2014-10-10 NU: Tarina impivaaralaisesta suvaitsevaisuudesta

[Iloveallpeople]

Tarina impivaaralaisesta suvaitsevaisuudesta

Aleksis Kiven pääteoksessaan kuvaama veljeskatras ei suurempia esittelyjä kaipaa.

Kivi kuvaa veljekset lämpöä tuntien, mutta myös nurmijärveläiseen yhteiskuntaan sopimattomiksi rääväsuiksi, jotka näkevät parempana ratkaisuna Impivaaran korpeen pakenemisen kuin koulunkäynnin tai armeijaan liittymisen.
...

Vähemmälle huomiolle ovat jääneet kirjan muut henkilöhahmot. Veljekset kohtaavat toistaan värikkäämpiä hahmoja, kuten tämän tekstin tarkasteleman romaniperheen eli Rajamäen rykmentin.
...

Konflikti rakentuu kahden eri etnistä taustaa edustavan ryhmän välille, mutta kyseessä on ennemmin naljailu kyläläisten kesken kuin rasismista kumpuava viha. Romaneihin liitettiin suomalaisessa maalaisyhteisössä vahva ryhmästigma, mutta tämä kohdistettiin yleensä vieraisiin romaneihin. Puolestaan "tutut" romanit kuuluivat samaan paikallisyhteisöön.
...

Kirjan lopulla veljekset palaavat vanhaan yhteiskuntaansa, tehden rauhan niin lukkarin, Rajamäen rykmentin kuin myös Toukolan poikien kanssa. Eri osapuolet suhtautuvat aluksi varautuneesti veljesten tarjoamaan sovintoon, mutta lukkarin vakuuttelujen jälkeen solmitaan rauha.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Mutta mikä on sadun lopullinen opetus Ehkäpä se on, että jo muinaisella Nurmijärvellä suvaitsevaisuus kulki samaa polkua aikuistumisen ja vastuunkannon kanssa?

Teemu Siltanen
Nurmijärveltä kotoisin oleva kirjoittaja opiskelee historiaa ja valtio-oppia Tampereen yliopistolla.

Nurmijärven Uutiset

[Tabula Rasa]

Vai liekö em rykmentti hoiti kuppaukset, salvamiset yms työt asiallisesti eikä maannut veljesten tuvan nurkassa odottaen että veljekset täyttäisivät lautasta heidän maatessaan pankolla. Pojat kasvavat. Eläteille ainoa tapa kasvaa on mennä töihin ja elättää itsensä. Hankkia sitä ennen työllistymiseen tarvittava koulutus. Se sitten jos ei äly riitä muuhun kuin taikaseinään nojailuun niin eipä tuollaisella ole mitään käyttöä.

Impivaarassa ei ollut työvoimapulaa eikä sen paikkaajia. Nykymiehellä ei ole syntyessä yleensä omaa kuin kolmatta kymppitonnia valtionvelkaa ja omat kourat. Mitään maita ja mantuja joista kääntää peltoja ei todellakaan ole. 

[Vasarahammer]

[quote author]
Nurmijärveltä kotoisin oleva kirjoittaja opiskelee historiaa ja valtio-oppia Tampereen yliopistolla.
[/quote]

Miksi en ole lainkaan yllättynyt tästä?