2014-09-19 Väitös: Mamulapset puhuvat suomea paremmin kuin äidinkieltään

[Ink Visitor]

Väitös: Maahanmuuttajalapset puhuvat suomea paremmin kuin omaa äidinkieltään

Kasvatustieteiden maisterin Annukka Muurin tekemän väitöksen mukaan oppilaiden suomen kielen taito oli sitä parempi, mitä nuorempia he olivat tulleet Suomeen ja mitä kauemmin he olivat täällä asuneet.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan maahanmuuttajalasten suomen kielen taito on heidän omaa äidinkieltään parempi. Väitöskirjassa selvitettiin peruskoulun 6. luokalla olevien maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taidon vaihtelua.

He arvioivat tutkimuksessa puhuvansa suomea paremmin kuin äidinkieltään. Myös kirjoittamisessa ja lukemisessa suomen osaaminen arvioitiin omaa äidinkieltä vahvemmaksi.

– Oma äidinkieli kuihtuu keskustelukieleksi, sanoo Turun yliopistoon väitöskirjan tehnyt kasvatustieteiden maisteri Annukka Muuri tiedotteessa.

Väitöksen mukaan oppilaiden suomen kielen taito oli sitä parempi, mitä nuorempia he olivat tulleet Suomeen ja mitä kauemmin he olivat täällä asuneet.

Väitös tarkastetaan 26. syyskuuta Turun yliopistossa.

http://yle.fi/uutiset/vaitos_maahanmuuttajalapset_puhuvat_suomea_paremmin_kuin_omaa_aidinkieltaan/7480746

[Faidros.]

Ja johtopäätös tästä on, että lisää rahaa mamuille jotta puhuvat paremmin somalia. Mitä helvetin hyötyä on maksaa opetuksesta mamulapsille lähtömaidensa kieltä, koska ainoa halukas lähtemään on ollut Somaliaan presidentiksi pyrkivä.
Muissa kansalaisuuksissa on sama.
Ne jotka ovat tulleet tänne muuta kuin loisimaan, huolehtivat ihan itse lapsiensa kieltenopetuksesta.

[Uuno Nuivanen]

Ja johtopäätös tästä on, että lisää rahaa mamuille jotta puhuvat paremmin somalia. Mitä helvetin hyötyä on maksaa opetuksesta mamulapsille lähtömaidensa kieltä, koska ainoa halukas lähtemään on ollut Somaliaan presidentiksi pyrkivä.
Muissa kansalaisuuksissa on sama.
Ne jotka ovat tulleet tänne muuta kuin loisimaan, huolehtivat ihan itse lapsiensa kieltenopetuksesta.

Unohdat, että ko. turvisväki lomailee aktiivisesti kotilähtömaassaan. Onhan meillekin hyötyä siitä jos osaamme tilata epsanjaksi kaljaa.

[Kni]

Unohdat, että ko. turvisväki lomailee aktiivisesti kotilähtömaassaan. Onhan meillekin hyötyä siitä jos osaamme tilata epsanjaksi kaljaa.

Näin se käy somaliaksi: Mid ka mid ah biirka, fadlan!

[Faidros.]

Ja johtopäätös tästä on, että lisää rahaa mamuille jotta puhuvat paremmin somalia. Mitä helvetin hyötyä on maksaa opetuksesta mamulapsille lähtömaidensa kieltä, koska ainoa halukas lähtemään on ollut Somaliaan presidentiksi pyrkivä.
Muissa kansalaisuuksissa on sama.
Ne jotka ovat tulleet tänne muuta kuin loisimaan, huolehtivat ihan itse lapsiensa kieltenopetuksesta.

Unohdat, että ko. turvisväki lomailee aktiivisesti kotilähtömaassaan. Onhan meillekin hyötyä siitä jos osaamme tilata epsanjaksi kaljaa.

Oli sitten pakko pilata päiväni?
No muutamalla somaliankielisellä lauseella pärjää jo hyvin lomalla:
-Anteeksi, mutta missä on lähin terroristien koulutusleiri?
-Paljonko teillä maksaa sukupuolielimien silpominen?
-Tyttäresi on susiruma, mutta otan hänet vaimokseni jos myötäjäiset ovat runsaat.

[Leijona78]

ainoa halukas lähtemään on ollut Somaliaan presidentiksi pyrkivä.

Ja mitä siitä seurasi? Isi lähti ja pojan esikuvaksi tuli ISIS.

[Saippuakupla]

Maahanmuuttajaoppilaiden äidinkieli uhkaa kuihtua keskustelukieleksi (Väitös: KM Annukka Muuri, 26.9.2014, kasvatustiede)   

Maahanmuuttajalapset oppivat alle kolmessa vuodessa arkikielen, mutta yksinkertaisten loogisten tekstien kirjoittamisen oppiminen vei jopa kaksinkertaisen ajan. Kasvatustieteen maisteri Annukka Muurin Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus paljasti myös, että maahanmuuttajaoppilaat arvioivat itse suomen kielen taitonsa omaa äidinkieltään paremmaksi. Äidinkieli uhkaa kuihtua keskustelukieleksi

Turun yliopiston tiedote 19.9.2014

Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut voimakkaasti kymmenen viime vuoden aikana ja on yhä kasvussa. Yhä useammassa luokassa on maahanmuuttajataustaisia oppilaita, joiden suomen kielen taidoissa on eroja. Kasvatustieteen maisteri Annukka Muuri selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, minkälaista vaihtelua maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taidoissa esiintyi peruskoulun kuudennella luokalla.

– Tutkimustulokset osoittivat, että maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taito oli yleisesti ottaen luultua parempi. Tulosten mukaan yli puolella oppilaista oli tyydyttävä suomen kielen taito. Joka kuudennen suomen kielen taito oli heikkoa ja joka neljännen kielitaidon taso vastasi erinomaista, Muuri kertoo.

Oppilaiden kielitaidon taso oli melko hyvällä tasolla kaikilla kielitaidon osa-alueilla.
Mitä kauemmin oppilaat olivat asuneet Suomessa ja mitä nuorempina he olivat tulleet Suomeen, sitä parempi suomen kielen taito heillä oli.

Kirjoittamistaito oli oppilaille selvästi vaikein kielitaidon osa-alue. Tutkimustuloksiin perustuen Muuri toteaakin, että kirjoittamista tulisi harjoitella paitsi suomi toisena kielenä -opetuksessa myös muissa oppiaineissa, sillä akateemisten tekstien kirjoittaminen vaatii paljon harjoittelua.

– Oppilaat olivat oppineet alle kolmessa vuodessa sosiaalisen kielitaidon eli arkikielen, jolla he pystyvät mm. keskustelemaan tutuista aiheista ilman valmisteluja ja kertomaan kokemuksiaan. Sen sijaan yksinkertaisten, mutta loogisten tekstien kirjoittamisen oppiminen vei keskimäärin neljästä seitsemään vuotta, Muuri sanoo.

Tutkimus paljasti myös, että joidenkin, jopa yli kahdeksan vuotta maassa asuneiden oppilaiden kirjoittamistaito oli edelleen varsin heikkoa.

– Opettajien tulisikin varmistaa, että sosiaalisen kielitaidon saavuttamisen tai pitkän maassaoloajan jälkeen oppilaan kielen kehittymistä tuetaan tarvittaessa edelleen, Muuri sanoo.

Suomen kieli vahvempi kuin oman äidinkielen taito

Muurin tutkimat oppilaat arvioivat suomen kielen taitonsa omaa äidinkieltään paremmaksi puhumisessa, lukemisessa ja kirjoittamisessa.

– Tämä huolestuttava tulos merkitsee sitä, että oppilaiden kaksikielisyys viittaa substraktiiviseen eli vähenteiseen kaksikielisyyteen. Maahanmuuttajaoppilaat totesivat, että he puhuvat paremmin suomea kuin äidinkieltään, suurempana ero näkyy kirjoittamisessa ja lukemisessa. Oma äidinkieli kuihtuu keskustelukieleksi, Muuri sanoo.

Hän toteaakin, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulisi saada omakielistä tukea ja oman äidinkielen opetusta erityisesti akateemisissa taidoissa, jotta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoite maahanmuuttajaoppilaan toiminnallisesta kaksikielisyydestä toteutuisi. Nykyisin maahanmuuttajille oman äidinkielen opiskelu on vapaaehtoista ja muun koulutyön päälle tulevaa.

Parhaiten eri kielitaitoa mittaavissa mittareissa menestyivät oppilaat, jotka eivät olleet osallistuneet perusopetukseen valmistavaan opetukseen eivätkä erilliseen suomi toisena kielenä -opetukseen.

– Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että opettajat ovat osanneet ohjata ne maahanmuuttajalapset, joiden kielitaito on hyvä, suomi äidinkielenä -ryhmiin. Tärkeää onkin katsoa maahanmuuttajaoppilaan kielitaso eikä sitä, miten pitkään hän on ollut Suomessa, Muuri sanoo.

Tuloksista kuitenkin ilmeni, että niiden joukossa, jotka eivät olleet opiskelleet erillisessä suomi toisena kielenä -opetuksessa, esiintyi heikkoja tuloksia kaikissa mittareissa.

– Tulos antaa viitteitä siitä, että osa tutkimusjoukosta ei ollut saanut tarvitsemaansa suomi toisena kielenä -opetusta erillisessä ryhmässä. Opetusjärjestelyt vaihtelevat suuresti, etenkin pienissä kunnissa ja haja-asutusalueella mutta myös samankin kaupungin sisällä. Kuntien tulisi ottaa vastuu maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusjärjestelyistä ja varmistaa kaikkien yhtäläinen oikeus saada tarvitsemaansa tukea suomen kielen opiskeluun, Muuri sanoo.

Äidin korkealla koulutustasolla selvä yhteys suomen kielen taitoon

Muuri havaitsi, että erityisesti äidin korkeampi koulutustaso oli yhteydessä oppilaiden korkeampaan suomen kielen taidon tasoon.
– Korkeimmin koulutettuja olivat venäläisäidit. Venäjänkieliset ja Suomessa pisimpään asuneet vietnaminkieliset saavuttivat parhaat tulokset kaikissa kielitaitoa mittaavissa mittareissa. Vaikka eri kieliryhmien välillä esiintyi eroja suomen kielen tasossa äidin koulutustaustan suhteen, Muuri kuitenkin painottaa, että oppilaat tulevat hyvin erilaisista taustoista, ja siksi tuloksia täytyy tarkastella varomasta tekemättä liiallisia yleistyksiä.

– Oppilaan taustasta huolimatta, maahanmuuttajaoppilas tulee nähdä yksilönä, jolla on yksilöllinen oppimisen polku.

Paluumuuttajat menestyivät kielitaitotehtävissä kaikkein parhaiten ja pakolaiset heikoiten.

**

Perjantaina 26. syyskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Rauman OKL, Aino Pohjanoksa -sali, Seminaarinkatu 1, Rauma) julkisesti tarkastettavaksi kasvatustieteen maisteri Annukka Muurin väitöskirja "Kielestä kiinni" Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Arto Kallioniemi Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori emerita Soili Keskinen Turun yliopistosta.

KM Annukka Muuri on syntynyt 1975 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1994 Nurmon lukiosta. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui 2001 Turun yliopistosta. Muuri toimii Lausteen koulun luokanopettajana ja varajohtajana ja Turun Lasten Parlamentissa koordinaattorina. Väitös kuuluu kasvatustieteen alaan.

[...]

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/maahanmuuttajaoppilaiden-aidinkieli-uhkaa-kuihtua-keskustelukieleksi.aspx

[Saippuakupla]

Näin pelkkä väitöskirjan tiedote. Lähipäivinä lisää otsikoita.

Uusi Suomi 11:13, 19.9. Tutkimus: "Maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taito luultua parempi"
Karjalainen 11:09, 19.9. Väitös: Maahanmuuttajalasten suomen taito on luultua parempi
Talouselämä 11:06, 19.9. Väitös: Maahanmuuttajalasten suomen taito on luultua parempi
Turun Sanomat 11:05, 19.9. Väitös: Maahanmuuttajalasten suomen taito on luultua parempi
ESS.fi 11:00, 19.9. Väitös: Maahanmuuttajalasten suomen taito on luultua parempi
Yle 10:48, 19.9. Väitös: Maahanmuuttajalapset puhuvat suomea paremmin kuin omaa äidinkieltään

[MW]

Onhan se rikkaus ja voimavara, kun terroristiorganisaatiot maailman kauheimmista perslävistä värväävät ja tiedottavat ennakkoluultua paremmalla suomen kielellä. Nih.

[foobar]

Näin eilen metrossa nuoren, ylihunnuttamattoman somaliäidin, joka puhui kahden lapsensa kanssa oikein hyvää, normaalia suomea. Mielestäni tämä ei ollut suinkaan huono juttu tai merkki ongelmasta, vaan merkki siitä, että mocusektorin kovasta yrityksestä huolimatta kaikilla maahanmuuttajaryhmillä on mahdollisuus integroitua, jos niin haluavat.

Mocu näkee tässä kuitenkin ongelman, vaikka todennäköisesti ensisijaisesti suomeksi ajatteleva lapsi on paljon paremmissa lähtöasetelmissa kuin sellainen, jonka suomenkielentaidon korkeintaan kakkosasemasta pitävät suku ja byrokraatit parhaan taitonsa mukaan huolen.

[Kulttuurirealisti]

– Tämä huolestuttava tulos..

Hän toteaakin, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulisi saada omakielistä tukea ja oman äidinkielen opetusta erityisesti akateemisissa taidoissa, jotta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoite maahanmuuttajaoppilaan toiminnallisesta kaksikielisyydestä toteutuisi.

Voiko joku kertoa hyvän, Suomenkin kannalta järkevän syyn sille, miksi erityisesti akateemisissa taidoissa pitäisi tukea oman äidinkielen opetusta? Kuulostaa aivan typerältä.  Onhan tuossa tuo Perusopetuksen ops:n tavoite, mutta mikä tolkku siinä on?

[Elemosina]

Myös suomalaislapset, jotka asuvat pysyvästi ulkomailla vaikkapa isän tai äidin työn takia, saattavat hyvinkin puhua oleskelumaan kieltä paremmin kuin suomea. Vanhempien velvollisuus onkin ylläpitää lastensa suomen taitoa.

Tämähän ei tietenkään toimi näin kun kyse on tietyistä maahanmuuttajaryhmistä. Silloin Suomen valtion ja yhteiskunnan tulee opettaa heille omaa äidinkieltään veronmaksajien rahoilla. Pääkaupunkiseudulla opetetaankin veronmaksajien rahoilla jotain vajaa sataa eri kieltä äidinkielenä suomen, ruotsin, saamen ja romanikielen lisäksi.
(Pelkästään Espoossa opetetaan ainakin 36:ttä eri kieltä äidinkielenä)

Ihan kuin tässä olisi jotain jo lähtökohtaisesti väärin. Does not compute.

[Fetissimies]

Kasvatustieteiden maisterin Annukka Muurin tekemän väitöksen mukaan oppilaiden suomen kielen taito oli sitä parempi, mitä nuorempia he olivat tulleet Suomeen ja mitä kauemmin he olivat täällä asuneet.

Ihanko totta? Tuota päätelmää varten piti tehdä ihan tutkimus. 

[JJohannes]

Ilmeisesti tavoitteena ja ihanteena on se, että kaikki somalit, venäläiset jne. kirjoittaisivat kirjoja ja tekisivät esimerkiksi kaikki yliopistojen opintonsa äidinkielellään. Syynä tähän on varmaan se teoria, että vähemmistökieli kuolee jos sitä ei käytetä ns. akateemisesti eli sitä ei juuri käytetä tutkimuskielenä tai kirjallisuudessa.

Minusta tataarien tilanne pitäisi olla lähtökohtana. Kaikki nuoret tataarit varmasti puhuvat "äidinkielenään" eli vahvempana kielenään suomea, mutta heillä on kuitenkin tataarin kieleen hyvä kosketus ja joissain kodeissa sitä varmasti puhutaan edelleen arkikielenä. Jotain lehteäkin varmaan yhteisössä toimitetaan ja joku asiaan kovasti paneutunut tataari varmaan kirjoittaa kirjallisia teoksia tataarin kielellä.

PS: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hasan_Hamidulla

[sense]

"Kasvatustieteiden maisterin Annukka Muurin tekemän väitöksen mukaan oppilaiden suomen kielen taito oli sitä parempi, mitä nuorempia he olivat tulleet Suomeen ja mitä kauemmin he olivat täällä asuneet"

Jumalauta, kuka uskoisi...!

[Jari Leino]

Minun mielestäni Suomen koulujärjestelmän pitäisi keskittyä kasvattamaan ja kouluttamaan sellaisia lapsia, joiden äidinkieli on suomi.

Jos lapsi on syntynyt Suomessa tai muuttanut tänne hyvin pienenä, pidän ihan luonnollisena, että hän puhuu suomea paremmin kuin vanhempiensa kotikieltä.

Jos ihmiset muuttavat Suomeen asuakseen täällä pysyvästi, pidän ihan luonnollisena, että he haluavat lastensa kasvavan suomenkielisiksi. Jos taas he haluavat lasten kasvavan äidinkieleltään kratzenialaisiksi, heidän kannattaa pysyä visusti Kratzeniassa. Jne.

Sitten on vielä sekin, että kaikki kielet eivät kertakaikkiaan sovi "akateemisiin taitoihin", koska ko. kulttuureissa ei sellaista perinnettä ole.

[Siili]

"Kasvatustieteiden maisterin Annukka Muurin tekemän väitöksen mukaan oppilaiden suomen kielen taito oli sitä parempi, mitä nuorempia he olivat tulleet Suomeen ja mitä kauemmin he olivat täällä asuneet"

Jumalauta, kuka uskoisi...!

Yllättävät tulokset ovat tieteenteon helmiä.