Kulttuurirasismi

[Kaptah]

http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/rasnyong/kulttras.html

Kulttuurirasismi
Kaikkien rasismin muotojen yhteinen nimittäjä on ollut usko luuloteltuihin muuttumattomiin tai ainoastaan pitkällä aikavälillä muuttuviin "rotuihin", jotka on sidottu tiettyihin luonteenominaisuuksiin. Muuttuminen on esitetty "rotujen sekoituksena" tapahtuvana biologisena prosessina.

Moderni rasismi sanan varsinaisessa mielessä alkoi, kun positiivisia tai negatiivisia henkisiä ja moraalisia arvoja sovellettiin luuloteltuihin pysyviin "rotuihin" 1700-luvulla. Systemaattiset rotuteoriat kehitettiin vasta 1800-luvulla.

Nykyisin oikeistoradikaalisia puolueita ja monia uusfasistisia ryhmittymiä yhdistää se, että ne eivät suinkaan käytä käsitettä "rotu", vaan asettavat sen tilalle kulttuurikäsitteen. Rodun sijasta korostetaan erilaisten etnisten ryhmien olemassaoloa ja niiden kulttuurisia eroja.

Kulttuurirasismissa hallitsevana ei ole enää puhe biologisista perintötekijöistä, vaan teesi ylitsepääsemättömistä kulttuurisista erilaisuuksista eri ihmisryhmien välillä. Kulttuurirasismin edustaja ei puhu tietyn ryhmän tai kansan rodullisesta ylivoimaisuudesta, vaan "rajoittuu" kulttuurien sekoittumisen vaarallisuuden korostamiseen, perinteiden ja elämäntavan erilaisuuden sovittamattomuuden korostamiseen. Kulttuurirasismia edustava äärioikeisto ei puhu enää eriarvoisuudesta, vaan kulttuurisesta erilaisuudesta.

Kulttuurirasismissa etnisten ryhmien väliset kulttuuriset erot ja kollektiivinen identiteetti absolutisoidaan. Kulttuuri kuvataan alueeksi, joka on vierailta täysin suljettu. Periaatteessa kulttuurirasismissa palataan vanhan biologisen rasismin asetelmiin: yksilöt on nyt suljettu oman kulttuurinsa häkkiin, kun ne aikaisemmin olivat rasistisen ideologian puitteissa rodun häkissä.

Kulttuurirasismin edustajat katsovat, että eräät kansakunnasta poissuljetut "vieraat" ryhmät (esim. islaminuskoiset) eivät ole assimiloitavissa. Tietyt ihmisryhmät ja heidän käyttäytymisensä 'luonnollistetaan' käyttämällä kulttuuriin, eikä biologiaan, perustuvia argumentteja. Siten heidät muutetaan "roduksi" uudella tavalla mainitsematta sanaa "rotu".

Kulttuurirasismin ideologit ilmoittavat puolustavansa kaikkien kulttuurien oikeutta ylläpitää omaa erityisyyttään. Heidän mukaansa jokainen kansallisten kulttuurierojen sekoittaminen synnyttää luonnollisia torjuntareaktioita. Rasistisen käyttäytymisen esitetään luonnollisena reaktiona kulttuurirajojen ylittämiseen. Muukalaispelko julistetaan universaaliksi yleisinhimilliseksi ja luonnolliseksi käyttäytymismuodoksi. Kansainvälistä politiikkaa tarkasteltaessa kulttuurirasismin argumentaatio on lähellä näkemystä maailmanlaajuisesta kulttuurien sodasta.

Kulttuurirasismilla on suuri poliittinen merkitys. Ensinnäkin se merkitsee ranskalaisen tutkijan Etienne Balibarin mukaan perinteisen antirasismin puolustusmekanismien järkkymistä. Kulttuurirasismi mahdollistaa sen, että rasistisen argumentoinnin puitteissa voidaan luopua ilman ongelmia koko "rotu"-käsitteestä. Sen puitteissa ei tarvitse selittää yksilön käyttäytymistä verestä tai geeneistä riippuvaiseksi, vaan yksin hänen kuulumisestaan historialliseen "kulttuuriin". Samalla kulttuurirasismi voidaan esittää panoksena vähemmistökulttuurien säilymisessä ja taisteluna imperialistista massakulttuuria vastaan. Toiseksi väite kulttuurisesta eriytymisestä ihmisen todellisena "luonnollisena ympäristönä" merkitsee, että voidaan väittää jokaisen kulttuurien sekoittumisen johtavan välttämättömästi puolustusmekanismin laukeamiseen ja aggressiivisuuden kasvuun.

Kulttuurirasismi merkitsee siirtymistä rotujen teoriasta ja keskinäisestä taistelusta ihmiskunnan historiassa "etnisten suhteiden" teoriaan yhteiskunnan sisällä. Enää ei lähdetä rodusta, vaan kulttuurisesta identiteetistä. Kulttuurirasismi tukeutuu myös ihmisten arkipäivän kokemuksiin kulttuurien yhteentörmäyksestä. Balibar korostaa: "Uusrasistiset teoreetikot eivät ole mitään perintötekijöiden mystisiä edustajia, vaan sosiaalipsykologian realistisia teknikkoja."

Boldaukset omiani.

Tämän luettuani joudun tunnustautumaan melkein täydelliseksi kulttuurirasistiksi.

Tässä tekstissä ei kovin suoranaisesti tuomittu tai kumottu kulttuurirasistien käsityksiä, mutta nimitys rasisti pakottaa silti vähän puolustautumaan.

Kulttuurirasismia edustava äärioikeisto ei puhu enää eriarvoisuudesta, vaan kulttuurisesta erilaisuudesta.

Eriarvoisuus on mielipide ja mielestäni joka tapauksessa tuomittavaa, mutta kulttuurinen erilaisuus on fakta, jota on paha kiistää. Mitä tarkoittaa monikulttuurinen, jos kulttureissa ei ole eroja?

Kansainvälistä politiikkaa tarkasteltaessa kulttuurirasismin argumentaatio on lähellä näkemystä maailmanlaajuisesta kulttuurien sodasta.

Lähinnä yksi kulttuuri/uskonto/poliittinen aate -sekasikiö julistaa avoimesti olevansa sodassa muita vastaan.

Kulttuurirasismi tukeutuu myös ihmisten arkipäivän kokemuksiin kulttuurien yhteentörmäyksestä.

Mitä tämä tarkoittaa? Jos kulttuuri törmäävät arkipäivän toiminnassa, on kyse kulttuurirasimista? Eikö kyse voi olla vain siitä, että kovin erilaisten ihmisten on hankalampi ymmärtää, mitä toinen haluaa, tarkoittaa ja pitää tärkeänä?

Balibar korostaa: "Uusrasistiset teoreetikot eivät ole mitään perintötekijöiden mystisiä edustajia, vaan sosiaalipsykologian realistisia teknikkoja."

Ehkä ymmärsin totaalisen väärin, mutta tuohan kuulostaa siltä kuin Balibarin mielestä kulttuurirasismi olisi oikeutettua ja realistista. Seuraako tästä, että kulttuurirasismin paheksuminen on epärealistista? Voihan suhteellisuusteoriaakin paheksua, mutta ei se muuta asian totuusarvoa.

[Veli Karimies]

Kulttuurirotusyrjintä.. jännä sana. Mitä se tarkoittaa? Mitä muita muotoja rotusyrjinnällä on?

[Ernst]

Rassismi.

[Atte Saarela]

Onneksi kulttuurirasismi ei ole laitonta, joten voimme varmaankin puhua siitä vapaasti.

[Sami Aario]

Kulttuurirotusyrjintä.. jännä sana. Mitä se tarkoittaa? Mitä muita muotoja rotusyrjinnällä on?

Suomessa ollaan puhuttu sukupuoli- ja ikärasismista. Siis pokalla, eli ihan tosissaan.

[Eino P. Keravalta]

Mutta kulttuurithan syntyvät geeneistä. Toki on muitakin tekijöitä kuten ilmasto, mutta geenien vaikutus kulttuuriin on keskeinen.

[Atte Saarela]

Mutta kulttuurithan syntyvät geeneistä. Toki on muitakin tekijöitä kuten ilmasto, mutta geenien vaikutus kulttuuriin on keskeinen.

Tuosta voi olla totta tai sitten ei, vaikka se olisikin totta se on ongelmallinen ajatus, ja käytännön kannalta väliä on vain sillä, että kulttuuri muuttuu melko hitaasti, ja sitä on ulkoa päin lähes mahdotonta muuttaa.

[urogallus]

Mutta kulttuurithan syntyvät geeneistä. Toki on muitakin tekijöitä kuten ilmasto, mutta geenien vaikutus kulttuuriin on keskeinen.

Njaa. Kulttuurin määritelmä menee jotensakin näin: "kulttuuri on se osa ihmisen käyttäytymistä mikä ei ole biologisesti periytyvää".

Toki kulttuuri ja geenit ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Ne ovat nimenomaan vuorovaikutuksessa, sillä geenit vaikuttavat kulttuuriin ja kulttuuri vaikuttaa geeneihin. Jälkimmäisestä voidaan ottaa esimerkiksi eri kulttuurien erilaiset suhtautumiset endogamiaan ja eksogamiaan. Esim. Aasiassa on paikoin valtaosa avioliitoista serkusten välisiä; juutalaisuus on perinteisesti vierastanut sekä serkusavioliittoja että ryhmän ulkopuolelta naimista; Euroopassa ei nykyään ole kiellettyä lisääntyä serkun kanssa, mutta kulttuurisista syistä moista vierastetaan suuresti.

Tällaisilla erilaisilla tavoilla on vaikutus myös geeniperimään, kun niitä noudatetaan tarpeeksi pitkään. Lisäksi osa yhteisön jäsenistä voidaan eristää pois ryhmästä ja siten huonontaa hänen lisääntymismahdollisuuksiaan. Päälle tulee ihmisten parinvalinnassaan harrastama sukupuolivalinta: väittääkö joku, että se millaisia ominaisuuksia ihmiset toivovat kumppaneillaan olevan, olisi täysin riippumatonta kulttuurista ja sen normeista?

[Lemmy]

Heidän mukaansa jokainen kansallisten kulttuurierojen sekoittaminen synnyttää luonnollisia torjuntareaktioita.

Koska kannibalismi?

[Kommunistimutantti]

Minä en kyllä yhtään ymmärrä miten tätä pitäisi tulkita.  Hänhän puhuu täyttä asiaa, paitsi että tulee sellainen tunne, että hän ajattelee näitä asioita valheina tai propagandana?

Toisaalta kaikesta tekstistä ei tarvitse aina etsiä mielipiteitä, mutta miksi hän sitten käyttää sanaa rasisti? 

Tämäkin kohta on vähän outo:

"Periaatteessa kulttuurirasismissa palataan vanhan biologisen rasismin asetelmiin: yksilöt on nyt suljettu oman kulttuurinsa häkkiin, kun ne aikaisemmin olivat rasistisen ideologian puitteissa rodun häkissä."

Sehän menee nimenomaan päinvastoin, että mokuttajat yrittävät sulkea ihmiset kulttuurinsa häkkiin, jotta kaiken maailman pelleily menisi läpi.  Kai me nyt täällä kaikki kuitenkin hyväksyisimme muslimin, joka uskoo samoihin arvoihin kuin me?  Ties vaikka joku meistä olisikin muslimi?

Vai tarkoittaako kirjoittaja sittenkin "oikeita" rasisteja? 

[Kullervo Kalervonpoika]

Ensimmäisen luokan huuhaatutkimusta.

Jokainen joka tarkastelee omaa sukuaan ja siihen saapuvia miniöitä ja vävyjä, tietää kulttuurierojen olevan olemassa jo näinkin pienissä yhteisöissä.

Eläköön erilaisuus!

[maltti on valttia]

Ensimmäisen luokan huuhaatutkimusta.

Jokainen joka tarkastelee omaa sukuaan ja siihen saapuvia miniöitä ja vävyjä, tietää kulttuurierojen olevan olemassa jo näinkin pienissä yhteisöissä.

Eläköön erilaisuus!

Jep. Itse havahduin kulttuurieroon noin vuosi sitten kun ihan kelpo tyttäreni kelpoisine perheineen hankki vanhan omakotitalon. Kaupassa tuli mukana runsaasti kalustoa.

  Suursiivoa talkoilla tehdessämme huomasin etten oikeastaan voi/osaa tehdä mitään, koska se mikä minusta oli arvotonta ja pois heitettävää romua, saattoikin nuorenparin mielestä olla arvokasta ja säilytettävää. ...ja päinvastoin.  No, saivat sitte siivota itse : D

[Phantasticum]

Vieläkö joku muistaa SPR:n maaliskuisen rasisminvastaisen viikon?

Kun perinteisiä rasisteja ei enää löydy joka niemestä ja notkelmasta, on rasismin määritelmää pitänyt laajentaa.

Ohessa pari kirjoitusta, jotka luultavasti ovat Homman lukijoille jo ennestään tuttuja. Kiintoisaa on, että Punaisen Ristin viestintä on kommentoinut omaa kampanjaansa.

http://zachrishaaparinne.wordpress.com/2009/03/16/punainen-nisti/

http://vasarahammer.blogspot.com/2009/03/rasismia-vastaan.html

[Shawast]

Väitän että jokainen ihminen on kulttuurirasisti ja minusta sen myöntäminen olisi ensimmäinen askel järkevään maahanmuuttokeskusteluun. Itse käytin itsestäni kulttuurirasistin nimitystä jo aikoja sitten kertoessani ystävälleni näkökantojani maahanmuuttoon.

Ongelmallista on tuo sana "rasisti", se luo viitteen ikäviin asioihin ja sillä voidaan leimata kulttuurirasismi julmaksi aatteeksi, mitä se ei suinkaan ole (eihän se ole edes aate). Jokainen ihminen arvottaa eri asioita oman päänsä mukaan, ei ole olemassa arvovapaita asioita, ei edes kulttuurit.

Mokuttajillakin on päässä ennakkokäsitys ja arvotus oikeanlaisesta Islamista ja oikeanlaisesta monikulttuurista. Ero heidän ja meidän välillä on se, että he eivät ole vielä myöntäneet arvottavansa muita.

[*P*]

Ensimmäisen luokan huuhaatutkimusta.

Jokainen joka tarkastelee omaa sukuaan ja siihen saapuvia miniöitä ja vävyjä, tietää kulttuurierojen olevan olemassa jo näinkin pienissä yhteisöissä.

Niinpä. Joskus takavuosina osallistuin jollekin kulttuurien kohtaaminen - kurssille (oli pakollinen silloisessa koulussa), ja siellä meille esitettiin kyllästymiseen asti, miten kulttuurit ovat kuin jäävuoria. Näyttää, että jäävuorien huippujen välissä on satoja metrejä tilaa, eikä yhteentörmäyksen vaaraa ole. Mutta jäävuoren massastapa onkin 90 % veden alla, ja siellä veden alla sitten rytinä käy.

Mielestäni tuo oli hyvä vertaus, ja tämän asian monet ihmiset tuntuvat haluavan unohtaa.

Omasta mielestäni kulttuurien arvoa pystyy mittaamaan aika helposti vaikka BKT:lla tai ihmisten yleisellä hyvinvoinnilla. Onhan se aika selvää, että kulttuurit, joissa ihminen pystyy toteuttamaan tarpeitaan Mahlerin tarvehierarkian ylemmillä asteikoilla ovat onnistuneet paremmin kuin kulttuurit, joissa jokainen päivä on taistelua suojasta, vedestä ja ruoasta.

On selvää, että kulttuuri, joka korostaa oppimisen ja itsensä kehittämisen tärkeyttä kuten vaikkapa juutalaisuus järjestää "kannattajilleen" paremmat olot kuin kulttuuri, jossa arvostetaan makaamista ja pössyttelyä. Ja jokainen kai elää mieluummin hyvissä kuin huonoissa oloissa?

Sori jos on sekavaa settiä, on lentsu päällä eikä ajatus luista.

[Viinankylväjä]

Väitän että jokainen ihminen on kulttuurirasisti ja minusta sen myöntäminen olisi ensimmäinen askel järkevään maahanmuuttokeskusteluun. Itse käytin itsestäni kulttuurirasistin nimitystä jo aikoja sitten kertoessani ystävälleni näkökantojani maahanmuuttoon.

Olet siis kulttuurirotusyrjijä? Syrjitkö sekä kulttuureja että rotuja? Entä jos tulee hyvästä kultuurista, mutta rotu on väärä, pitääkö silloin syrjiä?

Pitäähän se välillä aina viisastella 

[tapio]

Kulttuurirasismia on tietenkin ajatella, että suomalainen kulttuuri olisi jotenkin parempaa kuin "varsinaiset" kulttuurit. Rasismia ei puolestaan ole, jos pitää suomalaista kulttuuria huonompana kuin "varsinaisia" kulttuureja. Pitää esimerkiksi muistaa, että arabit keksivät tähtitieteelliset taulukot, muslimit keksivät runouden ja egyptiläiset ruumiiden balsamoinnin. Esimerkkejä on monia muitakin.

[Jiri Keronen]

"Kulttuurirasismi" ei ole mitään muuta kuin uuskieltä, joka sekoittaa, hämmentää ja kätkee todellisia asioita. Se on prikulleen sama asia kuin sanotaan "työperäinen maahanmuuttaja", kun tarkoitetaan työtöntä muslimia, tai "vähäosaisten auttaminen", kun tarkoitetaan kaaoksen luomista yhteiskuntaan. Tuollaisia sanoja ja termejä tulee välttää mahdollisimman paljon ja uuskielen kehitystä vastaan on hyvä taistella. Missään tapauksessa kenenkään ei pidä hyväksyä koko kulttuurirasismin käsitettä, vaan aina on järkevämpää nostaa esille kysymys, että mitähän vittua taas jätkät on miettinyt tuolla helvetin kulttuurirotusyrjinnällä. Tämä jo puhtaasti sen takia, että tällaista epäselvää ja petollista huuhaakieltä ei pääse kehittymään, sillä elämme jo muutenkin liian tiukasti kietoutuneena valheiden ja huijauksen verkkoihin, joissa jopa suklaa syrjii ihmisiä.

[Vera]

http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/rasnyong/kulttras.html

Kulttuurirasismissa etnisten ryhmien väliset kulttuuriset erot ja kollektiivinen identiteetti absolutisoidaan. Kulttuuri kuvataan alueeksi, joka on vierailta täysin suljettu. Periaatteessa kulttuurirasismissa palataan vanhan biologisen rasismin asetelmiin: yksilöt on nyt suljettu oman kulttuurinsa häkkiin, kun ne aikaisemmin olivat rasistisen ideologian puitteissa rodun häkissä.

...

Kulttuurirasismin ideologit ilmoittavat puolustavansa kaikkien kulttuurien oikeutta ylläpitää omaa erityisyyttään. 

Boldaukset omiani.

Tämä on mielenkiintoista, koska mun korvaan tämä kuulostaa pikemminkin mokuilulta. Juuri sellaisilta tyypeiltä joiden mielestä kaikille maahanmuuttajalapsille pitää opettaa omaa kieltään ja kulttuuriaan, jotta he eivät vain vahingossa omaksuisi suomalaista kulttuuria.

Ja hassua: aina kun minä puhun siitä että että ihminen ei suinkaan ole alkuperäisen kulttuurinsa vanki ja aina voi ja kannattaa oppia parempien kulttuurien tavoille, minua haukutaan kulttuurirasistiksi.

[Roope]

Omasta mielestäni kulttuurien arvoa pystyy mittaamaan aika helposti vaikka BKT:lla tai ihmisten yleisellä hyvinvoinnilla. Onhan se aika selvää, että kulttuurit, joissa ihminen pystyy toteuttamaan tarpeitaan Mahlerin tarvehierarkian ylemmillä asteikoilla ovat onnistuneet paremmin kuin kulttuurit, joissa jokainen päivä on taistelua suojasta, vedestä ja ruoasta.

Kulttuurien arvottaminen on asia sinänsä, mutta tietääkö kukaan keinoista mitata numeerisesti esim. jollain indeksillä kulttuurien välisiä "etäisyyksiä"? Maahanmuuttajamäärien vertailu ei kerro paljon, jos ei voida jotenkin määritellä myös maahanmuuttajien kulttuurista etäisyyttä kantaväestöön ja siten integroitumisen helppoutta tai vaikeutta.

Esimerkiksi Luxemburgiin muuttavien ero kantaväestöön lienee aika lailla pienempi kuin Iso-Britanniaan muuttavien, vaikka Luxemburgissa on suhteessa enemmän maahanmuuttajia. Eli onko tälle erolle olemassa mittareita?

[Vera]

Kulttuurien arvottaminen on asia sinänsä, mutta tietääkö kukaan keinoista mitata numeerisesti esim. jollain indeksillä kulttuurien välisiä "etäisyyksiä"? Maahanmuuttajamäärien vertailu ei kerro paljon, jos ei voida jotenkin määritellä myös maahanmuuttajien kulttuurista etäisyyttä kantaväestöön ja siten integroitumisen helppoutta tai vaikeutta.

Esimerkiksi Luxemburgiin muuttavien ero kantaväestöön lienee aika lailla pienempi kuin Iso-Britanniaan muuttavien, vaikka Luxemburgissa on suhteessa enemmän maahanmuuttajia. Eli onko tälle erolle olemassa mittareita?

Aika vaikea sitä on mitata, vaikka sitä pystyykin jonkin verran arvioimaan. Ongelma mittaamisessa on lähinnä se että varsinkin niiden maiden kohdalla, jotka tuottavat pakolaisvirtoja, ne virrat voivat tulla hyvin eriläisistä elämäntilanteista: "Suomeen on tullut 1000 pakolaista Irakista" tarkoittaa hyvinkin eri asiaa riippuen siitä onko kyse koulutetuista baghdadilaisista kristityistä vai vuohenpaimenista Kurdistanin maaseudulta.

Olen miettinyt tätä kysymystä, ja siinä on aika monta muuttujaa maan lisäksi. Uskonto, etnisyys, koulutus, kaupunkilaisuus, ikärakenne, sukupuolirakenne, se kuinka paljon vastaavia tyyppejä on jo paikalla ja kuinka hyvin he ovat integroituneet, jne.

[Nikopol]

On itsestään selvää että kulttuurit ovat eriarvoisia, ja että suurin osa näistä on suomalaista kulttuuria huonompia.

Koska voin odottaa poliisia kylään?

[Runner]

vasemmistokukansyöjähipin kielivirheistä sontaa, onko tuo sitten oikeistorasistista-propagandaa? Rasismi on edelleen seksikäs sana ja sillä saadaan mikä tahansa näyttämään paskalta. Ja muslimit ovat assimiloitavissa, mutta parhaimmillaan homma menisi hyvin ''fasistiseen'' pakottamiseen, jolloin ei silloinkaan oltaisi tyytyväisiä. Tässä kirjoittaja kuvaa ''oikeistolaiset''-ihmiset tiettyyn stereotypiaan ja kuvaa kovapäisiksi, onko hän yhtään sitten ''parempi'', kerta voin itse sanoa vielä hänen olevan väärässä.

[Roope]

Olen miettinyt tätä kysymystä, ja siinä on aika monta muuttujaa maan lisäksi. Uskonto, etnisyys, koulutus, kaupunkilaisuus, ikärakenne, sukupuolirakenne, se kuinka paljon vastaavia tyyppejä on jo paikalla ja kuinka hyvin he ovat integroituneet, jne.

En uskokaan, että siihen olisi mitään kovin täsmällistä mittaria, mutta luulisi jonkun yliopistotutkijan sellaista ulos pullauttaneen. En tunne alaa juuri lainkaan.

Aika oleellinen asia tuo kulttuurien mitattava ero on esimerkiksi arvioitaessa kotouttamisen tehokkuutta. Siis jos sitä ihan oikeasti haluttaisiin arvioida.

[Atte Saarela]

Olen miettinyt tätä kysymystä, ja siinä on aika monta muuttujaa maan lisäksi. Uskonto, etnisyys, koulutus, kaupunkilaisuus, ikärakenne, sukupuolirakenne, se kuinka paljon vastaavia tyyppejä on jo paikalla ja kuinka hyvin he ovat integroituneet, jne.

En uskokaan, että siihen olisi mitään kovin täsmällistä mittaria, mutta luulisi jonkun yliopistotutkijan sellaista ulos pullauttaneen. En tunne alaa juuri lainkaan.

Aika oleellinen asia tuo kulttuurien mitattava ero on esimerkiksi arvioitaessa kotouttamisen tehokkuutta. Siis jos sitä ihan oikeasti haluttaisiin arvioida.

Ei voi mitata, tai pikemminkin ongelma on se, että kulttuurien eroja voi mitata lukemattomilla eri skaaloilla, mutta ei voi mitenkään todistaa, mikä on se "oikea" tapa mitata kulttuureja, mitä taas pitäisi tehdä jos haluaisi käyttää ns kvantitatiivista lähestymistapaa.

[IDA]

On itsestään selvää että kulttuurit ovat eriarvoisia, ja että suurin osa näistä on suomalaista kulttuuria huonompia.

Koska voin odottaa poliisia kylään?

Nokitan:

On itsestään selvää että kulttuurit ovat eriarvoisia, ja että kaikki muut ovat suomalaista kulttuuria huonompia.

Mahdetaanko saada vierekkäiset sellit. Kehitettäisiin sellainen koputuksiin perustuva koodikieli.

[Vera]

En uskokaan, että siihen olisi mitään kovin täsmällistä mittaria, mutta luulisi jonkun yliopistotutkijan sellaista ulos pullauttaneen. En tunne alaa juuri lainkaan.

Aika oleellinen asia tuo kulttuurien mitattava ero on esimerkiksi arvioitaessa kotouttamisen tehokkuutta. Siis jos sitä ihan oikeasti haluttaisiin arvioida.

Helpoin tapa mitata integraation potentiaali olisi varmaan mitata jo maahan saapuneiden vastaavien tyyppien toteutunut integraatio: rikosluvut, työllisyys, työttömyys, koulutustaso, jne.

[IDA]

Tuohan on muuten vanha, klassinen Oulun lukion sivusto. Tuon avauksessa olevan tekstin on kirjoittanut itse Jouko "Boris" Jokisalo, joka tunnettiin/taan kansainvälisesti koodinimellä James Bond from DDR.

Hatut päästä ja heilaus!

[Hamsteri]

Taas yksi kirjoitus, jonka saa muutettua melko totuudenmukaiseksi vaihtamalla sana kulttuurirasismi kulttuurirealismiksi. 

[Kalle]

Kulttuurirasismia edustava äärioikeisto ei puhu enää eriarvoisuudesta, vaan kulttuurisesta erilaisuudesta.

Väkisinkin tulee mieleen, että missä hitossa tässä nähdään se rasismi?! Rasismihan edellyttää nimenomaan käsitystä eriarvoisuudesta. Erilaisuuden olemassaolon tunnustaminen ei ole eikä voi olla rasismia. Muutenhan esim. sen tunnustaminen, että Afrikkalaisilla on tummempi iho, olisi rasismia.

Eli oikeastaan tuossa lauseessa kiteytyy se, että kulttuurirasismi ei ole minkäänlaista rasimia vaan tuo "rasismi"-liite on kehitetty siihen puhtaasti leimaamistarkoituksessa, koska se nyt ei vaan miellytä joitakuita.

[pelle12]

Kulttuurirasismi, ikärasismi, sukupuolirasismi.... osoittaa vain kuinka sana rasismi tarkoittaa suvaitsevaiston kielenkäytössä kaikkea heidän mielestään negatiivista käytöstä ja ajattelua. Hoh-hoijaa.

[Roope]

Helpoin tapa mitata integraation potentiaali olisi varmaan mitata jo maahan saapuneiden vastaavien tyyppien toteutunut integraatio: rikosluvut, työllisyys, työttömyys, koulutustaso, jne.

Tjoo, mutta silloin ei huomioida kotouttamispolitiikan toteutuksen vaikutusta, jota pidetään nykyään (virheellisesti) kaikkein oleellisimpana tekijänä. "Tutkimuksen" (*) mukaan paras kotouttamispolitiikka on muuten ylivoimaisesti Ruotsissa. Suomi oli vitonen listalla, joten ihan turha kenenkään inistä kuinka huonoja ollaan muihin verrattuna.

Toinen ongelma noissa tilastoissa on se, että esim. Suomeen saapuneista ei ole tutkimustuloksia ennen kuin niitä syntyy. Aika oleellista on esimerkiksi toisen ja kolmannen polven sopeutuminen. Tarvittaisiin jotain likiarvoja jo ennen tarkempaa dataa.

(*) (Valitettavasti en löytänyt foorumin haulla mainittua EU-tutkimusta, jota olen täällä joskus ennenkin lainannut.)