2014-11-18 Yle: Jämsäläinen teinityttö aikoo perustaa lastenkodin Keniaan

[Haplotaxida]

Silti: Neiti Wallenius on 19-vuotias, nippa nappa täysikäinen. Jospa me ei nyt kuitenkaan syljettäisi hänen päälleen edes virtuaalisesti?

Niin, kyse on kuitenkin paikan päällä käyneestä ja siellä vapaaehtoistyötä tehneestä. Kuraakin niskaan siellä saaden jo ilmeisesti jonkun verran, joten pahin naiivius - ne on kaikki hyviä ihmisiä - lienee karissut matkalla. Onhan se ihan toista kuin joidenkin muiden harjoittama maailmanhalailu veroeuroilla kotisohvalta.

.. Suomen kaltaisessa vauraassa jälkiteollisessa yhteiskunnassa riippuvaisuussuhteet ovat väkisinkin kenialaista kyläyhteisöä etäisempiä ja abstraktimpia, joten täällä yhteisöllisyys jää enemmän tai vähemmän yksilön omien elämäntapojen, ystävien ja itse valittujen alakulttuurien varaan. Olemme siis luoneet hyvinvointirakenteita, jotka tekevät ison osan yhteisöllisyyttä tarpeettomaksi.

Superheimossakin – Morris - tarvittaisiin silti sitä yhteisöllisyyden kokemusta ja sen mukaan toimimista, vaikka hyvinvointirakenteet olisivat tehneet aikaisemmasta ja osin pakon sanelemasta yhteisöllisyydestä tarpeetonta. Muuten ne hyvinvointirakenteet ja yhteiskuntarauhakin tulevat olemaan jonain päivänä mennyttä.

Vähän enemmän ajatustyötä se ihmiseltä kenties vaatii kuin jonkin pienen kyläyhteisön arkisen toiminnan kautta syntyvä "luonnollinen" yhteisöllisyys.

[guest8788]

Neiti Walleniuksen päälle syljettiin, koska hän ei kuulunut siihen yhteisöön, jonka yhteisöllisyyttä hän nyt hehkuttaa.

Silti: Neiti Wallenius on 19-vuotias, nippa nappa täysikäinen. Jospa me ei nyt kuitenkaan syljettäisi hänen päälleen edes virtuaalisesti?

Minä en ainakaan sylkenyt, sillä mielestäni en kirjoittanut hänestä ihmisenä mitään ikävää. Neiti Wallenius on selvästi utelias, aikaansaava ja pikaisen kuuntelun perusteella hyvin ajatuksiaan artikuloiva nuori nainen. Viehättävä poikkeusyksilö. Kaikkea hyvää hänelle.

Superheimossakin – Morris - tarvittaisiin silti sitä yhteisöllisyyden kokemusta ja sen mukaan toimimista, vaikka hyvinvointirakenteet olisivat tehneet aikaisemmasta ja osin pakon sanelemasta yhteisöllisyydestä tarpeetonta. Muuten ne hyvinvointirakenteet ja yhteiskuntarauhakin tulevat olemaan jonain päivänä mennyttä.

Vähän enemmän ajatustyötä se ihmiseltä kenties vaatii kuin jonkin pienen kyläyhteisön arkisen toiminnan kautta syntyvä "luonnollinen" yhteisöllisyys.

Poistin viestistäni osan, joka käsitteli juurikin tuota. Superheimo ei voi pysyä kasassa ilman yhtenäisyyttä kulttuurin syvätasolla, eli moraalin ja olemassaolon peruskysymyksissä. Nämä jaetut käsitykset yleensä muovautuvat orgaanisesti pitkien aikojen kuluessa ja ovat nivoutuneita etnisyyteen. Kulttuurin pintatasollakin tarvitaan yhteisiä toimintamalleja, rituaaleja, sekä yhteinen kieli, joka sitoo yhteen pinta- ja syvätason (Eino P. Keravalta taisi kuvailla näitä tasoja primäärisinä ja sekundaarisina kulttuuripiirteinä).

Monikulttuurisuus ei sovi tuohon yhtälöön millään tavalla. Se on epäyhteisöllisyyttä. Monikulttuurisuutta kannattavat luulevat kulttuurin syvätason olevan universaali.

[siviilitarkkailija]

Neiti Walleniuksen päälle syljettiin, koska hän ei kuulunut siihen yhteisöön, jonka yhteisöllisyyttä hän nyt hehkuttaa.

Silti: Neiti Wallenius on 19-vuotias, nippa nappa täysikäinen. Jospa me ei nyt kuitenkaan syljettäisi hänen päälleen edes virtuaalisesti?

Kristoffer 13 v, asioi afrikkalaisessa tavaratalossa. Ohi juoksee mies kiljuen kauheasti. Hetken kuluttua tulee toinen kädessään machete veitsi. Miehet juoksevat pitkin kaupan käytäviä, kunnes veitsellä aseistautunut tapaa toisen. Kristoffer 13 v ei ole uskoa silmiään. Pää irtoaa kaupan käytävällä ja jäljelle jää suuri verilammikko. Tekijä poistuu kaupasta kenenkään (ymmärrettävästi) pidättelemättä.

Jos nti Wallenius ei ennenpitkää löydä uskottavaa ja henkilökohtaisen turvallisuuden takavaa toimijaa, hän saa etsiä toisen pään. Ne mielipiteet ja arvot, joita meillä suomalaisilla on, ovat afrikassa täysin merkityksettömiä. Tarkoitukset tai aikomukset eivät paina mitään. Kaikkein vähiten näiden ns hyväntekijöiden.

Kun pienet suomalaislapset ja mummot suurella vaivalla keräsivät rahaa että saatiin ambulansseja afrikkaan ihanalla 80-luvulla, afrikkalaiselle satamalaiturille nostetut ambulanssit ryöstettiin putipuhtaaksi noin vartissa. Tämän jälkeen laivahenkilökunnan viitseliäisyys vesiletkuin estää ryöstelijöitä loppui. Yhdenkään ulkoministeriö-spr-srk seurakunnan p-sakin johtoryhmälle ei tullut mieleenkään kertoa suomalaisille että sori, ambulanssit on varastettu. Hyvät tarkoituksenne valuivat täysin hiekkaan. 

Suomalainen paskasakki ei kertakaikkiaan halunnut kuunnella afrikkalaista totuutta. Afrikka oli väärää totuutta. Oli vain sosialistinen Suomi-totuus jossa kaikki oli mustaa ja valkoista. Oli hyviksiä ja pahoja eurooppalaisia ja sorrettuja kansoja.

Toivottavasti nti Wallenius tulee hengissä kotiin. Voi olla että on niin hirmu ihmeellinen että tekee muutoksen. Mutta realisti sielussani pakottaa epäilemään että ennenpitkää idealistille käy kalpaten.

[dothefake]

No, mutta ne ambulanssit menivät tarpeeseen. Afrikkalainen käsitys ambulanssin hyödystä oli vain erilainen, eivät ne hukkaan menneet.

[CaptainNuiva]

Minua aina jää vaivaamaan tuo "Yhteisöllisyyden" korostaminen,etsiminen ja yli-ihannointi, sitä kun ei koskaan haluta kuitenkaan määrittää sen tarkemmin että mitä sillä loppujen lopuksi tarkoitetaan.
Jos afrikkalaiseen kyläyhteisöön pyrkii vieraita ja heiltä kyläyhteisö pätkii päät niin kuuluuko ihannoida tappotöiden jälkeen miten onkaan ihannan yhteisöllinen kylä?
Eli mihin vedetään yhteisöllisyyden raja, koko maailmaan mihin ei ole kellään varaa vaiko omaan perheeseen ja onko se silloin riittävää yhteisöllisyyttä?
Entä päästä pätkityt, hyväksyvätkö he päidensä katkaisut yhteisöllisyyden nimissä?
Entä miten Ruandassa, kummat olivat enemmän ja oikeammin yhteisöllisiä, tutut vaiko hutut?

Minä väitän että maailmasta on vaikeampaa löytää yhteisöllisempää maata kuin Suomi jos tässä keississä maiden tasolla liikutaan.
Tämä ei tietenkään kelpaa eikä käy maailmanhalaajille koska kuvittelevat lanseeraavansa ikiliikkujaan verrattavissa olevan yhteisöllisyyden mallin yhdistämällä eksotiikkaa ja demokratiaa mitä sitten koristellaan eri kulttuureista otetuilla tavoilla mutta asia nyt vain on niin että "Sori, can not do".

Mitä tulee lapsenkotien rakentamiseen niin jos näissä maissa ei saada edes huussia pystyyn, osata sitä käyttää ja huoltaa niin sen pitäsi jo kertoa että tuulimyllyjä vastaan on turha lähteä taistelemaan.
Toivottavasti Viola huomaa tämän ajoissa.

[antero]

Hieno asenne Violalla: autetaan ihmisiä heidän kotinsa lähellä.

Teininä kaikki näyttää niin helpolta, että on helppo lähteä tällaisiin haavetekoihin. Valitettavasti todellisuus tullee lyömään päin kasvoja. Onnea ja menestystä hankkeelle kuitenkin toivotan. Joskus haaveet toteutuvat.

Todellisuus ei vaivaa punaviherpiipertäjiä ehkä koskaan. On hyvin todennäköistä että pvp elää koko elämänsä omassa todellisuudessaan jossa suomi on paska maa ja siitä syystä pitää auttaa afrikkalaisia.

Niin kauan kun kuvittelet että pvp omaisi samanlaisia ajatusmalleja kuin sinä; et tule ikinä ymmärtämään pvpn ajatusmaailmaa ja tulevaa kehitystä.

[Eino P. Keravalta]

Violan auttamishalu on sinänsä hieno asia.

Minusta hänellä kuitenkin on moraalinen velvollisuus auttaa omassa maassaan: sillä onhan niin, että hän huolimatta nuoresta iästään on ehtinyt jo joutua valtavaan kiitollisuudenvelkaan sitä kansaa ja maata kohtaan, joka on hänelle rakentanut turvallisen, terveen ja vauraan lapsuuden ja nuoruuden.

Nämä asiat, kuten Viola varmaan itsekin ymmärtää, eivät tapahdu itsekseen - muutoin ne olisivat tapahtuneet siellä Afrikan takahikiälläkin. Mutta ei, hyvinvointi syntyy vain vuosisataisesta työstä ja raadannasta, pyyteettömästä ponnistelusta kansansa hyväksi. Ilman menneiden sukupolvien suomalaisia olisi Violakin ehkä kuollut lapsena nälkään tai sairauksiin, ilman heitä hän ehkä olisi asunut metsässä.

Minusta jokaisen suomalaisen moraalinen velvollisuus on antaa takaisin kansalleen, sillä jokainen meistä on paljon saanut omalta kansaltaan. Siksi on raukkamaista vastuunpakoilua lähteä merten taakse auttamaan. Ehkä tuollaisen voisi vielä sallia sitten, kun ihminen on ensin vaikka parikymmentä vuotta auttanut omaa kansaansa ja sitten kun tällä on asiat hyvällä mallilla, on vasta varaa suunnata katseensa sellaisiin kansoihin, jotka vuosisatoja ovat sössineet omat asiansa. Suomi tarvitsee tällaisina aikoina auttajia ja vapaaehtoisia, tekeviä käsiä.

Viola, sinä olet suomalaisille velkaa! Tule ja maksa velkasi ja lähde vasta sitten haihattelemaan maailmalle!

[Lalli IsoTalo]

Vapaaehtoistyötä tehnyt Viola Wallenius perusti hyväntekeväisyysjärjestön rakennuttaakseen lastenkodin Keniaan. http://yle.fi/uutiset/jamsalainen_viola_wallenius_aikoo_rakentaa_lastenkodin_keniaan/7633705

Viola Wallenius auttaa omalla työllään hädänalaisia siellä missä hädänalaiset ovat. Meni syteen tai saveen, tämä on juuri oikea tapa halata maailmaa.

Maailma halaa takaisin, jos on halatakseen.

[Lalli IsoTalo]

Havainto 1: mokuklusteri houkuttelee verovaroin Afrikan miesparhaimmistoa imemään Suomen taikanänniä.

Havainto 2: Viola Wallenius aikoo omalla ja muiden vapaaehtoistyöllä rakentaa lastenkodin Keniaan.

Eikö Viola ole maailmanparantaja parasta mahdollista sorttia?

[Pyöräilijä]

Se, että ei ole sähköä, vettä ja muita perustarpeita on toki yksi asia. Mutta täältä meiltä puuttuu se yhteisöllisyys, läheisten ihmisten, yhteisön ja muiden arvostaminen, Wallenius sanoo.

Kenian yhteisöllisyyden kunniaksi nairobilaiset ovat palkanneet yli 100.000 yksityistä vartijaa.

The Economistin toukokuun 2014 numeron mukaan Keniassa pystytetään piikkilanka-aitoja, muureja ja hälyttimiä yksityisten kotien ympärille enemmän kuin missään muualla Afrikassa. Kenialaiset eivät kaihda tunkeutumista koteihin, työpaikoille ja autoihin, jos niissä on jotain varastettavaa. Ryöstäjät voivat jopa naamiotua vartijoiksi tai poliiseiksi päästäkseen suoja-aitojen läpi.

Economistin mukaan kaikki varkaudet ja ryöstöt tehdään tuliaseiden kanssa. Mustat roistot kaihda käyttää tulivoimaa, jos he havaitsevat pienintäkään epäröintiä tai vastarintaa. Economistin kirjeenvaihtajan oma naapuri, musta naisministeri Maina Wanjigi joutui kymmenen mustan roiston pahoinpitelemäksi ja ryöstämäksi omalla kotimatkallaan alueella, joka on yksi tarkimmin vartioituja asuinalueita Nairobissa.

Aseiden kanssa kaapataan myös henkilöautoja ja busseja. Tämä on oikeastaan Kenian oma tavaramerkki maailmalla.  Muun muassa Yhdysvaltain ulkoministeriö kehottaa matkailijoita lukitsemaan Keniassa aina kaikki auton ovet ja ajamaan pysähtymättä työstä tai ostoskeskuksesta turvallisinta tietä kotiin - mielellään vartijan kanssa. Mitään arvotavaraa ei saa kantaa mukanaan eikä pitää näkyvillä.

Poliisin yhteisöllisyys on samanlaista kuin roistojen yhteisöllisyys. Economistin kirjeenvaihtajan mukaan poliisi ampuu ilman oikeudenkäyntiä kadulle jokaisen varkaan ja ryöstäjän, jonka saa kiinni. Jollei saa tuntuvaa nippua rahaa. Rappio ja rikollisuus, kurjuus ja köyhyys ovat Kenian yhteisöllisyyden ytimessä. 

Lainsuojattomuus, korruptio ja väkivalta ovat afrikkalaista yhteisöllisyyttä parhaimmillaan.       


(https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQK9wD99-OBs5eFOb0EfiDxuyp8ZjZEVQ1V7vcD7Exf3RYpA4UnDQ)

Musta kenialainen juhlii yhteisöllisyyttä

(https://encrypted-tbn3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSe_pgTHHSxMYiiCuBNo5mDkg7QSKZlfjnafCpRzbXj-YWHM9lO)

Kenialaisia matkalla töistä kotiin.

[rölli2]

olen aiemminkin kirjoittanut suomalaisnaisesta joka lähti tansaniaan kaivonrakennusprojektin tiimoilta auttamistyöhön. halusi auttaa köyhiä afrikkalaisia.tansanialaiset jättivät vesihanan aina valumaan eivätkä ymmärtäneet edes ohjeistamisen jälkeen, että muutkin tarvitsevat vettä. kyläläisten kanssa toimiminen oli niin hankalaa, että kyseinen avustustyöntekijä lähti pois ja totesi,että afrikassa hänestä tuli rasisti. että se siitä afrikkalaisesta yhteisöllisyydestä 

[Haplotaxida]

Kiitollisuudenvelka kädet sitovaan tyyliin ei kuulu todelliseen vapauteen, vaan vapaus antaa itsestään, omasta hyvästä tahdostaan. Ei lapsenkaan elämää pidä määrittää vanhemman velvollisuuksista kuvitteellisesti kasautunut velka omille vanhemmilleen. Eikä vanhempien sitä velkaa pidä siksi yrittää periäkään.

Ja mistä täällä kukaan tietää sitä, että mitä muuta Viola tekee? Se, että tekee yhtä siellä, ei tarkoita sitä, etteikö voisi tehdä toista toisaalla.

Eikö Viola ole maailmanparantaja parasta mahdollista sorttia?

Siihen vastatakseen ehkä oikeasti pitäisi tuntea ihminen paremmin, mutta projekti sitä ainakin on, kaikista mahdollisista epävarmuustekijöistä ja hyvin mahdollisesta epäonnistumisesta huolimatta.

[Kari Kinnunen]

Nooh.

Antaa pimun yrittää. Itse en kuitenkaan ehkä ko. yritykseen lanttejani laittaisi.

Ehkäpä matkansa varrella oppii jotakin elämästä ja yhteiskuntien eroista.

[Uuno Nuivanen]

Käypi kuin Kälv.. eikun Etelä-Afrikassa.

http://praag.org/?p=16783

[Professori]

Minua aina jää vaivaamaan tuo "Yhteisöllisyyden" korostaminen,etsiminen ja yli-ihannointi, sitä kun ei koskaan haluta kuitenkaan määrittää sen tarkemmin että mitä sillä loppujen lopuksi tarkoitetaan.

Yhteisöllisyyden höltyminen lienee ollut tärkeä (ellei tärkein) syy sille, että tieteellis-tekninen vallankumous tapahtui juuri Euroopassa. Näin siksi, että yhteisöllisyys kahlitsee voimakkaasti uutta luovaa ajattelua.

Tämän perusteella olen itse taipuvainen ajattelemaan, että afrikkalaisten jääminen muun maailman kehityksestä johtuu suurelta osin heidän muuta maailmaa vahvemmasta yhteisöllisyydestään. Looginen seuraus tästä on se, että mikäli Afrikkaa ja afrikkalaisia haluttaisiin ihan oikeasti auttaa, tulisi löytää keino vähentää heidän yhteisöllisyyttään.

Voisikohan suomalaisten reilun miljardin kehitysapupanostusta suunnata tämän tavoitteen saavuttamiseksi?

[Kari Kinnunen]

Voisikohan suomalaisten reilun miljardin kehitysapupanostusta suunnata tämän tavoitteen saavuttamiseksi?

Niin, olikohan Einstein kovinkaan yhteisöllinen?

[Lalli IsoTalo]

Eikö Viola ole maailmanparantaja parasta mahdollista sorttia?

Siihen vastatakseen ehkä oikeasti pitäisi tuntea ihminen paremmin, mutta projekti sitä ainakin on, kaikista mahdollisista epävarmuustekijöistä ja hyvin mahdollisesta epäonnistumisesta huolimatta.

Tarkennan vielä, että minulla ei* ole näkemystä siitä pystyykö Viola parantamaan vai huonontamaan maailmaa Afrikassa, tai millainen henkilö hän on. "Paras mahdollinen sortti" tarkoittaa suomalaisten kannalta parasta toimintamallia.

* Totta kai minulla on mielipide! En vain koe tässä yhteydessä sen ilmoittamista tarpeelliseksi.

[ArtturiE]

Vapaaehtoistyötä tehnyt Viola Wallenius perusti hyväntekeväisyysjärjestön rakennuttaakseen lastenkodin Keniaan.

Oikein. Näin sitä pitääkin tehdä, jos haluaa auttaa. Se ei ole keneltäkään pois. Kunhan homma ei vain mene siihen, että kupataan rahaa valtiolta. Kaikki on hyvin niin kauan kun hyväntekeväisyyttä ei tehdä muiden rahoilla.

Violalla pitkä polku kuljettavana ennen kuin lastenkoti pyörii mitenkään, kun hanttihommissa ja harrastamalla ei juuri rahoiteta mitään.

[CaptainNuiva]

Minua aina jää vaivaamaan tuo "Yhteisöllisyyden" korostaminen,etsiminen ja yli-ihannointi, sitä kun ei koskaan haluta kuitenkaan määrittää sen tarkemmin että mitä sillä loppujen lopuksi tarkoitetaan.

Yhteisöllisyyden höltyminen lienee ollut tärkeä (ellei tärkein) syy sille, että tieteellis-tekninen vallankumous tapahtui juuri Euroopassa. Näin siksi, että yhteisöllisyys kahlitsee voimakkaasti uutta luovaa ajattelua.

Tämän perusteella olen itse taipuvainen ajattelemaan, että afrikkalaisten jääminen muun maailman kehityksestä johtuu suurelta osin heidän muuta maailmaa vahvemmasta yhteisöllisyydestään. Looginen seuraus tästä on se, että mikäli Afrikkaa ja afrikkalaisia haluttaisiin ihan oikeasti auttaa, tulisi löytää keino vähentää heidän yhteisöllisyyttään.

Itse näen tämän toisin:
Afrikkailainen yhteisöllisyys perustuu siihen että lähimmäisen kanssa ollaan kimpassa siksi että että selvitään hengissä, samaan kategoriaan kuuluvat lapset joiden pää-asiallinen tehtävä on aikanaan elättää ja hoitaa vanhempia eli enemmän lapsia, varmempi/parempi elintaso (Aina tämä ei tietenkään mene tarkoituksensa mukaan)

Suomalainen yhteisöllisyys taasen korostuu hyvinvointivaltion (Tai sen jämien) kautta ja yhteisöllisyys koskee koko kansaa.
Tiellä kulkiessaan ei tarvitse eri kylistä olevien taikka hämäläisen ja savolaisen pelätä menettävänsä henkensä siksi että on väärästä kylästä taikka maakunnasta kotoisin vaan läppää voi mennä tarpeen mukaan heittämään.

Yleisesti ottaen Suomessa yhteisöllisyys kansallisella tasolla on viety pidemmälle kuin yhdessäkään Afrikan maassa.

[siviilitarkkailija]

Violalla pitkä polku kuljettavana ennen kuin lastenkoti pyörii mitenkään, kun hanttihommissa ja harrastamalla ei juuri rahoiteta mitään.

Jos Viola välttää ryöstetyksi joutumisen (mitä pidän lähes mahdottomana) ja raiskatuksi joutumisen ja mahdollisen muun fyysisen vammautumisen, niin likka on aika onnekas. Sen voi sanoa jo nyt että lastenkotihankkeensa ei tule onnistumaan ellei hän saa mukaan paikallisia poliitikkoja ja he vaativat isot lahjukset korvaukset työstään joihin en usko likan rahojen riittävän.

Afrikkaan on moni lähtenyt kukka hatussa ja tullut takaisin rehut suussa.

[Aukusti Jylhä]

Olis kyllä niin kiva jos nämä mokuttajajulkkikset joista ketjuja tehtailemme, tulisivat omatoimisesti vähän aina kommentoimaan ja selvittelemään ja vaikka mitä, ehkä jopa oppia ottamaan, tänne valtakunnan parhaalle politiikkaa ruotivalle alustalle. Media kuitenkin tiiviisti Hommaa seurailee, terkkuja ainakin sinne YLE:n ruotsinkieliselle, joten varmasti pääsisi lehtiin hyvin täällä depatoidessaan, ja rasisteja muiluttaessaan.

Violaaa! 

[Nuiva kansalainen]

Osa ihmisistä otti todella ystävällisesti vastaan, antoi omastaan. Sitten toinen puoli oli sitä, että huudettiin rasistisilla nimityksillä, jopa syljettiin päälle. En osannut odottaa, että se olisi niin rajua, hän kuvailee.

Ei tuo ole rasismia, vaan osa afrikkalaista rikkaampaa kulttuuria.

[dothefake]

Tuleekohan sinne lastenkotiin huussi?

[ArtturiE]

Minua aina jää vaivaamaan tuo "Yhteisöllisyyden" korostaminen,etsiminen ja yli-ihannointi, sitä kun ei koskaan haluta kuitenkaan määrittää sen tarkemmin että mitä sillä loppujen lopuksi tarkoitetaan.

Yhteisöllisyyden höltyminen lienee ollut tärkeä (ellei tärkein) syy sille, että tieteellis-tekninen vallankumous tapahtui juuri Euroopassa. Näin siksi, että yhteisöllisyys kahlitsee voimakkaasti uutta luovaa ajattelua.

Tämän perusteella olen itse taipuvainen ajattelemaan, että afrikkalaisten jääminen muun maailman kehityksestä johtuu suurelta osin heidän muuta maailmaa vahvemmasta yhteisöllisyydestään. Looginen seuraus tästä on se, että mikäli Afrikkaa ja afrikkalaisia haluttaisiin ihan oikeasti auttaa, tulisi löytää keino vähentää heidän yhteisöllisyyttään.

Voisikohan suomalaisten reilun miljardin kehitysapupanostusta suunnata tämän tavoitteen saavuttamiseksi?

Kansankielellä yhteisöllisyyden negatiivisia puolia kutsutaan takapajuisuudeksi.

[Alkuasukas]

Yhteisöllisyydestä on hyötyä silloin kun ei ole työttömyyden tai vanhuuden turvaa, ja kun työpaikan saanti edellyttää oikeaan sukuun kuulumista. Rakenna afrikkaan vanhainkoteja ja katso kun yhteisöllisyys katoaa yhdessä sukupolvessa.

[siviilitarkkailija]

Afrikkaan ei voi eikä pidä rakentaa "vanhainkotia". Ainakaan jos haluaa sen säilyvän tai ylipäänsä nousevan harjakorkeuteen.

Mitä voi ja kannattaa rakentaa?

Afrikkaan eli Norsunluurannikolle voi rakentaa vaikka täydellisen suuremman kopion Rooman Pietarinkirkosta.

(http://static.panoramio.com/photos/original/7206956.jpg)

Kysymys kuuluu että kuinka tällainen rakennushanke ylipäänsä on mahdollista? No, ei ole aivan sattumaan että kirkko sijaitsee Norsunluurannikon parhaan despootin synnyinsijalla. Ja edustaa arkkitehtuuriltaan ja rakentamisprosessiltaan kaikkein parhaita perinteitä.

Toinen vielä arvostetumpi rakennuskohde on stadion ja stadionarkkitehtuuri

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/37/TamaleStadium.jpg/800px-TamaleStadium.jpg)

Ghanan Tamale stadion (josta jalkapallohuligaani Arhinmäkikin tykkää) Edustaa merkittävää rakennushanketta jolla on suuria yhteisöllisiä tukijoita ja pysyvää arvoa. Stadionit toimivat muuten myös oikeudenkäyttö- ja toimeenpanonäyttämöinä. Mikä on jossain määrin urheilullisia arvoja vastaan, mutta afrikassa tehdään kuten paikalliset haluavat.

Kun paikalle tulee härö, joka aikoo rakentaa tai rakennuttaa lastenkodin, hänen toimintansa luultavasti hyökkää näiden institutionaalisten rakennuttajien kimppuun, elleivät he onnistu tekemään ns hyväntekeväisyysrakentajasta omaa rahoittajaansa. Eli hyväntekeväisyysrakentaminen onnistuu vain jos paikallishallinto voi sen avulla leikata/uudelleenjärjestellä omia sosiaali- ja rakennushankkeitaan.

Esimerkiksi suomalaisilla kehitysyhteistyörahoilla on sähköistämis- ja linjarakentamishankkeen jälkeen lopulta oltu tekemässä jäätelötehdasta nälänhädästä kärsivään Etiopiaan. Tai siis oikeasti toinen puoli kärsi nälänhädästä ja toinen puoli rahasti eurooppaa tämän nälänhädän avulla. Syyt miksi lopulta sähköistämishanke muuttui jäätelötehtaaksi, joka ei koskaan käynnistynyt ja itsenäisyystaisteluksi jossa toinen osapuoli piti kunnia-asiana katkaista sähkölinjat,, samaan aikaan hyväntekijöiden toverit alkoivat huolestumaan afrikan vesivoiman käytöstä hyvinvointiin, edustaa valtiollista sekoilua ja tolkuttomuutta. Tätä tapahtuu siis pienessä ja suuressa mittakaavassa.

Käytännössä lopputulos on tämä että nämä ns "hyväntekijät ja kehitysavustajat" lopulta tekevät enemmän pahaa ja väkivaltaa kokonaisille valtiolle. Ihan vain tunkemalla paikalle ja kertomalla sekä rahoittamalla omia itse itsestään lähteviä hyväntekemispyrkimyksiä. Täysin piittaamatta siitä mitä vaikutuksia niillä on.

Yamasoukron katedraali, keskellä viidakkoa, on aika mykistävä mutta osoittaa että kyllä afrikassa voi rakentaa lähes mitä vaan. Ja toisin kuin korp komm kok Olkiluoto, saavat sen vielä "toimimaan"...suunnitellusti. Tai no...valmiiksi ainakin.

[ämpee]

Yleisesti ottaen Suomessa yhteisöllisyys kansallisella tasolla on viety pidemmälle kuin yhdessäkään Afrikan maassa.

Asia on juuri näin, tässäkään asiassa emme tarvitse lisäoppia maahanmuuttajilta, jotka kaikenlisäksi ovat liikkeellä juuri tämän yhteisöllisyyden puutteen takia.
Meillä ei ole mitään opittavaa African heimosodista, klaanisodista, perheiden välisistä verikostoista, kuin korkeintaan ymmärtääksemme maahanmuuttajien intekroitumisen mahdottomuutta.
Suomalaisina meille keskinäisissä asioissamme tuollaisista tiedoista ei ole mitään hyötyä, me olemme jättäneet tuon kehitysvaiheen taaksemme jo sukupolvia sitten.

Monikulttuurisuuden sanotaan olevan rikkautta, voi olla, mutta ei kylläkään meille.

[Micke90]

19-vuotias Viola perustaa lastenkodin Keniaan

Olin keväällä kaksi kuukautta Keniassa vapaaehtoistyössä, muun muassa auttamassa lastenkodeissa. Kun palasin Suomeen, tuntui, etten voi jättää tekemättä mitään. Ajattelin aluksi auttaa jonkun järjestön kautta, mutta en löytänyt juuri sopivaa. Sitten luin naisesta, joka oli perustanut Nepaliin lastenkodin. Mietin, että jos tuokin pystyy, minäkin pystyn!

-----

Jämsänkosken paperitehtaalta sammutetaan yksi paperikone, se on täällä iso huolenaihe. Minullekin on sanottu, että ensin pitäisi hommata paperimiehille töitä. Jäin miettimään, että mitä voisin tehdä paperiteollisuuden eteen, mutta en minä kyllä pysty sitä ongelmaa ratkaisemaan.

Niinpä niin. Tyttö ei pysty ratkaisemaan paperiteollisuuden ongelmia, mutta kuvittelee silti voivansa ratkoa kenialaisten lasten ongelmat. Parin kuukauden päästä saamme lukea kyseisen teinitytön myttyyn menneestä hankkeesta sekä siitä, miten Kenian matkasta ei jäänyt muuta käteen kuin afrikkalainen tuontimies ja pullottava vatsa. 

[Make M]

19-vuotias Viola perustaa lastenkodin Keniaan

Niinpä niin. Tyttö ei pysty ratkaisemaan paperiteollisuuden ongelmia, mutta kuvittelee silti voivansa ratkoa kenialaisten lasten ongelmat. Parin kuukauden päästä saamme lukea kyseisen teinitytön myttyyn menneestä hankkeesta sekä siitä, miten Kenian matkasta ei jäänyt muuta käteen kuin afrikkalainen tuontimies ja pullottava vatsa. 

Onhan tuo nuori nainen siinä mielessä realisti, että hänellä todella on paremmat onnistumisen mahdollisuudet kenialaislasten auttamisessa kuin paperiteollisuuden uuteen nousuun auttamisessa.

Kun on kova halu ja tarve auttaa tekemällä vapaaehtoistyötä niin on ihan ymmärrettävää, että tekeminen suuntautuu sinne, missä siitä on apua.

[Micke90]

Kun on kova halu ja tarve auttaa tekemällä vapaaehtoistyötä niin on ihan ymmärrettävää, että tekeminen suuntautuu sinne, missä siitä on apua.

Enemmän hänestä olisi hyötyä vaikka vapaaehtoisena yksinäisten vanhusten tai nuorten seuralaisena.