Nuorten asema asuntomarkkinoilla heikentynyt (mokutusta)

[Topi Junkkari]

Ympäristöministeriö on tänään julkistanut tutkimuksensa "Toiveet ja todellisuus – Nuorten asuminen 2014".

Yhteenvetona he toteavat näin:

http://www.ymparistoministerio.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotepalvelu/Nuorten_edelleen_vaikea_paasta_omaan_kot%2832548%29

Nuorten asema asuntomarkkinoilla on heikentynyt jonkin verran 2010-luvulla, selviää tänään julkaistusta tutkimuksesta "Toiveet ja todellisuus – Nuorten asuminen 2014". Vallitseva taloudellinen tilanne näkyy: vuokrataso oli vuonna 2014 suurempi ongelma nuorille kuin neljä vuotta sitten, ja myös kilpailu asunnoista on kiristynyt. Entistä useampi nuori joutuu sopeuttamaan talouttaan selvitäkseen asumiskustannuksistaan, ja omistusasunnossa asuvien nuorten osuus on laskenut. Kuitenkin valtaosa nuorista selviää asumismenoista hyvin eikä asuminen aiheuta heille huolta.

Kas kummaa, Ilta-Sanomat nostaa aiheen verkkosivujensa ykköseksi ja tekee maahanmuuttajanuorista pääasian: Tyly tutkimustulos maahanmuuttajanuorten asumistilanteesta.

Ilta-Sanomien mielestä tutkimuksen oleellisin kohta onkin:

Maahanmuuttajataustaisten nuorten on selvästi vaikeampi vuokrata tai ostaa asuntoa kuin kantaväestöön kuuluvien nuorten, kertoo ympäristöministeriön tutkimus.

Ympäristöministeriö kirjoittaa mamuista vasta tiedotteensa viimeisessä varsinaisessa asiakappaleessa (linkki tämän viestin alussa):

Maahanmuuttajataustaisten nuorten asema asuntomarkkinoilla on selvästi kantaväestön nuoria heikompi. Nuorisoasuntotuotannossa olisikin otettava huomioon maahanmuuttajanuorten osuuden kasvu, ja heidän kantaväestön nuoria heikommat mahdollisuutensa saada asunto yksityisiltä vuokramarkkinoilta tai hankkia omistusasunto. Nuorille tarvitaan matalan kynnyksen asumiseen keskittyneitä palveluita, joissa neuvontaa kohdennetaan myös maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeisiin.

Haistaako joku tarkoitushakuista uutisointia ja mokuagendan ajamista?

[VeePee]

Mamunuori ei kouluttaudu -> Mamunuori ei saa kohtuupalkkaista työtä -> Mamunuori ei pysty ostamaan omistusasuntoa eikä työn puutteen vuoksi ole luotettava vuokralainen.

Ja ratkaisu on luonnollisesti:

Maahanmuuttajanuorille tarvitaan matalan kynnyksen asumiseen keskittyneitä palveluita

[Uuno Nuivanen]

Ts. veronmaksaja ostaa hankitaan mamunuorille ilmaisia asuntoja. Siitä se sossu-ura sitten lähteekin mukavasti käyntiin, perinteiden mukaisesti.

[Kni]

Eivät julkaisseet kommenttiani missä kysyin että norjalaisista, saksalaisista ja amerikkalaisistako maahanmuuttajanuorista on kyse.

[siviilitarkkailija]

Ympäristöministeriön virkahenkilöt on valittu korporaatiokommunistisen ja vihervasemmistolaisen hyväkäsmassan joukosta.  Heitä ei voisi vähempää kiinnostaa SUOMALAISTEN nuorten hyvinvointi. Ei siis ihme jos ja kun kaikki hankkeensa on maahanmuuttajien edunvalvontaa. 

Isi ja äippä äänesti kokoomusta tai vihreitä, ja ihmetteli kun lasten järjestelmällistä pahoinpitelyä kokoomuksen ja vihreiden Hesassa ei edes tunnusteta. On vain pahoinpiteliljäjengin ongelma kun ei ole

1 ilmaista asuntoa
2 kivaa tekemistä
3 diskorahaa

onneksi on ympäristöministeriön virkahenkilö, vähemmistövaltuutettu ja mamukoordinaattori sossutäti, kelagold, toimittelijtäti ja poliisiseta joka nykyään osaa jo katsoa muualle. ..

[Alkuasukas]

Eivät julkaisseet kommenttiani missä kysyin että norjalaisista, saksalaisista ja amerikkalaisistako maahanmuuttajanuorista on kyse.

Varmaan Japanilaisia, ne on niin vaatimattomia.

[Melbac]

http://www.rakennuslehti.fi/2015/01/uusi-tutkimus-maahanmuuttajanuoria-syrjitaan-asuntomarkkinoilla/

Uusi tutkimus: maahanmuuttajanuoria syrjitään asuntomarkkinoilla

Maahanmuuttajataustaisten nuorten asema asuntomarkkinoilla on selvästi kantaväestön nuoria heikompi, todetaan 23.1.2015 julkistetussa nuorten asumista selvittäneessä tutkimuksessa.
Tutkimuksen ovat tehneet Päivi Kilpeläinen, Eeva Kostiainen ja Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy:stä.

Laakson mukaan tutkimukseen vastanneista, itsenäisesti asuvista vieraskielisistä nuorista oli kokenut syrjintää 17 prosenttia. Kantaväestön nuorilla vastaava prosenttiluku on 7.

Laakso viittaa muihinkin tutkimuksiin, joiden mukaan Afrikasta, Asiasta ja Lähi-Idästä muuttaneiden kohdalla syrjintä suomalaisilla asuntomarkkinoilla on todellinen ongelma. Myös asunnottomuuden jaksot ovat maahanmuuttajanuorilla pitempiä kuin kantaväestön nuorilla.

Nuorisoasuntotuotannossa olisikin tutkimuksen mukaan otettava huomioon maahanmuuttajanuorten osuuden kasvu, ja heidän kantaväestön nuoria heikommat mahdollisuudet saada asunto yksityisiltä vuokramarkkinoilta tai hankkia omistusasunto.

Nuorille tarvitaan matalan kynnyksen asumiseen keskittyneitä palveluita, joissa neuvontaa kohdennetaan myös maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeisiin.

Nuorten asema heikentynyt

Nuorisoasuntojen tarjontaa tulisi tutkimuksen mukaan lisätä erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös Helsingin seudun kehyskunnissa, Tampereella, Turussa ja muilla suurilla kaupunkialueilla.

Uusien nuorisoasuntojen tulisi sijaita hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Nuorisoasuntojen tuotannossa tulisi ottaa huomioon nuorten myönteinen suhtautuminen yhteisölliseen asumiseen keinona alentaa asumiskustannuksia ja se, että he asuvat mieluummin yhdessä kavereidensa kanssa kuin perinteisissä soluasunnoissa ennestään tuntemattomien kanssa.

Nuorten asema asuntomarkkinoilla on heikentynyt jonkin verran 2010-luvulla. Vallitseva taloudellinen tilanne näkyy: vuokrataso oli vuonna 2014 suurempi ongelma nuorille kuin neljä vuotta sitten. Myös kilpailu asunnoista on kiristynyt.

Entistä useampi nuori joutuu sopeuttamaan talouttaan selvitäkseen asumiskustannuksistaan, ja omistusasunnossa asuvien nuorten osuus on laskenut. Kuitenkin valtaosa nuorista selviää asumismenoista hyvin eikä asuminen aiheuta heille huolta.

Maahanmuuttajataustaiset nuoret joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen kantaväestön nuoria useammin.

Työryhmä selvittämään ongelmaa

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen asettaa ensi viikolla poikkihallinnollisen työryhmän, joka pureutuu nuorten asumisongelmaan. Valmista tulee olla maaliskuun loppuun mennessä.

"Nuorten asunnottomuus on niin polttava ongelma, etteivät mitkään ponnistelut ole liian suuria sen nujertamiseksi. Jokaisen asunnottoman nuoren kohdalla kyseessä on inhimillinen tragedia sekä työn, perhe-elämän ja opiskelun perusedellytysten estyminen. Olenkin päättänyt asettaa pikavauhdilla työryhmän, joka etsii konkreettisia keinoja vähentää nuorten asunnottomuutta", Viitanen linjaa.

Työryhmään tulee neljän ministeriön ja Kuntaliiton edustus.

"Toiveet ja todellisuus – Nuorten asuminen 2014″ -tutkimuksen tilasivat ympäristöministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) ja Nuorisoasuntoliitto ry (NAL).

Tutkimuksessa on selvitetty 18-29-vuotiaiden nuorten asumisesta ja siihen liittyviä kokemuksia, suunnitelmia ja ongelmia. Aineisto kerättiin nuorille suunnatulla valtakunnallisella puhelinkyselyllä.

[Roope]

Tiedote:

Nuorten edelleen vaikea päästä omaan kotiin – uusi tutkimus valmistunut

Nuorten asema asuntomarkkinoilla on heikentynyt jonkin verran 2010-luvulla, selviää tänään julkaistusta tutkimuksesta "Toiveet ja todellisuus – Nuorten asuminen 2014". Vallitseva taloudellinen tilanne näkyy: vuokrataso oli vuonna 2014 suurempi ongelma nuorille kuin neljä vuotta sitten, ja myös kilpailu asunnoista on kiristynyt. Entistä useampi nuori joutuu sopeuttamaan talouttaan selvitäkseen asumiskustannuksistaan, ja omistusasunnossa asuvien nuorten osuus on laskenut. Kuitenkin valtaosa nuorista selviää asumismenoista hyvin eikä asuminen aiheuta heille huolta.

Tutkimuksessa on selvitetty 18–29-vuotiaiden nuorten asumisesta ja siihen liittyviä kokemuksia, suunnitelmia ja ongelmia. Aineisto kerättiin nuorille suunnatulla valtakunnallisella puhelinkyselyllä. Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty myös aiempina vuosina, mikä mahdollistaa nuorten asumisessa tapahtuneiden muutosten vertailun. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin myös erikseen maahanmuuttajanuorten asumista sekä arvioitiin nuorisoasuntojen tarvetta suhteessa tulevien vuosien kysyntään.

Tutkimus antaa viitteitä nuorten asumisen ja asumistoiveiden eriytymisestä. Vaikka suuri osa nuorista jakaa yhä yleisen suomalaisen unelman asumisesta pientalossa lähellä luontoa, myös urbaani asuminen kasvattaa suosiotaan. Keskeinen jakaja nuorten keskuudessa on maantieteellinen sijainti: pääkaupunkiseutu poikkeaa muusta Suomesta ja kaupungit haja-asutusalueista.

Nuorisoasuntojen tarjontaa tulisi tutkimuksen mukaan lisätä erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös Helsingin seudun kehyskunnissa, Tampereella, Turussa ja muilla suurilla kaupunkialueilla. Uusien nuorisoasuntojen tulisi sijaita hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Nuorisoasuntojen tuotannossa tulisi ottaa huomioon nuorten myönteinen suhtautuminen yhteisölliseen asumiseen keinona alentaa asumiskustannuksia ja se, että he asuvat mieluummin yhdessä kavereidensa kanssa kuin perinteisissä soluasunnoissa ennestään tuntemattomien kanssa.

Maahanmuuttajataustaisten nuorten asema asuntomarkkinoilla on selvästi kantaväestön nuoria heikompi. Nuorisoasuntotuotannossa olisikin otettava huomioon maahanmuuttajanuorten osuuden kasvu, ja heidän kantaväestön nuoria heikommat mahdollisuutensa saada asunto yksityisiltä vuokramarkkinoilta tai hankkia omistusasunto. Nuorille tarvitaan matalan kynnyksen asumiseen keskittyneitä palveluita, joissa neuvontaa kohdennetaan myös maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeisiin.

Tutkimuksen tilasivat ympäristöministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) ja Nuorisoasuntoliitto ry (NAL). Tutkimuksen ovat tehneet Päivi Kilpeläinen, Eeva Kostiainen ja Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy:stä. Erillisessä artikkeliosuudessa käsitellään muun muassa nuorten asunnottomuutta ja opiskelija-asumisen kehittämisestä.

Ympäristöministeriö 23.1.2014

Lehdet:
Ilta-Sanomat: Tyly tutkimustulos maahanmuuttajanuorten asumistilanteesta
Satakunnan Kansa: Tutkimus: Maahanmuuttajanuorten vaikeampi saada asuntoa

Tutkimus:

Vieraskielisistä suurempi osa (9,5 %) kuin kotimaisia kieliä puhuvista (3,8 %) on ollut asunnoton. Ero on merkittävä. Asunnottomuustilastojen mukaan maahanmuuttajien osuus asunnottomista oli 26 prosenttia vuonna 2013. Asunnottomien maahanmuuttajien määrä on kasvanut vuodesta 2006 lähtien vuosittain, erityisen nopeaa kasvu on ollut 2010-luvulla. Runsaasta 300:sta määrä on kasvanut lähelle 2 000:tta kymmenessä vuodessa. (ARA 2009; ARA 2014b.)

Asunnottomuus kohdistuu erityisesti Afrikan ja Lähi-idän kieliä puhuviin nuoriin: vieraskielisistä nuorista lähes puolet (47 %) edustaa kieliryhmää Afrikka ja muu Lähi-itä, neljäsosa Aasiaa, viidesosa Venäjän ja entisen Neuvostoliiton kieliä ja loput viisi prosenttia Eurooppaa ja muita länsimaita. Myös Helsingin vailla vakinaista asuntoa olevien vieraskielisten yleisimmin puhutut kielet sijoittuvat Afrikan ja Lähi-idän kieliryhmiin (Kostiainen & Laakso 2012, 51).

[...]

Tutkimuskirjallisuudessa eroihin maahanmuuttajaväestön ja kantaväestön asuntomarkkina-asemassa ja -käyttäytymisessä johtaviksi tekijöiksi on tunnistettu taloudelliset resurssit, tiedolliset resurssit, syrjintä, sekä demografiset ja kulttuuriset tekijät. Kantaväestöä heikommat taloudelliset resurssit etenkin ensimmäisen polven maahanmuuttajilla, heikommat tiedot asumisjärjestelmästä ja puutteellinen kielitaito, riippuvuus oman etnisen ryhmän avusta asunnon haussa, asunnon etsinnässä ja asuinympäristössä kohdattu syrjintä sekä poikkeava ikä- ja perherakenne kaventavat maahanmuuttajien valinnanmahdollisuuksia asuntomarkkinoilla ja myös ohjaavat heitä sosiaaliseen vuokra-asumiseen, joka on usein keskittynyt alueellisesti. (Dhalmann 2011, 11–12.)

Toiveet ja todellisuus, Suomen ympäristö 2/2015 (pdf)

Kunnollista analyysia Suomessa asuvien Afrikka- ja Lähi-itä-taustaisten nuorten muutamassa vuodessa moninkertaiseksi räjähtäneen asunnottomuuden syistä ei saatu tälläkään kertaa.

Tutkimuksessa tehtiin iso numero maahanmuuttajien asunnon hankinnassa tuntemista syrjinnän kokemuksista, vaikka kantaväestön ja vieraskielisten vastausten vertailu (s. 19) päinvastoin vahvisti, että ongelmat asunnon haussa koetaan hyvin pitkälle samoiksi. Molemmissa ryhmissä syrjinnän kokemukset oli listattu vasta kuudenneksi merkittävimmäksi ongelmaksi asunnon haussa, ja vaikka vieraskieliset mainitsivat sen yli kaksi kertaa useammin, on vieraskielisten syrjinnän merkitys eroja selittävänä tekijänä muiden tekijöiden rinnalla korkeintaan muutaman prosentin luokkaa.

[niemi2]

Lisäksi asuntoa on varmasti vaikea saada kilpailluilla alueilla ja etenkin alhaisilla tuloilla sekä puutteellisella kielitaidolla. Kansalaisuuskin voi vaikuttaa kun vastuutilanteissa vuokraaja voi kadota maasta nopeastikin. Asuntoihin voi olla satoja hakijoita ja vastaavasti sadat jäävät ilman asuntoa.

Kaikki haluavat stadiin tai suuriin kaupunkeihin, jota maahanmuuttajien asunnottomuus yleensäkin tarkoittaa.

Poikkeuksiakin on; jokunen tuntemani asuntosijoittaja haluaa nimenomaa vuokrata asuntonsa sossun asiakkaina oleville maahanmuuttajille koska asunto kuluu nopeata tahtia ja sossu maksaa uudet vempeleet ilman kinaamista. Mamut saattavat jättää jälkeensäkin mm. uudehkoja astianpesukoneita, pyykinpesukoneita tai vaatekaappeja, joita eivät viitsi viedä seuraavaan asuntoon, jonne sossu maksaa uudet. Sossu maksaa vuokrat päivälleen kun suomalaisilla palkansaajilla maksut myöhästyy jokun aikaa näiden kireän taloustilanteensa takia.

[Leso]

Täh? Ihan nyt just vaikka vasta meillä oli kantis-Miska-itqpotqparq televisiossa?

[multa tulille]

Vähän tähän  samaan aihepiiriin liittyy mukavasti eiliseltä päivältä joku "tutkimus", jossa todettiin että kun ihmiset ovat kovin haluttomia menemään työn  perään sinne missä työtä on  tarjolla, niin ehdotettiin  että ihmisten pitäisi asua enemmän  vuokralla ja keinoksi tämän kehityksen vauhdittamiseksi  esitettiin [omassa  asunnossa asumisen verottamista (boldaus minun[/b. Eli että kun on saanut omat asiansa kuntoon, niin sitten pitäisi ruveta verottamaan  hengiltä. Lisäksi  olen sitä mieltä, että "nuorisoa"pitäisi rohkaissta hankkimaan itsellee nomaa asuntoa, vaikka se vaikeata onkin. Vaikka sitten joutuisi "paikka lepo- paikka vaihda"-tilanteenkin eteen.  Sitä on joka tapauksessa aina huomattavasti vahvemmilla, jos olet edes jossain määrin omillasi. Ja päiin vastoin. 

ja mitä tulee näihin "maahanmuuttaneiden nuorten" vaikeuksiin saada  vuokra-asuntoa, ei se ole mikään ihme, niin  paljon on asiasta erilaisia kauhukertomuksia liikkeellä. Mutta kuten täällä on jo joku muu sen sanonut, ne  tekevät sen ihan  itse.

[Kulttuurirealisti]

Ympäristöministeriön virkahenkilöt on valittu korporaatiokommunistisen ja vihervasemmistolaisen hyväkäsmassan joukosta.  Heitä ei voisi vähempää kiinnostaa SUOMALAISTEN nuorten hyvinvointi...

Aivan ensimmäiseksi pitäisi juntata eri ministeriöiden korkeimpien virkamiesten joukkoon Ps:n ja Muutoksen jäsenkirjojen haltijoita. Ja myös mamuviraston, vai mikä Migri se nykyään onkaan. Poliittinen suhmurointi on se tapa, millä asioita tässä maassa hoidetaan. 

[Chew Bacca]

Anteeksi että nauran. Näyttäkää nyt se yksi koditon somali risoissa kengissä. Se tiedetään oikein hyvin kenelle kaupungin kämpät jaetaan. Perunat hytisköön kuopissaan.

[oinas]

Täh? Ihan nyt just vaikka vasta meillä oli kantis-Miska-itqpotqparq televisiossa?

Äläpä muuta sano. Tämäkin ongelma käännettiin maahanmuuttajien ongelmaksi. Eihän kantisnuorilla ole mitään väliä, kunhan vieraat saavat asunnon sieltä mistä haluavat ja millaisen haluavat.