News:

Ihan vaan ystävällisenä vihjeenä väliaikaisia sähköposteja tai muuten keksittyjä osoitteita käyttäville rekisteröityneille, osoitteen pitäisi olla toimiva tai muuten ette saa koskaan tunnustanne auki.

Main Menu

2013-12-19 Yle: Suomen somalit aktiivista yhdistysväkeä

Started by Bellerofon, 19.12.2013, 08:26:27

Previous topic - Next topic

Joku Roti

Quote from: Rusinapulla on 20.01.2014, 10:31:05
Minkähän takia nämä sitten tekevät uusia kolttosia? Rakenteellisen rasismin takia vai syystä että ovat mätämunia?
Siksi varmaan, että islam uskontona ja politiikkana perustuvat rakenteelliseen rasismiin.
€uron jälkeen: 1 tunari = 100 demaria..?

FadeAway

Täällä käyty hieman läpi. Yhdistyksiä ainakin osaavat somalit perustaa ja tukia hakea.
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=797962

---

QuoteUlkoministeriön hankkeet Somalia ( osa puuttuu )
Aikuisten koulutustuki, Somalia
Tuki 2011
38 500 €

Aiempi tuki
2007: 21 564 €, 2008: 28 740 €; 2010: 34 440 €

http://formin.finland.fi/public/defa...&culture=fi-FI

Järjestöhankkeet, 26.7.2011
Bioöljykasvien viljely, Somalia
Budjetti 2011
97 577 EUR
http://formin.finland.fi/public/defa...&culture=fi-FI

Galgaduudin terveydenhuollon projekti, Somalia
Varaus 2013
120 550 €

Varaus 2012
119 536 €

Tuki 2011
121 138 €

http://formin.finland.fi/public/defa...&culture=fi-FI

Godinlaben ala-asteen kouluhanke, Somalia
Varaus 2013
33 000 €

Varaus 2012
33 000 €

http://formin.finland.fi/public/defa...&culture=fi-FI
Guriel pienterveyskeskus II, Somalia
Tuki 2009
21 502 EUR

Aiempi tuki
2007: 13 577 EUR, 2008: 24 810 EUR

http://formin.finland.fi/public/defa...&culture=fi-FI

HADYA - naisten yhteisöteatterin kehittäminen Somaliassa 2011-2013,
Varaus 2013
49 414 €

Varaus 2012
49 414 €

http://formin.finland.fi/public/defa...&culture=fi-FI

Itä-Afrikan gender-hanke
Budjetti 2009
222 180 EUR

http://formin.finland.fi/public/defa...&culture=fi-FI

Kaikki oppimaan - inklusiivisen perusopetuksen edistäminen Itäisessä Afrikassa
Budjetti 2011
352 500 €

http://formin.finland.fi/public/defa...&culture=fi-FI

Koulutuksen kehittäminen EL Adden alueella, Somalia
Tuki 2011
35 000 €

Aiempi tuki
2006: 28 821 €, 2007: 30 427 €, 2007: 46 072 €, 2009: 37 948 €; 2010: 39 363 €

http://formin.finland.fi/public/defa...&culture=fi-FI

Lapsi tarvitsee suojelua - kylätason lastensuojelujärjestelmät Itä-Afrikassa
Budjetti 2010
237 000 EUR

http://formin.finland.fi/public/defa...&culture=fi-FI

Lasten oikeus osallistua Somalimaan hallintoon, Somalimaa
Budjetti 2011
200 000 €

http://formin.finland.fi/public/defa...&culture=fi-FI

Lasten oikeusperustaisen ohjelmatyön vahvistaminen Itä-Afrikassa
Budjetti 2010
95 000 EUR

http://formin.finland.fi/public/defa...&culture=fi-FI

Lasten suojelujärjestelmien vahvistaminen, Somalimaa
Budjetti 2011
150 000 €

http://formin.finland.fi/public/defa...&culture=fi-FI

Luoteis-Somalian (Somalimaa) vesihuolto- ja sanitaatiohanke
Kokonaisrahoitus
2 milj. EUR
http://formin.finland.fi/public/defa...&culture=fi-FI
Maaseutuyhteisön kehittämishanke, Somalia
Tuki 2011
25 000 €

Aiempi tuki
2002: 8 409 €, 2003: 16 819 €, 2004: 8 409 €, 2005: 20 498 €, 2007: 36 000 €, 2009: 40 700 € ; 2010 : 39 507 €

http://formin.finland.fi/public/defa...&culture=fi-FI

Maygaagleen paimentolaisten elinolojen parantaminen, Somalia
Varaus 2013
40 070 €


.....Tossa vain muutama esimerkki
On paljon vaikeampi purkaa syntynyttä ongelmaa, kuin ennaltaehkäistä se.

Rusinapulla

Paimentolaisten elinolojen parantaminen kuulostaa projektilta jolla ei ole loppua näkyvissä.
"Teidän on pakko hyväksyä meidän ikivanhat perinteemme: lihakarjan teurastaminen islamilaiseen tapaan tai vaikka se, että naiset pitävät huivia. Tästä ei voi keskustella."
- H. Bahmanpour 16.9.2014 Helsingin Sanomat

Blanc73

Quote from: Rusinapulla on 22.01.2014, 07:58:15
Paimentolaisten elinolojen parantaminen kuulostaa projektilta jolla ei ole loppua näkyvissä.

Elinolojen muuttamisen sijaan tulisi panostaa paimentolaisten asenteeseen tai sen puutteeseen. Kultturistahan se kaikki lähtee, eli projekti on tuhoon tuomittu jo alusta asti. Ei Ladasta Mersua saa.
"Somaleissa on korkeasti koulutettuja runsaasti mm. koneinsinöörejä, Soile Syrjäläinen on huomannut. Heidän todistuksensa on vain jäänyt Somaliaan, hän toteaa."

Erikoislääkäri ja terapeutti Pirkko Brusila: "Muslimeilla seksuaalisuuden käsite on kantasuomalaisia laajempi."

Roope

QuoteSomalin kieltä äidinkielenään puhuvia ihmisiä on Suomessa lähes 16 000 ja näin ollen he ovat kolmanneksi suurin vieraskielinen ryhmä maassa. Somalit ovat myös yksi aktiivisimmista maahanmuuttajataustaisista ryhmistä yhdistysten perustamisessa. Pureuduin tähän Suomen somalien yhdistystoiminnan maailmaan sosiologian väitöstutkimuksessani, johon haastattelin Suomessa yli 40 somalitaustaista yhdistystoimijaa, kuusi viranomaista ja 11 kantasuomalaisten järjestöjen edustajaa sekä noin 30 somalia kenttätyöjaksolla Pohjois-Somalian, niin sanotun Somalimaan, pääkaupungissa Hargeisassa.

Empiirisen aineistoni pohjalta olen arvioinut Suomessa olevan yli sata rekisteröityä somalien perustamaa yhdistystä, joista arviolta puolet on ainakin vaihtelevasti toimivia. Tällä hetkellä toimivien yhdistysten tarkkaa määrää on mahdotonta sanoa, sillä yhdistystoiminta on luonteeltaan hyvin dynaamista ja jatkuvassa muutoksessa.

Somaliyhdistysten monet merkitykset

Somalitaustaisten perustamien yhdistysten suuri määrä kertoo yhtäältä halusta vaikuttaa aktiivisesti somaliyhteisöä kohtaaviin asioihin ja ongelmiin Suomessa, sekä halusta auttaa valtavasta köyhyydestä ja pitkittyneestä konfliktista kärsivää Somaliaa. Somaliyhdistykset Suomessa ylläpitävät kotoutumista tukevaa toimintaa, kuten kielenopetusta ja harrastustoimintaa. Somalien omat yhdistykset pystyvät tavoittamaan kohderyhmiään, kuten nuoria tai kotiäitejä, erityisen hyvin järjestämällä kohdennettuja aktiviteetteja näille ryhmille. Lisäksi Suomessa somaliyhdistyksillä on tärkeä sillanrakentajan rooli somaliyhteisön ja viranomaisten välissä. Suomessa toimimisen lisäksi yhdistyksillä on tärkeä rooli kehitysyhteistyössä: Suomen somaliyhdistykset ylläpitävät lukuisia kehitysprojekteja eri puolilla Somaliaa koulutus- ja terveyssektorilta ympäristönsuojeluun ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Ulkomailla asuvien somalitaustaisten ihmisten rooli peruspalvelujen ylläpitämisessä hajonneessa, konfliktista kärsivässä valtiossa on elintärkeä.

[...]

Toisaalta suuri määrä erilaisia yhdistyksiä heijastelee yhteisön sisäistä hajanaisuutta ja moniäänisyyttä. Konflikti entisessä kotimaassa on vaikuttanut eri ryhmien väliseen luottamukseen ja sitä kautta luonut "jakolinjoja". Erityisesti 1990-luvun alkupuolella juuri Suomeen sotaa pakoon tulleilla klaanien välinen luottamuspula oli näkyvää ja heijastui pienien, klaaneihin perustuvien yhdistysten perustamiseen. Nykyään eri klaanien välillä on syntynyt yhteistyökuvioita, mutta edelleen klaaniperustainen järjestäytyminen näkyy erityisesti sellaisissa yhdistyksissä, jotka toteuttavat kehityshankkeita Somaliassa. Klaanijärjestelmän merkitys nyky-Somaliassa on näkyvä, joten turvallinen osallistuminen entisen kotimaan asioihin usein vaatii klaaniyhteyksiä. Klaanijako ei ole ainoa yhteisöä "jakava" asia, vaan sisäiseen heterogeenisyyteen vaikuttaa muun muassa myös sukupuoli, ikä ja Suomeen saapumisen ajankohta.

[...]

Vuosien varrella monen yhdistyksen toiminta on hiipunut resurssien puutteeseen ja vapaaehtoisten väsymiseen. Useat somaliyhdistykset ovat kuitenkin onnistuneet ylläpitämään toimintaansa, tosin yleensä erilaisilla projektirahoituksilla, ja saamaan luottamuksellisen aseman sekä viranomaisten että oman, usein paikallisen somaliyhteisön silmissä.

[...]

Somaliyhdistysten johtohahmot ovat tehneet sisukasta työtä ja kehittäneet yhdistysten hallinnollista kapasiteettia niin, että moni yhdistys on saanut ulkopuolista projektirahoitusta joko kotoutumis- tai monikulttuurisuustoimintaan Suomessa tai kehitysyhteistyöhön Somaliassa/Somalimaassa. Moni somaliyhdistys on myös strategisesti verkostoitunut yhdistystoimintaa tukemaan pystyvien kantasuomalaisten asiantuntijoiden kanssa. Kuitenkin monessa tapauksessa yhdistyksen kehittynyt kapasiteetti ja kontaktit ovat toimintaan sitoutuneen yksilön käsissä, joka asettaa haasteita erityisesti yhdistystoiminnan jatkuvuudelle.

Yhdistysten johtohahmoilla on tärkeä rooli myös luottamuksen saamisessa sekä "omalta yhteisöltä" että viranomaisilta. Tämän luottamuksellisen aseman saavuttaminen on ydinasia yhdistyksen toiminnan vakiinnuttamisessa. Yhdistyksiä, jotka ovat onnistuneet toiminnassaan ja saaneet resursseja yhdistykselle, johtaa usein sellainen henkilö, jolla on kyky tehdä yhteistyötä ja osoittaa, että hän ei yhdistyksen kautta aja omia intressejään vaan aidosti haluaa vaikuttaa ja ajaa yhteisönsä asiaa.
Päivi Pirkkalainen: Sisukasta vapaaehtoistyötä ja luottamuksen rakentamista: Suomen somaliyhdistykset sillanrakentajina 6.11.2014

Pureudutaankohan Pirkkalaisen väitöstyössä myös Maahanmuuttajien tuki ry:n ja vastaavien Synergian silta -viritysten maailmaan?
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Golimar

Suomen somalit ovat aktiivista yhdistysväkeä ja lisäksi ne lisääntyvät noin 10 % vuodessa, joten jos kaikki jatkuu samoin niin 100 vuoden kuluttua Suomessa on pattiarallaa 16 miljoonaa somalia ja miljoona somaliyhdistystä.

Maastamuuttaja

Tieteen nimellä tuotetaan ehkä liikaa pelkästään järkeen perustuvaa tietoutta. Siksi on piristävää välillä perehtyä pelkästään tunnetasolla luotuun tieteelliseen tuotantoon.