2015-03-11 Tuima: Kulttuurikeskus Caisa muuttuu kaupungin mukana

[Iloveallpeople]

Kulttuurikeskus Caisa muuttuu kaupungin mukana

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen Kulttuurikeskus Caisan kehittämisestä tammikuun lopussa. Suunnitelmissa on Caisa 2.0, joka levittää tasa-arvoista ilmapiiriä omien seiniensä ulkopuolelle ja vastaa muuttuneen väestörakenteen tarpeisiin.

Kulttuurikeskuksen vuokrasopimus Kaisaniemessä päättyy vuonna 2017. Sunnitelmassa uudella Caisalla on edelleen kantakaupungin alueella päätoimipiste, josta eri puolilla Helsinkiä tapahtuvaa työtä koordinoidaan. Caisa toimisi esimerkiksi "tilapankkina", josta erilaiset kulttuuritoimijat voisivat kysyä neuvoa sopivan tilan löytämisessä ja vuokraamisessa.

– Kaupunki muuttuu. Ei voida toimia enää niin, että on yksittäisiä saarekkeita. Caisan saavutettavuus on tärkeää, sanoo keskuksen määräaikainen johtaja Tomi Purovaara.
...

Purovaara korostaa Caisan merkitystä kulttuurien välisten siltojen luojana. Hän haluaa Caisan olevan vastaisuudessakin kehittämässä koko kaupungin ilmapiiriä monikulttuurisesti tasa-arvoisempaan suuntaan.

– Haluamme, että tulevaisuudessa muissakin kulttuuritaloissa normaalitilanne on se, että tilaisuuksissa on paikalla muitakin kuin kantaväestöä.
...

Ulkomaalaisväestön määrä Suomessa lähti 1990-luvulla kasvuun Neuvostoliiton hajoamisen sekä Euroopan Unioniin liittymisen seurauksena.

– Suomi asemoitui EU-maaksi, johon kuuluu liikkuva väestö. Pakolaistilanne ja markkinatalous ovat osa ulkomaalaisväestön kasvua. Tähän liittyy myös yllättäviä tekijöitä, kuten taloudellisten tai kansainvälisten kriisien aiheuttamat muutokset, kertoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori.
...

Uusi Caisa palvelee ihmisiä muuallakin kun kantakaupungissa. 1990-luvun alkupuolella kaupungin vieraskielisistä asukkaista yli neljännes asui eteläisessä Helsingissä. Nykyisin alueellisesti eniten vieraskielisiä asuu itäisessä Helsingissä.

Muutos selittyy Vuoren mukaan sillä, että Suomeen muuttaa nykyisin erilaista väestöä kuin vielä 20 vuotta sitten.

–  Aikaisemmin ulkomaalaisväestö koostui valtaosin työperäisistä ja opiskelevista länsimaiden kansalaisista. Nyt kehitysmaista tulee paljon pienituloisia, jotka majoittuvat alivuokra-asuntoihin tai kaupungin vuokra-asuntoihin. Niitä on kantakaupungissa vain vähän.
...

Purovaara kokee, ettei Caisa ole ainoa, jonka tulee reagoida muuttuvaan tilanteeseen. Hänen mukaansa esimerkiksi teattereiden olisi aika herätä tähän "monimuotoiseen todellisuuteen" ja mahdollistaa kulttuurista nauttiminen eri taustoista tuleville ihmisille.

Tuima

[Jaska Pankkaaja]

–  Aikaisemmin ulkomaalaisväestö koostui valtaosin työperäisistä ja opiskelevista länsimaiden kansalaisista. Nyt kehitysmaista tulee paljon pienituloisia, jotka majoittuvat alivuokra-asuntoihin tai kaupungin vuokra-asuntoihin.

Kannattaa varmaan äänestellä tämän mainion kehityksen aikaan saaneita puolueita kuten nuivia kokoomuksia.
Arwo Yhteisö EU:kin on tosi fantsu juttu, tässäkin mielessä.

Jos tämä ei vielä vakuuta niin EU Divisioonat pitävät Putlerin loitolla ja huikean talouskasvun sisällä!

[Tokugawa Ieyasu]

– Kaupunki muuttuu. Ei voida toimia enää niin, että on yksittäisiä saarekkeita. Caisan saavutettavuus on tärkeää, sanoo keskuksen määräaikainen johtaja Tomi Purovaara.
...

Jatkossa ghettoutumisen myötä nimenomaan syntyy niitä saarekkeita.

– Haluamme, että tulevaisuudessa muissakin kulttuuritaloissa normaalitilanne on se, että tilaisuuksissa on paikalla muitakin kuin kantaväestöä.
...

Suomi on vapaa maa, ja kulttuuria saa tulla nauttimaan. Vai onko siellä ovilla jotain rasisteja pitämässä ihmisiä ulkona?

Ulkomaalaisväestön määrä Suomessa lähti 1990-luvulla kasvuun Neuvostoliiton hajoamisen sekä Euroopan Unioniin liittymisen seurauksena.

Niin. Kiitos Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hajoamisen, somalit rantautuivat rikkaudeksi Suomeen.

– Suomi asemoitui EU-maaksi, johon kuuluu liikkuva väestö.

Väestö liikkuu EU:n ulkopuolellakin. Liikunta on hyväksi terveydelle.

Muutos selittyy Vuoren mukaan sillä, että Suomeen muuttaa nykyisin erilaista väestöä kuin vielä 20 vuotta sitten.

Huokaus.

Purovaara kokee, ettei Caisa ole ainoa, jonka tulee reagoida muuttuvaan tilanteeseen. Hänen mukaansa esimerkiksi teattereiden olisi aika herätä tähän "monimuotoiseen todellisuuteen" ja mahdollistaa kulttuurista nauttiminen eri taustoista tuleville ihmisille.

Jälleen: Suomi on vapaa maa, eri taustoista tulevat ihmiset ovat vapaita varaamaan teatteritilaa mieleiselleen tuotannolle, ja vaikka perustamaan oman teatterin. Mutta kysymys taitaa ollakin siitä, että muslimeille tarvitaan omat teatterivuorot?
Tuima

[sense]

"Hänen mukaansa esimerkiksi teattereiden olisi aika herätä tähän "monimuotoiseen todellisuuteen" ja mahdollistaa kulttuurista nauttiminen eri taustoista tuleville ihmisille."

Niin, kulttuurintekijöistä puheen ollen esimerkiksi sarjakuvataiteilijat ja satiirilehden toimittajat ovatkin jo saaneet herätä tähän "monimuotoiseen todellisuuteen". Herääminen tapahtui kuolemalla...

[MW]

Mistä näitä puurovaroja tulee? Varmaan niillä on jossain kellarillinen hapansilakkaa, missä tynnöreihin on istutettu jotain alkioita.

Muuten en käsitä.

[foobar]

–  Aikaisemmin ulkomaalaisväestö koostui valtaosin työperäisistä ja opiskelevista länsimaiden kansalaisista. Nyt kehitysmaista tulee paljon pienituloisia, jotka majoittuvat alivuokra-asuntoihin tai kaupungin vuokra-asuntoihin. Niitä on kantakaupungissa vain vähän.

Mitä veroa maksava ja itsensä elättävä pääkaupunkiseudulla asuva kansalainen voi enää tähän sanoa?