2014-06-28 Ilta-Sanomat: Suomalaisilla Euroopan korkein äo

[Eino P. Keravalta]

Kysyin asiaa keittiöpsykologien laitokselta, ja sieltä sanottiin, että tyhmät todella juovat paljon keskimääräistä enemmän alkoholia. Lisäsivät myös, että niin tekevät älykkäätkin: keskitaso vetää normisti.

Kysyin syytä. Minulle kerrottiin, että niin helvetin tyhmillä kuin helvetin älykkäilläkin on yhteinen ongelma: heillä on vaikeuksia sopeutua ja löytää paikkaansa keskinkertaisen enemmistömassan edellytysten luomassa yhteiskunnassa, joten turhautuminen ja pään seinään lyöminen niin helvetin tyhmien kuin helvetin älykkäidenkin keskuudessa on suhteellisesti ottaen paljon yleisempää kuin keskinkertaisen, harmaan ja sopeutuvan massan keskuudessa.

[Juoni]

Jossain määrin samaa mieltä, mutta eri syistä. Yliopistorankingit ovat monella tavalla vitsi, jota ei pitäisi tuijotella liikoja. Niissä menestyvät "perinteiset" eliittiyliopistot, joihin on kalliit vuosimaksut vaikka ne juuri ovat sellaisia, joissa aateliston tai raharikkaiden jälkikasvu hankkii jonkun hälläväliä-tutkinnon, että voivat sitten esiintyä "korkeakoulutettuna" isipapan järjestämällä CEO-postilla. Samoin näiden yliopistojen julkaisemalla tutkimuksella on enemmän impactia, koska kaikki haluavat käyttää tutkimuksessa lähteenään hyvämaineisissa Harvardissa tai MIT:ssa julkaistua tekelettä vaikka se olisi paljon huonompaa tiedettä kuin jossain peräkylän yliopistossa tehty tutkimus.

Esim. Shanghai-listan sijoitukseen vaikuttaa Naturessa ja Sciencessä julkaistujen artikkelien määrä ja Nobelit, joten tekemällä laadukasta luonnontieteellisvetoista tutkimusta pärjää noissa sijoituksissa.

Tietysti nyt tuli sellainenkin mieleen, että koska nykyajan lingua franca on englanti, niin englanninkielistä tutkimusta julkaistaan helpommin merkittävissä julkaisuissa ja sitä siteerataan ahkerammin. Myös tästä syystä anglo-amerikkalaiset yliopistot ovat yliedustettuna rankingeissa.

Kaikki vähänkään merkittävät tutkimukset julkaistaan englanniksi. Myös Suomessa.

Epäilen edelleen, mutta yliopistorankingia ei voi tietenkään tehdä luonnontieteiden pohjalta tai niitä painottaen. Ovathan luonnontieteet nuorin tieteen kenttä, joka on hyväksytty yliopistoon.

No siis luonnontieteisiin (science) lasketaan kaikki alat jotka perustuvat kvantitatiivisuuteen ja reduktionismiin, eli mm. kognitiivinen psykologia, kognitiviinen neurotiede (kansanomaisesti: aivotutkimus), psyko/biolingvistiikka jopa kognitiivisen uskontotieteen tuloksia on julkaistu Naturessa.

[Miniluv]

Siivosin.

[Foundation]

Myytti 16–18-vuotiaista tytöistä romuttui – vakava varoitus poliitikoille

Jo joitakin vuosia julkisuudessa elänyt käsitys nuorten raitistumisesta ei näytäkään pitävän paikkaansa. Nuoret alaikäiset juovat kylä aiempia ikäluokkia vähemmän, mutta aloitettuaan juomisen he juovat täysi-ikäiseksi tullessaan jopa aiempaa humalahakuisemmin.

Raitis nuoruus ei siis johda raittiiseen aikuisuuteen, selvisi 12–18-vuotiaiden suomalaisten juomatapoja vuodesta 1977 asti seuranneessa tutkimuksessa.

1990-luvulla syntyneet nuoret joivat vanhempia ikäluokkia vähemmän alkoholia 12-, 14- ja 16-vuotiaina, kertoo vuosina 1967–1995 syntyneiden nuorten alkoholinkäyttöä kartoittanut kysely.

Kuitenkin 18 vuoteen mennessä ero vanhempiin ikäluokkiin oli hävinnyt.

Juominen siis alkaa myöhemmin, mutta täysi-ikäisyyden rajalla juominen ja humalajuominen ovat yhtä yleisiä kuin aiemmilla ikäluokilla.

Raittius alaikäisenä oli harvinaisinta ja säännöllinen humalahakuinen juominen yleisintä vuoden 1980 molemmin puolin syntyneillä.

Erityisesti täysi-ikäisyyttä lähentelevien tyttöjen ryyppääminen näyttää kasvaneen.

Vuosien 1991 ja 1995 välissä syntyneiden tyttöjen ryhmässä humalahakuinen juominen muodosti suuremman osuuden 16–18-vuotiaiden alkoholinkäytöstä kuin kertaakaan aiemmin.

Suomalaisten juomatavoissa on tapahtunut kuluneiden viidenkymmenen vuoden aikana dramaattisiksikin luonnehdittuja muutoksia: aikuisten raittius on vähentynyt ja alkoholin säännöllinen juominen on lisääntynyt.

– Nyt julkaistu nuoria koskeva tutkimus osoittaa, että alkoholipolitiikasta päättävät tahot eivät voi tuudittautua sen varaan, että ongelmat hoituvat pois itsestään nuorten raittiimpien sukupolvien aikuistuessa.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/268219-myytti-16-18-vuotiaista-tytoista-romuttui-vakava-varoitus-poliitikoille

[Äpyli]

Kysyin syytä. Minulle kerrottiin, että niin helvetin tyhmillä kuin helvetin älykkäilläkin on yhteinen ongelma: heillä on vaikeuksia sopeutua ja löytää paikkaansa keskinkertaisen enemmistömassan edellytysten luomassa yhteiskunnassa, joten turhautuminen ja pään seinään lyöminen niin helvetin tyhmien kuin helvetin älykkäidenkin keskuudessa on suhteellisesti ottaen paljon yleisempää kuin keskinkertaisen, harmaan ja sopeutuvan massan keskuudessa.

Turhautumisen suhteen tämä osuu aivan nappiin. Oikeastaan ainoa toimiva keino on hakeutua fiksumpaan seuraan, mutta helpommin sanottu kuin tehty, varsinkin ennen aikuisikää. Keskimääräistä älykkäämpien yksilöiden turhautuminen alkaa nimittäin jo lapsena koulussa. Suomalainen koulutusjärjestelmä on suunniteltu siten, että keskimääräiset oppimistulokset ovat hyviä, mutta lahjakkaiden on vaikeaa tai mahdotonta edetä omassa luontaisessa tahdissaan. Tätä voisi - kärjistäen mutta mielestäni melko osuvasti - verrata siihen, että liikuntatunnilla kaikki juoksisivat hitaimman vauhdilla. Joka ainoa viikko, joka ainoa tunti, joka ainoan vuoden ajan. Sillä hitaimman aineksen vauhti ei yleensä kasva. Liikunta on myös siitä osuva joskin surullinen esimerkki, että Suomessa yleisesti ottaen arvostetaan korkealle urheilijoita, muttei juuri saavutuksia älykkyyden (geneerinen termi, mutta siis akateemisten, tieteellisten jne. saavutusten merkityksessä) saralla. On luontevaa puhua kahvipöydässä fyysisistä ominaisuuksista, muttei älykkyydestä. Jos ei koulutuksen jälkeen käy oikein hyvä munkki, niin sama meno jatkuu työpaikalla.

En siis ihmettele, että moni tuntemani älykäs ihminen panostaa lopulta esim. omaan harrastukseen tai mielenkiinnon kohteeseen uran sijasta. Esimerkiksi akateeminen/tieteellinen ura vaatii kyllä kovasti turhautumisen sietokykyä, ja se voi olla monella älyköllä huonosti kehittynyt suhteessa puhtaasti älylliseen kapasiteettiin. Siksi onkin tragedia, että koulutusjärjestelmä ei yleensä tee hyvää älykkäiden ihmisten emotionaaliselle kehitykselle. Varmaan aika moni muistaa kouluajoiltaan jonkin surullisen hikipinkon tai nörtin kohtalon. Suomen onneksi kuitenkin osa älykkäistä ihmisistä pääsee hyödyntämään koko yhteiskuntaa tavalla tai toisella, mutta parannettavaa olisi.

Yleinen älykkyys ilmenee mielestäni parhaiten juuri siinä, kuinka nopeasti oppii asioita, ja myös siinä että on halukas ja kykenee löytämään itselleen uusia oppimiskeinoja ja luovia lähestymistapoja ongelmiin. Mutta näitäkään ei oikein voi yleistää, voi olla nopea oppimaan muttei erityisen luova, ja päinvastoin. Voi olla erityisen lahjakas jollain osa-alueella tai tasaisen vahva, jne. Ja matemaattisestikin voi olla lahjakas eri painotuksin jos syvemmin tarkastellaan.

[nollatoleranssi]

Mitenkäs aikanaan suhtauduttiin esim. Tatu Vanhasen älykkyystutkimuksiin? Eikös niitä pidetty rasistisina? Miten tutkimus muuttuu rasistiseksi, jos tutkitaan laajemmin eri kansakuntien eroja, mutta sama tutkimus ei ole rasistinen, jos tutkitaan vain yhden kansan tietyn ikäryhmän eroja (ja se yleistetään koskemaan kaikkia maan kansalaisia)?

Onkohan Pisa-kouluvertailututkimuskin rasistinen?

[nollatoleranssi]

Ei mikään mahdoton ajatus, että YLEläisten joukossa on myös piilopersuja. jotka eivät näe muuta keinoja kiinnittää huomiota polttavaan ongelmaan. Ei sellaista toimittajaa ainakaan massamediasta löydy, joka ihmettelisi uutispalaverissa, että "kuinkahan viisaita nämä maahanmuuttajat ovatkaan, kun suurin osa on  lääkäreitä ja koneinsinöörejä". Tai voisihan hän tehdä sellaisen esityksen, että "osoitetaanpa isommalla repparilla kuinka suuri rikkaus ja autuus nämä tulijat ovat niin saadaan rasistien suut tukkoon." No tulos olisi sitten mitä olisi.

Käyttäisin sanaa "vahingossapersu". Kaikillehan on selvää, että kyse on pelkästä propagandasta, jolla halutaan ohjata äänestäjiä ja kansalaisia "ajattelemaan oikein". Viestiä tehostetaan erilaisilla "oikeilla tiedoilla" ja "niihin liittyvillä tutkimuksilla" (joita ei kukaan tietenkään pysty edes vähäisemmissä määrin kyseenalaistamaan). Jos edelleen vaikuttaa väärä sanoma leviävän kansalaisten keskuudessa, niin otetaan käyttöön haukkumistaktiikka.

Haukkumistaktiikkana toimii usein samanlainen puolitiedon levittäminen eli kerrotaan asioista pelkästään puolet esim. älykkyysosamäärätutkimuksista kun jätetään kertomatta suomalaisten saavan Euroopan parhaita tuloksia, niin voidaan keskittyä toistamaan sanomaa: "Tulokset ovat laskeneet merkittävästi". Vertailuarvojen puuttuessa voidaan syöttää syyksi mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, kuten maahanmuuttoasioiden vähäinen tukeminen (ilman mitään järjellistä logiikkaa).

Toisaalta näissä asioissa on aina se vaara, että niitä alkaa joku kyseenalaistamaan ja selitykset eivät menekkään noin helposti läpi, mitä selityksiä toimittajat ja "maksetut tutkijat" julkisesti tarjoavat.

Toinen vaihtoehto on, että juttuaiheita käsittelevässä toimituskokouksessa on ajateltu puhtaasti vain uutisoida kuinka me koko ajan tyhmistymme. Trendiä voisi tietty korjata lisäämällä maahanmuuttoa, voisi olla toimittelijapolon taka-ajatuksena.

Tuolla tavalla se logiikka menee eli "suomalaiset eivät tajua ajatella omaa etuaan", koska maahanmuutosta saatavat hyödyt ovat niin loistavia. Varsinkin kun ne ikävät kysymykset jätetään keskustelusta pois (kuten esim. Pressiklubissa), niin puhujat ovat "aina samaa mieltä" ja "ei ole riitojakaan". Keskusteluilmapiiri on hyvähenkistä silloin, kun kukaan ei kysele yksinkertaisiakaan kyseenalaistavia kysymyksiä, kuten: "Miksi? Miten tuo liittyy tähän asiaan?".

[Jack]

Olen ollut pitkään sitä mieltä, että vaikka islam onkin uhka eurooppalaiselle elämäntavalle, kulttuurille, sivistykselle ja hyvinvoinnille, vielä suurempi uhka on eurooppalaisten älykkyyden aleneminen maahanmuuton takia. Islamista voi päästä eroon, mutta geeneistä ei voi. Islam voi kehittyä ja muuttua paremmaksi, mutta tyhmyys pysyy samanlaisena mitä se on aina ollut.

Tatu Vanhasen ja Rickhard Lynnin pahamaineisten – kuitenkin vääriksi osoittamattomien – tutkimusten mukaan älykkyydellä ja bruttokansantuotteella on yhteys. Mitä korkeampi on kansan keskimääräinen älykkyystaso, sitä korkeampi on maan bruttokansantuote. Eli lyhyesti sanottuna, mitä fiksumpi kansa, sitä paremmin sillä menee.

Vanhasen ja Lynnin tutkimuksiin liittyen esitetään usein maailmankartta, jossa maat on merkitty älykkyyden perusteella eri värein. Sininen väri osoittaa korkeinta älykkyyttä, keltainen alhaisempaa älykkyyttä ja punainen kaikkein alhaisinta älykkyyttä. Ja kuinka ollakaan, Eurooppaan suuntautuvien muuttovirtojen alkulähteet sijaitsevat Eurooppaa alhaisemman älykkyyden alueella – keltaisella tai punaisella merkityissä maissa.

Edellä mainitusta seuraa vääjäämättä se, että Euroopan keskimääräinen älykkyystaso laskee. Sillä taas on yhteys hyvinvointiin. Menestyminen maailmanlaajuisessa taloudellisessa kilpailussa, jossa tiede ja huipputekniikka ovat avainsanoja, ei onnistu mailta, joiden älyllinen potentiaali ei ole riittävä. Nämä tosiasia näkyy kaikkialla maailmassa niin selvästi, ettei enempää todisteita tarvita.

Ensimmäinen vaihe matkalla kohti kehitysmaatason köyhyyttä ja kurjuutta on tuloerojen ja luokkaerojen kasvu, joka vie etniset ryhmät yhä enemmän erilleen toisistaan.

Kun maahan saapuu tarpeeksi paljon kantaväestöä alhaisemman älykkyystason omaavia uudisasukkaita, joiden elättäminen maksaa enemmän kuin mitä he yhteiskunnalle tuottavat, hyvinvointivaltion ylläpitäminen käy lopulta mahdottomaksi. Köyhimpien asema romahtaa. Koulutuksen ja terveydenhuollon taso laskee. Varakkaammat käyttävät yhä enemmän yksityisiä palveluja. Köyhät joutuvat tyytymään minimipalveluihin. Köyhien asuntoalueet slummiutuvat, kun asuntojen korjaamiseen ei ole tarpeeksi rahaa. Maa muuttuu vähitellen Brasiliaksi, jossa tietyt etniset ryhmät asuvat faveloissa. Tulevaisuuden Suomessa köyhien asema on todennäköisesti vielä Brasiliaakin pahempi, koska täällä on kylmä, ja koska täällä ei ole katolisen kirkon hyväntekeväisyystoimintaa. Kaiken lisäksi "valtio hoitaa kaiken" -tyyppinen holhousyhteiskunta on opettanut ihmiset olemaan välittämättä toinen toisistaan. Tulevaisuudessa voimme varautua uskollisiin ja etnisiin mellakoihin ja hyvätuloisten suojautumiseen väkivallalta ja ryöstelyltä aidatuille asuinalueille.

Tällä hetkellä Suomen kouluissa on jo nähtävissä se, mihin tilanne on johtamassa. Tietyt maahanmuuttajaryhmät – ennen kaikkea ne, joiden etniset juuret johtavat "keltaisille" tai "punaisille" alueille - menestyvät huonosti, eivätkä kaikki oppilaat saa edes peruskoulun päästötodistusta. Jos koulunsa keskeyttäneet ja jatko-opiskelutodistuksia vaille jäävät halutaan työhön, heille on osoitettava helppoja töitä, joita kukaan kantasuomalainen ei halua tehdä. Ja tämä tarkoittaa alipalkatun uuden työväenluokan syntymistä.

Monet poliitikot ja toimittajat ja muut julkisuuden henkilöt ovat esittäneet avoimesti toiveen, että näin tulee käymään. Pari kuukautta sitten Helsingin Sanomien toimittaja kertoi kirjoituksessaan, miten hienosti asiat ovat Lontoossa. Palvelu pelaa, kun halpatyövoima palvelee niin iltaisin kuin viikonloppuisinkin. Toimittajan asenne oli kuin jostakin siirtomaa-ajalta. Hän myönsi kirjoituksessaan, että maahanmuuttajataustaisen palvelevan luokan palkat ovat niin pieniä, ettei niillä tule toimeen. Hän myönsi senkin, että nämä ihmiset raatavat pitkiä päiviä tunteja laskematta, koska on pakko. He raatavat, jotta valkoinen yläluokka saisi paitansa pesetettyä ja hiuksensa laitettua milloin se vain haluaa. Ja tällaista orjasysteemiä toimittaja toivoi Suomeen!

Hieman samanlainen ajatus oli näkyvissä Pohjalainen -lehden pääkirjoituksessa, jossa juhlittiin suurena menetystarinana sitä, että Vaasan asukasluku kasvaa maahanmuuton ansiosta. Kirjoituksessa pidettiin hyvänä sitä, että alueelle tulee ihmisiä, jotka tekevät työt, joita suomalaiset eivät tee ja joihin suomalaisista työttömistä ei ole.

Puoli-ilmaisia orjia kantaväestöä palvelemassa ja luokkayhteiskunta slummeineen– sitäkö nämä todellisuudesta vieraantuneet hyväpalkkaiset toimittajat todella haluavat?

http://d3u5xmnnxiuz0w.cloudfront.net/wp-content/uploads/2013/04/National_IQ_Lynn_Vanhanen_2006_IQ_and_Global_Inequality.png

[Foundation]

Ensimmäinen vaihe matkalla kohti kehitysmaatason köyhyyttä ja kurjuutta on tuloerojen ja luokkaerojen kasvu, joka vie etniset ryhmät yhä enemmän erilleen toisistaan.

Sukupuolten segregaatio suomalaisilla työmarkkinoilla johtuu siitä, että tytöt ja pojat pääsevät valitsemaan ammattinsa vapaasti!

Köyhemmissä ja vähemmän kehittyneissä maissa naiset joutuvat valitsemaan ammatin, jossa on riittävät työllistymisen mahdollisuudet ja kilpailukykyinen palkka. Lopputuloksena on vähäisempi segregaatio naisten ja miesten ammattien välillä.

http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174955-tyolaman-segregaatio-on-seuraus-mahdollisuudesta-valita