2014-09-11 Kela: Maahanmuuttajalle 780 euroa enemmän etuja vuodessa

[PROTOTYPE]

 11.09.2014
Maahanmuuttajat ovat kantaväestöä useammin sosiaaliturvaetuuksien varassa

Sosiaaliturvan käytön yleisyys vaihtelee eri etuuksissa ja eri maista tulleiden maahanmuuttajien välillä.

Työikäiset maahanmuuttajat käyttivät keskimäärin 780 euroa eli noin neljänneksen kantaväestöä enemmän sosiaalietuuksia vuoden 2011 aikana. Eroa selittää ensisijaisesti maahanmuuttajien heikko työllisyys, joka korostuu ensimmäisinä vuosina maahanmuuton jälkeen. Maahanmuuttajien etuuskäyttöä vähentää toisaalta se, että heille maksetaan vähän eläkkeitä. Kun vanhuuseläkkeet otetaan mukaan tarkasteluun, tilanne kääntyy toisinpäin ja kantaväestön keskimääräiset etuudet ovatkin 1 840 euroa suuremmat kuin maahanmuuttajilla.

Suomessa ei ole aikaisemmin tehty kattavaa selvitystä maahanmuuttajien käyttämästä sosiaaliturvasta. Kelan tutkimusosaston julkaisemassa työpaperissa tarkastellaan maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttöä vuonna 2011. Tarkastelussa on mukana pääasiassa Kelan maksamia, toimeentulon kannalta merkittäviä sosiaalietuuksia, kuten työttömyysturva, asumisen tuet, opintotuki, perhe-etuudet ja eläke-etuudet. Tarkastelun ulkopuolella ovat mm. toimeentulotuki ja sairauspäiväraha. Tutkimusaineisto muodostettiin yhdistämällä laaja joukko rekisteritietoja ja se kattaa koko Suomen väestön.

Tutkimuksessa tarkastellaan ensimmäisen polven maahanmuuttajia. Eri ryhmien välisten erojen esiin tuomiseksi maahanmuuttajat on jaettu syntymämaan perusteella neljään ryhmään: OECD-maista, entisen Neuvostoliiton maista, pakolaismaista ja muista maista tulleisiin maahanmuuttajiin.

Sosiaaliturvan käytössä on maahanmuuttajaryhmien välillä suuria eroja, jotka heijastelevat eroja maahanmuuton syissä. Pakolaismaista muuttaneet ovat työmarkkinoilla huonoimmassa asemassa ja heidän sosiaaliturvan käyttönsä on runsasta. Pitempään Suomessa olleilla pakolaismaista muuttaneilla sosiaaliturvan käyttö on kuitenkin selvästi vähäisempää kuin vastikään maahan muuttaneilla. OECD-maista muutetaan useammin työn vuoksi, ja ryhmän etuuskäyttö on lähellä kantaväestön tasoa. Tässä ryhmässä sosiaaliturvan käyttö on samalla tasolla vastikään muuttaneilla ja pitempään maassa olleilla.

Ero kantaväestöön muodostuu etenkin perusturvaetuuksien, erityisesti työmarkkinatuen ja yleisen asumistuen, käytöstä. Myös lapsiperhe-etuuksien käytössä maahanmuuttajat olivat yliedustettuina, mutta eivät yhtä selvästi. Toisaalta maahanmuuttajat saivat suhteellisesti kantaväestöä vähemmän opintotukea ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä etuuksien ansiosidonnaisia muotoja. Maahanmuuttajien ikärakenne keskittyy voimakkaasti työikäisiin, minkä takia he saavat kantaväestöä useammin perhe-etuuksia, mutta vähemmän esimerkiksi vanhuuseläkkeitä.

Linkki

Julkaisu: Tervola J, Verho J. Maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttö vuonna 2011. Helsinki: Kela, Työpapereita 64, 2014.

Alaikäisen oleskeluluvan hakijan toimeentulotuki

Kysymys:

Perheen äidille on myönnetty oleskelulupa A neljäksi vuodeksi. Hänellä on väestörekisteriin merkitty kotikunta. Äidin alaikäinen tytär on tullut Suomeen turistina ja hakee oleskelulupaa. Tytär asuu siis äitinsä luona. Oleskelulupapäätöstä ei ole vielä tehty. Äiti ei ole ollut toimeentulotukiasiakkaana, mutta käsittääkseni olisi oikeutettu toimeentulotukeen jos muutoin toimeentulotuen myöntämisedellytykset täyttyvät. Huomioidaanko alaikäinen tytär, jolla ei siis vielä ole oleskelulupaa, äidin toimeentulotukilaskelmassa? Alaikäiselle tyttärelle on syntynyt lapsi. Toimeentulotukilain mukaan tällaisessa tapauksessa he mudostavat oman ruokakunnan, vaikka tytär onkin alaikäinen.

Vastaus:

Jos asikas on jättänyt turvapaikkahakemuksen (ja siihen liittyvän oleskelulupahakemuksen), niin olisi selvitettävä oikeus toimeentulotukeen alaikäisenä turvapaikanhakijana. Tässä asiassa voi kääntyä lähimmän vastaanottokeskuksen puoleen. Jos oleskelulupaa haetaan muulla perusteella kuin turvapaikka (perheside, opiskelu, työ tai jokin muu), on tilanne hieman toinen.

Turistiviisumilla maahantulleena hänelle on myönnetty oleskelulupa tilapäiseen oleskeluun vierailun ajaksi ja samalla viisumiin on sisältynyt kutsujan (tyttären äiti?) velvollisuus huolehtia oleskeluajan kustannuksista. Tällä perusteella kunnissa voidaan katsoa, ettei ilman oleskelulupaa olevalla ole oikeutta toimeentulotukeen.

Koska kyseessä on kuitenkin alaikäinen tytär, jolle on syntynyt oma lapsi, on ensisijaisena lähtökohtana lastensuojelulaki. Kunnan sosiaalitoimen velvollisuutena on tehdä lakiin perustuva selvitys ja huolehtia tarvittavan tuen antamisesta tälle ruokakunnalle. Lisäksi lastensuojelun perusteella pitäisi selvittää syntyneen lapsen koko perhekunta eli tyttären lapsen isyys ja isän oleskelupaikka. Isällä on elatusvelvollisuus lastaan kohtaan, jos isyys on tunnustettu. Jos alaikäinen tytär on virallisesti naimisissa, on puolisolla elatusvelvollisuus myös hänestä. Mikäli isyys on epäselvä, isää ei tavoiteta tai isä todetaan varattomaksi, voidaan myöntää harkinnanvaraista toimeentulotukea oleskeluluvan käsittelyn ajaksi.

Parisuhteen ja isyyden selvittäminen on jo todennäköisesti työn alla maahanmuuttovirastossa (Migri), joten sinne kannattaisi olla yhteydessä. Mikäli puoliso ja/tai isä oleskelee ulkomailla ja maahanmuuttovirasto toteaa perhesiteen olevan olemassa, tytär ja lapsi saatetaan poistaa maasta puolison luokse.

[Jari Leino]

...tytär ja lapsi saatetaan poistaa maasta puolison luokse.

Kelan asiantuntija lähti perkaamaan tapausta ihan väärästä päästä.

Oikea toimenpide tuli vasta lopussa.

[Jari Leino]

Sivu 20

Taulukko 3. Maahanmuuttajryhmien ja kantaväestön asumisen tuet vuonna 2011. 

€/asukas

kantaväestö 146
pakolaismaasta tullut 1 323

Pakolaismaista tullut kansanryhmä saa siis keskimäärin asukasta kohti vuodessa kymmenen kertaa enemmän asumistukea kuin kantaväestö.

Sama kymmenkertainen ero näkyy myös työmarkkinatuen käytössä (taulukko 2.)

[Uuno Nuivanen]

Mikäli puoliso ja/tai isä oleskelee ulkomailla ja maahanmuuttovirasto toteaa perhesiteen olevan olemassa, tytär ja lapsi saatetaan poistaa maasta puolison luokse.

Sen kun näkis ja kuulis kolinan. Pah.

[Tosiasiallinen Nuiva]

PS-lehden kautta löydetty tutkimus, joka todistaa huoltosuhteen heikentyvän maahanmuuton seurauksena. Ohessa ote saatesanoista:

Tämä on työpaperin korjattu versio, josta on poistettu 11.9.2014 julkaistussa versiossa ollut arvio maahanmuuton vaikutuksesta taloudelliseen huoltosuhteeseen. Alkuperäisessä versiossa esitimme suuntaa-antavaan laskelmaan perustuen, että maahanmuutto parantaisi hieman taloudellista huoltosuhdetta.  Kun jälkikäteen tarkensimme työllisten määritelmää  ja laskimme työllisiksi vain henkilöt, jotka ovat kuvion 3 (s. 12) mukaisesti töissä, nousi maahanmuuttajien huoltosuhde kantaväestöä heikommaksi.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135889/Tyopapereita64.pdf?sequence=4

[Saippuakupla]

Heitit sitten KVG:n.

Onko tuo 40% vs 44% työikäisistä vai kaikista? Pitäisi vertailla tietysti työikäisten työllisyys%:ia, koska muuten eroavaisuudet eläkeläisten ja alaikäisten %-osuudessa populaatiosta aiheuttavat virhettä, jolla ei ole mitään tekemistä työllistymisen kanssa.

En heittänyt kvg:lla vaan tuosta taulukosta selviää työssäkäyvien osuus koko väestöstä. Siis taloudellinen huoltosuhde.

Tutkija on nyt kuitenkin muuttanut kantaansa taloudellisesta huoltosuhteesta (kts. saate, sivu 3). Kyseessä on työpaperin korjattu versio, josta on poistettu aikaisempi arvio maahanmuuton vaikutuksesta taloudelliseen huoltosuhteeseen.

Vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen on kuitenkin vähemmän selvä, koska hiljattain muuttaneiden maahanmuuttajien työttömyys on niin yleistä.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135889/Tyopapereita64.pdf?sequence=4

[Ano Nyymi]

"Kun vanhuuseläkkeet otetaan mukaan tarkasteluun, tilanne kääntyy toisinpäin ja kantaväestön keskimääräiset etuudet ovatkin 1840 euroa suuremmat kuin maahanmuuttajilla."

Pitäisikö se siis sinusta olla toisinpäin?!

Vaikka etuudet olisivat jämptisti samat, niin miksi ihmeessä tänne pitää ottaa ulkomaalaisia loisimaan meidän maksamilla veroilla?

[Ano Nyymi]

Kelan tutkijat totesivat että "maahanmuutolla näyttäisi myös kokonaisuutena olevan positiivonen vaikutus."

Positiivinen vaikutus mihin?

Yliopistossa opiskelleiden mamuhyysäreiden työllistymiseen? 

[Ano Nyymi]

Miten he perustelivat tätä?

Huoltosuhteen parantamisella "Tekemämme suuntaa-antavan arvion perusteella OECD- ja muut maat-alueilta muuttavat parantavat taloudellista huoltosuhdetta olennaisesti."

Miten työttömät mamut parantavat huoltosuhdetta??

[Roope]

Kelan tutkijat: Maahanmuuton vaikutus huoltosuhteeseen "vähemmän selvä"

Työikäiset maahanmuuttajat käyttävät noin neljänneksen enemmän sosiaalietuuksia kantaväestöön verrattuna. Luvut selviävät Kelan syyskuussa julkaisemasta maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttöä käsittelevästä tutkimuksesta.

Koko väestöä tarkasteltaessa kantaväestön saamat sosiaalietuudet ovat noin puolet maahanmuuttajaväestöä suuremmat. Tämän selittää maahanmuuttajaväestön nuori ikäjakauma ja työeläkemenojen toistaiseksi vähäinen osuus verrattuna kantaväestöön.

Maahanmuuttajista on työttöminä neljännes. Työttömyysetuudet ovat tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien keskuudessa suurin menoerä. Kaikesta maksetusta työttömyystuesta maahanmuuttajaväestö saa tutkimuksen mukaan noin kaksinkertaisen määrän kokoonsa nähden.

Tutkimuksessa kyseenalaistetaan maahanmuuton väitetty positiivinen vaikutus taloudelliselle huoltosuhteelle, sillä työttömyys maahanmuuttajien keskuudessa on niin yleistä.

Perussuomalainen 25.9.2014

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttöä vuonna 2011. Tarkastelussa on mukana pääasiassa Kelan maksamia, toimeentulon kannalta merkittäviä sosiaalietuuksia. Käsitellyt etuuskokonaisuudet ovat työttömyysturva, asumisen tuet, opintotuki, perhe-etuudet ja eläke-etuudet. Tutkimusaineisto muodostettiin yhdistämällä laaja joukko rekisteritietoja eri lähteistä, ja aineisto kattaa koko Suomen väestön.

Tutkimus keskittyy ensimmäisen polven maahanmuuttajien tarkasteluun. Eri maahanmuuttajaryhmien välisien erojen esiin tuomiseksi maahanmuuttajat jaetaan syntymämaan perusteella neljään ryhmään: OECD-maat, entisen Neuvostoliiton maat, pakolaismaat ja muut maat.

Maahanmuuttajaryhmien välillä on suuria eroja sosiaaliturvan käytössä, jotka heijastelevat eroja maahanmuuton syissä. Pakolaismaista muuttaneet, joista suuri osa on muuttanut humanitaarisin perustein, ovat työmarkkinoilla selvästi huonommassa asemassa kuin OECD-maista muuttaneet, joista monet ovat muuttaneet työn vuoksi. Kokonaisuutena työttömyysetuudet ovatkin selvästi maahanmuuttajien keskuudessa suurin menoerä.

Pakolaismaiden kohdalla etuussummaa korottavat erityisesti perusturvaetuudet työmarkkinatuki ja yleinen asumistuki. Työikäiset maahanmuuttajat käyttivät keskimäärin 780 euroa eli noin neljänneksen kantaväestöä enemmän tässä käsiteltyjä sosiaalietuuksia pois lukien vanhuuseläkkeet. Kun tarkastellaan kaikenikäistä väestöä ja vanhuuseläkkeet otetaan mukaan tarkasteluun, nousevat kantaväestön keskimääräiset etuudet 1 840 euroa eli lähes puolet maahanmuuttajien etuussummaa suuremmaksi, mikä johtuu sekä maahanmuuttajien nuoresta ikärakenteesta että alhaisesta työeläkekertymästä.

Tervola, J; Verho, J: Maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttö vuonna 2011 (2014)

Poliittisessa keskustelussa maahanmuuttoa on usein kaavailtu nostamaan Suomen väestöllistä huol-
tosuhdetta (esim. Sisäministeriö 2013). Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan ei-työikäisen väes
tön määrän suhdetta työikäisen väestön määrään. Ikäjakauman osalta maahanmuutto parantaa
väestöllistä huoltosuhdetta, sillä maahanmuuttajat saapuvat Suomeen keskimäärin parhaassa työiäs-
sä. Lyhyellä aikavälillä valtiontalouden kannalta ikäjakaumaa tärkeämpää on kuitenkin maahan-
muuton vaikutus työllisten määrään, koska suuri työttömien osuus hiljattain muuttaneiden keskuu-
dessa heikentää taloudellista huoltosuhdetta eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien mää-
rän suhdetta työllisiin. Tulevaisuudessa taloudellisen huoltosuhteen kannalta olisi tärkeää parantaa
maahanmuuttajien työllisyyttä sekä huolehtia, että myös toisen polven maahanmuuttajien integroi-
tuvat hyvin työmarkkinoille (ks. Ansala ym. 2014).

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille riippuu ensisijaisesti maahanmuuttajien ominaisuuksista, ei yhteiskunnan integrointitoimenpiteistä, kuten maailman eniten ja suurimmilla resursseilla kotouttavien Pohjoismaiden työllisyystilastoista voidaan päätellä. Tärkeintä on siksi ennaltaehkäistä todennäköisesti työttömiksi päätyvien ja siten huoltosuhdetta heikentävien maahanmuuttoa valikoivalla maahanmuuttopolitiikalla.

Saate

Tämä on työpaperin korjattu versio, josta on poistettu 11.9.2014 julkaistussa versiossa ollut arvio
maahanmuuton vaikutuksesta taloudelliseen huoltosuhteeseen. Alkuperäisessä versiossa esitimme suuntaa-
antavaan laskelmaan perustuen, että maahanmuutto parantaisi hieman taloudellista huol-
tosuhdetta. Kun jälkikäteen tarkensimme työllisten määritelmää ja laskimme työllisiksi vain henki-
löt, jotka ovat kuvion 3 (s. 12) mukaisesti töissä, nousi maahanmuuttajien huoltosuhde kantaväestöä
heikommaksi. Alkuperäisessä laskelmassa tilassa tuntematon olevat henkilöt oli laskettu työllisiin.
Koska tuloksemme osoittautui herkäksi käyttämämme työllisten määritelmän muutokselle, pidim-
me tämän tutkimuksen pääasiallisen toiminnan määritelmää liian epäluotettavana käytettäväksi
työllisyysasteiden laskemiseen.

Yhteenveto
...
Koska maahanmuuttajat tulevat Suo-
meen keskimäärin parhaassa työiässä, on maahanmuutolla selvä väestöllistä huoltosuhdetta paran-
tava vaikutus. Vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen on kuitenkin vähemmän selvä, koska hiljat-
tain muuttaneiden maahanmuuttajien työttömyys on niin yleistä.

Onpa vaikea sanoa suoraan, että tutkimuksen mukaan maahanmuutto heikentää Suomen taloudellista huoltosuhdetta. Laskuissa ei edes otettu huomioon sitä, että työssäkäyvillä maahanmuuttajilla on kantaväestöä pienemmät palkat, joten he maksavat selvästi vähemmän veroja.

[pena kontula]

"Se on vain huhu, että mamut elävät sossutukien varassa." 

40% mamuista on työelämässä vs 44% kantaväestöstä.

oikea luku on mamuista töissä noin 25%

[Ari-Lee]

"Se on vain huhu, että mamut elävät sossutukien varassa." 

40% mamuista on työelämässä vs 44% kantaväestöstä.

oikea luku on mamuista töissä noin 25%

Ja missä töissä? Tulkkina oman kielisille? Kierrätyskeskuksissa ja nettikahviloissa tarkoittaa, että eivät ole töissä tienaamassa elantoaan veronmaksajina, vaan ovat sosiaaliluukulla edelleen.

Ei ole tarkoitus että heidät työllistetään vaan he ovat se työ.