Länsi - Eurooppa: siirtolaisten suhde puolueisiin ja gettoutuminen

[talous ja muutos]

Tässä olisi tarkoitus pohtia, etsiä tietoa ja keskustella siitä, miten Länsi - Euroopassa siirtolaisten suhde puolueisiin kietoutuu gettoutumiseen suoraan tai epäsuorasti.
Olisi hyvä, jos tätä aihetta sivuaviin hommakeskusteluketjuihin laitettaisiin linkit.

Länsi - Eurooppa tarkoittaa tässä yhteydessä talousaluetta, jolla meni hyvin taloudellisesti toisen maailmansodan jälkeen. Niin hyvin, että jo vuoden 1973 öljykriisiä ennen alkoi siirtolaisuus näihin maihin. Siis kyseessä on UK, Ranska, Luxemburg, Belgia, Alankomaat, Länsi - Saksa, Sveitsi, Itävalta, Tanska, Norja ja Ruotsi.

[talous ja muutos]

Wikipedia/Trente Glorieuses

Kirjassaan Capital ranskalainen ekonomisti Thomas Piketty kertoo Euroopan talouskasvusta:
- 1913 - 1950 talouskasvu oli keskimäärin n. 0.5 %
- 1950 - 1970 talouskasvu oli keskimäärin n. 4 %
- 1970 jälkeen talouskasvu oli keskimäärin n. 1.5 - 2 %

Trente Glorieuses viittaa 30 vuoteen 1945 - 1975, jolloin Ranskan talous kasvoi nopeasti kuten muutkin kehittyneet taloudet. Tänä talouden kukoistuksen aikakausi yhdisti korkeaan tuottavuuden korkeisiin keskipalkkoihin ja korkeaan kulutukseen. Aikakautta luonnehti sosiaalitukien pitkälle kehittynyt järjestelmä. Ranskalaisten elintasosta tuli eräs maailman korkeimmista. Kotitalouksien omistamien laitteitten (tv:stä autoihin) määrä kasvoi huomattavasti, ja Ranskan työväenluokan palkat nousivat merkittävästi.
Mutta vuoden 1973 öljykriisi lopetti tämän talouden kukoistuksen aikakauden.

-----

30 vuoden kukoistuskausi johti Ranskassa ja muualla Länsi - Euroopassa siihen, että ulkomaista työvoimaa tarvittiin tehtaisiin ja alemman palkkatason töihin, joissa ei tarvittu pitkää koulutusta.
Ulkomaalainen työvoima todennäköisesti äänesti vasemmistopuolueita tänä aikakautena.

-----

Tämä oli siis Länsi - Euroopan siirtolaisuuden alku: talouden pitkäaikainen kukoistus, joka johti työvoimapulaan, joka paikattiin ulkomaisella työvoimalla.

[talous ja muutos]

Tietolähteenä http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2014/01/weodata

Talouskasvuprosentit

1980 -luku eli kylmän sodan viimeinen vuosikymmen:

Euroopan unioni  /Maailma  /Kehittyvät taloudet ja kehitysmaat
1980: 0.572    /1.876  /3.842
1981: - 0.176  /2.269  /2.853
1982: 0.853    /0.704  /1.767
1983: 1.945    /2.862  /2.159
1984: 2.531    /4.944  /4.851
1985: 2.439   /3.975  /4.111
1986: 2.882   /3.460  /3.701
1987: 2.933   /3.843  /4.120
1988: 4.049   /4.588  /4.061
1989: 3.495  /3.887  /3.492

Aikavälillä 1980 - 1982 EEC:n alueella taloudella meni huonosti, joten oikeastaan olisi pitänyt yrittää siirtää työttömiksi jääneitä siirtolaistyöläisiä takaisin kotimaihinsa.
Aikavälillä 1983 - 1985 EEC:n alueella talouskasvu oli kohtalaista.
Aikavälillä 1986 - 1989 talouskasvu oli voimakasta EEC:n alueella. - Ilmeisesti tarvittiin ulkomailta lisätyövoimaa.

Mutta keskimäärin ottaen kehittyvillä talouksilla meni hyvin koko 1980 -luvun ajan. Sinne syntyi uusia työpaikkoja. Riittikö maatalousammateista vapautuva työvoima tehtaisiin vai tarvittiinko ulkomaista työvoimaa?

[talous ja muutos]

Tietolähteenä http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2014/01/weodata

Talouskasvuprosentit

1990 - 2007 -aikaväli:

Tämä aikakausi alkoi Varsovan liiton ja Neuvostoliiton hajoamisella. 1990 -luvulla oli ongelmana Jugoslavian hajoamissodat. Toisena ongelmana oli Neuvostoliiton hajoamiseen liittyvät sodat Moldovassa ja Kaukasuksen maissa. Aikakautta luonnehti EU:n alaisuudessa tapahtunut Länsi - Euroopan ja Itä - Euroopan taloudellinen yhdentyminen ja osittain myös poliittinen yhdentyminen.
Tänä aikana Länsi - Euroopan taloudella meni kohtuullisesti, mutta aikakausi päättyi Euroopan talouskriisin puhkeamiseen. Itä - Eurooppa vapautui Neuvostoliiton vallasta. Sen talous kärsi 1990 -luvun alkuvuosina liian nopeasta siirtymisestä kommunistisesta talousjärjestelmästä pois. Mutta sen jälkeen Itä - Euroopan talous kasvoi nopeasti.
Mutta talouskasvun painopiste siirtyi jo kehittyneistä maista kehittyviin maihin: Aasia, Pohjois - Afrikka ja Lähi -itä sekä Latinalainen Amerikka.

Maailma  /Euroopan unioni  /Euroalue  /Nouseva ja kehittyvä Eurooppa
1990: 3.279  /2.635   /  -          /-0.776 
1991: 2.200  /1.170   /  -          /-5.821 
1992: 2.325  /0.999   /1.386    /0.858   
1993: 2.141  /-0.041  /-0.786  /3.585   
1994: 3.416  /2.995   /2.498    /0.282   
1995: 3.330  /2.983   /2.896    /6.084   
1996: 3.809  /2.124   /1.513    /5.032   
1997: 4.116  /2.920   /2.564    /4.676   
1998: 2.621  /2.913   /2.775    /2.998   
1999: 3.666  /2.921   /2.877    /0.194   
2000: 4.663  /4.002   /3.788    /5.144   
2001: 2.305  /2.160   /1.976    /0.003   
2002: 2.830 /1.424    /0.909    /4.303   
2003: 3.761  /1.680   /0.715    /4.753   
2004: 5.069  /2.702   /2.201    /7.290   
2005: 4.653  /2.372   /1.711    /5.842
2006: 5.249  /3.614   /3.252    /6.353
2007: 5.348  /3.410   /2.989    /5.350

Kehittyvät taloudet ja kehitysmaat  /Nouseva ja kehittyvä Aasia  /Latinalainen Amerikka ja Karibia /Lähi-itä, Pohjois - Afrikka, Afganistan ja Pakistan
1990: 3.406  /5.429    /0.717  /7.689
1991: 3.714  /5.791    /3.846  /6.729
1992: 2.368  /9.190    /3.360  /5.358
1993: 3.232  /9.295    /4.000  /1.787
1994: 3.374  /9.657    /4.821  /2.785
1995: 4.082  /9.108    /1.456  /2.435
1996: 5.160  /8.520    /3.659  /5.240
1997: 5.083  /6.426    /5.384  /4.253
1998: 2.575  /3.614    /2.284  /4.221
1999: 3.709  /6.923    /0.120  /2.541
2000: 5.658  /6.475    /3.759  /5.376
2001: 3.810  /6.142    /0.512  /2.825
2002: 4.631  /6.731    /0.380  /3.966
2003: 6.296  /8.500    /2.061  /6.682
2004: 7.776  /8.639    /6.094  /8.035
2005: 7.301  /9.527    /4.620  /5.977
2006: 8.248  /10.348  /5.620  /6.716
2007: 8.701  /11.479  /5.752  /5.952

-----

Aikakautta luonnehti työpaikkojen siirtyminen kehittyneistä maista (Länsi - Eurooppa, Pohjois - Amerikka ja Japani) nousevien ja kehittyvien talouksien maihin: Itä - Eurooppa, Latinalainen Amerikka ja erityisesti Aasia.
Työpaikat siirtyivät suunnilleen tässä järjestyksessä, kun nousevat taloudet kehittyivät:
- Halpatuotantoon perustuva teollisuus
- Kehittynyt teollisuus (esim. elektroniikkateollisuus)
- Ohjelmistotuotanto
- Tuotekehitys
Ajanmittaan myös isojen yhtiöitten pääkonttoreita alkoi nousta kehittyvissä Aasian maissa, kun kehittyvän Aasian yhtiöt vähitellen saavuttivat ja osittain ohittivat länsimaisten yhtiöitten kilpailukyvyn. Samalla myös taloushallinnon työpaikkoja siirtyi länsimaista Aasiaan. Kehittyvän Aasian yhtiöitten nousu alkoi halpatuotantoon perustuvasta teollisuudesta ja laajeni kehittyneeseen teollisuuteen ja ohjelmistotuotantoon.
Aasialaisten yhtiöitten nousu aiheutti finanssikeskusten syntymisen Aasiassa  (Hongkong, Singapore jne.).

Länsi - Euroopan kohtuullinen talouskasvu merkitsi sitä, että työvoiman kysyntä ja tarjonta olivat pitkällä ajanjaksolla suunnilleen tasapainossa kokonaistarjonnan tasolla. Niinpä huonoina vuosina oli työttömyysongelma ja hyvinä vuosina työvoimapula.
Mutta Länsi - Eurooppaa kohtasi yhä vaikeampi talouden ja työvoimantarpeen rakenteellinen muutos, kun Länsi - Euroopan rooli globaalissa taloudessa muuttui, kun Itä - Eurooppa, Latinalainen Amerikka ja erityisesti Aasia kehittyivät ja menestyivät taloudellisesti. - Länsi - Eurooppaan syntyi merkittävä työvoiman uudelleenkoulutuksen ja uudelleensijoittamisen tarve. Lisäksi nuorisokoulutus piti suunnata eri tavalla.

-----

Siirtolaisuuden luonne muuttui Länsi - Euroopassa:

Työvoimapula ei enää ollut siirtolaisuuden peruste:
- Kohtuullinen talouskasvu ei aiheuta työvoimapulaa pitkällä tähtäimellä.
- Talouden rakennemuutos aiheutti huomattavan uudelleensijoittamisen ja uudelleenkouluttamisen tarpeen työvoimalle.
--- Työttömyyden kustannukset tulevat kalliiksi, joten siirtolaisuuden sijasta pitäisi vanha työvoima sopeuttaa uusiin ammatteihin.

Siirtolaisuus perustui isoihin eroihin hintatasossa eri maitten välillä.
- Tästä on esimerkkinä kymmensääntö: Siirtolainen etsii työtä maasta, jonka bkt/asukas on kymmenkertainen verrattuna hänen kotimaansa bkt/asukas. Siellä hän pyrkii saamaan säästöön joka vuosi rahamäärän, joka vastaa 10 % työskentelymaan bkt/asukas. - Lopputuloksena siirtolainen saa säästöön rahamäärän, joka on hänen kotimaansa bkt/asukas. Tämä hyöty realisoituu vasta, kun siirtolainen palaa kotimaahansa.

Esimerkki kymmensäännöstä:
Norjan bkt/asukas oli 42 207 $ vuonna 2002. Sinä vuonna Norjan bkt kasvoi 1.5 % ja edellisen vuoden kasvu 2.0 %, joten tuskinpa Norjassa oli pulaa työvoimasta - paitsi ehkä joissakin ammateissa. Liettuan bkt/asukas oli 4 104 $ vuonna 2002. Liettuan bkt kasvoi nopeasti näinä aikoina: 3.6 % vuonna 2000, 6.7 % vuonna 2001, 6.8 % vuonna 2002, 10.3 % vuonna 2003 ja 7.4 % vuonna 2004.
Liettuassa on hyvät työllistysmahdollisuudet, koska talous oli kasvanut kohisten vuoteen 2002 ja sama suunta näyttää jatkuvan. - Mutta liettualaisen n.n:n ammatillinen osaaminen on sellaista, että hänellä ei ole toivoakaan saada Liettuassa palkasta säästöön bkt/asukas verran.
Vuoden 2003 alkupuolella liettualainen n.n päätti muuttaa Norjaan töihin. Hän sai töitä Norjasta matalapalkka-alalta. Mutta koska hän tyytyi vaatimattomaan asuntoon, niin hän sai säästettyä palkastansa Norjassa 10 % bkt/asukas eli säästöä kertyi:
n.n:n vuotuinen säästetty rahamäärä Norjassa  /Liettuan bkt/asukas
2004: 5 654 $  /6 594 $
2005: 6 565 $  /7 644 $
2006: 7 278 $  /8 910 $
2007: 8 334 $  /12 168 $