Yle uudistuu ja palvelee lopettamalla Ajankohtaisen kakkosen

[multa tulille]

Vaikken televiiisiota omistakkaan, nopeuteni on kehittynyt huomattavasti sen  jälkeen kun tämä "puoli seitsemän"-hölöttely alkoi. Tarkoitan siis sitä aikaa mikä kuluu, kun puoli seitsemän alkaa, siihen kun vaihdan kanavaa. Itä-Saksalaisilla oli tähän ihan oma aikayksikkö, "ein ulb", mikä tarkoitti  aikaa siitä kun kuuluttaja kertoi että "nyt puhuu toveri Ulbricht" siihen kun näköradio oli kiinni. Pituudeltaan se oli verrattavissa niihin pikku prosesseihin, tapahtuu ydinaseen sisällä siitä kun laukeaminen alkaa siihen kun pommin kuori alkaa revetä.

Tästä puoli  seitsemästä vielä . Siellä näyttää olevan toisena "hauskuuttajana"  havaijipaita päällä tämmöinen Mikko Kekäläinen, joka alun pitäen oli pilaamassa radion kuuntelua. Erityisesti on jäänyt mieleeni, kun Kekäläinen kuulutti jotenkin siten että  "jos nyt olette sillä lailla tai tällä lailla ja muutenkin oikein kiltisti ja  suvaitsevaisesti, niin saatte kuulla  merisään!" Merisää vaan sattuu  olemaan sellainen lakisääteinen juttu, jonka lukemiseen eivät kiltteydet ja suvaitsemiset vaikuta  hevon v****a. (Kun YLEN stallarit oli masinoineet joskus niitä lakkoja ja radio oli mykkä kuin keenerin maksa, niin silloinkin sieltä on aina tullut merisää, suosikkiohjelmani muuten.)

No, sitten se Kekäläisen kalkatus katosi radiokanavilta ja ajattelin ,että sille on tehty Päivi Istalat ja olin helpottunut, kunnes  kauhukseni joskus huomasiin, että  tämä ajatusten Pielisjoki olikin  siirretty televiiiiision  puolelle. Vitutukseltani en muistaakseni voinut syödä montaan päivään (juomista se ei onneksi haitannut).

Näin kerran pätkän aikaisemmin mainittua kioskia. Siinä tuntui joka osiossa olevan oma maskottimamu. Tässä olisi ihan ilmaiseksi hyvä ehdotus ohjelman rakenteen kehittämiseksi. Muuttakaa ohjelman nimi kaniinikioskiksi ja tehkää  joka ohjelmassa vertailevaa tutkimusta aiheesta "Kaniinien ja somalien sikiämisnopeus maahantuloajankohdan  ja luontoon päästämisen funktiona". Samoin, kun on kyseessä kuvallinen esitys, siellä voisi aina olla tutkimukseen liittyviä  tulosteita ohjelmaa sulostuttamassa. Ajatelkaa, niin ihania pikkuisia, pehmeitä  ja pörröisiä......Kuka voisi sen jälkeen olla katsomatta kaniinikioskia.

[Leso]

[...] tehkää  joka ohjelmassa vertailevaa tutkimusta aiheesta "Kaniinien ja somalien sikiämisnopeus maahantuloajankohdan  ja luontoon päästämisen funktiona". Samoin, kun on kyseessä kuvallinen esitys, siellä voisi aina olla tutkimukseen liittyviä  tulosteita ohjelmaa sulostuttamassa. Ajatelkaa, niin ihania pikkuisia, pehmeitä  ja pörröisiä......Kuka voisi sen jälkeen olla katsomatta kaniinikioskia.

Varsinkaan, kun näytettäisiiin kaniemon synnytystä ja sitten ympärileikatun synnytystä.
Luulisi, että karskeimmankin suvakin mieli alkaisi aprikoida kanien maahanmuuttoa ja somalien maahanmuuttoa, ja että mikä ero naillä on.
Niitä kaneja sentään on kai metsästetty pörröisen lutuisten Korkeasaaren jellonien appeeksi.
Mikko Kekäläinen myös avoimesti vastusti Mikkokiekuu-ohjelmansa naamakirjautumista, mutta taipui siihen yleisön painostuksesta, ainakin näin virallisesti.

Lainaan itse itseäni, että Mikko Kekäläinen nosti merisään arvoon arvaamattomaan.

[Leso]

[...] tehkää  joka ohjelmassa vertailevaa tutkimusta aiheesta "Kaniinien ja somalien sikiämisnopeus maahantuloajankohdan  ja luontoon päästämisen funktiona". Samoin, kun on kyseessä kuvallinen esitys, siellä voisi aina olla tutkimukseen liittyviä  tulosteita ohjelmaa sulostuttamassa. Ajatelkaa, niin ihania pikkuisia, pehmeitä  ja pörröisiä......Kuka voisi sen jälkeen olla katsomatta kaniinikioskia.

Varsinkaan, kun näytettäisiiin kaniemon synnytystä ja sitten ympärileikatun synnytystä.
Luulisi, että karskeimmankin suvakin mieli alkaisi aprikoida kanien maahanmuuttoa ja somalien maahanmuuttoa, ja että mikä ero naillä on.
Niitä kaneja sentään on kai metsästetty pörröisen lutuisten Korkeasaaren jellonien appeeksi.
Mikko Kekäläinen myös avoimesti vastusti Mikkokiekuu-ohjelmansa naamakirjautumista, mutta taipui siihen yleisön painostuksesta, ainakin näin virallisesti.

Lainaan itse itseäni, että Mikko Kekäläinen nosti merisään arvoon arvaamattomaan.
Mikko Kekäläinen myös avoimesti vastusti Mikkokiekuu-ohjelmansa naamakirjautumista, mutta taipui siihen yleisön painostuksesta, ainakin näin virallisesti.
En ole katsonut Kekäläistä televisiossa, joten siihen en voi sanoa mitään.

[Haplotaxida]

Makasiiniohjelmalla on ollut noin 400 000 katsojaa.

Eivät ne (katsojaluvut) nyt huonot ole olleet, mutta eivät ne ole missään tapauksessa terhentyneetkään, Kivihalme kuvailee.

Kivihalmeen mukaan nykyisenkaltaisen Ajankohtaisen kakkosen sijaan esitetään jatkosta enemmän suoraa A2-ilta-brändin alla kulkevaa keskusteluohjelmaa. Tarkoitus on houkutella yleisöjä etenkin verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

Lähtökohta uudistuksille on väärä, jos se on tuo. Ei Ylen pidä kilpailla katsojista kaupallisten kanavien kanssa, eikä ohjelmien merkityksellisyyttä ja arvoa pidä mitata katsojaluvuissa, kun kyse ei ole puhtaasta viihteestä. Vain muutama tuhat katsojaakin saavuttava esim. laadukas tiededokumentti voi olla vähäisistä katsojaluvuista huolimatta hyvin merkityksellinen, palvellessaan tutkimustulosten julkaisijana tiedeyhteisöä ja aiheesta kiinnostuneita, vaikkapa uravalinnan edessä olevia nuoria. Merkitys yhteiskuntaan voi säteillä muutakin kautta kuin vain raakojen katsojalukujen kautta.

Jää minulle vielä luontodokumentit.

Eiköhän Avara luontokin lopulta lopeteta tai siirretä nettiin. Ohjelmapaikan tilalle on ainakin saatava kioskia tai ulkomaisia viihdesarjoja. Ylessä ei ilmeisesti olla kovin innostuneita luonto-ohjelmista. On varmaan turha odottaa esim. luonto-iltaa säännöllisemmin – eikös tätä aikaisemmin esitetty useammin kuin kerran vuodessa - televisioituna, vaikka keskusteluohjelma pitkälti onkin ja televisioituna oli aikoinaan ilmeisesti aikaansa edellä interaktiivisuudessaan.

.. Suomessa luonto on lähellä ja lajistossamme on paljon variaatiota. Kaikkea tätä kelpaisi kyllä esitellä ulkomaillakin, mutta elokuvan tekijöillä pitäisi olla kunnolliset eväät työskentelyynsä, sillä kansainväliset laatukriteerit ovat hyvin korkeat.

Ruotsin SVT ja Englannin BBC ovat satsanneet erilliseen luontoyksikköön jo vuosikymmeniä sitten. Suomessa esimerkiksi Ylessä nyörejä on vain entisestään kiristetty. Budjetit luonto-ohjelmille ovat olemattoman pieniä. Niihin pitäisi satsata ainakin puoli miljoonaa euroa vuositasolla, jotta kotimaista, laadukasta tuotantoa saataisiin nähtäville.

Raha on tällä hetkellä ylitsepääsemätön ongelma. Toinen on Ylen harjoittama ohjelmapolitiikka, jossa mennään sieltä, missä aita on matalin. Ulkomailta ostettujen ohjelmien hinta on minimaalinen verrattuna omaan, kotimaiseen tuotantoon.

Suomen Elokuvasäätiö, Avek tai EU:n elokuvarahastot eivät myöskään tue luontoelokuvia. Perusteena on se, että se ei ole luovaa toimintaa. Tällä alalla tehdään paljon kansainvälistä yhteistyötä, mutta aluksi pitäisi olla näyttöä omasta kyvystä. Näyttöä taas saa vain tekemällä korkeatasoisia elokuvia. Lisäksi pitäisi verkostoitua ja luoda suhteita. ..

- Kasvokkain: Huoli luontoelokuvan tulevaisuudesta (Suomen luonto, 1.2.2013)