2014-12-16 TTL: Esiselvitys turvapaikanhakijoiden työoloista ja työkyvystä

[Roope]

"It was like hard job" – Esiselvitys Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneiden työntekijöiden työoloista ja työkyvystä

Marika Nevala, Anne Salmi

Työterveyslaitos, Helsinki 2014

ISBN 978-952-261-513-8 (PDF)

Turvapaikanhakijat ovat motivoituneita työntekijöitä, joiden asenne työtä kohtaan on hyvin myönteinen. Heillä on kuitenkin muuta työssäkäyvää väestöä enemmän pulmia työoloissa sekä havaittuja perehdyttämisen puutteita. He tekevät myös usein fyysisesti raskasta työtä.

Tämä selvitys on luonteeltaan suppea esiselvitys, jonka pääasiallisena tutkimusaineistona on käytetty turvapaikanhakijoiden teemahaastatteluja. Haastatteluista tehdyt johtopäätökset osoittavat, että turvapaikanhakijoiden tietoutta suomalaisesta työelämästä tulee lisätä kehittämällä eri tahojen välistä yhteistyötä. Tulosten pohjalta on mahdollista toteuttaa uusia kehittämis- tai hanketoimia.

Selvitys on laadittu osana Tasavertaisesti osalliseksi verkostoihin -ESR-hanketta. Se on tarkoitettu viranomaisten, päättäjien, hankevalmistelijoiden ja heidän sidosryhmiensä päätöksenteon ja valmistelutyön avuksi.

Työterveyslaitos

Tutkijat ehdottavat: työelämäkoulutusta pitäisi järjestää turvapaikanhakijoille jo vastaanottokeskuksissa

Tuore esiselvitys Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneiden työntekijöiden työoloista ja työkyvystä paljasti pulmia heidän työoloissaan. Selvityksen tulokset osoittavat, että työelämän pelisäännöistä kannattaa keskustella turvapaikanhakijoiden kanssa jo vastaanottokeskuksissa. Väärinkäytösten ja työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja kitkemiseksi suositetaan työsuojeluhallinnon ja vastaanottokeskusten yhteistyön kehittämistä ja tiivistämistä.

Haastatelluilla turvapaikanhakijoilla oli muuta työssäkäyvää väestöä enemmän pulmia työoloissa sekä puutteita työhön perehdyttämisessä. Turvapaikanhakijat tekivät esimerkiksi fyysisesti raskasta työtä, joka aiheutti heille toisinaan voimakasta väsymystä ja uupuneisuutta.

– Lisäksi haastateltujen yleinen tietämys työturvallisuudesta oli puutteellista. Riskien ja vaarojen ennaltaehkäisy työpaikoilla on mahdotonta, jos vaaroja ei tunnisteta, kertoo esiselvityksen julkaisseen Tasavertaisesti osalliseksi verkostoihin -hankkeen vetäjä, erityisasiantuntija Anne Salmi Työterveyslaitoksesta.

– Esiselvitys on tarkoitettu viranomaisten, päättäjien, hankevalmistelijoiden ja heidän sidosryhmiensä päätöksenteon ja valmistelutyön avuksi. Toivomme selvityksen kuluvan käytössä, jatkaa Salmi.

Turvapaikanhakijoiden asenteet ja suhde työhön ovat kunnossa

Haastatellut työnantajat kuvasivat turvapaikanhakijataustaisia työntekijöitä ahkeriksi, sitoutuneiksi ja motivoituneiksi. Asenne työntekoon vaikuttaa merkittävästi työkykyyn. Työn kokeminen mielekkäänä ja sopivan haasteellisena vahvistaa työkykyä.

– Myönteiset asiat työssä synnyttävät myönteisiä kokemuksia ja asennetta työtä kohtaan. Turvapaikanhakijoiden asenne työtä kohtaan on hyvin myönteinen raskaasta työstä ja osittain vaikeista työoloista huolimatta, kertoo asiantuntija Marika Nevala Työterveyslaitoksesta.

– Työsuhteisiin, työsopimuksiin ja työehtosopimuksiin liittyvä tieto ei esiselvityksen aineiston perusteella valitettavasti tavoita kaikkia työntekijäryhmiä. On mahdollista, että kaikki työnantajatkaan eivät tunne näitä asioita, toteaa Nevala.

Turvapaikanhakijat tarvitsevat konkreettista tietoa suomalaisesta työelämästä

Esiselvitys sisältää konkreettisia ohjeita siitä, miten tietoa saadaan levitettyä turvapaikanhakijoille tehokkaammin ja aikaisemmassa vaiheessa.

– Turvapaikanhakijat tarvitsevat työmarkkina-asemansa vahvistamiseksi konkreettista tietoa suomalaisesta kulttuurista ja työelämästä sekä työelämän pelisäännöistä jo vastaanottokeskuksissa, sanoo Salmi.

– Lisäksi työterveyshuollon on varmistettava yhteistyössä asiakasyritystensä kanssa, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät tietävät, mitä työterveyshuolto on ja miten se toimii.

Julkaistu esiselvitys on laadittu osana Tasavertaisesti osalliseksi verkostoihin -projektia. Projektin rahoitti Hämeen Ely-keskus Manner-Suomen ESR-ohjelman Etelä-Suomen suuralueosiosta.

Tiedote

Työterveyslaitos: "It was like hard job" – Esiselvitys Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneiden työntekijöiden työoloista ja työkyvystä (pdf)

Turvapaikanhakijoina saapuneiden henkilöiden työoloista ja työkyvystä ei ole Suomessa
aiemmin tehty selvityksiä. Tutkimuksista kuitenkin tiedetään, että ulkomaalaisten työnte-
kijöiden mahdollisuudet vaatia oikeuksiaan ovat rajalliset, koska työpaikan menettäminen
voi tarkoittaa oleskeluoikeuden menettämistä (Könönen 2011). Niinpä ulkomaalaiset ovat
usein valmiimpia joustamaan palkan, työaikojen ja muiden työehtojen suhteen.

Turvapaikanhakijoiden työssäkäynti on kuitenkin melko yleistä pääkaupunkiseudulla.
Tähän on useita syitä.

...verkoston kohtaamista turvapaikanhakijoista lähes kaikki joko ovat ansio-
työssä tai etsivät sitä parhaillaan. Me kohtaammekin nimittäin useimmiten
turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen tai
hakijoita, jotka ymmärtävät, etteivät välttämättä tule saamaan kansainvä-
listä suojelua, ja siksi he ovat aktiivisia työnhaussa, koska ymmärtävät että
työluvan saaminen saattaa olla ainoa mahdollisuus tosiasiallisesti "saada
suojelua" ja siten saada oikeus jäädä maahan (työnteon kautta). Ehkä ylei-
sesti voidaan myös sanoa, että useat turvapaikanhakijat (jos vain ovat työ-
kykyisiä, eli esimerkiksi eivät niin traumatisoituneita että kykenevät työhön)
pyrkivät siksikin töihin välittömästi kun se on mahdollista, koska he saatta-
vat elättää täällä ansaituilla tuloillaan sukulaisiaan lähtömaassa ja/tai mak-
saa pakomatkansa kustannuksia takaisin jollekin.
(A9, siirtolaisaktivisti)

Selvitystä varten
haastateltiin viittä työssäkäyvää turvapaikanhakijaa, kahta työnantajan edustajaa sekä
Maahanmuuttoviraston edustajaa. Lisäksi sähköpostitse haastateltiin sosiaalityöntekijää,
kahta terveydenhoitajaa ja sairaanhoitajaa, jotka työskentelevät vastaanottokeskuksessa.
Sähköpostitse haastateltiin myös suomalaistaustaista siirtolaisaktivistia, joka tekee vapaa-
ehtoistyötä paperittomien siirtotyöläisten ja turvapaikanhakijoiden neuvonnassa.

Sosiaalityöntekijät joutuvat kohtaamaan työssään myös suoranaisia hyväksikäyttötapauk-
sia

Näitä tällaisia kun on vaan useita tapauksia ollut vuosien varrella ja todella
harmittaa kun ihmiset näissä työskentelevät 6-7 päivää viikossa eivätkä saa
sitten oleskelulupaa vain sen takia koska firmassa ei kaikki ole kunnossa.
Kalliit hakemukset jättävät turhan takia.. Valittaa eivät uskalla kun sitten
menisi sekin työ. Aika lailla tässä saa valistaa suomalaisista työehtosopi-
muksista ja työsopimuksista yleensä... Suomalaisissa firmoissa nämä pää-
osin ovat kunnossa, mutta aina huolestuttaa kun on maanmiehen firma.
Selkeää hyväksikäyttöä monessa kohdassa. Pahin tapaus minulta jo siirtyi
pois, sai onneksi turvapaikan. Se mies siivosi jotakin koulua ja ihan mielet-
tömiä tuntimääriä mitä ei tietenkään ollut työsopimuksessa. Ei lisiä ja palkan
maksussakin oli ongelmia.
(H10, sosiaalityöntekijä)

Väärinkäytösten riskiä lisää myös maahanmuuttajataustaisten yrittäjien ja työnantajien
paikoin puutteellinen työlainsäädännön tuntemus. Toisinaan väärinkäytösten taustalla on
kuitenkin jopa rahanpesun piirteitä. Tällaista tilannetta kuvasi yksi haastatelluista:

At the end of September, he putted, because the summer money he have
to give me, 1 300 euros, when he put his money, he put it somebody else's
money. Somebody else's salary into my account. -- He tell me, "in your
account we added 1 500 euros by mistake, you have to give it to...him, the
guy, in hand." I said "ok, by hand?" He tell me. -- I said I cannot make it
like that, I transfer it into your account. He said "no". Okey, if I'm going to
give it to the guy, I have to go to bank, they tell me like that to do. We are
going to go to bank, the bank is going to transfer to the guy, we have correct
receipt, but the receipt is for me, like a guarantee. He tells me "this is
money, it comes for this and this"...and shouting, shouting, shouting. -- This
boss, he was calling me, shouting me, shouting me, shouting me. "If you
don't put that money, don't come tomorrow, don't come tomorrow.
(T5,turvapaikanhakija)

Kynnys valittaa työoloista on kuitenkin korkealla, koska työn tarve on suuri.

It was a tough place. But I don't accuse why it happened like that. When I
started the job, I'm not blaming him, because when I see the job, I needed
it, work. I cannot say because of that...my problem, my choice...I went. No-
body pushed me.
(T5, turvapaikanhakija)

Saatavuusharkinnan poistamisen kannalla olevien mukaan saatavuusharkinta vaikeuttaa
juuri heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden asemaa. Esimerkiksi:
http://maailma.net/artikkelit/saatavuusharkinta_ajaa_pimeaan_tyohon

Vapaaehtoistyöntekijän näkemys saatavuusharkinnan vaikutuksista on myös selkeän kiel-
teinen:

...meidän kohtaamat henkilöt ovat työllistyneet lähinnä siivous- ja ravintola-
alalle sekä postinjakeluun. Tämä riippumatta ihmisten taustasta ja koulu-
tuksesta. Turvapaikanhakijat myös "pakotetaan" hakeutumaan tiettyihin
ammatteihin, sillä ainoastaan muutamat ammatit ovat sellaisia joiden avulla
ei-EU-kansalainen voi ylipäänsä saada oleskeluluvan mikäli ei omaa varsi-
naisesti kyseisen alan koulutusta (saatavuusharkinta). Ja kuten aiemmin to-
tesin, juuri tämä seikka, ettei Suomi myönnä kansainvälistä suojelua sitä
tarvitseville, johtaa ihmiset työskentelemään tietyillä aloilla ainoastaan sen
vuoksi, että he saisivat työluvan. Neuvomme joka viikko ihmisille millä alalla
ja millä ehdoin työskentelemällä on mahdollista saada työlupa joka on siis
aina samalla oleskelulupa.
(A9, siirtolaisaktivisti)