2015-02-19 New Statesman: The rise and fall of the far right in Finland

[Jaakko Sivonen]

Brittiläinen vasemmistolehti New Statesman hyökkää Perussuomalaisia vastaan:

The rise and fall of the far right in Finland

[...] In opposition, and rebranded as simply "the Finns", the far-right revolution began to fade.

[...] As the Finns' support continues to wane, their fortunes might cast a shadow across the surge of populist reactionary far right politics across Europe. Railo condemns the party to a slow crawl out of Finnish politics. "They're bound to lose the elections. That may, in turn, result in another four years in opposition, which may be too much for many of its supporters to bear." Protest votes are usually a register of temporary discontent, and when rebellious outsiders attempt to enter the mainstream, they too often reveal major incompetencies. For Finland, at least, the far-right dream is already becoming a distant memory.

http://www.newstatesman.com/politics/2015/02/rise-and-fall-far-right-finland

Ei voi muuta kuin facepalmata näille puheille perussuomalaisten "äärioikeistolaisuudesta". Mutta lehden tausta huomioiden ne eivät yllätä:

The New Statesman is a British political and cultural magazine published weekly in London. Founded as a weekly review of politics and literature on 12 April 1913, connected with Sidney and Beatrice Webb, and other leading members of the socialist Fabian Society. The magazine has, according to its present self-description, a left-of-centre political position.

http://en.wikipedia.org/wiki/New_Statesman

[kissamies Mau]

Kannatusmittaukset näyttävät samanlaista noin neljän prosenttiyksikön tippumista edellisvaaleista kuin kokoomuksellakin. Onko kapitalismiaatekin kuolemassa?

[Lemmy]

No onhan siinä totta toinen puoli, Soinilta on "veto pois" ja kepulit on luikerrellet sontasiilosta takaisin. Kansa on lyhytmuistista. Kun nyt Grekut tekisivät jotain radikaalia, tai Espanjalaiset niin katsotaan miten keikkuu. SDP:n ei auta kuin sanoa "pöö" ja Stubidon irvistellä.

[Rändöm]

Tyypillistä internationalistisen vasemmiston retoriikkaa. Nimitetään toista vasemmistolaispuoluetta (ääri)oikeistolaiseksi, koska ollaan eri mieltä erinäisistä näkemyksistä, kuten tässä tapauksessa monikultturismi/kansanmurha- ja kansallisvaltio-aatteista. Se, mitä yleensä nimitetään oikeiston ja vasemmiston väliseksi kamppailuksi (ainakin silloin, kun se ilmenee väkivaltana) on lähes poikkeuksetta vasemmiston sisäistä nahistelua (esim. Natsit vs Neuvostokommunistit).