2014-10-30 MTV: Näin kansainvälinen Helsinki jo on - kasvua hurjat 175%

[Lalli IsoTalo]

... on jokseenkin varmaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut asumistukineen lakkautetaan ensiksi kantaväestöltä. Kunniavieraille pitää olla vieraskorea, vaikka oma väki kulkisikin ryysyissä.

Jeps. Kyllähän kaupunki rasismoi kantakaupunkilaisia jo nyt asuntojonoissa, bussikuskikoulutuksissa jne. Jos kaupunki jatkaa loogisesti samaan suuntaan, niin koko maailma otetaan sossun asiakkaiksi.

Maailma Kelassa.

Mikä ihana ajatus!

[Golimar]

Länsi-Helsingissä vieraskielisten osuus on viime vuosina kasvanut huimasti. Tämän vuoden alussa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia asui läntisessä suurpiirissä jo 15 prosenttia asukkaista eli 16 191 ihmistä. Esimerkiksi vuonna 1992 muunkielisiä oli kaksi prosenttia väestöstä.

Tämä on kuitenkin vain keskiarvo, sillä vieraskielisten osuus vaihtelee suuresti. Osalla alueista hätyytellään jo idän keskiarvolukuja: joka neljäs on vieraskielinen. Lännessä eniten vieraskielisiä asuu Malminkartanossa (27 %), Kannelmäessä (25 %) ja Reimarlassa (26 %), jossa muunkielisten osuus on jopa kaksinkertaistunut vuodesta 2010.

Järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksiköstä sanoo, että ilmiölle löytyy helpostikin selitys.

– Useimmat näistä ovat sellaisia alueita, joissa on paljon ara-vuokra-asuntoja. Se näkyy sitten myös tilastoissa.

Läntiseen suurpiiriin kuuluu viisi Helsingin peruspiiriä: Haaga, Kaarela, Munkkiniemi, Reijola ja Pitäjänmäki.

Kannelmäessä kaksi vuotta asunut turkkilainen Nevaf Bilgic pitää Kannelmäkeä hyvä paikkana asua.

– Paras paikka. Rauhallinen. Tuolla alhaalla on rantaa ja luontoa, toteaa aseman kupeessa seisova Bilgic ja viittoilee Kannelmäen ohi virtaavan Mätäjoen suuntaan.

Naapurissa asuu "sekalaisesti" erikielisiä ihmisiä.

– Täällä on paljon irakilaisia, syyrialaisia ja somaleita. Naapurissa asuu kaksi suomalaista ja yksi pakistanilainen, Bilgic luettelee.

Moni muukin Kannelmäen Sitratorilla tavattu vieraskielinen kehuu Kannelmäkeä rauhalliseksi asuinpaikaksi. Rauhallisuus koetaan tärkeäksi kriteeriksi omalla asuinalueella.

– Joskus ehkä joku vähän humalainen naapuri käy kolkuttelemassa ovea, mutta muuten on rauhallista, kertoo somalinainen.

Täällä on paljon irakilaisia, syyrialaisia ja somaleita. Naapurissa asuu kaksi suomalaista ja yksi pakistanilainen."
Lännessä vähiten vieraskielisiä asuu Munkkiniemessä (7 %), Haagassa (12 %) ja Reijolassa (12 %).

– Erot alueittain ovat erittäin suuria. Etelä-Haagassa ja Munkkiniemessä on aika vähän kohtuuhintaista asumista. Siellä kasvua ei samalla tavalla näy, Vuori jatkaa.

Länsi-Helsingin suurimmat kieliryhmät ovat järjestyksessään venäjä, viro, somali, arabia, englanti, kiina ja vietnam. Suhteellisesti eniten lännessä on kasvanut arabiankielisten, nepalialaisten ja vietnamia puhuvien osuus.

Eniten vieraskielisiä Helsingissä on kuitenkin edelleen idässä.

Tänä vuonna itäisessä suurpiirissä keskimäärin 25 prosenttia väestöstä eli 28 160 ihmistä puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Luku on keskiarvo. Itäkeskuksessa, Kontulassa, Kurkimäessä, Kallahdessa ja Meri-Rastilassa yli kolmasosa eli jopa 34–37 prosenttia asukkaista on vieraskielisiä.

Koillisessa suurpiirissä vieraskielisiä oli tänä vuonna toiseksi eniten Helsingissä, keskimäärin 17 prosenttia väestöstä.

Vähiten muunkielisiä tämän vuoden lukujen valossa oli Östersundomin suurpiirissä, jonka 2007 asukkaasta kuusi prosenttia eli 119 asukasta oli vieraskielisiä. Toiseksi vähiten vieraskielisiä oli pohjoisessa suurpiirissä. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli kahdeksan prosenttia väestöstä.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tilastoista.

Lännen kirimisestä vieraskielisten osalta jo Itä-Helsingin lukemiin kertoi ensimmäisenä verkkojulkaisu Helsinki Tabloid.

Vieraskielisten osuus kasvanut erityisesti Länsi-Helsingissä
Vieraskielisten määrä Helsingissä on kasvanut vuodesta 1992 lähes 90 000 asukkaalla.

Alkuvuonna Helsingissä muuta kuin äidinkielenään suomea puhuvia oli yhteensä 98 269.

Vielä vuonna 1992 heitä oli 10 714.

Vieraskielisten osuus on Helsingissä viime vuosina kasvanut erityisesti Länsi-Helsingissä.

Tänä vuonna vieraskielisten osuus lännessä oli jo 15 prosenttia väestöstä.

Vuonna 1992 vastaava prosenttiluku oli 2 eli 1 927 ihmistä.

Esimerkiksi koillisessa vieraskielisten osuus väestöstä oli tänä vuonna 17 prosenttia.

Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakituisesti asuvia.

Ulkomaalaisella on kotipaikka kunnassa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään vuoden.

Turvapaikanhakija saa kotipaikan, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.

Lähde: Tilastokeskus

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/683876-vieraskielisten-osuus-kasvaa-nyt-nopeasti-lansi-helsingissa-kannelmaessa-jo-joka

[Lalli IsoTalo]

Hell Sinkin' Nigeria.

Build it, and they will come. 

Kun kaikki muut maailman pääkaupungit ovat tuhoutuneet afrikkatsunamin alle, Valhekansallinen Sekoomus ja Valhevihreät Anarkistit aikovat edelleen olla Nooan arkki Afrikan asukkaille. Siltä tämä nyt valitettavasti näyttää.

Noah asked God where he would get all the animals for the ark and the answer was "Build it and they will come."

[guest15036]

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005859408.html

Helsinki kasvaa ja kansainvälistyy, ja se näkyy kaupungin miljardibudjetissa

Helsingin väestönkasvusta suuri osa on vieraskielisten muuttovoittoa. Monikielisyys näkyy päiväkodeissa ja kouluissa, joille pormestari Jan Vapaavuoren (kok) budjettiesitys lupaa lisää rahaa.

(...)

Helsinki kasvaa kovaa vauhtia, mikä lisää menoja varsinkin peruspalveluissa. Talousarvioesityksessä se näkyy meno­lisäyksinä erityisesti varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa.

Väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa tänä vuonna lähes 8 000:lla ja ylittäisi jo tämän vuoden lopussa 650 000:n rajan. Syntyvyys on Helsingissäkin ennätyksellisen vähäistä, mutta muuttovoitto etenkin Uudenmaan ulkopuolelta ja ulkomailta ­pitää yllä reipasta väestönkasvua.

Kehitys tarkoittaa kaupungin kansainvälistymistä hyvinkin nopeasti. Helsingissä on joka vuosi enemmän erityisesti vieraskielisiä lapsia ja nuoria. Monikielisyys on otettava huomioon päiväkodeissa ja kouluissa.

Kehitys on samansuuntaista myös Espoossa, Vantaalla ja muissakin suurissa kaupungeissa. Tämä on muuhun maahan verrattuna näiden kaupunkien erityishaaste ja samalla rikkaus.

(...)

[migri]

On se perkele kumma kun Suomessa puhutaan kansainvälistymisestä se tarkoittaa aina järjestään lisätarvetta veronmaksajien rahalle.

Muualla - missä käytetään järkeä - se kansainvälistyminen tuo rahaa kirstuun.

Onko pölvästit johdossa vai mistä tässä kiikastaa?


Lisäys:

"samalla rikkaus" - kysyn vaan millä matematiikalla?

Tämän otan muistilapulle jos käyn kojulla missä näitä pölvästipoliitikkoja näkyy. Saavat opettaa minulle miten tämä toimii että rahanmenosta tuleekin rikkaus. Oma talous ei hemmetti noin toimi.

[ISO]

Idiootit juhlii omaa tuhoaan liput liehuen.


Eivät oikeasti ymmärrä mitä siellä on odottamassa, kun muslimit pääsee valtaan vallattuaan ensin maan idioottien avustuksella.

[kivimies]

Helsingin väkiluku kasvoi 8 091 asukkaalla vuonna 2017. Näistä henkilöistä muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia oli 5 055 eli 62,5 % koko väestönlisäyksestä...

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-kasvu-jatkuu-10-vuodessa-asukkaita-on-tullut-lisaa-yli-70000 (29.3.2018)

Helsingin väestönkasvu jatkuu nopeaa tahtia. Kaupunginkanslian uusimman ennusteen mukaan 700 tuhannen raja menee rikki jo 2025 ja kasvu jatkuu nopeana senkin jälkeen.
Valtaosa kasvusta tulee vieraskielisistä, vaikka sitä ei mainittu tiedotteessa. Siinä tosin mainittiin, että suurin osa työikäisen väestön kasvusta tulisi maahanmuutosta.

Helsingin väkiluku ylittää 700 000 asukasta vuonna 2025

Helsingin kaupunginkanslian uuden väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan Helsingin väestö kasvaa 650 000 asukkaaseen tänä vuonna ja 822 000 asukkaaseen vuonna 2050. Nopean kasvun vaihtoehdon mukaan Helsingissä olisi vuonna 2050 jo 860 000 asukasta.

Helsinkiin ja Helsingin seudulle on laadittu uusi väestöennuste vuoteen 2050 asti. Helsingin alueittainen väestöennuste ulottuu puolestaan vuoteen 2030. Molemmat ennusteet on laadittu myös ruotsinkieliselle väestölle.
[...]

Vuosittaisen väestönkasvun ennustetaan Helsingissä olevan 7 000-8 000 asukasta 2030-luvullle saakka. Tämän jälkeen väestönkasvu alkaa hidastua kuolleiden määrän kasvaessa.
[...]

Työikäisten määrän kasvun ennustetaan jatkuvan nykyisen suuruisena 2030-luvulle saakka. Tästä kasvusta suuri osa saadaan maahanmuutosta.
[...]

Helsingin kaupunginkanslia (30.10.2018)

[valkovuokko]

Helsingissä viime vuodenvaihteessa suomenkielistä väestöä 79%.

Väestöennusteen mukaan suomenkielisten osuus laskee kovaa vauhtia, v 2030 tuskin enää edes 75% suomenkielisiä, kun vieraskielisiä on silloin jopa yli 20% ja ruotsinkielisiä n 5%

Koko pääkaupunkiseudulla vieraskielisen väestön osuus kasvaa voimakkaasti.

Ruotsissa havahduttiin vaatimaan kaikilta Ruotsissa asuvilta ruotsin taitoa tai ruotsin opiskelua, kun ruotsinkielisten osuu uhkasi laskea alle 90%n. Suomessa ei vielä tajuta, miten suomen kieli uhkaa jäädä isompien kielten jalkoihin, jos meillä ei aleta nykyistä tiukemmin vaatimaan kaikilta suomalaisilta suomen taitoa/opiskelua.

[Uuno Nuivanen]

Uusi parempi Helsinki, uudet paremmat helsinkiläiset.

[Veikko]

Uusi parempi Helsinki, uudet paremmat helsinkiläiset.

Detroit racial composition
Demographic profile               2010       1990     1970      1950      1940      1930      1920      1910
White                                 10.6%      21.6%    55.5%   83.6%    90.7%    92.2%   95.8%    98.7%
—Non-Hispanic                       7.8%      20.7%    54.0%    N/A        90.4%     N/A      N/A       N/A
Black or African American      82.7%      75.7%     43.7%  16.2%     9.2%      7.7%     4.1%     1.2%
Hispanic or Latino (of any race) 6.8%    2.8%      1.8%     N/A         0.3%        N/A      N/A     N/A
Asian                                   1.1%      0.8%     0.3%      0.1%      0.1%       0.1%     0.1%     N/A

Ja Detroitista tuli maailmankuulu menestys väestönmuutoksen myötä...

[-PPT-]

Kuten toisessa ketjussa mainitsinkin niin käynnissä on todelinen rakennusbuumi varsinkin pk-seudulla. Vaikka pk-seudun kunnat ovat muuttovoittoaluetta kantasuomalaistenkin suhteen niin ei niin suuressa määrin että se selittäisi rakennusbuumin suuruuden. Kyllä ne uudet kämpät on tarkoitettu ihan muulle porukalle.

[Roope]

Helsingissä asuu jo 100  000 ulkomaalaistaustaista – Suurimmat ryhmät ovat edelleen Venäjältä ja Virosta

HELSINGIN ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on hyvin todennäköisesti rikkonut tänä syksynä 100  000 henkilön rajapyykin. Vuoden 2018 alussa ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli Helsingissä 99  908.

"On erittäin todennäköistä, että 100 000 on jo mennyt rikki, mutta meillä ei ole siitä vielä todennettua tietoa", sanoo tiedottaja Tero Lahti Helsingin kaupungilta. HS ei tuoreeltaan tavoittanut kaupungin tietokeskuksen tutkijaa arvioimaan lukuja.

JOKA SEITSEMÄS helsinkiläinen on ulkomaalaistaustainen. Asia ilmenee Helsingin kaupungin ulkomaalaiset Helsingissä- sivuston julkaisemista todennetuista tiedoista.

[...]

Yleisimmät taustamaat ulkomaalaistaustaisten keskuudessa olivat entisen Neuvostoliiton maat lukuun ottamatta Viroa. Venäjä on myös yleisin kieli vieraskielisen väestön keskuudessa Helsingissä. Tosin vieraskielinen ei välttämättä tarkoita ulkomaalaistaustaista henkilöä.

"Vaikka pari vuotta sitten uutisoitiin laajasti turvapaikanhakijoiden tulosta niin tässä näkyy, että he ovat kuitenkin aika pieni ryhmä kokonaisuudessa", Lahti sanoo.

Toiseksi yleisin taustamaa ulkomaalaistaustaisten keskuudessa oli Viro, kolmanneksi yleisin Somalia ja neljäntenä taustamaana oli Irak.

Helsingin Sanomat 26.11.2018

Näkyy kylläkin aika lailla päinvastaista. Yhä suurempi osa Helsingin kasvusta tulee haittamaahanmuutosta.

Jutun yhteydessä on graafi, josta näkee, että somalin (3. suurin ryhmä, ohittaa lähiaikoina virolaiset) ja arabian (4. suurin, ohitti tänä vuonna englanninkieliset) puhujien määrä nousee aivan eri kulmakertoimella kuin muiden ulkomaalaisryhmien, kun taas esimerkiksi virolaisten määrä on kääntynyt laskuun. Lisäksi suuri osa parin vuoden takaisista turvapaikanhakijoista asuu edelleen muilla paikkakunnilla odottamassa myönteistä päätöstä valituksiin ja uusintahakemuksiin tai on siirtynyt pääkaupunkiseudulle laittomina siirtolaisina.

[guest15036]

https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/muuttaneidentaustat

Eniten muuttovoittoa arabiankielisistä ja tappiota vironkielisistä

(...)

Helsinkiin vuonna 2017 muuttaneista 12 456 vieraskielisestä venäjänkielisiä oli 12 prosenttia, arabiankielisiä samaten 12 prosenttia, vironkielisiä 8 prosenttia sekä englanninkielisiä ja somalinkielisiä 7 prosenttia kumpaakin kieliryhmää. Lähtömuuttajista, joita oli 8 115, vironkielisten osuus oli 16 prosenttia, venäjänkielisten 15 prosenttia, englanninkielisten 8 prosenttia ja arabiankielisten 5 prosenttia. Muiden kieliryhmien osuus jäi alle viiteen prosenttiin.

Helsinki sai eniten muuttovoittoa arabiankielisistä (1 015 henkeä), somalinkielisistä (534 henkeä), persiankielisistä (311 henkeä) sekä venäjänkielisistä (287 henkeä). Muuttovoitto arabiankielisistä ja persiankielisistä kasvoi edellisvuodesta. Somalinkielisten nettomuutto oli samaa suurusluokkaa kuin edeltävänä vuonna, ja venäjänkielisten edellisvuotta vähäisempää. Helsinki sai muuttovoittoa valtaosasta kieliryhmiä. Kieliryhmäkohtaiset muuttotappiot olivat vironkielisiä lukuun ottamatta hyvin pieniä.

Vuonna 2017 Helsinki sai vironkielisistä muuttotappiota –261 henkeä. Vielä kymmenen vuotta sitten muuttovoitto vironkielisistä oli noin 500 henkeä vuodessa, ja huippuvuoteen 2012 mennessä muuttovoitto oli kasvanut lähes 1 000 henkeen. Tämän jälkeen muuttovoitto vironkielisistä lähti jyrkkään laskuun. Vielä vuonna 2015 muuttovoitto oli kuitenkin vielä 241 henkeä.

(...)

[Sibis]

Sana VOITTO ei nyt mielestäni käy.

Josko vastaava TAPPIO samoilla porukoilla niin voisin sanaa voitto toitottaan

[Roope]

Helsinki sai eniten muuttovoittoa arabiankielisistä (1 015 henkeä), somalinkielisistä (534 henkeä), persiankielisistä (311 henkeä) sekä venäjänkielisistä (287 henkeä).

Hesarin graafin tämän vuoden luvut ilmeisesti lokakuun lopusta. Arabiankieliset +1 151 ja somalinkieliset +765 eli kasvu vain jyrkkenee. Tällaista sosiaaliturvamaahanmuuttoa on paljon toitotetun Helsingin "kasvun" todellisuus.

Tällä menolla somali ja arabia nousevat viidessä vuodessa viron ohi toiseksi ja kolmanneksi suurimmiksi kieliksi Helsingissä. Siinä yksi ilmentymä Suomen järjettömästä maahanmuuttopolitiikasta.

[kivimies]

^
Muuttovoiton lisäksi myös luonnollinen väestönkasvu (syntyvyys-kuolleisuus) vaikuttaa eri kieliryhmien vuosittaiseen kasvuun.
Vuosittainen kasvu on yleensä suurempaa kuin muuttovoitto.

[pekka2409]

Paljonko on kasvua rikostiöastoissa?.

[valkovuokko]

Koko pääkaupunkiseudun luvut pitäisi kaivaa esiin. Vantaalla maahanmuuttajien määrä on kasvanut hurjasti. Espoossa myös.

[Niobium]

Ei ne ihan suotta paaluta Malmin lentokentän savivelliä halvoiksi asunnoiksi halpatyövoimalle. Sinne kun rakentaa, saa hakata maahan miljoona metriä paalua. Vihreät hurraavat, kun ympäristötase on kohdillaan.

Niitä taloja ei ole pystyssä 50 vuoden päästä, vajonneet saveen kaikki.

[Luka Mokonesi]

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005915731.html

Globaali megatrendi näkyy Helsingissä – viisi grafiikkaa kertoo, mistä kaupungin väestönkasvussa on kyse

Helsingin kasvusta vuonna 2017 vieraskielisten muuton osuus oli 4 605 henkeä, siis yli puolet.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on jo vuosia tähdentänyt, että "kaupungistuminen on globaali megatrendi".

Se onkin ovelasti sanottu.

Vapaavuori haluaa kai viestittää, että kaupunkien, varsinkaan Helsingin, kasvua ei tule suitsia.

Kaupungistuminen tarkoittaa sitä, että väki muuttaa maalta ja pienistä taajamista isoihin kaupunkeihin.

Helsingin kasvu on jatkunut jo vuodesta 2005. Vuonna 2017 Helsingin asukasmäärä kasvoi 8 091 ihmisellä.

Helposti voisi ajatella, että maakuntien maalaiset ovat heränneet megatrendiin ja muuttavat nyt urbaaniin Helsinkiin. Mutta se on vain osatotuus.

Helsinkiin muutti viime vuonna muualta Suomesta 29 302 ihmistä, jotka puhuvat äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea. Samaa porukkaa muutti Hel­singistä muualle Suomeen 25 930 ihmistä.

Helsingin muuttovoitto oli siis 3 372 henkeä. Tämä on se urbanisoituneiden kantasuomalaisten osuus Helsingin väestönkasvusta. Mutta se on vasta noin 40 prosenttia koko väestönlisäyksestä.

Suuri osa kasvusta tulee muutosta ulkomailta. Ulkomailla asuneiden suomen- ja ruotsinkielisten paluumuuttoa se ei ole. Vuonna 2017 kotimaisia kieliä puhuvia muutti nimittäin Helsingistä ulkomaille enemmän kuin heitä muutti ulkomailta Helsinkiin.

Muita kieliä äidinkielenään puhuvissa tilanne on päinvastainen. Heitä muutti ulkomailta Helsinkiin 5 324 ja Helsingistä ulkomaille 2 637. Tästä syntyi kolmasosa Helsingin kasvusta. Suurimmat ryhmät olivat venäjän-, englannin- ja arabiankieliset, joita tuli kutakin yli 500 ihmistä. Vironkielisiä muutti noin 300, kiinan, espanjan ja somalin puhujia kutakin noin 200.

Helsinki kasvaa myös maan sisäisellä muuttoliikkeellä, jossa muuttajina ovat vieraskieliset.

Se onkin mielenkiintoinen ilmiö.

Viime vuonna Helsinkiin tuli Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta 3 078 muuttajaa, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Toiseen suuntaan heitä muutti vain 1 160.

Maan sisällä muuttavien vieraskielisten osuus Helsingin kasvusta oli lähes neljäsosa.

Vieraskieliset siis pakkautuvat Helsinkiin. Tai ehkä pikemminkin pääkaupunkiseudulle. Heitä muutti viime vuonna Helsingistä muualle Uudellemaalle 4 312 ja Uudeltamaalta Helsinkiin 4 023.

Helsingin kasvusta vuonna 2017 vieraskielisten muuton osuus oli 4 605 henkeä, siis yli puolet.

Kun siis sanotaan, että kaupungistuminen on globaali megatrendi, paino on sanalla globaali.

[jka]

Helsinki tekee siis muuttotappiota Uudenmaan sisällä. Valkovuoto näkyy siis tuossakin tilastossa jossa kaikessa muussa Helsinki on muuttovoitollinen. Mielenkiintoista tuossa on se, että myös venäläiset ja virolaiset ovat liittyneet valkovuotajien joukkoon. Myös näistä Helsinki tekee muuttotappiota Uudellemaalle. Muunkielisissä tulee Uudellamaallakin muuttovoittoa.

[Uuno Nuivanen]

Kun varsinaiset saavat muuttaa minne tahansa asumaan ilmaiseksi, niin näinhän siinä käy.

[guest15036]

Sama kehitys myös Espoossa ja Vantaalla.

[Turden Ananias]

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005915731.html

Helsinki kasvaa myös maan sisäisellä muuttoliikkeellä, jossa muuttajina ovat vieraskieliset.

Se onkin mielenkiintoinen ilmiö.

Hyvä ilmiö. Hienoa että pakkautuvat tuolla tavoin. Näin on parempi. Annan henkisen tukeni gettoutumiselle. Mutta rajat kiinni nyt!!

[jka]

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005915731.html

Helsinki kasvaa myös maan sisäisellä muuttoliikkeellä, jossa muuttajina ovat vieraskieliset.

Se onkin mielenkiintoinen ilmiö.

Hyvä ilmiö. Hienoa että pakkautuvat tuolla tavoin. Näin on parempi. Annan henkisen tukeni gettoutumiselle. Mutta rajat kiinni nyt!!

Tottakai kasvaa. Helsinki kasvaa vieraskielisistä jopa Uudenmaan sisällä. Se nyt on vaan paljon mukavampaa notkua ytimessä kuin kehyskunnissa. Todella "mielenkiintoinen ilmiö"? Tuleeko tämä HS:n toimittajalle jotenkin yllätyksenä?

Mitään muuta yllättävää ja mielenkiintoista tuossa ei ole kuin tuo jonka jo edellä totesin, että myös virolaiset ja venäläiset ovat liittyneet valkovuotajien iloiseen joukkoon. Tuosta oikeasti mielenkiintoisesta ilmiöstä HS:n toimittelijan järjenjuoksulla ei näköjään kyetä sanomaan sanaakaan.

[Kulttuurirealisti]

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta jos Ahmed tai vaikka Pekka muuttaa Lievestuoreelta Helsinkiin, sen mahdollisiin asumistukiin menee enemmän veronmaksajan maksamaa rahaa. Tämä nousee harvoin toimittajien kommenteissa esille, vaikea kuvitella [/s] minkä vuoksi.

[no future]

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta jos Ahmed tai vaikka Pekka muuttaa Lievestuoreelta Helsinkiin, sen mahdollisiin asumistukiin menee enemmän veronmaksajan maksamaa rahaa. Tämä nousee harvoin toimittajien kommenteissa esille, vaikea kuvitella [/s] minkä vuoksi.

Asumistuelle on maksimirajansa, samoin kuin toimeentulotuessa hyväksytyille kokonaisasumismenoille. Helsingissä korkeammat kuin vaikka lievestuoreella.

En tiedä onko pitkäaikaisista toimeentulotuen saajista tehty kustannusvertailua eri kuntien välillä. Mutta nyt kun toimeentulotuki on (melkein) kokonaisuudessaan kelan alaisuudessa, niin tällainenkin tilasto olisi mahdollista laatia. Ongelmaksi tietysti tulee, että "vakituisista" toimeentulotuen saajista iso osa on vaikeasti sairaita, ja esimerkiksi Lievestuoreen kohdalla yksikin pitkäaikaissairas tai vammainen voi aiheuttaa leijonanosan kustannuksista.

Kelalta löytyy taulukko hyväksytyistä asumismenoista, sieltä selviää että Lievestuoreen (eli Laukaan) ja Helsingin ero on yllättävän pieni: 531€ vs 675€ kuukaudessa.

[jka]

Kelalta löytyy taulukko hyväksytyistä asumismenoista, sieltä selviää että Lievestuoreen (eli Laukaan) ja Helsingin ero on yllättävän pieni: 531€ vs 675€ kuukaudessa.

Tuohan on tasan tarkkaan markkinavuokrien erokin. Ei tuolla Helsinki 1-alueelta saa kämppää, mutta Helsinki 4-alueelta hyvinkin, jossa 13 €/m2 on ihan perusvuokra. Muutaman kymmenen tuhannen "taajamasta" joka Laukaakin on, et saa mistään päin Suomea paljon alle 10 €/m2 vuokrattua yhtään mitään.

Nopeasti katsoin tuota KELA:n listaa niin n. 370€ oli matalin asumismeno ja tosiaan Helsinki 675€ suurin. Ihan linjassa nuo ovat vuokrien kanssa. Ainoastaan Helsinki-1-2-alueet ja samoin muiden suurten kaupunkien "parhaat" alueet on pois laskuista. Muuten notkujalla on täysi vapaus valita asuinpaikkansa Suomesta. Kela maksaa.

[no future]

Helsingin ja pääkaupunkiseudun ongelma on yleisesti se, että yksiöiden vuokrat eivät juuri putoa kauempanakaan keskustasta. Asuntojen koot kyllä kasvavat ja asunnot ovat uudempia kuin esim Kalliossa, mutta edes tuolla 675 ei meinaa saada Helsingin laitamiltakaan yksiötä. Pienemmissä kaupungeissa vuokrissa on huomattavasti enemmän vaihtelua kohtuuhintaisissakin asunnoissa, Pääkaupunkiseudulla se vaihtelu on ainoastaan tuosta ylöspäin.

[Dangr]

Lievestuoreella asumista puoltaisi moni asia, esin CO2 päästöt. Talot kun ovat jo valmiina, usein asumattomia peruslämmöllä toisin kuin pääkaupunkiseudulla minne rakennetaan jatkuvasti lisää.