2014-04-28 TE "Maahanmuuttajien runsaat sosiaalietuudet urbaania legendaa"

[Teemu Killinen]

Tuli tuossa mieleen pari ugbaania legendaa:

- Maahanmuuttajasta tulee parissa vuodessa yhteiskunnalle hyödyllinen veronmaksaja kun suomalaiselta siihen kuluu pari vuosikymmentä.

- Somaliasta on tullut Suomeen paljon koneinsinöörejä joiden paperit ovat jääneet kotimaahan.

Tällaisia legendoja tarvitsemme lisää!

Tämä on aivan luonnollista: maahanmuuttaja nopea, suomalainen hidas oppimaan.

Toisaalta kuka karkoitti marokkolaiset maastamme?

[Oami]

Mikä tahansa nollaa suurempi vastikkeeton rahansiirto valtiolta ulkomaan kansalaiselle on minun katsannossani runsasta, ja sellaisesta pitäisi luopua.

[Micke90]

Oliko Urbaania legendaa sekin, kun Lieksassa sompuille tehtiin kerralla jopa kolmen vuoden toimeentulotukipäätökset ja se, että tukea myönnettiin ilman laskelmia ja jos laskelma tehtiin, suurempia määriä kuin laskelmat olisivat edellyttäneet? 

[B52]

http://www.hs.fi/kotimaa/Maahanmuuttajien+tulot+jäävät+selvästi+kantasuomalaisten+tuloista/a1399170231462?ref=hs-art-new-3

Maahanmuuttajien tulot jäävät selvästi kantasuomalaisten tuloista

Maahanmuuttajien tulot jäävät selvästi kantasuomalaisten tuloista. Työssäkäyvä maahanmuuttaja ansaitsee vuodessa noin 27 500 euroa, kantasuomalainen 36 800 euroa. Työllisten osalta kantaväestön ja vieraskielisten väliset tuloerot ovat siis 25 prosenttia.

Toisin sanoen maahanmuuttajan euro on 75 senttiä.

Palkkatyössä olevan maahanmuuttajanaisen euro puolestaan on 77 senttiä maahanmuuttajamiehen eurosta, 62 senttiä suomalaismiehen eurosta ja 84 senttiä suomalaisnaisen eurosta.

Maahanmuuttajanaiset ovat siis miehiäkin huonommassa asemassa.

Muissa ryhmissä kuin työllisissä tuloerot ovat vielä isompia: työttömissä 39 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella 59 prosenttia. Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat saavat siis suurempaa työttömyyskorvausta tai muita tukia kuin vieraskieliset.

Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän ja yliaktuaari Topias Pyykkösen koostamasta selvityksestä.

"Maahanmuuttajien runsaat sosiaalietuudet taitavatkin olla urbaania legendaa. Koska vieraskielisten työllisten ansiot ovat neljännestä pienemmät kuin kotimaisten, ovat ansiosidonnaiset etuudetkin pienempiä. Niitä vieraskieliset saavat harvoin, sillä heillä harvemmin on siihen vaadittavaa työhistoriaa. Suurin ero on työvoiman ulkopuolella olevien kohdalla; vieraskieliset saavat eri etuuksia keskimäärin 3 100 euroa vuodessa. Summa ei ole kymmentäkään euroa päivässä", Myrskylä kirjoittaa Tieto&Trendit-blogissa.

Työvoiman ulkopuolella olevat kantasuomalaiset saavat etuuksia noin 7 500 euroa vuodessa.

Vieraskieliset naiset esimerkiksi saavat 400–600 euroa vähemmän äitiysrahaa ja vanhempainrahaa vuodessa kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat naiset.

Jos katsotaan käteen jääviä tuloja asuntokunnittain, vieraskielisten asuntokuntien keski- ja mediaanitulot olivat kolmanneksen pienemmät kuin suomen- tai ruotsinkielisillä asuntokunnilla. Mediaani tarkoittaa keskimmäistä, eli sitä isompia ja pienempiä tuloja on yhtä monta.

Käyttötulot tarkoittavat tuloja, joihin on lisätty tulonsiirrot, kuten vaikkapa toimeentulotuki, ja joista on vähennetty verot.

"Kotimaisista asuntokunnista köyhyysrajan alapuolelle jää reilu viidennes, vieraskielisistä asuntokunnista reippaasti yli puolet. Enemmistö ulkomaalaisista koostuvista asuntokunnista elääkin köyhyydessä, vaikka tuloihin sisällytetään kaikki mahdolliset tuet. Jos asuntokuntaan lukeutuu yksikin kotimainen jäsen, putoaa köyhien osuus 34,1 prosenttiin", Myrskylä kirjoittaa.

Vieraskielisten tulot jäävät pienemmiksi kahdesta syystä: He ovat harvemmin töissä kuin kantasuomalaiset ja jäävät näin etuuksien varaan. Ja kun he työllistyvät, he työllistyvät useammin pienpalkka-aloille.

Maahanmuuttajat työllistyvät muuta väestöä useammin töihin, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan. He ovat yliedustettuina esimerkiksi siivoojan, myyjän, tarjoilijan ja kuljettajan ammateissa.

Myrskylän ja Pyykkösen selvityksestä käy ilmi, että vieraskielisten työllisyysaste on keskimäärin 15–17 prosenttiyksikköä alempi kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. Maahanmuuttajien työttömyysaste on yli kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna.

"Vieraskielisten ja kantaväestön työttömyys- ja työllisyyserot ovat kuitenkin 2000-luvulla selvästi kaventuneet. Vieraskielisten työllisyys on kasvanut kantaväestön työllisyyttä nopeammin ja toisaalta vieraskielisten työttömyys on alentunut nopeammin kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien", selvityksessä todetaan.

Mitä lähempää kielellisesti tai kulttuurisesti maahanmuuttajat tulevat, sitä helpompi heidän on työllistyä.

"Vain virolaiset ja thaimaalaiset työllistyvät Suomessa yhtä hyvin kuin kotimainen väestö", Myrskylä toteaa.

"Monella saattaa olla mielikuva, että Suomi on varsinainen onnela maahanmuuttajille. Kuitenkin joka viides maahan muuttanut äänestää jaloillaan ja jättää maan muutaman vuoden kuluessa. Pohjoismaista ja Länsi-Euroopasta tulleista poistuu jopa 80 prosenttia. Ilmeisesti länsimaista tulleet ovat täällä vain työprojekteissa ja sitten lähtevät", Myrskylä toteaa.

Itä-Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta tulleista 90 prosenttia on edelleen maassa viiden vuoden kuluttua.

[Roope]

http://www.hs.fi/kotimaa/Maahanmuuttajien+tulot+jäävät+selvästi+kantasuomalaisten+tuloista/a1399170231462?ref=hs-art-new-3

Maahanmuuttajien tulot jäävät selvästi kantasuomalaisten tuloista

Maahanmuuttajien tulot jäävät selvästi kantasuomalaisten tuloista. Työssäkäyvä maahanmuuttaja ansaitsee vuodessa noin 27 500 euroa, kantasuomalainen 36 800 euroa. Työllisten osalta kantaväestön ja vieraskielisten väliset tuloerot ovat siis 25 prosenttia.

Toisin sanoen maahanmuuttajan euro on 75 senttiä.

Onpa uutinen.

Tylyjä tilastoja Suomelle:
OECD: Tables: Educational attainment of foreign-born and native-born populations aged 15 to 64 not in education, 2009-10

Suomessa maahanmuuttajien yhteenlaskettu tasoero vähintään lukio- tai korkeakoulutasoisessa koulutuksessa verrattuna kantaväestöön on OECD-maiden suurin, alaspäin. Vain Sloveniassa ja Kreikassa on vähemmän korkeakoulutettuja maahanmuuttajia kuin Suomessa verrattuna kantaväestöön. OECD-maista vain Turkissa vähintään lukiotasoisen koulutuksen saaneiden maahanmuuttajien osuus on pienempi kuin Suomessa.

[Eino P. Keravalta]

Toisin sanoen maahanmuuttajan euro on 75 senttiä.

Tämähän korreloi aika hyvin siihen nähden, että Tatu Vanhanen on tutkimuksissaan kertonut monien maahanmuuttajaryhmien keskimäärin vastaavan älykkyydeltään vain noin 75 prosenttia keskivertosuomalaisen älykkyydestä.

[J.M]

Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat saavat siis suurempaa työttömyyskorvausta tai muita tukia kuin vieraskieliset.

Hei! Eikö tästä ole ollut puhetta, että kaikki saa just saman verran, häh?!

[Adolf Stege]

"Itä-Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta tulleista 90 prosenttia on edelleen maassa viiden vuoden kuluttua."

Ja on seuraavankin 5v kuluttua ja seuraavan ja...

[Tabula Rasa]

Maahanmuuttajien tulot jäävät selvästi kantasuomalaisten tuloista

Miten tulee mieleen naisen euro/mamun euro urbaanilegenda. Mieli tekee kysyä paljonko maahanmuuttajien tekemät työtunnit jäävät kantasuomalaisten tekemistä työtunneista jälkeen? Eritoten kolmannen asteen koulutusta vaativissa paikoissa tehdyt työtunnit.

[dothefake]

Helppo uskoa, korvaukset eivät ole runsaat, vaan ruhtinaalliset.

[far angst]

Maahanmuuttajien tulot jäävät selvästi kantasuomalaisten tuloista

Miten tulee mieleen naisen euro/mamun euro urbaanilegenda. Mieli tekee kysyä paljonko maahanmuuttajien tekemät työtunnit jäävät kantasuomalaisten tekemistä työtunneista jälkeen? Eritoten kolmannen asteen koulutusta vaativissa paikoissa tehdyt työtunnit.

Ja ehkä olisi syytä verrata myös vastaavan koulutuksen omaavien kantahanujen ja mamujen ansioita.  Jostain syystä tulee ihan etsimättä mieleen, että suomalaisen koneinsinöörin ansioita trenkäisi verrata vaikkapa,,, esmes,,, venaas,,, esmes,,, vaikkapa somalialaisen koneinsinöörin tuloihin.

[Iloveallpeople]

Ei ollutkaan lottovoitto päätyä Suomeen

...
Yleinen käsitys on, että katastrofialueelta tulevalle pakolaiselle tai parempaa elintasoa etsivälle on lottovoitto päätyä Suomeen. Oletamme myös, että maahanmuuttajat tulevat Suomessa toimeen yhtä hyvin tai paremmin kuin kantaväestö, ilman että heidän tarvitsisi tehdä yhtään mitään.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä kumoaa luulot Tieto & trendit -julkaisun blogissaan.
...

Tilastokeskuksen kokoama aineisto antaa terveellistä vertailupohjaa mamu-keskusteluun mutu-väitteille. Samalla se pakottaa miettimään, millaisen yhteiskunnan haluamme tulevaisuuden Suomesta rakentaa. Huonosti toimeen tulevat maahanmuuttajat eivät lisää yhteiskunnan eheyttä.

Savon Sanomat

[Siili]

Ei ollutkaan lottovoitto päätyä Suomeen

Tilastokeskuksen kokoama aineisto antaa terveellistä vertailupohjaa mamu-keskusteluun mutu-väitteille. Samalla se pakottaa miettimään, millaisen yhteiskunnan haluamme tulevaisuuden Suomesta rakentaa. Huonosti toimeen tulevat maahanmuuttajat eivät lisää yhteiskunnan eheyttä.

Savon Sanomat

Eipä huono-osaisuus yleensäkään ole yhteiskuntaa rakentava voima.  En kuitenkaan usko, että mamuuteen perustuva ("positiivisesti syrjivä") spesiaalisponssaus eheyttäisi yhteiskuntaa yhtään sen enempää.  Moinen antaisi mielestäni väärän signaalin niin mamuille kuin kantiksille. 

[imaginaariluku]

Oletamme myös, että maahanmuuttajat tulevat Suomessa toimeen yhtä hyvin tai paremmin kuin kantaväestö, ilman että heidän tarvitsisi tehdä yhtään mitään.

Ketäkä näin olettavat? Suomeen tulevien pakolaisten sosiaalitukia tulisi verrata suomalaisten työttömien tukiin. Unohtuiko vertaus elintasosta lähtömaan ja Suomen välillä vahingossa, vai onko siinä epäkorrekteja lottovoiton osasia, ilman että tarvitsee tehdä yhtään mitään?

Tämänkaltainen älyllinen epärehellisyys on ihailtavaa.

[Roope]

Vieraskielisten määrä kaksinkertaistumassa

Maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa kahdessa aallossa. Ensimmäinen aalto tuli 1990-luvun taitteessa, kun inkerinsuomalaiset ja somalit muuttivat Suomeen. Toinen aalto alkoi 2000-luvun puolivälissä.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 suomessa asui yli 266 000 vieraskielistä henkilöä. Viime vuosien muuttovauhdilla vieraskielisen väestön määrä kaksinkertaistuu kuluvalla vuosikymmenellä. Väestöennusteen perusteella vuonna 2020 joka kymmenes Suomessa asuva on lähtöisin muualta kuin Suomesta.

Työikäisten määrä on Suomessa vähentynyt jo muutaman vuoden ajan, joten maahanmuuttajat paikkaavat väetön ikärakennetta. Maahanmuuttajat ovat yleensä parhaassa työiässä.

[...]

Maahanmuuttajat työllistyvät muuta väestöä useammin koulutustaan vastaamattomiin töihin. He ovat yliedustettuina esimerkiksi siivoojan, myyjän, tarjoilijan ja ajoneuvon kuljettajan ammateissa.

Ravintola-alan yrittäjämiehistä peräti 44 prosenttia on vieraskielisiä. Vieraskielisten naisten yrittäjyys keskittyy ravitsemusalan lisäksi henkilökohtaisiin palveluihin, kuten pesuloihin ja kauneushoitoloihin.

Vieraskielisten palkat jäävät usein pienemmiksi kuin kantaväestön. Kotimaisia kieliä puhuvien miesten keskiansio oli 3 343 euroa ja naisten 2 471 euroa vuonna 2009. Vieraskielisten miesten keskimääräiset kuukausitulot olivat 2 713 euroa ja naisten 2 067 euroa.

"Kotoutumispolitiikan onnistumisen edellytyksenä on, että maahan muuttaneet kokevat olevansa yhdenvertainen ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa", kirjoittavat Pekka Myrskylä ja Topias Pyykkönen.

"Tavoitteeseen liittyy vielä haasteita. Maahan muuttaneiden taloudellinen asema ja asema työmarkkinoilla on kantaväestöä heikompi."

Lähde: Pekka Myrskylä ja Topias Pyykkönen: Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen. Tilastokeskus. Working Papers 2/2014

Kauppalehti 25.11.2014

Kotoutumispolitiikan onnistumisen edellytyksenä on, että maahan muuttaneet
kokevat olevansa yhdenvertainen ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa. Edellä
esitettyjen tilastojen valossa näyttää siltä, että tähän tavoitteeseen liittyy vielä haas-
teita. Maahan muuttaneiden asema työmarkkinoilla ja täten taloudellinen asema,
on keskimäärin kantaväestöä heikompi. Suhteellisesti heikoimmassa asemassa ovat
vieraskieliset naiset, joiden työllisyysaste on keskimäärin heikompi ja palkka pie-
nempi kuin muiden väestönosien.

Pekka Myrskylä ja Topias Pyykkönen: Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen. Tilastokeskus. Working Papers 2/2014 (pdf)

Tilastollisen selvityksen loppusanat ovat jokseenkin käsittämättömät, etenkin kun katsauksessa ei käsitelty kotouttamispolitiikkaa, yhdenvertaisuutta tai maahanmuuttajiin suhtautumista. Tilastot kertovat paljon enemmän maahanmuuttopolitiikan vaikutuksesta maahanmuuttajien laatuun kuin kotouttamispolitiikasta. Kuten aiempana ketjussa lainasin, Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat OECD-maiden vertailussa poikkeuksellisen heikosti koulutettuja.

Ruotsissa maahanmuuttajatilastot ovat vielä Suomenkin tilannetta synkempiä, mutta se ei tietenkään johdu kotouttamispolitiikasta vaan ääriliberaalista maahanmuuttopolitiikasta, joka tuottaa Ruotsiin yhä enemmän heikosti koulutettuja, heikosti työllistyviä maahanmuuttajia. Sikäläisessä kotouttamispolitiikassa on jo käytännössä nostettu kädet pystyyn, mutta toisaalta Ruotsin poliittinen tilanne estää maahanmuuttopolitiikan järkevöittämisen.

[J.M]

Maahanmuuttajat ovat yleensä parhaassa työiässä.

Mitä väliä sillä on, jos maahanmuuttajat ovat parhaassa työiässä, jos he kuitenkin runsain mitoin eivät ole työssä?

Tuossa yritetään (taas) muokata mielikuvia muka-nokkelilla sanakäänteillä.

[Aallokko]

Maahanmuuttajat ovat yleensä parhaassa työiässä.

Mitä väliä sillä on, jos maahanmuuttajat ovat parhaassa työiässä, jos he kuitenkin runsain mitoin eivät ole työssä?

Tuossa yritetään (taas) muokata mielikuvia muka-nokkelilla sanakäänteillä.

Malli on Neuvostoliitosta. Viiisivuotissuunnitelman mukaan tuotettiin näin-ja-näin paljon. Pääasia, että näyttää numeroissa hyvältä. Todellisuus sitten on silkkaa sekundaa ja sumutusta, mutta sehän on sivuseikka ideologian hehkun rinnalla.