2014-11-18 Muista EU-maista tulleet köyhyyssiirtolaiset käännytettävä Suomesta

[Taikakaulin]

Olli Immosen kirjallinen kysymys:

Jätin tänään (18.11.2014) eduskunnassa hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen koskien muista EU-maista tulleiden köyhyyssiirtolaisten käännyttämistä pois Suomesta:


EU-maiden sisäisten köyhyyssiirtolaisten uhka Suomen sosiaaliturvajärjestelmälle ja käännyttäminen pois Suomesta

Tuoreen Euroopan unionin tuomioistuimen antaman ennakkopäätöksen mukaan Saksa ei ole velvollinen maksamaan sosiaalietuuksia Romaniasta saapuneelle naiselle ja tämän lapselle, koska kyseinen nainen ei ole tullut maahan hakeakseen töitä. Käytännössä kyseinen ennakkopäätös siis tarkoittaa, ettei EU-maiden tarvitse jatkossa maksaa sosiaalietuuksia toisesta EU-maasta tulleelle maahanmuuttajalle, mikäli tämä ei pyri aktiivisesti työllistymään.

Financial Times -lehti uutisoi tämän vuoden maaliskuussa myös Belgian hallituksen tiukentavan suhtautumistaan maahanmuuttoon ja lähettävän maassa yli puoli vuotta työttöminä olleita maahanmuuttajia takaisin kotimaihinsa. Heistä suurin osa oli tullut maahan Espanjasta, Italiasta, Romaniasta ja Bulgariasta. Belgian hallitus perusteli päätöstään työttömien maahanmuuttajien aiheuttamalla taakalla maan sosiaaliturvajärjestelmälle. Tuolloin EU:n oikeuskomissio totesi, ettei Belgia ole toiminut asiassa sopimusten vastaisesti, sillä EU-mailla on oikeus lähettää puoli vuotta työttömänä ollut maahanmuuttaja takaisin kotimaahansa.

Kriittinen suhtautuminen EU:n sisäistä maahanmuuttoa ja sosiaaliturvajärjestelmien hyväksikäyttöä kohtaan on aiheellisesti voimistunut viime aikoina. Liian vapaan liikkuvuuden myötä kasvanut niin kutsuttu sosiaalitukiturismi on tuttua myös Suomessa. Suomessa maksettavat sosiaalietuudet ovat varsin korkeita, ja ne houkuttelevat maahanmuuttajia sekä muista EU-maista että EU:n ulkopuolelta. EU-tuomioistuimen antaman tuoreen ennakkopäätöksen mukaisesti Suomen ei kuitenkaan tarvitse myöntää ja maksaa sosiaalietuuksia niille henkilöille, jotka ovat tulleet maahan jostain toisesta EU-maasta ja jotka eivät ole maassa aktiivisina työnhakijoina.

Suomen tulisi nyt ottaa mallia köyhyyssiirtolaisuuteen kriittisesti suhtautuvista muista EU-maista ja ryhtyä aktiivisiin toimenpiteisiin sosiaaliturvajärjestelmämme hyväksikäytön lopettamiseksi. Euroopan unionin tuomioistuimen antaman ennakkopäätöksen johdosta todennäköisesti myös moni muu EU-maa muuttaa toimintatapojaan ja alkaa käännyttää työhaluttomia maahanmuuttajia pois maasta. Tällöin on vaarana, että takaisin alempien sosiaalietuuksien piiriin lähetetyt maahanmuuttajat suuntaavat seuraavaksi sinne, missä käytännöt käännyttämisen suhteen eivät ole tiukat. Suomen tulee ensisijaisesti huolehtia omista kansalaisistaan ja heidän hyvinvoinnistaan eikä antaa rahaa perusteettomasti maassa oleskeleville muiden maiden kansalaisille, joilla ei ole aikomusta työllistyä ja tulla toimeen itsenäisesti.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta muista EU-maista tuleville kansalaisille ei jatkossa enää makseta sosiaalietuuksia, elleivät he aktiivisesti pyri työllistymään?



Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2014
Olli Immonen /ps

http://immonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180259-muista-eu-maista-tulleet-koyhyyssiirtolaiset-kaannytettava-suomesta

[Taikakaulin]

PS uutisoi asiasta:

Immonen: Suomen ei tarvitse maksaa sosiaalitukituristeille

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään kirjallisen kysymyksen koskien muista EU-maista Suomeen tulevien köyhyyssiirtolaisten sosiaalietuuksien lakkauttamista, elleivät he pyri aktiivisesti työllistymään.

Immonen perustelee kysymystään Euroopan unionin tuomioistuimen antamalla tuoreella ennakkopäätöksellä, jonka mukaan Saksan ei tarvinnut maksaa sosiaalietuuksia Romaniasta maahan tulleelle naiselle ja tämän lapselle, koska nainen ei hakenut työtä.

- Jo aiemmin tänä vuonna Financial Times uutisoi Belgian hallituksen lähettävän takaisin kotimaihinsa yli puoli vuotta maassa työttöminä olleita muiden EU-maiden kansalaisia. EU:n oikeuskomissio totesi, ettei Belgia ole toiminut asiassa sopimusten vastaisesti. Käytäntöä Belgia perusteli sillä, että työttömät maahanmuuttajat aiheuttavat kohtuutonta taakkaa maan sosiaaliturvajärjestelmälle.

- Suomen tulisi nyt ottaa mallia köyhyyssiirtolaisuuteen kriittisesti suhtautuvista muista EU-maista ja ryhtyä aktiivisiin toimenpiteisiin sosiaaliturvajärjestelmämme hyväksikäytön lopettamiseksi, Immonen vaatii.

Korkeat sosiaalietuudet houkuttelevat

Kriittinen suhtautuminen EU:n sisäistä maahanmuuttoa ja sosiaaliturvajärjestelmien hyväksikäyttöä kohtaan on voimistunut viime aikoina.

- Liian vapaan liikkuvuuden myötä kasvanut niin kutsuttu sosiaalitukiturismi on tuttua myös Suomessa. Suomessa maksettavat sosiaalietuudet ovat varsin korkeita, ja ne houkuttelevat maahanmuuttajia sekä muista EU-maista että EU:n ulkopuolelta, Immonen tietää.

- EU-tuomioistuimen antaman tuoreen ennakkopäätöksen mukaisesti Suomen ei tarvitse myöntää ja maksaa sosiaalietuuksia niille henkilöille, jotka ovat tulleet maahan jostain toisesta EU-maasta ja jotka eivät ole maassa aktiivisina työnhakijoina.

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/immonen-suomen-ei-tarvitse-maksaa-sosiaalitukituristeille/

[Alaric]

Erittäin aiheellinen ja ajankohtainen kysymys, toivottavasti tällä saadaan keskustelua aikaiseksi ja ehkä käytäntöjä muuttumaan. Voin vain kuvitella miten hyysäreillä otsasuonet pullistelee tätä lukiessaan.

[Ari-Lee]

Kaikki ongelmat mitä meillä nyt näyttää olevan näyttävät vahvasti johtuvan EU:sta ja sen perusajatuksesta vapaasta liikkuvuudesta. "Vapaa liikkuvuus"^{Kuten pääministeri Stubb sanoi sen olevan koskematon ja pyhä EU:n kulmakivi} on ajanut meidät taloudellisesti nurkkaan ja rajoittaa liikkumistamme. Vielä emme ole Ruotsin tasolla mutta latu on sama.

Me tarvitsemme lisää Olli Immosia. Mihin toimenpiteisiin PS aikoo ryhtyä vaalien alla?

[qwerty]

Ministeri Rädyn vastaus Immosen kysymykseen

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Olli Immosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 888/2014 vp:

    Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta muista EU-maista tuleville kansalaisille ei jatkossa enää makseta sosiaalietuuksia, elleivät he aktiivisesti pyri työllistymään?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kysymys liittyy EU:n niin kutsutun oleskeluoikeusdirektiivin 2004/38/EY ja EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen EY N:o 883/2004 suhteeseen ja siitä annettuun EU-tuomioistuimen ratkaisuun. Tapaus koskee henkilöiden vapaata liikkuvuutta ja yhdenvertaisen kohtelun merkitystä sosiaaliturvan alalla, kun kyse on kokonaan työelämän ulkopuolella olevasta henkilöstä. Kuten kysymyksen perusteluista ilmenee EU-tuomioistuimen mukaan jäsenvaltion kansalaiselta saa evätä sosiaalietuuksia silloin, kun kyseinen henkilö ei ole maassa työntekijänä eikä hänellä ole aikomusta hakeakaan työtä.

Kaikilla EU:n kansalaisilla on oikeus unionin alueella vapaaseen liikkuvuuteen. Työvoiman vapaa liikkuvuus on osa unionin sisämarkkinoiden toteuttamista ja se on alun perin liittynyt taloudelliseen aktiivisuuteen. Oikeus oleskella ja tehdä työtä koko yhteisön alueella koski ensin vain palkansaajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia sekä näiden perheenjäseniä. Liikkumisvapaus on sittemmin ulotettu kaikkiin myös ei-aktiivisiin henkilöihin, ja unionin kansalaisuuden käyttöönotto on vahvistanut entisestään vapaan liikkuvuuden kokonaisvaltaisuutta.

Oleskeluoikeusdirektiivin perusteella yli kolmeksi kuukaudeksi maahan tulevalta jäsenvaltion kansalaiselta, joka ei ole työssä tai työnhakija, voidaan edellyttää riittäviä varoja ja sairausvakuutusta, jottei hän oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle. Epäselvää on kuitenkin ollut, voiko tällainen taloudellisesti ei-aktiivi henkilö vaatia yhdenvertaiseen kohteluun vedoten asetuksen 883/2004 mukaisia sosiaalivakuutus- ja sosiaalihuoltoetuuksien välimaastoon sijoittuvia etuuksia ja näin täyttää direktiivin riittävät varat vaatimuksen. Nyt annettu EU-tuomioistuimen ratkaisu vahvisti sen, että tällainen asetuksen 883/2004 soveltamisalaan kuuluva etuus voidaan evätä henkilöltä, jonka aikomuksenakaan ei ole työllistyä kyseisessä maassa. Tuomioistuimen ratkaisu on tervetullut ja se selkeyttää direktiivin 2004/38/EY sisältyvää sosiaalihuollon käsitettä. Direktiivin sosiaalihuollon käsitteeseen voidaan lukea viimesijaisen toimeentuloa turvaavan etuuden lisäksi myös asetuksen 883/2004 soveltamisalaan luettavia maksuihin perustumattomia erityisetuuksia, jotka sijoittuvat sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon välimaastoon.

Vapaa liikkuvuus edellyttää sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista, josta säädetään asetuksessa 883/2004. Asetuksen kattamaan sosiaaliturvaan luetaan Suomessa sosiaalivakuutukseen kuuluvat eläketurva, työttömyysturva ja sairasvakuutusetuudet sekä myös perhe-etuudet ja terveydenhuollonpalvelut. Sosiaalihuoltoon luettava viimesijainen toimeentulotuki on asetuksen soveltamisalan ulkopuolella. Näiden etuuksien välimaastoon Suomessa jäävät eritysetuuksina asetuksen liitteessä X mainitut työmarkkinatuki ja eläkkeensaajan asumistuki. Näiden etuuksien maksaminen edellyttää aina Suomessa asumista, joten tilapäisesti täällä olevilla henkilöillä ei ole oikeutta etuuksiin eikä nyt annetulla EU-tuomioistuimen ratkaisulla ole tähän vaikutusta. Hallitus pitää EU-tuomioistuimen ratkaisua unionin lainsäädännön soveltamista selkeyttävänä ja oikeana. Ratkaisu ei kuitenkaan Suomessa aiheuta välitöntä lainmuutostarvetta siltä osin kuin on kysymys sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen soveltamisalaan kuuluvasta lainsäädännöstä.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta on keväällä 2014 tehty selvitys Suomen sosiaaliturvalainsäädännön yhteensopivuudesta EU-lainsäädännön kanssa. Selvityksessä on muun muassa kartoitettu asumisperusteisen sosiaaliturvan sopeuttamista lisääntyneeseen liikkuvuuteen ja työmarkkinoiden muutoksiin. Tämän kokonaisselvityksen mahdollisen jatkotyön yhteydessä EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö tullaan ottamaan tarpeellisin osin huomioon.

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

[JoKaGO]

Siinäs kuulitte!