alla erityisesti perussuomalaiset ovat halunneet nostaa esiin maahanmuuton ongelmia. Teema on vaikea myös perussuomalaisille, koska hallitusvastuuseen valmistuva puheenjohtaja Timo Soini haluaisi käsitellä maahanmuuttoa vain taloudellisena kysymyksenä, kun taas puolueen maahanmuutto-ohjelman kirjoittanut Jussi Halla-aho pitää jopa monikulttuurisuutta mörkönä.
...

Maahanmuutosta käytävää keskustelua vaikeuttaa osaltaan se, että samaan nippuun paketoidaan usein pakolais-, turvapaikka- ja työperäinen maahanmuutto.

Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen kuitenkin töihin ja osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen. Muun muassa Roviolla on tällä hetkellä Espoossa töissä 38 eri kansallisuutta.
...

Kun Suomea verrataan maahanmuuttoa suosivaan Ruotsiin, käy selväksi, että länsinaapurin talous, työllisyysaste ja velan vähyys ovat paljon paremmalla tolalla kuin Suomen.
...

Kreeta Karvala

Iltalehti

[Tosiasiallinen Nuiva]

Maahanmuutto keskustelu on vaikeaa toimittajille. Juuri he sotkevat iloisesti kaikki eri mamuryhmät yhteen ja kieltäytyvät erittelemästä haitallisia maahanmuuttajia kätkemällä heidät esim. tässä tapauksessa Rovion länsimaisten koodareiden selän taakse. Kuinka monta somalia tai kurdia Roviolla on töissä?

[foobar]

Maahanmuutto on vaikea vaaliteema, koska muilla puolueilla ei tunnu olevan argumentteja jotka neutralisoisivat Halla-aholaiset argumentit taikaiskusta politiikan taistelutantereelta. Pelkkä auktoriteeteilla argumentointi ja syyllistäminen alkaa olla kulunutta meininkiä.

Ja tuossakin kirjoituksessa piti olkiukkoilla, implikoiden että nimenomaan Perussuomalaiset tekevät kaikenlaisia yleistyksiä ja stereotypisointeja. Muiden puolueiden ongelmana on pikemminkin se, että ne ovat oman dogmatiikkansa ja emme-voi-menettää-kasvojamme-strategiansa myötä pakotettuja sanomaan asioita, joita nykyisen maahanmuuttopolitiikan koko kirjon kanssa tekemisiin päätyvät kansalaiset eivät voi tunnistaa paikkansapitäviksi. Pidemmän päälle sellaisella toiminnalla menettää kyllä uskottavuutensa, varsinkin jos koko poliittisen agendan tavoitteena on lisätä nykyisen kaltaista ulkomaalaispopulaatiota, parantamatta sen laadullista koostumusta.

[Golimar]

Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen kuitenkin töihin ja osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen.

Tuo toimittajan väite on pelkkä törkeä valhe. Suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista tulee avokätisen sosiaaliturvan houkuttelemina ja ne tuhoavat suomalaista yhteiskuntaa.

Maahanmuuton tunnusluvut 2013
•    Opiskelijan oleskelulupa myönnettiin
kaikkiaan 5 426 hakijalle. EU-kansalaisia
rekisteröitiin opiskelijastatuksella 921.
•    Suurin osa opiskelijan oleskeluluvista
myönnettiin Venäjän, Kiinan ja Vietnamin
kansalaisille.
•    Oleskelulupahakemusten määrä laski
edellisvuoteen verrattuna viidellä prosentilla
(2013: 5 755).
TURVAPAIKKA
•    Suomessa jätettiin kaikkiaan 3 238 turvapaikkahakemusta.
•    Suurin osa myönteisistä päätöksistä tehtiin
Irakin, Somalian ja Venäjän kansalaisille,
jotka olivat myös suurimmat hakijaryhmät.
•    Suomeen otettiin yhteensä 746 kiintiöpakolaista.

PERHESITEEN PERUSTEELLA TAPAHTUVA
MAAHANMUUTTO
•    Oleskelulupa perhesiteen perusteella
myönnettiin kaikkiaan 6 460 hakijalle ja
EU-kansalaisten rekisteröintejä perhesiteen
perusteella tehtiin kaikkiaan 3 506.
•    Eniten oleskelulupia perhesiteen perusteella
myönnettiin Venäjän, Somalian ja Intian
kansalaisille.
TYÖPERUSTEINEN MAAHANMUUTTO
•    Oleskelulupa työnteon perusteella myönnettiin
kaikkiaan 4 938 kolmannen maan
kansalaiselle1 ja EU-kansalaisten rekisteröintejä
työnteon perusteella tehtiin 7 382.
•    Eniten työperusteisia oleskelulupia myönnettiin
Intian, Venäjän ja Ukrainan kansalaisille.

http://www.migri.fi/download/54460_EMN_Maahanmuuton_tunnusluvut_2013_final.pdf?9afa78ebec0cd288

[foobar]

Maahanmuutto keskustelu on vaikeaa toimittajille. Juuri he sotkevat iloisesti kaikki eri mamuryhmät yhteen ja kieltäytyvät erittelemästä haitallisia maahanmuuttajia kätkemällä heidät esim. tässä tapauksessa Rovion länsimaisten koodareiden selän taakse. Kuinka monta somalia tai kurdia Roviolla on töissä?

En ole töissä Roviolla, mutta olen kylläkin töissä ohjelmistokehitystä tekevässä yrityksessä joka on palkannut paljon uutta porukkaa kännykkä-Nokian romahduksen jälkeisenä aikana. Sisäinen toimintakielemme monien muiden oikeasti kansainvälisesti ja kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten tapaan on englanti. Silti lukuunottamatta paria Nokia-intialaista kaikki toimistomme työntekijät ovat eurooppalaisia tai pohjoisamerikkalaisia, suomalaisten lisäksi pääasiassa lähialueilta tulleita pitkään Suomessa työskennelleitä maahanmuuttajia. Koulutustaso vaihtelee, mutta ylempi länsimainen korkeakoulututkinto lienee mediaani.

Vahvasti epäilen, etteivät nk. "varsinaiset maahanmuuttajat" pärjäisi firmassa edes siivoojina aiheuttamatta haittaa yrityksen toiminnalle. Valitettavasti.

[HDRisto]

Talous kasvaa kruunuina mitaten, mutta per nuppi Ruotsi menee alamäkeä.

[Nikolas]

Joillekin toimittelijoille maahanmuutto on vaikea teema.

[Roope]

(Borgin ja Vartiaisen raportin ketjusta)

Pääkirjoitus: Maahanmuutto on vaikea vaaliteema

Maahanmuuttokeskustelussa menevät puurot ja vellit sekaisin.

Iltalehti 22.3.2015

Niinpä menevät, etenkin toimittajilta.

OECD:n laskelmien mukaan maahanmuuton aiheuttamat menot Suomen julkiselle taloudelle olivat vuonna 2011 tuloja pienemmät.

Ei, vaan OECD:n raportin kattavimman laskelman mukaan maahanmuuttajien aiheuttamat menot olivat Suomessa suuremmat (OECD: International Migration Outlook 2013, taulukko sivulla 159, oikeanpuolimmainen sarake).

OECD esitti raportissa myös pelkistetymmän ns. baseline-laskelman (saman taulukon vasemmanpuolimmainen sarake), jonka viitataan osoittaneen maahanmuuton kannattavaksi, mutta laskelma oli paljon suppeampi, jätti pois 40 prosenttia julkisista menoista, eikä esimerkiksi turvapaikkajärjestelmän kuluja laskettu siinä maahanmuuton kuluiksi. Baseline-laskelman käyttämiselle kattavamman laskelman sijaan ei ole oikein muuta syytä kuin tarkoituksellinen harhaan johtaminen. Itse raportissa kyllä asiaankuuluvasti huomautetaan baseline-laskelman puutteista verrattuna muihin esitettyihin laskelmiin.

Maahanmuutosta käytävää keskustelua vaikeuttaa osaltaan se, että samaan nippuun paketoidaan usein pakolais-, turvapaikka- ja työperäinen maahanmuutto.

Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen kuitenkin töihin ja osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen. Muun muassa Roviolla on tällä hetkellä Espoossa töissä 38 eri kansallisuutta.

"Vain alle kymmenesosan maahanmuutosta arvioidaan olevan työperäistä (..) vuonna 2009 se oli jälleen alle 10 prosenttia (8,8%)."
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 13/2012, s. 15

Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen (kok) raportin mukaan työperäinen maahanmuutto on tärkeä osa ikääntyvän Suomen talouskasvua. Mutta tutkijoiden väite ammutaan heti alas kommentilla että "työllistetään ensin omat työttömät, ennen kuin aletaan hyysätä muun maailman työnhakijoita".

Vartiaisen raportissa ei esitetä arviota maahanmuuton osuudesta Suomen talouskasvussa. Siinä ei myöskään esitetä arviota, mitkä olisivat raportissa ehdotetun tarveharkinnasta luopumisen vaikutukset.

Kun ehdotettu lakimuutos ei perustu oikein mihinkään, ei ole paljon väliä, millä perusteilla se ammutaan alas. Huonotkaan vasta-argumentit eivät nosta huonosti perustelujen väitteiden arvoa.

Kun Suomea verrataan maahanmuuttoa suosivaan Ruotsiin, käy selväksi, että länsinaapurin talous, työllisyysaste ja velan vähyys ovat paljon paremmalla tolalla kuin Suomen. Ruotsin työllisyys on kasvanut vuoden 2010 jälkeen noin 225 000 hengellä, ja kasvusta lähes puolet on ollut maahanmuuttajien työllisyyden kasvua. Samaan aikaan Suomessa työvoima on supistunut, eli yhä pienempi työtä tekevien joukko yrittää vastata hyvinvointipalveluiden rahoittamisesta.

Tässä sekoitetaan vartiaismaisesti asioita keskenään. Ruotsissa kantaväestön ja eurooppalaisten maahanmuuttajien työllisyysaste on hyvä, ja työllisyyden kasvusta lähes puolet on tosiaankin ollut maahanmuuttajien työllisyyden kasvua, mutta EU:n ulkopuolelta tulevien (joita tarveharkinnasta luopuminen koskee) maahanmuuttajien työllisyysaste on surkea. He myös vastaavat työttömien ja työn ulkopuolelle jäävien määrän kasvusta paljon suuremmalla osuudella kuin työllisyyden kasvusta.

EU:n ulkopuolinen kouluttamattomien ihmisten maahanmuutto on ruotsalaiselle yhteiskunnalle rasite, vaikka osa heistä työllistyykin.

Suomen ongelmana on myös se, että investoinnit supistuvat. Vartiaisen mukaan investoinnit supistuvat, koska työvoima vähenee ja kansainväliset yritykset pitävät Suomea maana, jossa ei ole kasvupotentiaalia.

Tämän vuoksi Suomen pitäisi edesauttaa työperäistä maahanmuuttoa ja helpottaa ulkomaisten työntekijöiden palkkaamista.

Vartiainen ei ole perustellut, miksi kansainväliset yritykset haluaisivat rekrytoida Suomeen kouluttamatonta halpatyövoimaa EU:n ulkopuolelta. Sitä paitsi Vartiainen ei halua lisätä vain työperäistä maahanmuuttoa vaan kaikkea työikäisten maahanmuuttoa, koska hänen mukaansa maahanmuuttajien heikko työllistyminen johtuu työmarkkinoiden rakenteellisista ongelmista, ei maahanmuuttajien ominaisuuksista.

Mutta samalla Suomen pitää myös purkaa nykyiset sosiaaliturvan kannustinloukut, jotta työn tekeminen on kaikille Suomessa asuville aina kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen.

Tulihan se sieltä. Jos sosiaaliturvan kannustinloukut puretaan siinä mitassa kuin Vartiainen on vihjaillut, ja sen seurauksena kantaväestön työllisyysaste nousee Ruotsin lukuihin, on entistäkin vähemmän tarvetta lisätä kouluttamattoman halpatyövoiman maahanmuuttoa. Etenkin kun yksi Ruotsin opetuksista on, että sosiaaliturvaan rakennetut kannustimet eivät tehoa samalla tavalla EU:n ulkopuolelta saapuviin kouluttamattomiin maahanmuuttajiin kuin kantaväestöön.

[Jari Leino]

Minun mielestäni maahanmuutto ei ole lainkaan vaikea vaaliteema.

Siitä lähdetään, että Suomi ei välttämättä tarvitse minkäänlaista maahanmuuttoa. Ja nykyisissäkin on paljon sellaisia, joista pitäisi päästä eroon.

[op]

Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen kuitenkin töihin ja osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen.

Tuo toimittajan väite on pelkkä törkeä valhe. Suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista tulee avokätisen sosiaaliturvan houkuttelemina ja ne tuhoavat suomalaista yhteiskuntaa.

Ottamtta kantaa määriin, niin juuri näin jossain jutun, jonka mukaan työn perässä tulevista on maasta poistunut 5v. sisällä 80 %, kun taas turvapaikanhakijoista yms. jäljellä on 90 %. Eli puhutaan ihan eri ilmiöstä. Toinen ryhmä vierailee, toinen tulee jäädäkseen.

[Arvoton]

Jos maa on sikarikas, jossa mm. lähemmäs puoli miljoonaa suomalaissukuista ja muutama jugojen jälkeläinen painavat hommia, se pärjää haittamuutosta huolimatta. EI haittamuuton ansiosta. Toki haittamaahanmuutto työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä vakuutusyhtiöissä, remonttifirmoissa, sossussa, maan Kelassa, jne.

Ja Suomi Lipponen junttasi tähän maahan euron väkisin toisin kuin Ruotsi.

[Ari-Lee]

Maahanmuutosta käytävää keskustelua vaikeuttaa osaltaan se, että samaan nippuun paketoidaan usein pakolais-, turvapaikka- ja työperäinen maahanmuutto.

Toimittelijat kaatakaa itsellenne.

Toimittelijat ja riemuidarihallitus ovat tarkoituksenmukaisesti sotkeneet haittamaahanmuuton työperäiseen. VOK:ssa notkuvasta tulee 3kk:ssa työperäinen. Ryöstelevät romanian kansalaiset, turistit ovat työperäisiä. Työpaikat vain puuttuvat.