Yllätys Helsingissä: lähikoulun laatu vaikuttaa asuntojen hintaan

[Siili]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1417796446413

Hyvä lähikoulu nostaa asuntojen hintoja Helsingissä. Mitä parempiin oppimistuloksiin koulu yltää, sitä korkeammiksi muodostuvat niiden asuntojen hinnat, joiden sijainti takaa pääsyn hyvään kouluun.

Tutkimuksesta löytyy myös viitteitä siitä, että Helsingissä asunnonostajille on tärkeää koulun oppilaiden sosioekonominen tausta, ei niinkään koulun vaikutus oppimiseen.

Vattissa on ilmeisesti Vartiaisen lisäksi muutakin väkeä, jolle reaalimaailma on yllätys:

"Hintoihin vaikuttavat tietysti monet muutkin asiat, mutta onhan se yllätys, että tällainen ilmiö löytyy myös meiltä Suomesta", sanoo johtava ekonomisti Mika Kortelainen Vattista.

[ämpee]

Paine valkovuotoon näyttää olevan todella kova, eli Helsingin päättäjille on avautumassa enennäkemättömät mahdollisuudet töppäilyyn, ja oletan mahdollisuutta käytettävän.
Sopivaa sosiaalista sekoittamista, ja tuloksena on sosiaalinen pelkistyminen.

[Man in a Suit]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1417796446413

Hyvä lähikoulu nostaa asuntojen hintoja Helsingissä. Mitä parempiin oppimistuloksiin koulu yltää, sitä korkeammiksi muodostuvat niiden asuntojen hinnat, joiden sijainti takaa pääsyn hyvään kouluun.

Tutkimuksesta löytyy myös viitteitä siitä, että Helsingissä asunnonostajille on tärkeää koulun oppilaiden sosioekonominen tausta, ei niinkään koulun vaikutus oppimiseen.

Vattissa on ilmeisesti Vartiaisen lisäksi muutakin väkeä, jolle reaalimaailma on yllätys:

"Hintoihin vaikuttavat tietysti monet muutkin asiat, mutta onhan se yllätys, että tällainen ilmiö löytyy myös meiltä Suomesta", sanoo johtava ekonomisti Mika Kortelainen Vattista.

Mamupolitiikan seurauksia korjaillaan vielä vuosia, mitä pikemmin tuo hullutus saadaan pysähtymään tai edes hidastumaan sitä vähemmän vahinkoa tapahtuu.

Itse en ostaisi asuntoa enää Helsingistä millään hinnalla, hyvä koulu tai ei. Kouluja tullaan pakkoyhdistelemään lisää ja nykyään ei tiedä mihin iskee kätensä. Helsinki on toistaiseksi menetettyä aluetta ja kestää vuosia ennenkuin saamme sen takaisin.

[valkobandiitti]

Meidän perhe valitsi jo 94 asuinalueen lähikoulun perusteella eikä olla petytty. Ensimmäinen lapsi syntyi 95 ja kaikki lapset kävi yläasteen loppuun  asti melkein yksikulttuurisia lähitarhoja ja -kouluja. Alue on kalliimpi kuin läheiset lähiöt mutta toisaalta asunnot pitää arvonsa hyvin.

[Malla]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1417796446413

Hyvä lähikoulu nostaa asuntojen hintoja Helsingissä. Mitä parempiin oppimistuloksiin koulu yltää, sitä korkeammiksi muodostuvat niiden asuntojen hinnat, joiden sijainti takaa pääsyn hyvään kouluun.

En pääse lukemaan jutttua, josta ehkä löytyisi selitys yllä lainatulle. Kysyn siis tyhmän: mistä löytyy lista peruskoulujen oppimistuloksista?
Lukiot on rankattu moneen kertaan ja eri kriteerein, mutta niiden sijainti ei välttämättä vaikuta asuinpaikan valintaan.

[Siili]

Mamupolitiikan seurauksia korjaillaan vielä vuosia, mitä pikemmin tuo hullutus saadaan pysähtymään tai edes hidastumaan sitä vähemmän vahinkoa tapahtuu.

Olet optimisti.  Mina sanoisin,että mamupolitiikan seurauksia yritetään jatkossa epätoivoisesti paikkailla.  En usko tuollaisen paikkailun olevan kovin tuloksekasta.  Mitään oikeasti tilannetta parantavaa korjausta ei tule tapahtumaan.

[Siili]

En pääse lukemaan jutttua, josta ehkä löytyisi selitys yllä lainatulle. Kysyn siis tyhmän: mistä löytyy lista peruskoulujen oppimistuloksista?
Lukiot on rankattu moneen kertaan ja eri kriteerein, mutta niiden sijainti ei välttämättä vaikuta asuinpaikan valintaan.

Koulujen ominaisuuksia tutkijat mittasivat kuudennen luokan matematiikan kokeella sekä koulun erityis- ja vieraskielisten oppilaiden osuuksilla. Sen sijaan lasten vanhempien koulutustasoa he eivät selvittäneet tässä tutkimuksessa. Monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vanhempien hyvä koulutus vaikuttaa myönteisesti lasten oppimistuloksiin.

Ovatkohan nuo tiedot vapaasti saatavilla?  Silloinhan esimerkiksi Etuovi tai Oikotie voisi laskea asunnoille lähikoulun perusteella indeksin, jota voitaisiin käyttää asuntojen markkinoinnissa.  Itse asiassa ihmettelen, ettei tällä hetkellä kovasti kilpaillulla asuntomarkkinoinin alalla ole vielä kehitetty moista indeksiä.

[Malla]

Koulujen ominaisuuksia tutkijat mittasivat kuudennen luokan matematiikan kokeella sekä koulun erityis- ja vieraskielisten oppilaiden osuuksilla. Sen sijaan lasten vanhempien koulutustasoa he eivät selvittäneet tässä tutkimuksessa. Monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vanhempien hyvä koulutus vaikuttaa myönteisesti lasten oppimistuloksiin.

Kiitos, Siili!

Onkohan "kuudennen luokan matematiikan koe" valtakunnallinen ja kaikille pakollinen?
Kyse on siis koulujen "ominaisuuksista" ja "osuuksista". Hmm.

[chacha2]

Mamupolitiikan seurauksia korjaillaan vielä vuosia, mitä pikemmin tuo hullutus saadaan pysähtymään tai edes hidastumaan sitä vähemmän vahinkoa tapahtuu.

Olet optimisti.  Mina sanoisin,että mamupolitiikan seurauksia yritetään jatkossa epätoivoisesti paikkailla.  En usko tuollaisen paikkailun olevan kovin tuloksekasta.  Korjausta ei tule tapahtumaan.

Onhan sitä muuallakin yritetty. Esimerkiksi Ruotsissa. Turhaan.
Nykyiset PISA-tuloksemme ovat kohta historiaa.
Ne tulevat väistämättä laskemaan.
Kuten ne Helsingin alueella ovat jo tehneet:

The OECD's PISA (Programme for International Student Assessment) studies have consistently ranked the Finnish public school system as one of the best, if not the very best in the world. However, Venla Bernelius argues that if the PISA studies were restricted to an assessment of Helsinki schools alone, the results would be closer to those seen in  Ireland and Azerbaijan than elsewhere in Finland.

http://yle.fi/uutiset/no_bad_schools_only_poorer_neighbourhoods/6852622

Lisätty;
Samaisessa artikkelissa tutkija Bernelius ennustaa Helsingin tulevaisuutta :

"It is in many ways a negative development. Especially so, when a situation arises in which schools in socio-economically disadvantaged areas start losing students from their own school to other schools in other areas," explains Bernelius.

While this trend right now is less evident than, for example in urban areas in neighbouring Sweden, Bernelius still believes that the differences between Helsinki schools may grow further, and could lead to sharp socio-economically based "segregation" in the capital's school system.

Nykyinen maahanmuuttopolitikamme saa tätä aikaan.
Ja kun vahinko on tapahtunut, sitä ei noin vaan korjailla enää.
Joten syytä olisi muuttaa maahanmuuttopolitiikamme suunta.
Mieluiten jo eilen.

[Siili]

Samaisessa artikkelissa tutkija Bernelius ennustaa Helsingin tulevaisuutta :

"It is in many ways a negative development. Especially so, when a situation arises in which schools in socio-economically disadvantaged areas start losing students from their own school to other schools in other areas," explains Bernelius.

While this trend right now is less evident than, for example in urban areas in neighbouring Sweden, Bernelius still believes that the differences between Helsinki schools may grow further, and could lead to sharp socio-economically based "segregation" in the capital's school system.

Nykyinen maahanmuuttopolitikamme saa tätä aikaan.
Ja kun vahinko on tapahtunut, sitä ei noin vaan korjailla enää.
Joten syytä olisi muuttaa maahanmuuttopolitiikamme suunta.
Mieluiten jo eilen.

Kun fyffe loppuu, ei ole todennäköistä, että prioriteeteista päästään yksimielisyyteen.  Todennäköisin säästömalli on juustohöylä, jolloin myös erilaiset kouluavustajat ja spesiaaliluokat saavat kyytiä.  Siinä vaiheessa on helvetinmoinen arvo, että luokka koostuu jo kotona yhteiskuntaan integroituneesta väestä.  Koulushoppailu on siksi erittäin tärkeä aspekti, mikäli ajattelee omien lapsiensa tulevaisuutta.

Tässä muuten lisää itkua siitä, kuinka peruskoulu ei kykene korjaamaan kotona ilmenneitä ongelmia:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/75106-ongelma-nakyy-jo-3-4-vuotiaana-koulu-ei-pysty-korjaamaan

Jos odotukset pistetään liian korkealle, pettymys on varmaa.

[RP]

Sen sijaan koulun erityis- tai vieraskielisten oppilaiden osuus ei vaikuta alueen asuntojen hintoihin.

Ensikuulemalla yllättää, mutta toisaalta vierakielisten lähtömaapohjaisessa jakautumassa on suuria eroja riippuen asuinaluen väestön yleisestä sosioekonomisesta taustasta, 

[Siili]

Sen sijaan koulun erityis- tai vieraskielisten oppilaiden osuus ei vaikuta alueen asuntojen hintoihin.

Ensikuulemalla yllättää, mutta toisaalta vierakielisten lähtömaapohjaisessa jakautumassa on suuria eroja riippuen asuinaluen väestön yleisestä sosioekonomisesta taustasta,

Tutkimus tehtiin nk. raja-alueilla:

Tutkijat selvittivät, mitä tapahtuu niin sanottujen oppilaaksiottoalueiden rajalla, jossa esimerkiksi saman kadun oikealla puolella asuvat lapset menevät kouluun A ja vasemmalla puolella asuvat kouluun B. Tällä tavoin naapuruston muiden ominaisuuksien vaikutus suljettiin pois asuntohinnoista.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten eri asumistyypit jakautuivat näille alueille.  Ovatko esimerkiksi vuokra- ja omistusasunnot tai pien- ja kerrostalot jakaantuneet näille raja-alueille samalla tavalla kuin koko alueille?

[chacha2]

Sen sijaan koulun erityis- tai vieraskielisten oppilaiden osuus ei vaikuta alueen asuntojen hintoihin.

Ensikuulemalla yllättää, mutta toisaalta vierakielisten lähtömaapohjaisessa jakautumassa on suuria eroja riippuen asuinaluen väestön yleisestä sosioekonomisesta taustasta,

Minusta taas tuolla väitteellä halutaan antaa mielikuvan ettei vieraskielisyys ole ollenkaan tekijä tässä yhtälössä.
Mutta se se on kyllä. Mitä suuremmmassa määrässä.

Annan esimerkin:

HU kirjoitti muutama kuukausi sitten siitä että Soinisen koulu on vaikeuksissa koska vieraskielisten oppilaiden määrä on niin suuri.
Silloin  opetusviraston perusopetuslinjan opetuspäällikkö Marjo Kyllönen myönsi että kun vieraskielisiä oppilaita on yli puolet oppilasmäärästä se aiheuttaa haasteita jo suomen kielen omaksumisenkin kannalta.:
http://hommaforum.org/index.php/topic,95446.msg1686145.html#msg1686145

Helsingin Uutisten tietojen mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun koulujen eriytymiskehitykseen puututaan hallinnollisella yhdistämisellä.

– Soinisen koulun 70 prosenttia hipova maahanmuuttajaoppilaiden määrä pitää saada tulevaisuudessa jollain tapaa vähenemään, toteaa Soinisen koulun johtokunta lausunnossaan.

– Ei ole suomen kielen oppimisen tai muutenkaan oppimisen ja kasvun kannalta tarkoituksenmukaista, että heikommin suomea puhuvat ovat luokissa enemmistönä, lausunnossa jatketaan.

oma boldaus

[Mehud]

"Hintoihin vaikuttavat tietysti monet muutkin asiat, mutta onhan se yllätys, että tällainen ilmiö löytyy myös meiltä Suomesta", sanoo johtava ekonomisti Mika Kortelainen Vattista.

Yllätys on pikemminkin se, ettei johtava ekonomisti ymmärtänyt, että tällainen ilmiö syntyy myös suomeen, jos se on syntynyt kaikkialle muuallekin. Kyseenalaistan kyseisen johtavan ekonomistin kompetenssin olla toimessaan, jos hän ei tunne alaansa kuuluvien ilmiöiden syntymekanismeja.

[chacha2]

Jatkan vielä sen verran että Ruotsissa johtavat koulututkijat ovat jo todenneet tämän:

Lyhyesti sanottuna suuri maahanmuutto tietyiltä alueilta johtaa kasvaviin ongelmiin kouluissa, näitten alueiden nuoret kun pärjäävät muita huonoimmin koulussa.
Afrikasta tulleet , etenkin pojat, pärjäävät todella huonosti Ruotsin kouluissa, kuin myös Aasiasta tulleet.
Artikkelissa mainitaan että alkuperämaan kulttuuri ja osaaminen vaikuttavat oppilaiden koulutuloksiin.

Ja että pidemmän päälle tämä tulee johtamaan suuriin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

http://hommaforum.org/index.php/topic,95446.msg1686295.html#msg1686295
http://fof.se/tidning/2014/7/artikel/skolans-vaxande-kunskapsklyftor

"Hintoihin vaikuttavat tietysti monet muutkin asiat, mutta onhan se yllätys, että tällainen ilmiö löytyy myös meiltä Suomesta", sanoo johtava ekonomisti Mika Kortelainen Vattista.

Yllätys on pikemminkin se, ettei johtava ekonomisti ymmärtänyt, että tällainen ilmiö syntyy myös suomeen, jos se on syntynyt kaikkialle muuallekin. Kyseenalaistan kyseisen johtavan ekonomistin kompetenssin olla toimessaan, jos hän ei tunne alaansa kuuluvien ilmiöiden syntymekanismeja.

Aivan.

[ämpee]

"Hintoihin vaikuttavat tietysti monet muutkin asiat, mutta onhan se yllätys, että tällainen ilmiö löytyy myös meiltä Suomesta", sanoo johtava ekonomisti Mika Kortelainen Vattista.

Yllätys on pikemminkin se, ettei johtava ekonomisti ymmärtänyt, että tällainen ilmiö syntyy myös suomeen, jos se on syntynyt kaikkialle muuallekin. Kyseenalaistan kyseisen johtavan ekonomistin kompetenssin olla toimessaan, jos hän ei tunne alaansa kuuluvien ilmiöiden syntymekanismeja.

Ilmiö tunnetaan mutta sen syitä ei haluta myöntää myös meillä toimivíksi.

[Uuno Nuivanen]

Meillä-hän osataan välttää muiden maiden tekemät virheet toistamalla ne 1:1.

[Joker]

Helppo homma korjata!

Olemme kaikki nähneet hassunhauskoja värillisiä maailmankarttoja joissa kuvataan eri asioita.

Ruvetaan ottamaan lisää alaikäisiä turvapaikanhakijoita ja sitten tehdään kuten nytkin eli sijoitetaan afrikkalaiset karva-ankkurit kehitystään vastaavalle luokka-asteelle peruskouluun. Tämän tuloksena meillä on sitten 16-20 -vuotiaita miehiä ala-asteella. Sitten vain ruvetaan mittaamaan munan pituutta oppimistulosten sijaan.

HOPLA, Suomi onkin taas kansainvälisten vertailujen huipulla!

[Lahti-Saloranta]

Hyvä lähikoulu nostaa asuntojen hintoja Helsingissä. Mitä parempiin oppimistuloksiin koulu yltää, sitä korkeammiksi muodostuvat niiden asuntojen hinnat, joiden sijainti takaa pääsyn hyvään kouluun.

Tutkimuksesta löytyy myös viitteitä siitä, että Helsingissä asunnonostajille on tärkeää koulun oppilaiden sosioekonominen tausta, ei niinkään koulun vaikutus oppimiseen.

Tämähän on aivan luonnollista. Monikulttuurisessa koulussa opiskelevat lapset kansainvälistyvä muita paremmin. Tokihan vanhemmat ajattelevat lastensa parasta ja hakeutuvat sellaisille alueille asumaan että heidän lapsensa pääsevät täysin rinnoin nauttimaan monikulttuurisuuden tuomasta rikkaudesta ja etnisestä värinästä. Alueen asuntojen korkeampi hinta on pieni uhraus siitä  rikkaudesta ja voimavarasta.

"Hintoihin vaikuttavat tietysti monet muutkin asiat, mutta onhan se yllätys, että tällainen ilmiö löytyy myös meiltä Suomesta", sanoo johtava ekonomisti Mika Kortelainen Vattista.

Yllätys se oli minullekkin että kaikesta monikulttuurisuuden ylistyksestä ja suomalaisuuden halventamisesta huolimatta monikulttuurisella ympäristöllä on meillä Suomessakin asuntojen hintaa alentava vaikutus vaikka asian luulisi olevan päinvastoin.

[Siili]

Tämähän on aivan luonnollista. Monikulttuurisessa koulussa opiskelevat lapset kansainvälistyvä muita paremmin. Tokihan vanhemmat ajattelevat lastensa parasta ja hakeutuvat sellaisille alueille asumaan että heidän lapsensa pääsevät täysin rinnoin nauttimaan monikulttuurisuuden tuomasta rikkaudesta ja etnisestä värinästä. Alueen asuntojen korkeampi hinta on pieni uhraus siitä  rikkaudesta ja voimavarasta.

Tutkijat ovat tienneet tämän jo kauan. Kuten hyvin "rikastuneen" koulun rehtori Pertamo sanoo:

Hän korostaa, että tutkijoiden mukaan heidän kaltaistensa koulujen oppilailla on valtava etulyöntiasema, kun he ovat jo oppineet monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.

http://mediaseuranta.blogspot.fi/2011/05/hs-keski-espoon-koulusta-tulee-kirstin.html

Koska tietenkin kaikki haluavat lapsensa näin rikastuneeseen kouluun, rehtori ei halua antaa turhia vinkkejä koulushoppaajille:

"En halua sanoa sitä ääneen. Ei ole aina tarpeellista keskustella siitä, paljonko meillä on maahanmuuttajia", Pertamo toteaa.

[Mehud]

Ja Pertamo jatkaa: "Hän korostaa, että tutkijoiden mukaan heidän kaltaistensa koulujen oppilailla on valtava etulyöntiasema, kun he ovat jo oppineet monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen."

Hän on kova korostamaan tutkijoita, jotka eivät tutki, vaan toteavat mielipiteensä asiasta "tutkimukseen" verhottuna. Jos tämä etulyöntiasema on niin valtava, kuin "tutkijat" väittävät, niin miksi kyseisen koulun vetovoima on laskenut niin, että joudutaan aloittamaan puhtaalta pöydältä, lopettamaan luokkia oppilaskadon takia ja vaihtamaan koulun nimeä hämäämistarkoituksessa. Onko niin, että valtava etulyönti asema odottaa vasta puhkeamista kukkaansa ja nämä toimet ovat lannoitetta sen kasvuun. Vain mahtaako olla niin, että tässäkin koulussa epäonnistutaan monikulttuurisuus tavoitteessa kuten kaikissa muissakin kouluissa.

[ApinA]

Hyvä lähikoulu nostaa asuntojen hintoja Helsingissä. Mitä parempiin oppimistuloksiin koulu yltää, sitä korkeammiksi muodostuvat niiden asuntojen hinnat, joiden sijainti takaa pääsyn hyvään kouluun.

Olisikohan Vattin tutkijoilla (jälleen kerran...) mennyt munat ja kanat sekaisin? Oma arvaukseni on, että mitä korkeammat asuinalueen asuntojen hinnat ovat, sitä parempiin oppimistuloksiin koulussa ylletään. Ei kai ole suuri salaisuus, että mitä kalliimpi asuinalue on sitä korkeampi sosioekonominen ja homogeenisempi ryhmä alueella asustaa. Tällaisen ryhmän jälkikasvu tunnetusti yltävät keskimäärin korkeampiin oppimistuloksiin.

Eli siis hyvä asuinalue tekee hyvän koulun. 

Tutkimuksesta löytyy myös viitteitä siitä, että Helsingissä asunnonostajille on tärkeää koulun oppilaiden sosioekonominen tausta, ei niinkään koulun vaikutus oppimiseen.

Toisin sanoen Helsingin asunnonostajille on tärkeätä hyvä asuinalue, ei niinkään koulun vaikutus... 

Vattissa on ilmeisesti Vartiaisen lisäksi muutakin väkeä, jolle reaalimaailma on yllätys:

"Hintoihin vaikuttavat tietysti monet muutkin asiat, mutta onhan se yllätys, että tällainen ilmiö löytyy myös meiltä Suomesta", sanoo johtava ekonomisti Mika Kortelainen Vattista.

Nää on varmaan oikein porukalla Vartiaisen johdolla ilmiötä ihmetelly

[ämpee]

Ja Pertamo jatkaa: "Hän korostaa, että tutkijoiden mukaan heidän kaltaistensa koulujen oppilailla on valtava etulyöntiasema, kun he ovat jo oppineet monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen."

Onko niin, että valtava etulyönti asema odottaa vasta puhkeamista kukkaansa ja nämä toimet ovat lannoitetta sen kasvuun. Vain mahtaako olla niin, että tässäkin koulussa epäonnistutaan monikulttuurisuus tavoitteessa kuten kaikissa muissakin kouluissa.

Tuon "valtavan etulyöntiaseman" pitäisi näkyä myös jossain koulun jälkeenkin, tai muutoin kyse on pelkästä katteettomasta mainonnasta.
Missä se sitten näkyy ?
Ei missään, ainakaan menestyksenä, eli täällä ei ole mitään nähtävää, hajotkaa !!

[siviilitarkkailija]

Ja Pertamo jatkaa: "Hän korostaa, että tutkijoiden mukaan heidän kaltaistensa koulujen oppilailla on valtava etulyöntiasema, kun he ovat jo oppineet monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen."

Onko niin, että valtava etulyönti asema odottaa vasta puhkeamista kukkaansa ja nämä toimet ovat lannoitetta sen kasvuun. Vain mahtaako olla niin, että tässäkin koulussa epäonnistutaan monikulttuurisuus tavoitteessa kuten kaikissa muissakin kouluissa.

Tuon "valtavan etulyöntiaseman" pitäisi näkyä myös jossain koulun jälkeenkin, tai muutoin kyse on pelkästä katteettomasta mainonnasta.
Missä se sitten näkyy ?
Ei missään, ainakaan menestyksenä, eli täällä ei ole mitään nähtävää, hajotkaa !!

No näkyyhän se, ookko sokkee?

http://hommaforum.org/index.php/topic,96355.0.html

Katujengi hakkaa lapsia ja nuoria Itä-Helsingissä

Poliisi selvittää muun muassa Itä-Helsingissä riehuvan nuorisojengin toimintaa. Jengi on käyttänyt joissain tapauksissa silmitöntä väkivaltaa sivullisiin ihmisiin, lähinnä lapsiin ja nuoriin.

Aivan valtava etulyöntiasema kun opetellaan hakkaamaan ja ryöstämään yksittäisiä suomalaisia suurella joukolla ja takaapäin.

[Onnikka]

Paine valkovuotoon näyttää olevan todella kova, eli Helsingin päättäjille on avautumassa enennäkemättömät mahdollisuudet töppäilyyn, ja oletan mahdollisuutta käytettävän.
Sopivaa sosiaalista sekoittamista, ja tuloksena on sosiaalinen pelkistyminen.

Ja lisää nuorisotaloja, maahanmuuttajien keskuksia jne. joissa tavata samanhenkistä reipasta porukkaa kansallispelin merkeissä.

Meidän perhe valitsi jo 94 asuinalueen lähikoulun perusteella eikä olla petytty. Ensimmäinen lapsi syntyi 95 ja kaikki lapset kävi yläasteen loppuun  asti melkein yksikulttuurisia lähitarhoja ja -kouluja. Alue on kalliimpi kuin läheiset lähiöt mutta toisaalta asunnot pitää arvonsa hyvin.

Lapsille kannattaa opettaa että alkavat pohtia sellaisia aloja joissa etätöitä voisi tehdä, mikäli tarkoitus maassa on pysyä. Oli ne sitten käsitöitä tai toimistotöitä typerien pelien kehityksessä.
Eiköhän sitä vielä heidän työelämänsä aikana ole alueita joissa värinää on vähempi, vaikkei Helsingissä olisikaan.
Muualle mennessä sitten aloja joilla muualla työllistyä korkealla palkalla.
Suomessa välttämättä sekään eli korkea palkka ei auta koska talous ja poliitikot, jollei sitten lääkäriksi riitä lukuhalut jolloin alueen jossa asua voi valita itse.

[Bwana]

Tässä muuten lisää itkua siitä, kuinka peruskoulu ei kykene korjaamaan kotona ilmenneitä ongelmia:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/75106-ongelma-nakyy-jo-3-4-vuotiaana-koulu-ei-pysty-korjaamaan

Jos odotukset pistetään liian korkealle, pettymys on varmaa.

Niin minä kyllä ymmärrän, että tuossa puhutaan lastentarhoissa tapahtuvasta vekaroiden tarkkailusta. Oppimisvaikeuksilla ei välttämättä ole mitään tekemistä kodin kanssa.