2014-09-17 HS: Kouluterveyskysely: Maahanmuuttajanuoret voivat huonosti

[rähmis]

Maahanmuuttajanuoret voivat huonommin kuin valtaväestöön kuuluvat nuoret. Maahanmuuttajanuorten hyvinvointiongelmat korostuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemässä kouluterveyskyselyssä.

Tutkimuksessa kerätään tietoa 14–20-vuotiaista nuorista. Tarkasteltavana ovat muun muassa elinolot, terveystottumukset ja kouluolot.

"Kyselyssä tarkasteltiin ensimmäisen kerran kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten maahanmuuttajanuorten tilannetta. Näyttää siltä, että heillä on paljon hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä haasteita", erikoistutkija Reija Paananen kertoo.

Maahanmuuttajanuoret kokevat esimerkiksi, että heillä on vähemmän ystäviä kuin muilla. Monella maahanmuuttajanuorella ei ollut yhtään ystävää, ja useat heistä olivat joutuneet kiusatuiksi. Myös päihteiden käyttöä esiintyi enemmän kuin valtaväestön nuorilla.

"Maahanmuuttajanuorille täytyy olla tarjolla tukea. Monet heistä kokivat, että esimerkiksi kouluterveydenhoitajan luokse on vaikea päästä. Jatkotutkimuksella olisikin nyt selvitettävä, miksi näin on."

Kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi kahdeksannen ja yhdeksännen luokan peruskoululaisille, ensimmäisen ja toisen vuoden lukiolaisille sekä ensimmäisen ja toisen vuoden ammattioppilaitosopiskelijoille.

Edelliseen kyselyyn verrattuna nuorten alkoholin käyttö ja tupakointi ovat vähentyneet.

"Toisaalta nuuskan käyttö ja huumekokeilut ovat lisääntyneet. Voidaankin kysyä, onko meneillään päihdekulttuurin muutos, jossa nuuska ja huumeet korvaavat tupakan ja alkoholin", Paananen pohtii.

Hyvinvoinnin erot ovat lisääntyneet entisestään myös lukiolaisten ja ammattikoululaisten välillä. Ammattikoululaiset esimerkiksi kokevat oman terveytensä lukiolaisia useammin huonoksi.

He myös kokevat fyysistä uhkaa ja seksuaalista väkivaltaa useammin kuin lukiolaiset. Ammattikouluissa on myös työilmapiiriin liittyviä ongelmia useammin kuin lukiossa.

"Erityisesti ammattiin opiskelevien tyttöjen hyvinvointi on heikentynyt. Silti ammattikouluissakin on tapahtunut paljon hyvää kehitystä. Esimerkiksi nuorten kokema osallisuus koulussa on lisääntynyt", Paananen sanoo.

Hesari

[Fincum]

Myös päihteiden käyttöä esiintyi enemmän kuin valtaväestön nuorilla

Toisaalla

RAITTIUS TARTTUI TULOKKAISTA
Suomalaiset nuoret ryyppäävät vähemmän kuin ennen. Mistä kummasta se ovat raittiuden saaneet päähänsä? Käänteestä on ehkä osin kiittäminen islamia
http://hommaforum.org/index.php/topic,95688.msg1694313.html#msg1694313

[Blanc73]

Maahanmuuttajanuoret voivat huonommin kuin valtaväestöön kuuluvat nuoret.

Kunnon koodikieltä taas käytössä. Lähi-itä-, Afrikka-, Eurooppa- vaiko Itä-aasia-taustaisetko voivat huonosti?  Ei liene vaikea arvata mistä porukoista on taas kerran kysymys...

[Rändöm]

Maahanmuuttajanuoret voivat huonommin kuin valtaväestöön kuuluvat nuoret.

Kunnon koodikieltä taas käytössä. Lähi-itä-, Afrikka-, Eurooppa- vaiko Itä-aasia-taustaisetko voivat huonosti?  Ei liene vaikea arvata mistä porukoista on taas kerran kysymys...

Olisihan tuota voinut selventää, mutta esimerkiksi arkikielessä sana "maahanmuuttaja" alkanee jo olla synonyymi varsinaisille ulkomaanvahvistuksillemme. Muista maailmankolkista tulleet ulkomaalaiset ja ulkomaalaistaustaiset ovat yleensä integroituneet sen verran hyvin Suomeen, ettei heidän ulkomaalaisstatustaan edes sen kummemmin jakseta noteerata ja jos näin tehdään, tapahtuu se yleensä heidän etnisellä nimikkeellään tai kansalaisuudellaan, kuten esimerkiksi virolainen, kiinalainen jne. tai sitten joskus pelkkä "ulkomaalainen". Ongelmalliset ulkomaalaisryhmät nyt vain sitten ovat jotain epämääräisiä "mamuja" ja sillä selvä.

[Faidros.]

Myös päihteiden käyttöä esiintyi enemmän kuin valtaväestön nuorilla

Toisaalla

RAITTIUS TARTTUI TULOKKAISTA
Suomalaiset nuoret ryyppäävät vähemmän kuin ennen. Mistä kummasta se ovat raittiuden saaneet päähänsä? Käänteestä on ehkä osin kiittäminen islamia
http://hommaforum.org/index.php/topic,95688.msg1694313.html#msg1694313

Niinniiiin mutta, päihteiden käyttö on tarttunut perunaneniltä. Kulttuurivaihtoa.

[Kemolitor]

Itse raportti:
Maahanmuuttajataustaisten 8. ja 9.-luokkalaisten nuorten hyvinvointi - Kouluterveyskysely 2013 (pdf, 50 s)

Kyselyn aineistosta:

Aineisto luokiteltiin syntymämaan mukaan siten, että valtaväestöön luokiteltiin Suomessa syntyneiden vanhempien Suomessa tai muualla syntyneet lapset. Tähän luokkaan kuuluivat myös nuoret, jotka olivat itse syntyneet Suomessa, mutta toisen vanhemman syntymämaasta puuttui tieto.

Monikulttuuristen perheiden lapsiksi luokiteltiin nuoret, joiden vanhemmista toinen oli syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla. Lisäksi tähän luokkaan kuuluivat nuoret, jotka olivat itse syntyneet ulkomailla ja joiden vanhemmista toinen oli syntynyt Suomessa ja toisen syntymämaasta
puuttui tieto.

Maahanmuuttajataustaisiksi luokiteltiin nuoret, jotka ovat itse syntyneet ulkomailla tai Suomessa maahan muuttaneille vanhemmille.

Lähempää tarkastelua varten maahanmuuttajataustaiset nuoret jaettiin vielä ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajanuoriin.

Toisen sukupolven maahanmuuttajiksi luokiteltiin nuoret, jotka ovat itse syntyneet Suomessa, mutta joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Tähän ryhmään luokiteltiin myös nuoret, joiden vanhemmista toinen oli syntynyt ulkomailla, mutta toisen vanhemman syntymämaasta puuttui tieto.

Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajiksi luokiteltiin itse ulkomailla syntyneet nuoret, joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla tai joiden vanhemmista toinen on syntynyt ulkomailla ja toisen vanhemman syntymämaasta puuttui tieto. Kyselyyn vastasi 2784 niin kutsuttuun ensimmäiseen sukupolveen kuuluvaa  maahanmuuttajanuorta, 1641 nk. toiseen sukupolveen kuuluvaa nuorta ja 5972 nk.  monikulttuuristen perheiden nuorta.

Sivulta 2 löytyy taulukko vastaajista luokiteltuna oman, äidin ja isän synnyinmaan perusteella. Tuloksissa ei sitten ole jaettu mitenkään vastaajia esimerkiksi maanosittain vaan pelkästään jaolla Monikulttuurinen perhe, Ensimmäisen polven maahanmuuttaja ja Toisen polven maahanmuuttaja.

[Iloveallpeople]

Sopeuttaminen ei ole mahdoton tehtävä

Maahanmuuttajalapset ja -nuoret voivat huonommin kuin ikätoverinsa, jotka kuuluvat kantaväestöön.

Asia selvisi Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tekemässä yleisestä kouluterveyskyselyssä.
...

Kukaan nuori ei tieten tahtoen heittäydy yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaan myös ulkopuolelle työntäviä voimia. Lapselle ja nuorelle riittää jo se, ettei ole ketään luotettavaa ystävää, jolle voi purkaa pahaa oloaan. Pelkkä oman yhteisön tukikaan ei riitä, jos nuoren linkki kanta-Suomeen puuttuu.

Tämä antaa lisää johtolankoja ongelman selvittämiseen. Miksi maahanmuuttajalla ei ole ystäviä? Mitä tapahtuu koululuokissa? Mitä tekevät nuorisotalot, etsivä nuorisotyö, nuorisotakuu ja harrastusseurat?

Näkökulmaa voi vaihteen vuoksi myös vaihtaa. Valtaosa maahanmuuttajalapsista ja -nuorista voi ainakin kohtuullisen hyvin. Joistain kasvaa ministereitä, jalkapalloilijoita ja taiteilijoita rikastuttamaan elämäämme ja osaamistamme.

Sopeuttaminen ja sopeutuminen ei siis millään tapaa ole mahdoton tehtävä.

Lasten ongelmat korostuvat maahanmuuttajien keskuudessa, koska heidän on selvittävä sekä yleisistä kasvukivuistaan, kahden kulttuurin ristipaineista että ennakkoluuloista.
...

Etelä-Suomen Sanomat

[Rusinapulla]

Jaa. Mites noiden maahanmuuttajien vanhemmat? Eivätkö he kasvata lapsiaan? Pitäisikö esim. somalialaisten yh-äitien kyvyistä kasvattaa lapsiaan huolestua laajemmin? Ettei tulisi syrjäytymistä tai ulkopuolisuuden tunnetta? Näihin haasteisiin olisi meidän suomalaisten hyvä miettiä ratkaisuja, kun maahanmuuttajat eivät niihin pysty tai jaksa perehtyä.