2014-2015 Times Higher Education World University Rankings

[qwerty]

Korkea PISA sijoitus on ihan kiva juttu, mutta oikea osaaminen määritellään yliopistotasolla.

Tänään julkaistiin World University Ranking
Fifth annual list of the world's 100 most prestigious universities, as judged by 10,000 senior academics from across the world.

Kategorioita on seitsemän.

Reputation - 1) Harvard, USA 2) Cambridge, UK 3) Oxford, UK (Helsinki jaetulla sijalla 81-90. Ruotsista kaksi. Karolinska 45. sekä Uppsala T81-90)
Arts and humanities - 1) Stanford, USA 2) Harvard, USA 3) Chicago, USA (Helsinki 65.)
Clinical, pre-clinical and health - 1) Oxford, UK 2) Harvard, USA 3) Cambridge, UK (Ei suomalaisia. Ruotsista neljä. Karolinska 15.)
Engineering and technology - 1) Massachusetts (MIT), USA 2) Stanford, USA 3) Caltech, USA (Aalto T100, Ruotsista neljä)
Life sciences - 1) Harvard, USA 2) MIT, USA 3) Cambridge, UK (Helsinki 57. Ruotsista viisi)
Physical sciences - 1) Princeton, USA 2) MIT, USA 3) Harvard, USA (Helsinki 75. Ruotsista kolme)
Social sciences - 1) Stanford, USA 2) MIT, USA 3) Oxford, UK (ei suomalaisia, eikä ruotsalaisia)

Listauksista voi valita maanosakohtaisen rankkauksen. Tiedä mihin asti nuo ulottuvat, mutta eihän noita Euroopassa sentään tuhansittain ole. "Social sciences" kattanee somalien sopeutumiskartoitus tutkimukset yms. hömpän. Katsotaanpa rankingia... Suomalaisia yliopistoja on listalla seitsemän. Jaetulle jumbosijalle sijoittuvat (T351-400). Itä-Suomen yliopisto ja  Turun yliopisto. Sijaa paremmin pärjää Tampereen yliopisto. Tämä on 10 000 korkeasti koulutetun johtopäätös.

Tuo arvatenkin johtaa siihen että määrärahoja nostetaan, varsinkin Itä-Suomen yliopiston sosiaalisten "tieteiden" kohdalla

Ruotsalaisten yliopistojen yliedustus on mielenkiintoinen asia. Perinteitä toki on, varsinkin Karolinskalla, mutta että noin moni noin usealla listalla. Mutuna. Listoja sen kummemmin tarkastamatta päihittävät kaikki muut paitsi jenkit, britit ja saksalaiset. Ryhmään muu kuuluu mm. Japani, Kiina, E-Korea, Ranska, Venäjä...

[Trendkill]

Tuo arvatenkin johtaa siihen että määrärahoja nostetaan, varsinkin Itä-Suomen yliopiston sosiaalisten "tieteiden" kohdalla

Suomessa ei selvästikään ole tarpeeksi rasismitutkimusta. Suomesta voisi tulla oikea rasismitutkimuksen suurvalta.

[guest12632]

En sano, että nämä ranking-listat täysin turhia ovat, mutta niissä on aina kova painoarvo viittauksien määrällä. Tässäkin se on 30%. Jostain kumman syystä englanninkieliset maat pärjäävät hyvin.

[JJohannes]

En sano, että nämä ranking-listat täysin turhia ovat, mutta niissä on aina kova painoarvo viittauksien määrällä. Tässäkin se on 30%. Jostain kumman syystä englanninkieliset maat pärjäävät hyvin.

Puhumattakaan populäärikulttuurin kautta tutuista yliopistoista. Ajatellaanpa jos teet jonkun kohtalaisen merkittävän tieteellisen löydöksen Helsingin yliopistossa. Kiinnostuuko kansainvälinen lehdistö sinusta pätkääkään (vaikka tutkimus olisi julkaistu englanniksi) ja viittaavatko muut tutkijat sinuun läheskään niin todennäköisesti kuin jos olisit Harvardin tai Oxfordin tutkija? Perinteisillä eliittiyliopistoilla on myös paljon enemmän resursseja itse mainostaa tutkijoitaan.

Jonkun Harvardin maine on myös kova, koska siellä opiskelee raharikkaiden jälkikasvu ja sieltä valmistuneet päätyvät syöttöporsaiksi (vai pitäisikö sanoa kultaisiksi vasikoiksi) amerikkalaiseen julkiseen hallintoon. Hyvää mainettahan mitattiin tässä 10 minuutissa täytettävällä lyhyellä kyselyllä, jossa "maailman johtavat akateemikot", todennäköisesti pääosin anglo-amerikkalaiset, saivat kertoa heidän mielestään cooleimmat yliopistot.

Suomen osalta ei yllätyksiä. Humanistiset tieteet (ja teologia, jonka amerikkalaiset laskevat "humanismiksi"), biotieteet ja fysiikka ovat olleet suomalaisten vahvuuksia jo pitkään.

[qwerty]

Tieteen alan Nobel voittajista melkoisen moni on saanut peruskoulutuksen noissa listan kärkipään yliopistoista. Sattumalta?
Polvelta heittäen... 90% viimeisistä sadasta? Väitteen saa kumota!

[JJohannes]

Tieteen alan Nobel voittajista melkoisen moni on saanut peruskoulutuksen noissa listan kärkipään yliopistoista. Sattumalta?
Polvelta heittäen... 90% viimeisistä sadasta? Väitteen saa kumota!

Joka alallahan jaetaan vain yksi palkinto vuosittain. Tarkoitatko viimeisen sadan vuoden aikana palkinnon saaneita? Siis esimerkiksi vuoden 1915 jälkeen fysiikan Nobelin voittaneista 90% olisi Harvardista, MIT:sta, Oxfordista, Princetonista, Stanfordista tai Cambridgestä?

2010-luvun fysiikan nobelistit on ainakin koulutettu seuraavasti:
Kioton yliopisto 2
Nagoyan yliopisto 1
Tokushiman yliopisto 1
Edinburghin yliopisto 1
Université libre de Bruxelles 1
Berkeley 1
Pariisin yliopisto 1
Arizonan yliopisto 1
MIT 1
Harvard 1
Moskovan fysiikan ja teknologian instituutti 2
Pennsylvanian yliopisto 1

Näyttäisi siltä, että 14% (tai 21%, jos Berkeley lasketaan mukaan) viime aikojen fysiikan nobelisteista on koulutettu noissa aivan kärkipään huippuyliopistoissa. Nobelistien osuus ei muutenkaan kerro mitään yliopiston tasosta. Tietenkin lahjakkaat tulevat tiedemiehet hakeutuvat opiskelemaan hyvämaineisiin yliopistoihin, koska heillä on edellytykset tähdätä korkealle tiedemaailmassa. Kuitenkin on mahdollista, että vaikkapa se fyysikko olisi kyennyt aivan samaan suoritukseen Helsingin yliopistossa.

[Saturoitunut]

Tieteen alan Nobel voittajista melkoisen moni on saanut peruskoulutuksen noissa listan kärkipään yliopistoista. Sattumalta?
Polvelta heittäen... 90% viimeisistä sadasta? Väitteen saa kumota!

Lienee paljon todennäköisempää, että nobelistit ovat saaneet koulutuksensa jossain muualla, mutta että heidät on sittemmin hankittu kovalla palkalla eliittiyliopistoihin tutkimaan ja opettamaan.

[qwerty]

Kuitenkin on mahdollista, että vaikkapa se fyysikko olisi kyennyt aivan samaan suoritukseen Helsingin yliopistossa.

On juu. Suunnilleen yhtä todennäköistä kuin se että Mogadishun yliopistosta valmistunut koneinsinööri palkattaisiin Kone Oy:lle. Mahdollista, mutta melko epätodennäköistä.

[Juffe]

Kuitenkin on mahdollista, että vaikkapa se fyysikko olisi kyennyt aivan samaan suoritukseen Helsingin yliopistossa.

On juu. Suunnilleen yhtä todennäköistä kuin se että Mogadishun yliopistosta valmistunut koneinsinööri palkattaisiin Kone Oy:lle. Mahdollista, mutta melko epätodennäköistä.

Helsingin yliopistosta tiedä, mutta Turun yliopistossa se ainakin näyttäisi olevan mahdollista:

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Artikkelit/Sivut/nobelin-siemen-kylvettiin-Turun-yliopistossa.aspx

[qwerty]

Hänen nerokkuus oli Turun yliopiston ansiota? Eihän tossa mitään. Hyvä Turku! Yksi tuhannesta Nobelistista on saanut osan oppista Suomen Turuss. Upeeta, mahtavaa! Tosin hän ei ole suomalainen... 

[JJohannes]

Kun asia alkoi kiinnostamaan itseänikin niin tässä on kirjallisuuden, lääketieteen ja kemian 2000-2014 Nobel-voittajien yliopistot, jossa he ovat suorittaneet "peruskoulutuksensa" eli joko kandidaatin tai maisterin tutkinnon. Olen kursivoinut MIT:n, Stanfordin, Oxfordin, Cambridgen, UCLA:n/Berkeleyn, Yalen ja Princetonin ja merkinnyt prosentin, kuinka moni voittajista on opiskellut niissä. Harvardin menestys kemiassa yllätti hieman minut.

Kirjallisuus 2000-2014 7%
Ei korkeakoulutusta 4
Länsi-Ontarion yliopisto 1
Kansanarmeijan taidekorkeakoulu 1
Tukholman yliopisto 1
San Marcosin kansallinen yliopisto 1
Timisoaran yliopisto 1
Perpignanin yliopisto 1
Istanbulin yliopisto 1
Royal Central School of Speech & Drama 1
Teksasin yliopisto 1
Oxfordin yliopisto 1
Beijing Foreign Studies University 1

Lääketiede 2000-2014 33%
UCLA 4
Oxfordin yliopisto 3
Oslon yliopisto 2
McGill -yliopisto 2
Pariisin yliopisto 2
Cambridgen yliopisto 2
Yalen yliopisto 1
Osaka Kyoiku -yliopisto 1
Strasbourgin yliopisto 1
Bangorin yliopisto 1
Melbournen yliopisto 1
Düsseldorfin yliopisto 1
Antioch College, Ohio 1
Coloradon yliopisto 1
Adelaiden yliopisto 1
Länsi-Australian yliopisto 1
Washingtonin yliopisto 1
Columbian yliopisto 1
Queen Mary College 1
Case Institute of Technology 1
MIT 1
Witwatersrandin yliopisto 1
Birminghamin yliopisto 1
Caltech 1
Harvardin yliopisto 1
Hamilton College 1
Lundin yliopisto 1

Kemia 2000-2014 21%
Harvardin yliopisto 6
Jerusalemin heprealainen yliopisto 3
Technion, Israel teknologiainstituutti 2
UCLA 2
Washingtonin yliopisto, St. Louis 1
Heidelbergin yliopisto 1
Caltech 1
King's College 1
Columbian yliopisto 1
Minnesota Duluth -yliopisto 1
Hokkaidon yliopisto 1
Tokion yliopisto 1
Lawrencen yliopisto 1
Maharaja Sayajirao -yliopisto 1
Nagasakin yliopisto 1
Stuttgartin teknillinen yliopisto 1
Floridan yliopisto 1
École supérieure de chimie, physique, électronique de Lyon 1
Washingtonin osavaltionyliopisto 1
Brandeisin yliopisto 1
Augsburg College 1
Bernin yliopisto 1
Tohokun yliopisto 1
Berea College 1
Dartmouth College 1
Kioton yliopisto 1
Tokion teknologinen instituutti 1
Uuden-Seelannin yliopisto 1
Nebraskan yliopisto 1

[guest12632]

Korkea PISA sijoitus on ihan kiva juttu, mutta oikea osaaminen määritellään yliopistotasolla.

Sinun ei tarvitse olla huolissasi Suomen yliopistojen tasosta. Olen katsonut jenkkilän ihmeiden videoluentoja netistä. Ihan samoja asioita siellä opetetaan kuin täälläkin.

[Alkuasukas]

Huippuyliopistoista ei tule huippujohtajia, joten ei se nyt autuaaksikaan tee. Kotimaisten yliopistojen yksi ongelma on se, että opiskelu on monella linjalla itseopiskelua ja vastaa siten kirjekurssia. Huippuyliopistoilla on huippuluennoitsijat ja professorit.

[JJohannes]

Fields-mitali eli "matematiikan nobel" vielä vuodesta 1936 tähän päivään (jaetaan vain kerran neljässä vuodessa):

Fields-mitali 1936-2014 19%
École normale supérieure 10
Moskovan valtionyliopisto 5
Cambridgen yliopisto 5
Harvardin yliopisto 3
Pietarin valtionyliopisto 2
Kioton yliopisto 2
Instituto Nacional de Matemática Pura e Aplicada 1
Jerusalemin heprealainen yliopisto 1
Flindersin yliopisto 1
Williams College 1
Novosibirskin valtionyliopisto 1
Vrije Universiteit Brussel 1
Brandeisin yliopisto 1
Aucklandin yliopisto 1
UCLA 1
Münsterin yliopisto 1
Hong-Kongin kiinalainen yliopisto 1
New College of Florida 1
Marylandin yliopisto 1
Université libre de Bruxelles 1
Milanon yliopisto 1
Yalen yliopisto 1
University College London 1
Michiganin yliopisto 1
Montpellierin yliopisto 1
Brooklyn College 1
Princetonin yliopisto 1
Lundin yliopisto 1
Tokion yliopisto 1
Oslon yliopisto 1
City College New York 1
Helsingin yliopisto 1
Sharifin teknologinen yliopisto, Tehran 1
Geneven yliopisto 1
Ei korkeakoulutusta 1

[qwerty]

Olen katsonut jenkkilän ihmeiden videoluentoja netistä. Ihan samoja asioita siellä opetetaan kuin täälläkin.

Varmaan juu. Tosin siellä opiskelevat voittavat Nobeleita. Ja yksikään ei ole mennyt neekerille (valistunut arvaus). Nobel akatemialla itsetutkiskelun paikka? Kohta muita palkitakaan...

Hyvää taustatyötä jj!

[törö]

Huippuyliopistoista ei tule huippujohtajia, joten ei se nyt autuaaksikaan tee. Kotimaisten yliopistojen yksi ongelma on se, että opiskelu on monella linjalla itseopiskelua ja vastaa siten kirjekurssia. Huippuyliopistoilla on huippuluennoitsijat ja professorit.

Omalla työllään rikastuneista miljardööreistä moni on jättänyt opinnot kesken kun on ollut tärkeämpääkin tekemistä. Esmes Bill Gates ei ole valmistunut yhtään mitään.

Itseoppiminen unohtuu usein kun opin ahjoja vertaillaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Itseoppinut

[Alkuasukas]

Tiedemaailma ja fyrkan tekeminen ovat eri asioita, molempia varmaan tarvitaan.

[törö]

Tiedemaailma ja fyrkan tekeminen ovat eri asioita, molempia varmaan tarvitaan.

Yhdysvaltojen tiedemaailma ei oikeastaan tuota paljonkaan Nobeleita, koska se puoli hoituu fyrkan tekijöiden laboratorioissa.

IBM:llä on monta Nobelia, mutta kunnia niistä menee jotenkin kouluille, joista tutkijat ovat valmistuneet.

Samalla logiikalla kunnia voitaisiin jakaa lastentarhojen kesken, koska ei niilläkään ole hirveästi ollut osuutta tutkimustyöhön.

[törö]

Tää keskustelu koulujen paremmuuksista on siitä outoa, ettei kommunistit ottaneet näistä asioista stressiä ollenkaan.

Sitä ne märehti ettei teollisuuskombinaatin tuotekehitys pärjää suuryrityksen tuotekehitykselle.

Nykyisin venäläiset sitten rakentelee aseteollisuudesta omaa iibeeämmäänsä ja kiinalaiset ryöstää länsimailta teollisuuden samaan aikaan kun länsimaissa ihmetellään, mistä me saataisiin kouluja, jotka kääntäisi talouden kasvuun.

[guest8096]

Joissakin yliopistojen ranking-listoissa kuten tässä tässä Nobel-palkintojen ja muiden saavutusten määrä vaikuttaa sijoitukseen, joten ei ole ihme, että huippuyliopistoista tulee paljon Nobelisteja. Se taitaa olla jonkinlainen positiivinen kierre. Hyvämaineiseen yliopistoon tulee paljon huippuyksilöitä ja he parantavat yliopiston mainetta entisestään. Tuota linkissä olevaa listaa sopii näyttää kaikille niille, jotka hokevat miten tyhmiä amerikkalaiset ovat.

[vihapuhegeneraattori]

Sorry OT, mutta mulla on varmaan dyslexia. Luin otsikon "Higher Times.."

[Saturoitunut]

Korkea PISA sijoitus on ihan kiva juttu, mutta oikea osaaminen määritellään yliopistotasolla.

Sinun ei tarvitse olla huolissasi Suomen yliopistojen tasosta. Olen katsonut jenkkilän ihmeiden videoluentoja netistä. Ihan samoja asioita siellä opetetaan kuin täälläkin.

Kursseihin voi kuulua myös esimerkiksi laskareita ja labroja. Nuo videoitavat luennot voivat olla vain osa annettavaa opetusta.

[Sivustakatsoja]

Kotimaisten yliopistojen yksi ongelma on se, että opiskelu on monella linjalla itseopiskelua ja vastaa siten kirjekurssia. Huippuyliopistoilla on huippuluennoitsijat ja professorit.

Eiköhän tässä(kin) päde sama asetelma kuin vaikkapa lukio-opetuksessa: tärkeintä on opiskelija-aines. Muistelen amerikan yhdessä kärkiyliopistossa MIT:ssä professorina olevan suomalaisen Bengt Holmströmin sanoneen eräässä haastattelussa, että amerikan huippuyliopistot käyvät juuri tästä syystä todella veristä kilpailua parhaista opiskelijoista. Jos Stanforfin kaltaisiin opinahjoihin tulisi taviksia, olisi niiden eliittiasema mennyttä alta aikayksikön oli siellä sitten millaisia huippututkijoita- tai -professoreita tahansa opettamassa.

Samaisen Holmströmin mielestä (eräässä toisessa haastattelussa) Suomen yliopistojen suurin ongelma on se, ettei opiskelijoilta vaadita tarpeeksi. Tässä tosin sitten tuleekin eteen juuri se ongelma, mitä USA:n huippuyliopistot haluavat välttää kuin ruttoa: ellei opiskelija-aines ole riittävän lahjakasta, ei vaatimustasoa voi pitää kovinkaan korkealla joutumatta vakaviin ongelmiin opiskelijoiden valmistumisprosentin suhteen.

[Sivustakatsoja]

Tuota linkissä olevaa listaa sopii näyttää kaikille niille, jotka hokevat miten tyhmiä amerikkalaiset ovat.

Amerikkalaisten yliopistojen tutkijoista sekä parhaista opiskelijoista aika suuri osa tosin tulee amerikan ulkopuolelta. Teknologisen kehityksen kannalta amerikalla lienee se kiistaton etu, että siellä on tarjolla tutkimusresursseja ja bisnesmahdollisuuksia enemmän kuin missään muualla. Tämä toimii vahvana maailmanlaajuisena houkuttimena keräämään lahjakkainta kärkeä kaikkialta maailmasta. Jos esim. Intiassa asuva huippulahjakas opiskelija unelmoi syöpälääkkeen tai uusien nanomateriaalien kehittämisestä, tarjoaa opiskelijaksi lähtö amerikkaan siihen parhaat mahdollisuudet. Ja sama pätee myös huomattavasti kevyemmälläkin (vähemmän teknisesti haastavalla) tasolla vaikkapa Googlen tai Facebookin kaltaisten uusien kaupallisten sovellusten suhteen: sijoitusrahaa on tarjolla ihan eri malliin kuin muualla.

[JJohannes]

Samaisen Holmströmin mielestä (eräässä toisessa haastattelussa) Suomen yliopistojen suurin ongelma on se, ettei opiskelijoilta vaadita tarpeeksi. Tässä tosin sitten tuleekin eteen juuri se ongelma, mitä USA:n huippuyliopistot haluavat välttää kuin ruttoa: ellei opiskelija-aines ole riittävän lahjakasta, ei vaatimustasoa voi pitää kovinkaan korkealla joutumatta vakaviin ongelmiin opiskelijoiden valmistumisprosentin suhteen.

Anglo-amerikkalaisissa maissa opiskelijoilta "vaaditaan paljon" siinä mielessä, että heidän on jatkuvasti kirjoitettava melko turhanpäiväisiä esseitä ja tutkielmia ja kursseilta tulee paljon "kotitehtäviä" (opiskelu on muutenkin pikemminkin Suomen lukio-opintojen tyyppistä). Suomessakin ollaan menossa tähän suuntaan. Enää ei riitä, että sisäistää kurssin aihepiirin luennoista ja kirjoista ja osaa vastata tenttiin. Sen sijaan joka kurssilla on ryhmätöitä, lukupiirejä, mindmappeja, luentopäiväkirjoja ja kaikenlaista ylimääräistä hurlumheitä, jonka tarkoitus on pikemminkin lisätä kurssiin käytettävää aikaa opintopistevastaavuuden nimissä ja opettaa ulkoakateemisia taitoja kuten ryhmätyötaitoja jne.

Kannattaa myös muistaa, että anglo-amerikkalaisissa yliopistoissa opiskelijoilta vaaditaan pääsääntöisesti vain kandidaatin tutkintoa, Suomessa maisteria. Edellisissä myös kokonaisvaltainen katsaus omaan alaan jää usein heikoksi, sillä usein kurssit ovat vuoden tai puoli vuotta kestäviä megakursseja, joissa paneudutaan tiiviisti vain yhteen asiaan.

Ja lopuksi, Holmström on ulkomailla ollessaan sisäistänyt eliittikoulun palveluasenteen opiskelijoitaan kohtaan. Mitä hän sen sijaan ei ole sisäistänyt on se, että yliopistojen tehtävä ei ole kuitenkaan opettaa ketään vaan tehdä tutkimusta. Suomalaisten yliopistojen rankingit eivät kohoa sillä, että opiskelijat laitetaan pakertamaan turhia esseitä, jotta näyttäisi, että he tekevät jotain.

[KTM]

Suomalaisten yliopistojen ongelma on rahoituksen olemattomuus, professoreiden aika menee rahan huoraamiseen ja osa opetuksestakin joudutaan teettämään projektityöntekijöillä kun resursseja ei ole. Professoria kohti meillä on vähintään kymmenkertainen määrä opiskelijoita verrattuna maailman huippuyliopistoihn.

Esim. Ruotsissa tilanne on ihan toinen, siellä valtio rahoittaa edelleen avokätisesti yliopistoja ja perustutkimukseenkin on runsaasti rahaa. Ruotsissa ei myöskään rahoitus ole kiinni "tuloksista" kuten Suomessa nyt yliopistouudistuksen jälkeen. Tulosohjauksella Suomen yliopistot on kurjistettu ankeiksi paikoiksi.

[JJohannes]

Olen katsonut jenkkilän ihmeiden videoluentoja netistä. Ihan samoja asioita siellä opetetaan kuin täälläkin.

Varmaan juu. Tosin siellä opiskelevat voittavat Nobeleita. Ja yksikään ei ole mennyt neekerille (valistunut arvaus). Nobel akatemialla itsetutkiskelun paikka? Kohta muita palkitakaan...

Hyvää taustatyötä jj!

Listojeni tarkoitus oli kyllä osoittaa, että huippuyliopistoissa opiskelleet voittavat Nobel-palkintoja/Fields-mitaleja yllättävän harvoin. Esimerkiksi Yalen yliopisto oli listallani vain kaksi kertaa (tietysti on muistettava, ettei lista kata läheskään koko Nobelin historiaa) kun Helsingin yliopisto on historian saatossa tuottanut kaksi Nobel-palkittua (kolme, jos F. E. Sillanpään keskenjääneet opinnot huomioidaan) ja yhden Fields-mitalistin.

Neekeri on voittanut kerran taloustieteen Nobelin (W. Arthur Lewis, 1979), kolme kertaa kirjallisuuden Nobelin ja loput ovatkin sitten rauhanpalkinnon saajia (eli lähinnä vitsejä).

En nyt siis toki lähde kiistämään sitä, etteikö opetuksen ja tieteen taso MIT:ssa tai Oxfordissa olisi varsin korkea. Se ei vain välttämättä ole kovin paljoa merkittävästi korkeampi kuin muissa "hyvissä yliopistoissa". Samalla tavalla anglo-amerikkalaisen tieteen taso ei ole ylivoimainen muuhun maailmaan nähden.

Merkittävämpää kuin erottaa "huippuyliopistot" "hyvistä yliopistoista" on minusta erottaa "hyvät yliopistot" "tusinayliopistoista", joiden ensisijainen päämäärä on lähinnä opiskelijoiden opettaminen. Hyviä yliopistoja löytyy lukuisista maailman maista ja sellaiseksi lukisin esimerkiksi Helsingin yliopiston, joka lienee ainoa taho Suomessa, joka on vakavasti suuntautunut tieteen tekemiseen opettamisen sijaan. Minusta kansakunnan korkea sivistystaso on taattu, jos sillä on edes yksi "hyvä yliopisto". Silloin ei tarvita Harvardeja ja Princetoneja. "Hyvä yliopisto" on se, joka tuottaa kansainvälisen tason neroja, huolehtii kansalliskulttuurista ja toimii kansallisella tasolla alojensa korkeimpana tai yhtenä korkeimmista auktoriteeteistä (muiden "hyvien yliopistojen" kanssa).

[Alkuasukas]

Nobel-schmobel, pitää muistaa että Nobelin palkintoja jaetaan niinkuin missikisoissa kruunuja; ne perustuvat mielipiteisiin. Taloustieteissä Nobelin pokkasivat Scholes ja Merton, jotka siitä parin vuoden päästä tekvät voimiensa tunnossa miljardien sijoitustappiot ja meinasivat saada kasan pankkeja konkurssiin.