Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

[Kemolitor]

Osui Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdestä silmiini, että Jyväskylän kaupunki on saanut päivitetyn monikulttuurisuusohjelman vuosille 2013-2016. Sitäpä sitten lähdin innoissani etsimään, sehän voisi olla mukavaa lukemista tällaisena hehkeänä kesäpäivänä.

Kaupunginvaltuusto on monikulttuurisuusohjelman hyväksynyt kokouksessaan 24.3.2014:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2014/24031800.0/frmtxt29.htm

Monikulttuurisuusohjelman löytäminen osoittautuikin vähän haasteelliseksi. Google tarjoaa tällaista dokumenttia:
www.jyvaskylanseutu.fi/files/monikulttuurisuusohjelma_0701xx.pdf
mutta tuo on vuodelta 2006.

Kaupungin sivuilta löytyy tietoa maahanmuuttajille:
http://www.jkl.fi/sote/maahanmuuttajat
ja siitä löytyy linkki monikulttuurisuusohjelmaan, mutta linkki vie tuohon samaan, vuoden 2006 dokumenttiin.

Vihreiden Touko Aaltokin hehkuttaa uutta ohjelmaa sivuillaan:
http://toukoaalto.fi/2014/03/24/jyvaskylan-kaupunginvaltuusto-24-3-2014-puheenvuoroja/

Meidän valtuutettujen tehtävänä on kantaa vastuuta jokaisesta jyväskyläläisestä. Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta jokainen jyväskyläläinen voi kokea kuuluvansa samaan kuntaan. Kuten Keski-Suomen monikulttuurillisten yhdistysten liitto Wari aivan oikein huomauttaa, ihminen ei voi tulla täysivaltaiseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi, jos häntä ei hyväksytä täysvertaiseksi kansalaiseksi.  Wari on myös aivan oikeassa siinä, että monikulttuurisuudesta puhuttaessa ei voida puhua vain maahanmuuttajista vaan pitää puhua myös kantaväestön kotouttamisesta monikulttuurisuuteen.

Kun mietimme Jyväskylän imagoa ja vetovoimatekijöitä, meidän tulee miettiä, miten pystymme järjestämään kunnan palvelut ja elämisen edellytykset maahanmuuttajille. Monikulttuurisuusohjelma vastaa tähän haasteeseen hyvin.

Kansainvälinen ja monikulttuurinen Jyväskylä on jokaisen jyväskyläläisen etu, sillä pieni Suomi tarvitsee kansainvälistä osaamista ja kansainvälisiä verkostoja. Meidän pitäisi miettiä yhä enemmän sitä, miten voimme hyödyntää Jyväskylässä jo tällä hetkellä olevaa erilaisten kulttuurien ja kielten tuntemusta Suomen, Keski-Suomen ja Jyväskylän elinkeinoelämän edistämiseen ja nykyisten palveluiden kehittämiseen. Huhtasuon nuorisoasemalle määräaikaisesti palkatut maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat loistava esimerkki jo onnistuneesta työstä.

Onnistuisiko joku muu löytämään Jyväskylän uuden monikulttuurisuusohjelman?

[Jack]

(epävirallinen) uutinen Jyväskylästä sunnuntailta 22.6.2014.

Mustiin vaatteisiin pukeutunut, noin 40-vuotias polkupyörää taluttanut mies alkoi seurata Jyväskylän satamassa ryhmää, jossa oli itävaltalainen nainen, unkarilainen mies, perulaissyntyinen suomalainen mies sekä kaksi suomalaissyntyistä naista, kaikki iältään noin 25-27 -vuotiaita. Mies huuteli rasistisia törkeyksiä kirosanoilla höystettynä vaatien ulkomaalaisia häipymään maasta. Siinä vaiheessa, kun hän otti puukon esille ja alkoi käyttäytyä uhkaavasti, toinen suomalaisista soitti poliisille. Poliisin saavuttua paikalle puukkomies oli ehtinyt jo poistua.

Itävaltalainen nainen oli ensimmäistä kertaa Suomessa, ja hänelle jäi juhannuksesta Suomessa todennäköisesti mieliin painuneita muistoja. Jyväskylän puukkomies oli vain piste i:n päällä. Seurueen viikonloppu mökillä ennen sitä oli ollut jo vaihtelua täynnä. Lämpötila ulkona oli 9 astetta, ja sisällä mökissä kovan lämmittämisen jälkeen 14 astetta. Saunassa oli lämpöä 40 astetta, koska kukaan seurueesta ei osannut lämmittää sitä oikein. Yhdelle saunojalle tuli kuitenkin palovammoja kiukaasta. Perämoottorista loppui mökkireissulla bensa ja veneilijät jäivät tuuliajoille kunnes onnistuivat melomaan maihin. Matkalla Helsinkiin särkyi lopulta auto Lahdessa, ja seurueen piti järjestää muu kyyti perille.

Jyväskylän puukkomiehen tapauksesta ei tietenkään pidä tehdä johtopäätöksiä tai yleistyksiä. Mielenterveysongelmaiset poimivat julkisuudesta jonkin sopivan teeman ja käyttävät sitä ilmaistakseen itseään. Kun kaikkialla toitotetaan nykyisin rasismista, siitä tulee houkutteleva tehokeino mieleltään järkkyneille ihmisille. Mielisairailla on aina ollut erilaisia teemoja ajankohdasta riippuen. Joskus aihe liittyy uskontoon, joskus politiikkaan, joskus johonkin muuhun.

Ilmiöiden yleistymisestä tulee helposti kierre. Kun asioista uutisoidaan, niitä alkaa tapahtua yhä enemmän, jonka jälkeen niistä kerrotaan uutisissa yhä enemmän, mistä seuraa, että niitä tapahtuu vieläkin enemmän, kunnes saavutetaan jonkinlainen kyllästymispiste. Media ei pelkästään kerro ilmiöistä. Se luo niitä.

[Ernst]

Matkailupalvelut eivät oikein skulanneet? Tumpeloiden olisi pitänyt ostaa enemmän palveluita eikä leikkiä survivalisteja?

https://www.youtube.com/watch?v=SuaAt1YtfaI

[Micke90]

Toki Suomi tarvitsee kansainvälisiä huume-, ihmissalakuljetus- ja rahanpesuverkostoja. Ilman niitähän elämä täällä Pohjolan perukoilla voisi käydä tylsäksi. Mistä noita aivopieruja oikein sikiää? 

[Miniluv]

Jatkot monikulttuurisuusohjelmasta.

[Micke90]

Jatkot monikulttuurisuusohjelmasta.

Kansainvälinen ja monikulttuurinen Jyväskylä on jokaisen jyväskyläläisen etu, sillä pieni Suomi tarvitsee kansainvälistä osaamista ja kansainvälisiä verkostoja.

[talous ja muutos]

Kaupunginvaltuusto on monikulttuurisuusohjelman hyväksynyt kokouksessaan 24.3.2014:
http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2014/24031800.0/frmtxt29.htm

Vihreiden Touko Aaltokin hehkuttaa uutta ohjelmaa sivuillaan:
http://toukoaalto.fi/2014/03/24/jyvaskylan-kaupunginvaltuusto-24-3-2014-puheenvuoroja/

Kansainvälinen ja monikulttuurinen Jyväskylä on jokaisen jyväskyläläisen etu, sillä pieni Suomi tarvitsee kansainvälistä osaamista ja kansainvälisiä verkostoja. Meidän pitäisi miettiä yhä enemmän sitä, miten voimme hyödyntää Jyväskylässä jo tällä hetkellä olevaa erilaisten kulttuurien ja kielten tuntemusta Suomen, Keski-Suomen ja Jyväskylän elinkeinoelämän edistämiseen ja nykyisten palveluiden kehittämiseen.

Tavoite on ihan hyvä, mutta vihervasemmistolaiset (myös media) sekä muut maahanmuutto- ja monikulttuurisuusintoilijat yleensä elävät henkisesti nostalgiamaailmassa, jossa Suomi oli kansalliskapitalistinen ja osittain kansallissosialistinen. - Silloin suomalaiset yhtiöt hoitivat ulkomaan bisneksensä Suomesta käsin. Ja kehitysapuvaroilla rahoitettiin suomalaisten yhtiöitten vientiä kehitysmaihin.

Wikipedia/Euroopan yhteisö/Historia
"Vuonna 1973 Suomi solmi EEC-vapaakauppasopimuksen, joka tuli voimaan vuoden 1974 alussa. Sopimuksen mukaan useimpien teollisuustuotteiden tullit poistuivat 1. heinäkuuta 1977 kokonaan Suomen ja EEC-maiden välisestä kaupasta, mutta pisimmän siirtymäajan saaneiden tuotteiden osalta vasta vuoden 1985 alussa."

EEC -vapaakauppasopimus pakotti suomalaiset yhtiöt muuttumaan länsieurooppalaisiksi tai jopa länsimaisiksi (Länsi - Eurooppa ja Pohjois - Amerikka) yhtiöiksi. Se muutti myös työnjakoa. Esim. oli luontevaa, että suomalaisen yhtiön Ranskan konttori hoiti yhteydet ranskankieliseen Afrikkaan.

1990 -luvulta lähtien suomalaiset yhtiöt muuttuivat globaaleiksi yhtiöiksi, joilla on ollut toimintaa Maapallon eri puolilla. Tämä tapahtui monin tavoin: Suomalainen yhtiö laajensi toimintaansa. Suomalainen ja ulkomainen yhtiö fuusioituivat. Ulkomainen yhtiö osti suomalaisen yhtiön.

Globaalissa taloudessa globaalin yhtiön työnjako voi olla esim. tämä:
* Ulkomainen yhtiö toimii Suomessa.
- Suomalainen konttori on yhteydessä Saksassa toimivaan aluekonttoriiin.
- Saksan aluekonttori on yhteydessä pääkonttoriin, joka sijaitsee esim. USA:ssa, Kiinassa, Japanissa.
* Suomalainen yhtiö toimii globaalisti
- Suomen konttori toimii Itämeren alueen aluekonttorina.
- Suomen pääkonttori pitää yhteyttä muihin aluekonttoreihin, jotka sijaitsevat esim. USA:ssa, Kiinassa, Japanissa, Brasiliassa ja Espanjassa.

Toivottavasti Jyväskylän monikulttuurisuusohjelmassa ja maahanmuuttopolitiikassa otetaan huomioon, että Suomikin elää globaalin talouden maailmassa, jossa isot yhtiöt toimivat globaalisti.

[Kemolitor]

Jyväskylän hommalaisten eilisessä bikkujoulubakkanaalissa Aleksi onnistui löytämään globaalista tietoverkosta tämän kovasti etsityn dokumentin:
Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma 2013-2016 (pdf, 36 s)

s. 11: Maahanmuuttajataustainen työntekijä Jyväskylän kaupungin palveluksessa: Jyväskylän kaupunki on alueen suurin työnantaja. Sen palveluksessa työskentelee yli 7000 työntekijää. Ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä työskentelee monilla eri toimialoilla. Jyväskylän kaupunki haluaa olla monikulttuurisuutta arvostava työnantaja. Palvelualueita kannustetaan palkkaamaan työtehtäviin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, sillä työelämään osallistuminen edistää yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdenvertaisuus työelämässä toteutuu vasta, kun maahanmuuttajia on kaikilla yhteiskunnan tasoilla suhteessa heidän osuutensa koko väestöstä. Maahanmuuttajien rekrytointi lisääntynee suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Kielitaidon puute ei ole ratkaiseva este
maahanmuuttajan työllistymiselle, mutta ensiarvoisen tärkeää on maahanmuuttajan perehdyttäminen työhön.

Jyväskylän kaupunki on julkaissut henkilöstöoppaan maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle ja toisen ohjeistukseksi maahanmuuttajataustaisen henkilön palkkaamiseen. Maahanmuuttajien perusteetonta ja merkittävää aliedustusta ammattialalla pyritään korjaamaan varaamalla heille joitakin työtilaisuuksia.

Tavoitteet:
Maahanmuuttajien osuus kaupungin työntekijöistä kohti samaa osuutta, kuin se on väestössä
Suomen kielen taitovaatimukset kohtuullisiksi työn vaativuuden mukaan ja riittävä perehdytys työhön

Kaupungilla ymmärtääkseni on aika monessa työtehtävässä määritetty aika selkeät pätevyysvaatimukset, mikä tutkinto tai koulutus pitää olla suoritettuna, jotakin ehkä työkokemuksestakin.

Minä olen kuvitellut, että ns. suuret ikäluokat (1945-50 syntyneet) ovat jo siirtyneet eläkkeelle, mutta ehkä tässä on kyse laajemmasta käsityksestä suurista ikäluokista.

Mitähän työtehtäviä maahanmuuttajille on varattu? Tällä hetkellä olisi Jyväskylän kaupungilla tarjolla tällaisia työpaikkoja:
http://www.jyvaskyla.fi/rekrytointi/avoimet_tyopaikat

[niemi2]

Sen tiedämme, että Jyväskylällä on pohjaton kassa monikulttuuriin, mutta säästetäänkö omaishoitajista edelleenkin koska tähän tärkeään työhön ei ole riittänyt sitten varoja. Kaikille ei rahaa riitä ja sitä jaetaan ihmisarvon ja arvostuksen mukaan.

[Suomitalon renki]

Huhtasuon nuorisoasemalle määräaikaisesti palkatut maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat loistava esimerkki jo onnistuneesta työstä.

Nuorisoasaemat ovat varhaiseen puuttumiseen tarkoitettuja ongelmanratkaisun yksiköitä. Jyväskylään on tainut syntyä reilusti näitä nuoriso-ongelmia, jos on täytynyt palkata useampia maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. 

[Kemolitor]

Muutamia lainauksia ohjelmasta:

Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma:

s. 12: Lisäksi monikulttuurisella varhaiskasvatuksella ja opetuksella tarkoitetaan työotetta, jossa monikulttuurisuus nähdään yhteisön jokaista jäsentä koskettavana asiana. Monikulttuurisuus on punainen lanka, jonka ympärillä yksilöt ja yhteisöt toimivat vuorovaikutuksessa.

Monikulttuurinen kasvatus ja opetus suunnitellaan ja järjestetään niin, että se tukee lapsen ja oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

Siinäpä muutama oikein soma virke, vielä kun ymmärtäisi mitä ne tarkoittavat.

s. 18: Lukiokoulutukseen halutaan enenevässä määrin maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Kyseinen tavoite on asetettu myös yhdeksi valtion kotouttamisohjelman tavoitteeksi, koska on huomattu, että maahanmuuttajataustaisten lukioissa opiskelevien oppilaiden vähäinen määrä suhteessa omaan ikäluokkaansa ja kantaväestöön.

Entä jos maahanmuuttajat eivät halua mennä lukioon?

s. 21: Pakolaisten kiintiön nostaminen todellisen kuntaan muuton tasolle (80 henkilöä)

Tarkoittaa ilmeisesti kiintiöpakolaisia. Omalaatuinen logiikka: jos nyt muuttaa kuntaan vuosittain 80 maahanmuuttajaa (esim. venäläisiä tai virolaisia), niin sitten pitää ottaa kiintiöpakolaisiakin saman verran. Minkähän verran Jyväskylä tällä hetkellä ottaa kiintiöpakolaisia?

s. 23: Järjestetään kaikille työikäisille ja nuoremmille maahanmuuttajille, viidessä vuodessa maahantulosta, riittävä kielitaito suomenkieliseen (tutkintoon johtavaan) koulutukseen ja työhön osallistumiseen.

Johanna Suurpään kahdessa vuodessa tuottavaksi yhteiskunnan jäseneksi -visiota on ilmeisesti tähän tarkennettu.

Huomioidaan ulkomaalaistaustaiset hakijat kansalaisopiston opettajarekrytoinnissa

Miksi heitä ei sitten tähän asti ole huomioitu?

s. 29: Vuonna 2013 Jyväskylässä toimii 15 eri maahanmuuttajien kotoutumiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvää hanketta. Hankkeet työllistävät noin kolmekymmentä henkilöä joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Lisäksi kokonaisuudessaan valtion rahoittama pakolaisten vastaanotto, muu viranomaistyö sekä kotoutumiskoulutus työllistävät välittömästi kymmeniä henkilöitä.

Kuka vielä kehtaa väittää, ettei maahanmuutto loisi työpaikkoja.

Tavoitteet s. 32-35
1. Puolitetaan maahanmuuttajien työttömyys vuoden 2011 tasosta (36 %) 18 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä

2. Järjestetään kaikille työikäisille ja nuoremmille maahanmuuttajille, viidessä vuodessa maahantulosta, riittävä kielitaito suomenkieliseen (tutkintoon johtavaan) koulutukseen ja työhön osallistumiseen

21. Pakolaisten kiintiön nostaminen todellisen kuntaan muuton tasolle (80 henkilöä)

25. Huomioidaan ulkomaalaistaustaiset hakijat kansalaisopiston opettajarekrytoinnissa

43. Lisätä maahanmuuttajien osuutta päätöksenteossa

Minä kuvitttelisin, että päätöksenteolla tarkoitetaan kaupunginhallitusta ja -valtuustoa sekä lautakuntia. Miten kaupunki pystyy tällaiseen asiaan vaikuttamaan?

[Ari-Lee]

Jyväskylässä on saatu bussit liikkumaan ilman kuljettajia. Nyt bussin vapaata liikkuvuutta häiritsi mokutusauto YLE:n tunnuksilla.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014120118883308_uu.shtml

Jyväskylän Liikenne on saanut osakseen huonoa mainetta viime aikoina. Aiemmin syksyllä nainen menehtyi, kun yhtiön linja-auto ajoi suojatiellä kulkeneen naisen päälle. Vähän aikaa sitten aikataulusta myöhässä ollut kuljettaja jätti alaikäisen tytön oman onnensa nojaan ja ilman jatkoyhteyksiä Jyväskylän matkakeskukseen.

Jotenkin vedän yht'läisyysmerkin arvatkaa minkä välille ja mihin. Kertokaa että olen väärässä.

[Onnikka]

s. 18: Lukiokoulutukseen halutaan enenevässä määrin maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Kyseinen tavoite on asetettu myös yhdeksi valtion kotouttamisohjelman tavoitteeksi, koska on huomattu, että maahanmuuttajataustaisten lukioissa opiskelevien oppilaiden vähäinen määrä suhteessa omaan ikäluokkaansa ja kantaväestöön.

Entä jos maahanmuuttajat eivät halua mennä lukioon?

Kummallista että mamuja sinne halutaan samaan aikaan kun suomalaisten määrää vähennetään, kannustetaan hankkimaan käden taitoja, amis vaan tienaa paremmin jne.

[Roope]

s. 18: Lukiokoulutukseen halutaan enenevässä määrin maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Kyseinen tavoite on asetettu myös yhdeksi valtion kotouttamisohjelman tavoitteeksi, koska on huomattu, että maahanmuuttajataustaisten lukioissa opiskelevien oppilaiden vähäinen määrä suhteessa omaan ikäluokkaansa ja kantaväestöön.

Miksi haluttaisiin? Jo nykyisin maahanmuuttajataustaiset oppilaat siirtyvät lukioon kantaväestöä heikommilla arvosanoilla.

Mikä on vähäinen määrä? Syyt maahanmuuttajataustaisten kantaväestöä pienempään suhteelliseen osuuteen ovat tiedossa, eikä niistä päästä koskaan kokonaan eroon.

s. 21: Pakolaisten kiintiön nostaminen todellisen kuntaan muuton tasolle (80 henkilöä)

Tällaisessa automaatissa ei ole järkeä. Tämä tarkoittaa, että kuntapaikkoja tarjottaisiin myös sen osuuden verran enemmän kuin kuntaan siirtyy oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita ns. omaehtoisesti. Mutta jos kunta tarjoaa enemmän kuntapaikkoja, paikoille määrätään enemmän kiintiöpakolaisia, ja pakolaisten kokonaismäärä vain kasvaa. Ennemmin kuntien kannattaisi kamppailla yhdessä omaehtoisen muuton tukitoimia vastaan ja vaatia Suomen pakolaiskiintiön pienentämistä.

Tavoitteet s. 32-35
1. Puolitetaan maahanmuuttajien työttömyys vuoden 2011 tasosta (36 %) 18 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä

Kuinka tämä olisi mahdollista pitemmälläkään aikavälillä, ellei puututa radikaalisti maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttaviin ominaisuuksiin maahanmuuttopolitiikan kautta?

43. Lisätä maahanmuuttajien osuutta päätöksenteossa

Miksi? Miten?

[ämpee]

"s. 18: Lukiokoulutukseen halutaan enenevässä määrin maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Kyseinen tavoite on asetettu myös yhdeksi valtion kotouttamisohjelman tavoitteeksi, koska on huomattu, että maahanmuuttajataustaisten lukioissa opiskelevien oppilaiden vähäinen määrä suhteessa omaan ikäluokkaansa ja kantaväestöön."

Entäs ammattikoulussa opiskelu, onko sielläkin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vähäinen määrä suhteessa omaan ikäluokkaansa ja kantaväestöön ??