2015-03-12 Järjestöt: Perheenyhdistäminen hankaloitunut, lapset kärsivät

[Iloveallpeople]

Järjestöt: Perheenyhdistäminen hankaloitunut, lapset kärsivät

...
Ulkomaille jääneiden lasten hakiessa perheenyhdistämistä lupa yleensä myönnetään, mutta tilanne on erityisen vaikea, jos lapsi on saanut oleskeluluvan Suomesta ja hänen ulkomailla oleva huoltajansa hakee perheenyhdistämistä. Viime vuonna Maahanmuuttovirasto antoi näissä tapauksissa vain kymmenen myönteistä päätöstä 43:sta.
...

Suomen Punainen Risti (SPR), Väestöliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto ovat perheenyhdistämisen vaikeudesta huolissaan. Niiden mukaan prosessissa ei huomioida lapsen etua riittävästi, vaikka YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää sitä. Monen perheen hakemus on viime vuosina kaatunut lain kiristysten tai lain yhä tiukemman tulkinnan vuoksi, ne sanovat.
...

Vaikka hakemus lopulta saataisiin jätettyä, päätös on järjestöjen mukaan usein kielteinen siksi, että Maahanmuuttovirasto on tiukentanut lakien tulkintaa ja tekee kielteisiä päätöksiä epäreiluin perustein ja lapsen etua huomioimatta.

"Usein on tulkittu, että lapsen ero vanhemmistaan on ollut vapaaehtoista ja että perheside on siksi katkennut. Se ei yleensä vastaa sitä todellisuutta, missä perheet itse elävät", sanoi Väestöliiton monikulttuurisuusasiantuntija Heikki Kerkkänen järjestöjen tilaisuudessa.
...

Lapsen etua rikkoo järjestöjen mukaan myös vuonna 2010 voimaan tullut lakimuutos, jonka mukaan Suomessa olevan lapsen on oltava alaikäinen koko hakuprosessin ajan. Viime vuosina käsittely on voinut kuitenkin kestää jopa kaksi vuotta.
...

Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen kiistää, että ulkomaalaislain tulkinta olisi kiristynyt. Salakuljetus voi hänen mukaansa kuitenkin olla syy evätä perheenyhdistäminen. Syynä on lapsen edun huomiointi.

"Toisaalta voidaan ajatella, että vanhemmat ovat halunneet turvata lapsen elämän lähettämällä tämän pois. Toisaalta kyse voi olla siitä, että lasta käytetään oman maahantulon välineenä. Sitä ei pidetä lapsen edun mukaisena toimintana", hän kertoo.

Yksi yleisimmistä syistä siihen, miksi Suomessa olevan lapsen huoltajalle ei anneta oleskelulupaa, on hänen mukaansa se, etteivät hakijat ole pystyneet todistamaan, että todellista perhe-elämää, kuten yhdessä asumista, olisi ollut olemassa ennen perheenjäsenten joutumista erilleen.

Suomisen mukaan hakemusprosessin venyminen ei yleensä johda siihen, että täysi-ikäiseksi tulleen lapsen hakemus hylättäisiin. Takavuosien ruuhka johtui hänen mukaansa etenkin somalialaisten hakemuksista, jotka saatiin suurimmaksi osaksi purettua viime vuoden lopulla. Odotusaika on edelleen kuitenkin 11 kuukautta lain salliman yhdeksän sijasta.

Maailma.net