Norjan pohjoiskolkassa puhutaan suomea hyvin säilyneellä vanhalla murteella

[AjatusRikollinen]

Vanha suomen kielen murre on hyvin säilynyt Pykeijässä

Varanginvuonoon työntyvässä niemessä sijaitseva Pykeijä on suomalaisittain jännittävä paikka. Pienessä noin 230 asukkaan kylässä puhutaan suomea.

"Me olemme suomalaisia tai suomalaisten jälkeläisiä", sanoo Pykeijässä syntynyt Elsa Ingilæ Haldorsen, 70.

Kveeneiksi – se on Norjan kansallisen vähemmistön virallinen nimi – pykeijänsuomalaisia ei Ingilæ Haldorsenin mukaan saa kutsua: "Se on haukkumanimi. Me puhumme vanhaa suomea."

Pykeijän juuret ovat vahvasti suomalaiset. Ensimmäiset suomalaiset tulivat 1830-luvulla, kun joukko köyhyyttä ja nälkää paenneita suomalaisia lähti Lapista Norjaan siirtolaisiksi.

Kieli on säilynyt, sillä kyläläiset elivät eristyksissä muusta norjalaisesta asutuksesta aina 1960-luvulle saakka. Tuolloin Pykeijään valmistui maantie.

Norjassa siirtolaisia ei katsottu suopeasti. Suomen kielen opetus ja puhuminen kiellettiin kouluissa 1800-luvun lopulla.

"Suomea sai puhua vasta 1960-luvulla."

Nykyisin nuoret pykeijäläiset opiskelevat koulussa suomea, mutta he eivät puhu sitä. "Kieli kuolee, jos sitä ei käytä", Ingilæ Haldorsen harmittelee.

Seitsemännen polven pykeijäläinen on ylpeä suomalaisuudestaan. Ingilæ Haldorsenin ensimmäiset sukulaiset vaelsivat Pohjois-Norjaan ja asettuivat Pykeijään vuonna 1836. Viimeinen tuli Kittilän Kiistalasta vuonna 1880.

Entinen kyläkoulun opettaja ryhtyi matkailuyrittäjäksi 25 vuotta sitten. Nykyisin hän vuokraa mökkejä ja huoneita sekä lämmittää turisteille saunan.

"Olin 45-vuotias, kun irtisanouduin opettajan työstä, perustin firman ja aloin vuokrata mökkejä. En ole katunut. Nyt maailma tulee tänne."

Kalastus on Pykeijän pääelinkeino. Sen rinnalle on tullut matkailu – myös talviturismi.

"On alettu tehdä työpaikkoja revontulista ja myrskystä. Ennen oli vain keskiyön aurinko", pirteä matkailuyrittäjä kertoo.

Myös kalastaja Leif Ingilæ, 63, on löytänyt turismin kalastuksen rinnalle. Hän järjestää kuningasrapusafareita keväästä syksyyn. Osallistujista 98 prosenttia on suomalaisia.

Rapu tuli Varanginvuonolle 25 vuotta sitten ja elvytti kylän, johon kalatehtaiden lopettaminen oli tuonut työttömyyttä. Pykeijäläiset pelkäsivät kylän autioituvan ja laittoivat lehteen ilmoituksen, jonka mukaan kylä asukkaineen oli myytävänä.

Nyt kylässä on kaksi kauppaa, päiväkodissa neljä lasta ja koulussa 25 oppilasta. Uudessa vanhainkodissa on töissä 14 henkeä.

"Oli hyvä, että saatiin vanhainkoti. Kalastajien vaimotkin tarvitsevat töitä. Nuoria tänne ei kuitenkaan vielä muuta", Elsa Ingilæ Haldorsen sanoo.

"Vuonna 1989 laitoimme kylän myynti-ilmoituksen lehteen. Olemme vielä hengissä, mutta kuinka kauan?" Elsa Ingilæ Haldorsen miettii.

+ video (oma aksentti) : http://www.hs.fi/kotimaa/a1415340120141

[Emo]

Norjassa siirtolaisia ei katsottu suopeasti. Suomen kielen opetus ja puhuminen kiellettiin kouluissa 1800-luvun lopulla.

"Suomea sai puhua vasta 1960-luvulla."

Nykyisin nuoret pykeijäläiset opiskelevat koulussa suomea, mutta he eivät puhu sitä. "Kieli kuolee, jos sitä ei käytä", Ingilæ Haldorsen harmittelee.

Pohjois-Norja on väkisin pakkonorjalaistettu mitä suomenkielisiin tulee, kuten Pohjois-Ruotsikin. Kun tuolla ajelee, näkee paikannimistä edelleen missä suomenkielinen alue sijaitsee ja missä se loppuu.

Edelleen myös suomenkieltä syrjitään Pohjois-Norjassa, todennäköisesti myös Ruotsissa.
Vuonna 2011 juttelin Tromssassa suomalaissyntyisen sittemmin norjalaistuneen naisen kanssa, joka olisi halunnut saada lapsilleen suomenkielen opetusta paikallisessa koulussa. Heillä oli edelleen kotikieli suomi.  Tämä äiti oli naurettu pihalle koulusta eikä suomenkielen opetusta oltu järjestetty.
Nainen mainitsi, että siinäkin koulussa opetetaan arabiaa, somalia ja ties mitä swahilia, mutta vain suomea siellä ei luvata lapsille opettaa. (Nainen kertoi joskus lukeneensa myös Hommaa, terkkuja!)

[Sepi]

Impivaara?  Taidankin muuttaa.

[ElKaNi]

Huonosti integroituvaa sakkia nuo suomalaiset elintasopakolaiset.

[Emo]

Huonosti integroituvaa sakkia nuo suomalaiset elintasopakolaiset.

Suomalaiset menivät sinne töihin (toisin kuin kolmannen maailman laiskat) ja suomenkieliset elävät rasistisen syrjinnän alla nytkin. Mutta muslimia ja neekeriä norjalaiset hyysäävät, vaikka puskaraiskaajat raiskaavat Norjassakin ja tämäkin suomalaisnainen kertoi, että etelänorjalaisissa kaupungeissa muslimit sylkevät valkoisia naisia.

Norjalainen tykkää tulla muslimin sylkemäksi ja neekerin raiskaamaksi tämä selvä, mutta pelkää suomalaisia ja suomenkielisiä. Perversionsa kullakin, mutta vaikea uskoa että nuo sylkykupit oikeasti olisivat viikinkien jälkeläisiä.

[Maija Poppanen]

Huonosti integroituvaa sakkia nuo suomalaiset elintasopakolaiset.

Aivan. Siellä ovat pumpanneet Norjan fattasta rahaa jo 1830-luvulta alkaen. Oman kielen säilyttäminenkin on vaatinut varmaan aivan tolkuttomia taloudellisia resursseja Norjalta.

Bonuksena varmaan tekevät Pykeijästä no-go zonen.

[TheVanishedTerrorist]

Huonosti integroituvaa sakkia nuo suomalaiset elintasopakolaiset.

Niin, heidän hyvinvointikoordinaattorinsa, maahanmuuttokoordinaattorit, tulkit,  sekä muut niistä 150 virasta lastenvaunuineen ovatkin olleet varmasti kova paukku norjalaisille veronmaksajille. Mitä veikkaat niihin on uponnut rahaa?