Michel Houellebecqin Soumission (suomennettu nimellä Alistuminen)-romaani

[perunanena]

"Ranska vuonna 2022.

Päättymässä on sosialistipresidentti François Hollanden (kuvitteellinen) katastrofaalinen toinen kausi. Perinteiset mahtipuolueet, keskustavasemmistolainen sosialistipuolue ja keskustaoikeistolainen UMP, ovat näivettyneet sisäisiin valtataisteluihin. Pitkälle edennyt rappio nakertaa yhteiskuntaa.

Presidentinvaaleissa ranskalaiset valitsevat maltillista linjaa ajavan muslimin maan johtoon estääkseen äärioikeistolaisen Front National -puolueen johtajan Marine Le Penin nousun presidentiksi.

Aluksi kaikki menee paremmin kuin kukaan uskalsi odottaakaan. Pian uuden presidentin Mohammed Ben Abbasin kädenjälki alkaa kuitenkin näkyä. Naiset alkavat käyttää huivia ja yhä useampi jää kotiin hoitamaan lapsia. Se ratkaisee työttömyysongelmat, mutta on toki muuten vaikeasti nieltävä ranskalaisessa yhteiskunnassa.

Yliopisto-opettajien on käännyttävä muslimiksi, mikäli he haluavat jatkaa opettamista. Koraanin opiskelusta tulee pakollista kouluissa. Moniavioisuudesta tulee laillista."

Lisää linkistä:http://www.hs.fi/ulkomaat/a1420687353696?ref=hs-art-lue-seuraavaksi-3

Nyt postia WSOY:lle, jotta julkaisisivat kirjan Suomeksi. Hesarin mukaan suomennoksesta neuvotellaan parhaillaan,

[Leso]

No? Onko täällä jotakuta ranskaa sen verran hyvin osaavaa, että osaisi taustoittaa kirjan nimeä Soumission?

Tuli ensteks mieleen englannin finlandization, suomeksi suomettuminen.

[Golimar]

Eikös soumission tarkoita alistumista kuten sana islam tarkoittaa?

http://en.m.wiktionary.org/wiki/soumission

P.S En osaa ranskaa.

[chacha2]

Ketjun otsikossa löytyy käännös - eli alistuminen/alistaminen

Itse kirja on taas tämmöinen teos:

'Islamophobic' novel hits the shelves in France

A new book imagining a future France under Islamic rule hit the shelves on Wednesday. The novel by author and polemicist Michel Houellebecq will no doubt fuel French angst about the role of Islam in the country.

The Saudis fund the Sorbonne Islamic University in Paris, French primary and secondary teachers have to convert to Islam, and education stops at 11 for girls, who are destined for domestic chores, marriage, and child-bearing.

The state funds only the primary sector, and all education after that is private, with the Gulf monarchies pumping money into Islamic schools, while secular schools slowly wither for lack of funds.

Polygamy is legal, and the removal of women from the workplace means that the country's stubbornly high unemployment finally plummets.

Mohammed Ben Abbes of the Muslim Fraternity party has beaten Front National leader Marine Le Pen to the presidency with the help of the Socialists, the centrists, and even Nicolas Sarkozy's centre-right UMP.

And the most astonishing aspect of this radically new political landscape is that France - suffering from nervous exhaustion after a decade of Socialist rule under François Hollande, severe economic decline, and the terrifying rise of the far-right - rediscovers optimism and economic growth under the rule of the moderate Islamist president.

Welcome to the fictional future of France as imagined by Michel Houellebecq, who cannot be accused of being a fan of Islam, the religion he once famously described as "cretinous."

Soumission (Submission), which was published on Wenesday, will confirm the 58-year-old's position as as one of France's top provocateurs.

The title itself is a provocation, suggesting a translation of the Arabic word "Islam", a reference to Islam and the submission of infidels to Allah through conversion to the religion.

As expected the novel has sparked a row in a country where the role of Islam is always a sensitive and highly divisive subject and where a 2013 poll suggested 74 percent of public found Islam incompatible with French values.

Ideas of extreme right enter into high literature

It matters little that Houellebecq himself has admitted to the Paris Review that the book's scenario for France is "not very realistic", at least not for "several decades", it has already become a hot talking point.

French President Francois Hollande told France Inter radio on Monday, "I'll read it because it's creating debate," but carefully stressed that it was just "literature" and "the idea of submersion, of invasion, of submission is an old idea".

But others see "Soumission" filling the sails of Europe's far-right.

He has already been accused of buying into the alarmist views of writers such as Renaud Camus, whose "great replacement" theory holds that France is being colonised by Muslim immigrants with the help of the government and the media.

The arrival of the book, said Laurent Joffrin, chief editor of the left-leaning daily Liberation, "will mark the date in the history of ideas on which the ideas of the extreme-right made their entrance in high literature".

The head of France's National Front, Marine Le Pen, told France Info radio on Monday that while the book was fiction, "it's a fiction that could one day become reality".

Shopkeeper's son becomes president

The narrator of the novel, a typical Houellebecq antihero who drinks too much and has a decidedly unhappy sex life hampered by erectile dysfunction, is a 44-year-old literary professor who specialises in the works of the 19th-century French author JK Huysmans.

He mulls the idea of converting to Islam, which is the only way he can further his university career.

The critics will decide whether the book is a literary success or not, but the description of France - which currently has the biggest Muslim community in western Europe estimated at up to six million people - under Muslim rule is guaranteed to cause controversy.

President Ben Abbes, a shopkeeper's son who studied alongside the French elite at the Ecole Nationale d'Administration, manages to impose his vision on France without any major upheavals,  "presenting Islam as the ultimate form of a unifying humanism."

His economic policy is centred around the "distributivism", an ideology propounded by the English authors GK Chesterton and Hilaire Belloc in which the means of production are spread as widely as possible rather than being centralised under the control of the state or of corporations.

Family businesses are central to the new French economy, which the Muslim president says is entirely in line with the teachings of Islam.

The Muslim Fraternity leader came to power after making it through, alongside Marine le Pen, to the second round of the 2022 presidential election. 

The Socialists (whose presidential candidate was Manuel Valls), the centrists and the UMP (whose candidate was Jean-François Copé and not Sarkozy in Houellebecq's world), desperate to block Le Pen, formed a "republican front" that enabled Ben Abbes to win.

In return he appointed the centrist François Bayrou as prime minister, gave the Socialists half the government ministries, keeping for his own party the coveted education ministry, which he sees as key to enabling him to guide France in the direction he wants.

The French media, which had kept silent about growing ethnic unrest in the banlieues in the run-up to the election, are so stunned by the unexpected turn of events that they are reduced to a sort of stupefied silence.

Houellebecq enjoying publicity

The initial print run in France for "Soumission" is 150,000 copies, a significant number for the country's market. German and Italian translations of the book will be released mid-January. No date has yet been given for the English-language version.

Houellebecq is clearly enjoying the attention his sixth novel is getting, although he states that he is politically "neutral" in the debate around it.

"Today, atheism is dead. Secularism is dead. The (French) Republic is dead," he told the French news magazine L'Obs in an interview to be published Thursday.

"The Muslims are... closer to the right, even to the extreme right," he argued.

"Who can they vote for, the Muslims of France? They can't vote for the (ruling) Socialists who put in place gay marriages. They aren't going to vote for those on the right either, who want to kick them out. The only solution then is the establishment of a Muslim party."

by Rory Mulholland/AFP
 

http://www.thelocal.fr/20150107/michel-houellebecq-vision-of-france-in-2022 alleviivattu boldaus on oma

[chacha2]

Kirjahan julkaistiin aamupäivällä juuri ennenkuin Charlie Hebdon toimistoon hyökättiin.
Alkuviikolla Michel Houellebecq puhui kirjastaan vielä näin:

Heinemann acquired Submission from its French publisher Flammarion on Tuesday, and will publish it in September. The novel was released in France on Wednesday, with the gunmen's assault on Charlie Hebdo following later that day. According to French magazine Le Parisien, security at Flammarion has since been reinforced because of the controversial book's release. Houellebecq himself is satirised on the front cover of the new issue of Charlie Hebdo, with a raddled caricature of the author, in a wizard's hat, topped by the line: "The predictions of the mage Houellebecq: 'In 2015, I lose my teeth', and 'In 2022, I do Ramadan'".

Submission imagines a future where the leader of the newly created "Muslim Fraternity" is elected president, beating the far-right Front National's Marine Le Pen to take over from current president Francois Hollande, leader of France's socialist party. Women then abandon western dress, and "leave the workplace in droves", according to the Paris Review.

Le Parisien called it the most politically incorrect of all Houellebecq's books. Asked earlier this week if he felt the novel would "help reinforce the image of France ... in which Islam hangs overhead like the sword of Damocles, like the most frightening thing of all", Houellebecq told the Paris Review that "that's pretty much all the media talks about, they couldn't talk about it more. It would be impossible to talk about it more than they already do, so my book won't have any effect."


And he denied that he was setting out to provoke, saying instead that: "I can't say that the book is a provocation – if that means saying things I consider fundamentally untrue just to get on people's nerves. I condense an evolution that is, in my opinion, realistic."

"Certainly a feminist is not likely to love this book. But I can't do anything about that," he admitted. "The thing that may rub people the wrong way is that I show how feminism is demographically doomed. So the underlying idea, which may really upset people in the end, is that ideology doesn't matter much compared to demographics."

In 2002, Houellebecq was forced to appear in court on charges of inciting religious and racial hatred for calling Islam "the stupidest religion" in an interview, and saying that the "badly written" Qur'an made him fall to the ground in despair.

Houellebecq argued in his defence that criticising a religion did not mean he was insulting its followers, adding that Christianity, Judaism and Islam were all based on scriptures that were "texts of hate". He was acquitted.

His editor at Heinemann, Jason Arthur, called the new novel "a breathtakingly audacious and daring novel that's certain to turn heads and raise eyebrows", and "a work of grand ambition, razor-sharp wit, and real heart – a tour de force from one of Europe's most exciting writers".

"Submission is a novel we are proud and pleased to be publishing here at William Heinemann," said Arthur.

http://www.theguardian.com/books/2015/jan/08/michel-houellebecq-new-novel-september-english-charlie-hebdo omat boldaukset


Charlie Hebdo-iskun jälkeen Houellebecq on kuitenkin päättänyt että hän pitää vähän aikaa taukoa töistään, jättää Pariisin taakseen, menee katsomaan luontoa ja lunta, eikä nyt vielä promotoi uutta kirjansa.
Hänen hyvä ystävänsä Bernard Maris ammuttiin kuoliaaksi Hebdon iskussa.
Ystävän kuolema on syvästi järkyttänyt Houellebecqia, kertoo Le Monde:
http://www.lemonde.fr/livres/article/2015/01/08/houellebecq-suspend-la-promotion-de-soumission-et-quitte-paris_4552277_3260.html

Hänen agenttinsa mukaan, Houellebecq ei ole tällä hetkellä poliisin suojelun alla.

[Leso]

No kappas, mahtoi olla puhdasta sattumaa.

Jotenkin ajattelinkin, että sanalla on jotain tekemistä ranskan preposition sous kanssa, joka on kaitten alla, alle jne. En vaan mitenkään pystynyt välttämään mielleyhtymää. 

Yhtä lailla - koska se tuli mulle intuitiivisesti mieleen, niin sillä on intuitiivinen yhteys (kylmän sodan ajan termiin, 18-25-vuotiaille tiedoksi) suomettumiseen.
Näin kulttuurien ja käsitysten moniosaajana johtopäätösten veteleminen ei ole mulle vaikeaa.
Suvakkisektio kadehtii teitä, kun teillä on minut.

Nyt taidan vetäytyä nojatuolini uumeniin kuumeilemaan, ja avaan käteni kyynärpäärististä vain popparikulhoa varten.

[chacha2]

No kappas, mahtoi olla puhdasta sattumaa.

Ja toinen sattuma:

The timing of the book's release and the assault is striking. After the attack, The French prime minister, Manuel Valls, told reporters: "France is not Houellebecq. It's not intolerance, hatred and fear."

The writer is pictured on the cover of this week's Nouvel Observateur magazine, which went to press before the attack, saying: "I've survived every attack."

Houellebecq has received extensive publicity for Submission thanks to a smart communications strategy that allowed the book to be leaked to selected friends of the novelist before its official publication. Wednesday's Charlie Hebdo ran a caricature of the novelist on the cover, showing the famously mumbling chain-smoker saying: "In 2015 I lose my teeth, in 2022 I'll do Ramadan."

Houellebecq has a history of provoking public opinion through his novels, and moved to Ireland where he spent several years after being accused, and acquitted, of racial hatred. His best-known book, Platform, tackled the issue of sex tourism. In 2010, he won the prestigious Goncourt prize for his last novel, The Map and the Territory, which satirised the modern art world.

Submission shot straight to the top of Amazon bestsellers in France even before publication. Houellebecq had been expected to appear on a popular news show on the Canal+ TV channel on Thursday, which ended up running a special edition on Charlie Hebdo. Instead, he gave an interview to the show's host, Antoine de Caunes, which is due to be broadcast on Friday evening.

http://www.theguardian.com/books/2015/jan/09/michel-houellebecq-stops-promotion-novel-charlie-hebdo-attack omat boldaukset

[Lemmy]

Bruunin "Ajatolla Veikko" oli aikaansa edellä

[siviilitarkkailija]

Hänen agenttinsa mukaan, Houellebecq ei ole tällä hetkellä poliisin suojelun alla.

tosi kiva agentti.  Tällähetkellä kukaan tavisranskalainen ei ole poliisisuojelun alla kiitos sosialistipuolueen.

[perunanena]

Hyvä uutinen! Pikkuisen pelkäsin, että Södikalla olisi mennyt pupu pöksyyn. Onneksi ei.

WSOY julkaisee Michel Houellebecqin kohuromaanin Soumission suomeksi käännettynä jo tämän vuoden lokakuussa. Ranskan kirjallisuuden kauhukakarana tunnetun kirjailijan uutuusromaani kertoo Ranskasta vuonna 2022, jolloin valtaan on noussut Fraternité musulmane -puolueen kuvitteellinen muslimipresidentti Mohammed Ben Abbas François Hollanden katastrofaalisen toisen kauden synnyttämän kaaoksen jälkimainingeissa.

Presidentinvaaleissa ranskalaiset antavat äänensä lopulta maltillista linjaa ajavalle muslimiehdokkaalle, jotta äärioikeistolaisen Front Nationalin johtaja Marine Le Pen ei pääse nouseman Ranskan presidentiksi.

WSOY osti romaanin oikeudet tällä viikolla. Romaanin suomentajaa ei ole vielä vahvistettu. Houellebecqin aiemmat romaanit on suomentanut Ville Keynäs. Romaanin suomenkielinen nimi on Alistuminen.

Runoilijana kirjallisen uransa aloittaneen Michel Houellebecqin (s. 1956) uusi romaani ilmestyi kirjakauppoihin Ranskassa samana päivänä, kun satiirisen viikkolehden Charlie Hebdon toimitukseen Pariisissa tehtiin 12 henkeä surmannut kylmäverinen terrori-isku. Myös lehden kannessa oli pilapiirros kiistellystä Houellebecqista. Kuvassa rappioituneen oloinen kirjailija esittää uuden vuoden kunniaksi ennustuksiaan. "menetän hampaani vuonna 2015 " ja "osallistun ramadaniin vuonna 2022 ".

Houellebecqin itsensä mukaan hän ei ole pyrkinyt tieten tahtoen synnyttämään mitään selkkausta Soumission-romaanillaan. "Kiihdytän historiaa, mutta ei, en voi sanoa, että kirja olisi provokaatio".

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1421207324569

[Miniluv]

But in the end the Koran turns out to be much better than I thought, now that I've reread it—or rather, read it. The most obvious conclusion is that the jihadists are bad Muslims. Obviously, as with all religious texts, there is room for interpretation, but an honest reading will conclude that a holy war of aggression is not generally sanctioned, prayer alone is valid. So you might say I've changed my opinion. That's why I don't feel that I'm writing out of fear. I feel, rather, that we can make arrangements. The feminists will not be able to, if we're being completely honest. But I and lots of other people will.

Pitkä Houellebecq-haastattelu:

http://www.theparisreview.org/blog/2015/01/02/scare-tactics-michel-houellebecq-on-his-new-book/

[Abdul Reis]

Onko kukaan lukenut Michel Houellebecqin "Alistuminen" romaania? Jos on niin mahtaisiko olla hyvää tavaraa joulupukinkonttiin?

Suosittelen kyllä kirjaa, mutta en ole varma sopiiko se pukinkonttiin. Riippuu paljon kenelle sen haluaisi antaa. Kirja kuvaa hyvin synkällä ja pessimistisellä tavalla länsimaista elämänmenoa, eivätkä kaikki varmasti halua lukea tällaista varsinkaan jouluna.

Sanoisin että islam oli kirjassa lähinnä sivuteemana, alleviivaamassa länsimaiden omaa identiteettikatoa. "Sivilisaatioita ei murhata, vaan ne tekevät itsemurhan", niinkuin joku fiksu joskus sanoi. Kirja saattaa myös ärsyttää joitain hommalaisia. Houellebecq (ja minä) on sitä mieltä, että yhteiskunta tarvitsee uskontoa luomaan yhteisöllisyyttä, jatkuvuutta ja tekemään elämästä mielekästä. Sekulaari yhteiskunta on sieluton, ontto ja ilman tulevaisuutta. Kirjassa sanotaan hyvin "Ranskan vallankumous, tasavalta, isänmaa... se sai aikaan jotakin, joka kesti runsaat sata vuotta. Keskiajan kristinusko puolestaan kesti yli tuhat vuotta".

[Green]

Ranskan kiisteltyimpiin nykykirjailijoihin kuuluva Michel Houllebecq on tänä vuonna kirjoittanut kirjan "Alistuminen" (Soumission), joka fiktion muodossa kuvailee, miten Ranska alle kymmenessä vuodessa alistuu islamin valtaan. Kirja on ilmestynyt myös suomeksi ja kuuluu jokaisen suomalaisen nuivan pukinkonttiin. Se, mikä tapahtuu ensin Ranskassa (ja Ruotsissa), tapahtuu vähän myöhemmin Suomessa. 

Houllebecq'in "Alistuminen" kuuluu samaan kirjallisuuden lajiin - kaunokirjalliseen muotoon puettuun tulevaisuusskenaarioon - kuin 1930-luvun kuuluisat teokset, George Orwell'in "1984" ja Aldous Huxley'n "Uljas uusi maailma". Sen aikatähtäin on kuitenkin huomattavasti lyhempi, noin kymmenen vuotta, ja siksi sen toteutumisen mahdollisuus on nykylukijan helpommin arvioitavissa.

Kirjan päähenkilö, Francois, on keski-ikäinen yliopistonprofessori, joka väitöskirjansa puurrettuaan ei oikein ole löytänyt johtotähteä elämälleen. Sorbonnen yliopiston opetustehtävien lomassa jää aikaa tilapäisille naissuhteille ja oman elämän pohdiskeluille. Eräänä päivänä hänelle yllättäen ilmoitetaan, että hänen opetusvelvollisuuttaan ei enää jatketa tiettyjen "uudelleenjärjestelyjen" vuoksi. Käy ilmi, että ne johtuvat siitä, että pitkään taloudellisissa vaikeuksissa kamppaillut yliopisto on äskettäin siirtynyt saudiarabialaiseen omistukseen.

Samaan aikaan Ranskassa käydään presidenttivaalikampanjaa. Vuosi on 2022. Vaalien ensimmäisellä kierroksella Kansallisen Rintaman Marine Le Pen saa selvästi suurimman äänisaaliin, mutta ei ehdotonta enemmistöä. Kolme muuta puolueryhmittymää - kolmas on maltillinen islamilainen Muslimiveljeskunta - neuvottelevat, miten voisivat estää Le Penin nousun presidentiksi. Maassa syntyy levottomuuksia, myös aseellisia kahakoita jihadistien ja kansallismielisen "identiteettiliikkeen" välillä. Lopulta Le Penin vastustajat onnistuvat sopimaan presidentistä, seuraavasta hallituksesta ja sen ohjelmasta. Presidentiksi nousee - en kerro kuka niin jännitys säilyy.

Vaalien jälkeen tilanne rauhoittuu, mutta Ranska ei ole enää entisensä. Islamistit saavat läpi keskeisen tavoitteensa perheoikeuden ja koulutuksen alueella. Ranskalaiset voivat elää niin kuin ennenkin, mutta rinnalle nousee sharia-lakiin perustuva oikeus- ja koulutusjärjestelmä. Moniavioisuus sallitaan. Koulut ja yliopistot ovat joko katolisia tai islamilaisia. Saudien rahan turvin viimemainituista tulee parempia. Yliopistomaailmassa eräät Francois'in tuttavat kääntyvät islaminuskoon ja nimitetään sen jälkeen yllättäen tärkeisiin virkoihin. Jotkut ottavat itselleen toisen, nuoremman vaimon. Ranska on jakautunut sopuisasti kahtia, ranskalaiset ovat alistuneet.

Houllebecq'in Ranskassa islamisoituminen ei tapahdu nopeasti, terroristi-iskujen tai jihadistien hyökkäysten myötä, vaan pikkuhiljaa, taloudellisten valtatekijöiden ja poliittisten kompromissien kautta. Pakolaiskriisin varjolla tapahtuva kansainvaellus läntiseen Eurooppaan luo sille ratkaisevat edellytykset. Useissa keskeisissä maissa valtaa pitävä oikeisto ja elinkeinoelämän vaikuttajat kannattavat avoimesti lisääntyvää maahanmuuttoa. Ei ole sattuma, että Fredrik Reinfeldt ja Angela Merkel avasivat maansa kaikille "pakolaisille". Persianlahden maiden pääomat sijoitetaan yhä useammin Eurooppaan. Niiden rahoittamissa moskeijoissa ja kulttuurikeskuksissa opetetaan sunnimuslimien wahhabilaisen suuntauksen mukaista islamia. 

Euroopan uudet asukkaat saavat ennen pitkää oikeuden äänestää ja sitä kautta poliittista valtaa. Vanhat puolueet kilpailevat niiden äänistä, ottavat listoilleen islaminuskoisia ja antavat näille "positiivisen syrjinnän" nimessä etuoikeuksia ja ohituskaistoja. Foullebecq osoittaa hyvin myös sen, miten "maltilliset islamistit" eivät koe katolisia vihollisikseen. Itse asiassa nämä ovat monissa asioissa, kuten homoavioliitoissa, aborteissa ja eutanasiassa, samalla puolella rintamaa. Vihollisia ovat ateistit, agnostikot ja muut maallisen yhteiskunnan kannattajat.

Euroopan tilanne muistuttaa hämmästyttävässä määrin Rooman keisarikunnan tilaa kansainvaellusten alkaessa. Eurooppa on ensin heikentänyt itseään kahdessa keskinäisessä suursodassa. Sitten se avaa ovensa kaikille muille, jotka haluavat päästä nauttimaan maanosan hyvinvoinnista. Tarvitaan enää ilmastonmuutoksen ja väestöräjähdyksen aiheuttama paineaalto Afrikasta niin käy niin kuin 400-luvun alussa, kun kenraali Stilico veti legioonat Reiniltä Italiaan suojelemaan keisarikuntaa idästä tulevaa uhkaa vastaan ja germaaniheimot vyöryivät Reinin ylitse. Ehkä kuitenkin Venäjä jää vielä eurooppalaisen sivilisaation tyyssijaksi niin kuin Itä-Rooma aikoinaan.

Kirjan luettuaan herää väistämättä kysymys: mistä löytyisi Suomen Houllebecq?  Löytyisikö meillä kirjailija, joka osaisi kertoa tarinan esimerkiksi maahanmuuttajien hallitsemasta Helsingistä vuonna 2050? Silloinhan nykyisellä muuttovauhdilla suomalaiset ovat jo jonkin aikaa olleet vähemmistönä omassa pääkaupungissaan. Varmaankin Persianlahden öljymiljoonilla on jo pystytetty upea moskeija keskeiselle paikalle, koulujen opetus tapahtuu osaksi arabiaksi, ns. perheenyhdistäminen on tehty vapaaksi ja käsittää myös vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset. Ja kaupunki vuokraa vapailta markkinoilta näille tarvittavat asunnot, joiden vuokrat katetaan asumistuella ja toimeentulotuella. Muutakin hauskaa voi kehitellä. Siitä saisi varmasti hyvän kirjan, vaikkapa Finlandia-ehdokkaan.

Vuosi 2050 on kauhean lähellä. Eihän siihen ole kuin 35 vuotta. Meidän lapsemme ovat silloin vielä keski-ikäisiä. Suomi on ollut olemassa kansakuntana vuodesta 1809, kun Aleksanteri I nosti maamme kansakuntien joukkoon ja antoi sille autonomian (tätä muuten Ruotsin kuninkaat eivät olisi ikinä tehneet). Nyt suomalainen sivilisaatio hämmästyttävän lyhyessä ajassa muuttuu peruuttamattomalla tavalla. Eivätkä suomalaiset saa edes sanoa, haluavatko he tuollaista muutosta. Tämän muutoksen kuvaaminen kaunokirjallisin tai elokuvan keinoin valottaisi kaikille suomalaisille, mistä on kysymys.

[Toni R Jyväskylästä]

Muistan kun luin tämän kirjan arvostelun ksml:tä ja silloin kriitikko oli kohtuullisen asiallinen, mutta muistutti selvästi että monikulttuurisuus on rikkaus ja kirja on vain fiktiota.

[starsailor]

Tuollaista kirjaa on vaikea kirjoittaa ilman arkipäivän kokemusta Islamisaation saapumisesta. Tästä on Ranskalaisilla etumatkaa ja kokemusta. Käsittääkseni vasemmisto Ranskassa suhtuu Islamiin nuivasti, jos nyt ei täysin negatiivisesti. He ovat ymmärtäneet sen uhkaavan heidän ajamiaan -vapaus asioita. Toisin kuin vasemmisto Suomessa, joka elää haavemaailmassa ja ajaa vieläkin maailmanlaaduista solidaarisuutta silmät kyynelissä.

[Dangr]

Luin juuri Houllebecqin "Oikeus nautintoon"-kirjan. Ei sekään ollut mitenkään myötämielinen islamille. Mielenkinnolla odotan "Alistumisen" lukemista.

[Skeptikko]

Euroopan uudet asukkaat saavat ennen pitkää oikeuden äänestää ja sitä kautta poliittista valtaa. Vanhat puolueet kilpailevat niiden äänistä, ottavat listoilleen islaminuskoisia ja antavat näille "positiivisen syrjinnän" nimessä etuoikeuksia ja ohituskaistoja. Foullebecq osoittaa hyvin myös sen, miten "maltilliset islamistit" eivät koe katolisia vihollisikseen. Itse asiassa nämä ovat monissa asioissa, kuten homoavioliitoissa, aborteissa ja eutanasiassa, samalla puolella rintamaa. Vihollisia ovat ateistit, agnostikot ja muut maallisen yhteiskunnan kannattajat.

Eipä olekaan sitten mikään ihme, että Soini on ollut niin haluton tekemään yhtään mitään konkreettista tämän muslimi-invaasion hillitsemiseksi. Pikemminkin sitä on helpotettu mm. mahdollistamalla sähköinen asiointi perheenyhdistämisissä ja alkamalla myöntää entistä suurempi osa turvapaikoista pakolaisstatuksella toissijaisen suojelun sijaan.

[JJohannes]

Luin juuri Houllebecqin "Oikeus nautintoon"-kirjan. Ei sekään ollut mitenkään myötämielinen islamille. Mielenkinnolla odotan "Alistumisen" lukemista.

Niin, no mikä on sitten "myötämielinen"? En ole lukenut vielä tuota Houellebecqin uusinta mutta kuten aloitusviestistäkin käy ilmi, kirjassa on ilmeisesti aika moniulotteinen juoni. Minusta Houellebecq ei aiemmissakaan teoksissaan (olen lukenut teokset Alkeishiukkaset, Oikeus nautintoon ja Maasto ja kartta) niinkään kritisoi islamia vaan perverssiä modernistista ihmiskuvaa. Alistumisessakin on kyse juuri siitä, kuinka islam vallankahvaan päästyään vastaa Front Nationalen kannattajien ja sikaniskanationalistikonservatiivien päiväuniin hankkiutumalla eroon feminismistä ja humanismista. Ranskassa Houellebecqin skenaario tosiaan tuntuu erittäin mahdolliselta, sillä lopulta gettoja asuttavat arabit ja afrikkalaiset ovat ihan yhtä jakobinistisia kuin muutkin, omalla erikoisella tavallaan.

Houellebecqin kirjoissa keskeisenä teemana on minusta ihmisen vieraantuminen. Hänen hahmonsa ovat tulleet petetyiksi kauniiden mutta tyhjien ideologioiden esiin manaaman kulutusyhteiskunnan toimesta. Alkeishiukkasissa, joka on vahvasti omaelämänkerrallinen teos, Houellebecq esittää lohduttoman kuvan '68-sukupolvesta, joka on tukehtunut omaan vapauteensa, vallankumouksellisuuteensa ja kaikkiin uskontoihin satanismista tantra-joogaan, ideologioihin maolaisuudesta ekofeminismiin ja pidäkkeettömään seksiin, huumeisiin ja rock'n'rolliin. Nyt he käyvät psykoterapiassa ja shiatsussa, ovat vanhoja elostelijoita, upporikkaita kusipäitä jotka häikäilemättä ovat luoneet omaisuutensa vallankumouksella ja niillä vallankumouksellisilla, jotka eivät kestäneet vapautta vaan suistuivat raiteilta ennen aikojaan.

Mutta Houellebecqin päähenkilöt ovat siis niitä, jotka kykenevät näkemään maailmanparannusideologioiden ohitse ja ovat siksi tulleet petetyiksi ja tuhotuiksi. He ymmärtävät, että seksuaalinen vallankumous ei tuonut pillua kuin alfauroksille, kehitysapu ja sosialismi rikastuttivat vain harvoja ja pahin ääliö jatkoi kukkoilua tunkiolla, kuten aina ennenkin.

Minä luulen, että Houellebecq haluaa tälläkin kirjallaan varoittaa toivomasta liikoja, sillä ne toiveet voivat vielä toteutua. Ja että vallankumous syö omat lapsensa.

[Dredex]

Voisi kirjoittaa kirjan, missä Suomi sulkee rajat, kun muu Eurooppa islamisoituu, paitsi kantaeurooppalaiset muuttavat sankoin joukoin Suomeen.

[MW]

Voisi kirjoittaa kirjan, missä Suomi sulkee rajat, kun muu Eurooppa islamisoituu, paitsi kantaeurooppalaiset muuttavat sankoin joukoin Suomeen.

Ari Paulow on jo kirjoittanut kirjan "Khilafa", joka kuulosti aika uskottavalta myös.

[Green]

Minäkin olen lukenut, että suuri osa Ranskan älymystöä, kirjailijat ja filosofit (mm. Michel Onfray), on viime aikoina siirtynyt voimakkaasti nuivempaan suuntaan. Mutta tavallisesta keskiluokasta Houllebecq antaa aika lohduttoman kuvan. Vieraantuminen, oman edun tavoittelu ja seksuaalisen ym. nautinnon etsiminen täyttää pitkälti kirjan henkilöiden elämän. Juuri tämä jättää poliittiselle eliitille mahdollisuuden myötäillä ns. maltillista islamia ja tehdä heidän kanssaan mitä tahansa diilejä. Houllebecq'in sanoma lienee se, että tämä tie johtaa lopulta ranskalaisten alistumiseen. Ranskassa sitä korostaa vielä Marine Le Penin demonisointi, jolloin hänen pysäyttämisestään muodostuu politiikan keskeinen sisältö. Sama henki vallitsee esim. Ruotsissa.

[Gunnar Hymén]

No? Onko täällä jotakuta ranskaa sen verran hyvin osaavaa, että osaisi taustoittaa kirjan nimeä Soumission?

Tuli ensteks mieleen englannin finlandization, suomeksi suomettuminen.

se on typo, pitäisi olla "submission" eli alistuminen

[Onkko]

No? Onko täällä jotakuta ranskaa sen verran hyvin osaavaa, että osaisi taustoittaa kirjan nimeä Soumission?

Tuli ensteks mieleen englannin finlandization, suomeksi suomettuminen.

se on typo, pitäisi olla "submission" eli alistuminen

Ei ole typo vaan ranskaa. "   
submission
soumission, dépôt, obéissance, plaidoirie"

[qwerty]

Tämähän oli aivan paska!

Eka neljännes jotain hertta sarjaa. Muutama sivu kiinnostavaa ja takaisin herttasarjaan. Ihme että tuli luettua loppuun. En suosittele. 1½/5

[TheVanishedTerrorist]

Euroopan uudet asukkaat saavat ennen pitkää oikeuden äänestää ja sitä kautta poliittista valtaa. Vanhat puolueet kilpailevat niiden äänistä, ottavat listoilleen islaminuskoisia ja antavat näille "positiivisen syrjinnän" nimessä etuoikeuksia ja ohituskaistoja. Foullebecq osoittaa hyvin myös sen, miten "maltilliset islamistit" eivät koe katolisia vihollisikseen. Itse asiassa nämä ovat monissa asioissa, kuten homoavioliitoissa, aborteissa ja eutanasiassa, samalla puolella rintamaa. Vihollisia ovat ateistit, agnostikot ja muut maallisen yhteiskunnan kannattajat.

Eipä olekaan sitten mikään ihme, että Soini on ollut niin haluton tekemään yhtään mitään konkreettista tämän muslimi-invaasion hillitsemiseksi. Pikemminkin sitä on helpotettu mm. mahdollistamalla sähköinen asiointi perheenyhdistämisissä ja alkamalla myöntää entistä suurempi osa turvapaikoista pakolaisstatuksella toissijaisen suojelun sijaan.

Soini on varmaan miettinyt jo kääntymistä muslimiksi kun tuo kääntyily on tähänkin asti sujunut hyvin valtaa tavoitellessa. Eihän se nyt niiiiin kaukana ole tuon katolilaisuuden opeista ja näin moni asia islamissa jo lämmittää Soinin sydäntä.. Sekä se EU:ta isompi hillotolppa kalifaatin ytimessä.

[JJohannes]

Tämähän oli aivan paska!

Eka neljännes jotain hertta sarjaa. Muutama sivu kiinnostavaa ja takaisin herttasarjaan. Ihme että tuli luettua loppuun. En suosittele. 1½/5

Herttasarja on ilmeisesti jotain 60-luvun romantiikkaa ja jännitystä yhdistävää kioskikirjallisuutta? En ole tutustunut Herttoihin mutta miten Houellebecqin kirja sinusta sitten muistutti niitä? Luin sen hiljattain joululomilla eikä siinä nähdäkseni ollut lainkaan romanttista juonta.

Kirja oli hieman erilainen kuin olin odottanut ja verraten edelliseen viestiini ennen kirjan lukemista etenkin juuri päähenkilö oli erilainen. Toisaalta kun asiaa tarkemmin ajattelin niin Houellebecqin keski-ikäiset ihmisrauniot ovat ehkä kirja kirjalta muuttuneet vähemmän "tiedostaviksi". Alkeishiukkasissa hahmot olivat enemmän "kapinassa" yhteiskuntaa vastaan, vaikka olivatkin samalla vaipuneet jonkilaiseen epätoivon kyllästämään hedonistis-nihilistiseen tilaan, jossa kapina ei koskaan aktualisoitunut. Alistumisessa François kyllä esittää ajoittain sinänsä teräviä havaintoja filosofiasta ja yhteiskunnasta, mutta mitään vastauksia mihinkään hänellä ei koskaan ole, eikä häntä lopulta kiinnosta kuka Ranskan vaalit voittaa tai mitä Sorbonne Nouvellelle käy.

Voisi ehkä sanoa, että aiemmissa Houellebecq-kirjoissa hahmot vain epäonnistuvat löytämään mitään merkitystä elämälleen ranskalaisesta kulttuurista ja perinteistä. Alistumisessa herää kysymys, että onko se ylipäätään enää mahdollista. Siksi loppuratkaisu on mielestäni erilainen kuin muiden kirjojen loppuratkaisut, vaikka se lopulta jää vähän avoimeksi.

Kirjan heikkous oli Houellebecqin myöhäisemmälle tuotannolle myös tyypillinen viimeistelemättömyys ja tarinankerronnan laiskuus. Tarina etenee välillä turhan epätasaisesti ja siihen pompsahtaa tyhjästä epäuskottavia elementtejä: Esimerkiksi se, että François tapaa Martelissa, johon päätyy täysin "sattumalta", kollegansa ja tämän aviomiehen, joilla "sattuu" olemaan kesähuvila kylässä tuntuu jotenkin kömpelöltä yhteensattumalta. Martel-kylä myös "sattuu" olemaan nimetty Kaarle Martelin mukaan, joka ajoi maurit ulos Ranskasta Poitiers'in taistelun jälkeen. "Sattumalta" myös François'in erikoisosaamisen kohde, J. K. Huysmans, kävi aikoinaan retriitissä paikallisessa luostarissa.

Periaatteessa nämä "sattumat" voisi hyväksyä, jos Houellebecq antaisi jonkun suuremman merkityksen niille, jos jonkinlainen kosminen ironia olisi sanellut ne kaikki. Kuitenkin "sattumat" vain tulevat ilmi satunnaisesti muun tekstin seassa ilman mitään sen syvempää yhteyttä toisiinsa tai edes muuhun juoneen.

[Miniluv]

Ei tuo tosiaan ollut yhtään islamkriittinen kirja, pikemminkin Ranskan tappion tunnustaminen.

[Jorma M.]

Hyvä kirja. Kertoo yhden uskottavan vaihtoehdon siitä mitä tapahtuu pian lännessä. Jos haluatte lukea samaan analyysiin päätyvän kirjan, mutta paljon tylsemmän ja hajanaisemman, niin etsikää Timo Vihavaisen Länsimaiden tuho.

[Maastamuuttaja]

Houllebecqin kirja on ehkä hieman ongelmallinen Ville, Jussi ja Sauli Niinistölle.

[qwerty]

Herttasarja on ilmeisesti jotain 60-luvun romantiikkaa ja jännitystä yhdistävää kioskikirjallisuutta? En ole tutustunut Herttoihin mutta miten Houellebecqin kirja sinusta sitten muistutti niitä?

Aluksi romantiikkaa ja peppuseksiä. Kuten sanottua. Otsikon kirjallinen anti ei ollut meikäläseen makuun. Sen mitä tuosta muistan. Aluksi ollaan yksin. Sitten ollaan oppilaan kanssa sileen. Vedetään myös kakkoseen! Sitten uutiset että Le Pen saattaa voittaa. Sitten kapina. Hän ei voittanut, mutta so not. Sitten Israeliin muuttaneen hoidon kanssa harmitellaan tilannetta. Sitten Muslimit ottivat maan haltuun. Kirja loppui. Edelleen 1½/5.