somalien yhteisöllisyys vaikuttaa lapsiin

[Janix]

Yliopistolehdessä oli artikkeli "Somalidiasporan yhteisöllisyys vaikuttaa lapsiin"
Kovasti teki mieli lyhentää juttua, mutta enpäs jaksanutkaan. Minusta on hyvä kun kulttuurin vaikutusta kotoutumiseen on mietitty.


Diasporassa elävien vanhempien tiiviit yhteydet lähtökulttuuriin ja muihin maihin voivat haitata lasten hyvinvointia, sanoo suomensomaleja tutkiva Abdirashid Ismail sosiaalitieteiden laitokselta.

Somalidiasporalla maailmalla on poikkeuksellisen paljon yhteyksiä paitsi Somaliaan myös somaliyhteisöihin muissa maissa. Viime vuosina somalien transnationaalisuuden tutkimus onkin lisääntynyt.

Abdirashid Ismail tutkii sitä, miten somalivanhempien transnationaaliset siteet vaikuttavat lasten hyvinvointiin Suomessa.

– Tähänastinen tutkimus on lasten osalta keskittynyt paljolti siihen, miten lapsiin vaikuttaa se, että vanhemmat tai toinen heistä asuu eri maassa. Oman tutkimukseni kohdeperheet taas asuvat kaikki Suomessa. Transnationaalisilla siteillä on silloinkin vaikutusta.
Ismail keskittyy tutkimuksessaan yksinomaan negatiivisiin vaikutuksiin, mutta hän korostaa, että vanhempien siteillä ulkomaille on todettu olevan myös paljon positiivisia vaikutuksia lapsiin.

Politikointi ja khat vievät isän aikaa

– Somalit rakastavat politiikasta puhumista, sanoo Ismail.

Suoran poliittisen osallistumisen lisäksi miehet kerääntyvät kahviloihin väittelemään kiihkeästi Somaliaan liittyvistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Siinä kuluu runsaasti aikaa.

Khat vie sekin niin miesten aikaa kuin rahaakin.

– Khat on nostalginen tuote, joka seuraa somaleita, mihin ikinä he muuttavatkaan. Se maksaa noin 30 euroa käyttökerralta. Sitä käytetään pari kertaa viikossa neljän, viiden tunnin ajan.
Khat on mieto, mutta Suomessa laiton päihde.
– Kun isän aikaa kuluu keskusteluun ja khatin käyttöön, se on poissa lapsilta, Ismail toteaa.

Perhe velvoittaa

Yhtäältä somalit tuntevat vastuuta perheenjäsenistään ja sukulaisistaan ulkomailla. Toisaalta monen perheen talous on tiukoilla, koska somaliväestön työttömyysluvut Suomessa ovat korkeita ja perheet suuria. Tässä kontekstissa rahankäytön tarkka suunnittelu ja hankintojen priorisointi ovat tarpeen. Joissakin perheissä yhtälö ei onnistu, jolloin rahanpuute saattaa vaikuttaa negatiivisesti lasten hyvinvointiin.

Ismail kertoo tutkimusaineistosta esimerkin miehestä, joka tuki oman ydinperheensä lisäksi Etiopiassa asuvaa sukulaisperhettä, joka somalialaisen kulttuurin laajemman perhekäsityksen vuoksi katsotaan yhtä lailla osaksi perhettä. Sukulaisperhe eli hyvin vaikeassa tilanteessa, eikä sillä ollut muuta elättäjää. Hänen oma avioliittonsa kariutui.

– Haastateltava perusteli valintaansa sillä, että hänen lapsensa selviytyvät Suomessa ilman häntäkin, mutta perhe Etiopiassa ei.

Korkeampi osuus yksinhuoltajaäitejä

Transnationaaliset toiminnot saattavat lisätä perheen sisäisiä ristiriitoja ja konflikteja. Pahimmassa tapauksessa ne johtavat eroon. Eräs tutkimusaineiston naispuolinen haastateltava mainitsi eroonsa vaikuttaviksi tekijöiksi ex-miehensä kahvilapolitikoinnin ja khatin käytön.

Suomensomaliperheistä 38 prosenttia on yksinhuoltajaäitien varassa. Osuus on selvästi korkeampi kuin muiden vähemmistöjen tai suomalaisen enemmistön kohdalla.

Koska tutkimusprojekti on kesken, syitä korkealle luvulle ei ole vielä tiedossa. Ismailin tutkimus on osa Marja Tiilikaisen johtamaa sosiaalitieteiden laitoksen, sosiologian, teologisen tiedekunnan ja oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmää, joka keskittyy transnationaalisiin muslimiavioliittoihin.

– Verrattuna moniin muihin muslimikulttuureihin somalit suhtautuvat avioeroon hyväksyvämmin. Avioeroa pidetään toki pahana asiana, mutta naiset voivat elää vapaasti eron jälkeen, toteaa Ismail.

[foobar]

Tohtori Abdirashid Ismail Helsingin yliopistosta, miksi emme ole kuulleet tästä miehestä aiemmin? Kyseessä olisi selkeä akateeminen tasonkorotus kulttuuritulkkeihin, husuhusseineihin ja melkein-AMK-suoritettu-erityis-maryaneihin verrattuna. Siis ihan oikeasti. Miksi?

Tähän asti olen suomalaisen median perusteella elänyt pitkälti siinä uskossa, ettei tässä maassa ole yhtäkään täällä noteerattua korkeakoulututkintoa suorittanutta somalia. Olkoonkin niin että Ismail on selkeästikin tehnyt identiteetistään ammatin, hän vaikuttaa sentään kykeneväiseltä katselemaan asiaa ainakin jollain tapaa kriittisesti tarkasteltavan ryhmän jäsenyydestä huolimatta. Tämä on paljon parempi suoritus kuin monella - ellei kaikilla - muilla oikeamielisillä supersomaleilla, joita mediamme on eteemme ihailtavaksi marssittanut.

[Shemeikka]

Suomensomaliperheistä 38 prosenttia on yksinhuoltajaäitien varassa. Osuus on selvästi korkeampi kuin muiden vähemmistöjen tai suomalaisen enemmistön kohdalla.

Koska tutkimusprojekti on kesken, syitä korkealle luvulle ei ole vielä tiedossa.

Kysyisivät Hommailijoilta, täällä tiedetään.

[op]

Yliopistolehdessä oli artikkeli "Somalidiasporan yhteisöllisyys vaikuttaa lapsiin"


Khat vie sekin niin miesten aikaa kuin rahaakin.

– Khat on nostalginen tuote, joka seuraa somaleita, mihin ikinä he muuttavatkaan. Se maksaa noin 30 euroa käyttökerralta. Sitä käytetään pari kertaa viikossa neljän, viiden tunnin ajan.
...
koska somaliväestön työttömyysluvut Suomessa ovat korkeita ja perheet suuria. Tässä kontekstissa rahankäytön tarkka suunnittelu ja hankintojen priorisointi ovat tarpeen.

Pari kertaa viikossa x 30€ -> 200-250 € kuussa! Monellako suomalaisella työttömällä on varaa laittaa tuon verran nautintoaineisiin? Helvetti, itse peruspäivärahallisena työttömänä ollessa tuli lähdettyä keverien kanssa yhelle-kahelle ehkä max kerran kuussa, kun se 15-20 € / kk oli oikeasti aika paljon. Toki sitten elämäntapatyöttömillä kai onnistuu tuo 200 € / kk ryyppääminenkin, vaikka syntymävaltio olisi ihan Suomi.

[Arvoton]

Tuo, sanotaan nyt vaikkapa vähemmistö, on ainakin Suomen tutkituin. Ei liene ihan ilmaista. Vahteran Pate mainitsi vain yhdestä äskettäisestä, joka maksoi 600 000 euroa.

Jatkuu...

[Kemolitor]

Tohtori Abdirashid Ismail Helsingin yliopistosta, miksi emme ole kuulleet tästä miehestä aiemmin? Kyseessä olisi selkeä akateeminen tasonkorotus kulttuuritulkkeihin, husuhusseineihin ja melkein-AMK-suoritettu-erityis-maryaneihin verrattuna. Siis ihan oikeasti. Miksi?

Tähän asti olen suomalaisen median perusteella elänyt pitkälti siinä uskossa, ettei tässä maassa ole yhtäkään täällä noteerattua korkeakoulututkintoa suorittanutta somalia. Olkoonkin niin että Ismail on selkeästikin tehnyt identiteetistään ammatin, hän vaikuttaa sentään kykeneväiseltä katselemaan asiaa ainakin jollain tapaa kriittisesti tarkasteltavan ryhmän jäsenyydestä huolimatta. Tämä on paljon parempi suoritus kuin monella - ellei kaikilla - muilla oikeamielisillä supersomaleilla, joita mediamme on eteemme ihailtavaksi marssittanut.

Täytyy myöntää, että olen aivan yhtä yllätetty asiasta itsekin. Samanlainen käsitys minullakin on asiasta ollut, ettei somaleja yliopistossa ole ollenkaan. Toisaalta ei se käsitys ihan tuulesta ole ollut temmattu, Somalit Helsingissä -raportissa kerrotaan sivulla 51, että 14.3.2013 oli pääkaupunkiseudulla 71 ammattikorkeakouluopiskelijaa, jonka äidinkieli oli somali. Samaan aikaan ei ollut yhtään somaliaa äidinkielenään puhuvaa yliopisto-opiskelijaa.

Tuon samaisen raportin alussa on Helsingin tutkimustiimin kokoonpano:
Marja Tiilikainen, FT, akatemiatutkija (vastaava tutkija)
Abdirashid Ismail, KTT, tutkijatohtori (tutkija)
Elina Tuusa, opiskelija (tutkimusassistentti)
Maryan Abdulkarim (tutkimusassistentti ja somali-englanti-kääntäjä)
Abdurasak Adam (somalinkielisten haastattelujen litteroija)

KTT taitaa tässä yhteydessä tarkoittaa kauppatieteiden tohtoria. Hän on väitellyt Hankenilla 2010 aiheesta ""Somali state failure: players, incentives and institutions", Hanken 2010"

Väitöskirja löytyisi osoitteesta
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10227/607/212-978-952-232-081-0.pdf?sequence=2
Tosin ainakin minulle Helda on tällä hetkellä jumissa, ei tunnu aukeavan.

Kun nyt Maryanin mainitsit, niin yksi mielenkiintoinen lisä hänen erikoiseen uraansa: Somalit Helsingissä -ketjuun oli linkitetty Svenska Ylen juttu 21.11.2013 Hur mår du somalier?. Jutussa Maryan Abdulkarimista sanotaan näin:

Jag vet inte riktigt, funderar universitetsstuderande Maryan Abdulkarim.

Mitenkä asia ruotsin kielessä menee, tarkoittaako universistetstuderande tarkalleen ottaen yliopisto-opiskelijaa vai sisältyykö siihen sanaan myös ammattikorkeakouluopiskelija, onko sille kenties oma termi ruotsin kielessä?

[Tokugawa Ieyasu]

Ja mikä tämän tutkimuksen konkluusio somalidiasporan vaikutuksista on? Annas kun mä arvaan... rakenteellinen piilorasismi vaikeuttaa elämää, ja oikea ratkaisu on tuoda koko diaspora Suomeen!