2014-02-10 HS: Ulkomaalaisten työttömyys kasvaa kantaväestöä nopeammin

[qwerty]

Kuinka monta suomalaista (nuorta) tässä maassa on työttömänä? Entä kuinka monta (tuhatta) hakemusta he ovat lähettäneet? Kuinka monta juttua (nyyhkytarinaa) Hyysäri on tehnyt heistä?

Eikös heillä tuossa viime vuonna ollut joku "Tapsa", muista hahmon nimeä, joka kertoi elämästään tukien varassa? Iltalehden toimittaja larppasi kokonaisen viikon vai peräti kaksi tukien varassa. Loppupäätelmällä että ei tällä voi elää.

Hämärästi muistan että pari vuotta sitten valden/kelan ties kenen toimesta rummutettiin jotain kommareiden kasaamaa 200+(!) kohdan listaa joita ilman Suomessa ei voi elää. Olen melko varma että tuosta, toistaiseksi piilossa olevasta listasta, oli ainakin puolet länsimaista hapatusta ( ) 

[matkamiehiii]

Kuinka monta suomalaista (nuorta) tässä maassa on työttömänä? Entä kuinka monta (tuhatta) hakemusta he ovat lähettäneet? Kuinka monta juttua (nyyhkytarinaa) Hyysäri on tehnyt heistä?

Eikös heillä tuossa viime vuonna ollut joku "Tapsa", muista hahmon nimeä, joka kertoi elämästään tukien varassa? Iltalehden toimittaja larppasi kokonaisen viikon vai peräti kaksi tukien varassa. Loppupäätelmällä että ei tällä voi elää.

Hämärästi muistan että pari vuotta sitten valden/kelan ties kenen toimesta rummutettiin jotain kommareiden kasaamaa 200+(!) kohdan listaa joita ilman Suomessa ei voi elää. Olen melko varma että tuosta, toistaiseksi piilossa olevasta listasta, oli ainakin puolet länsimaista hapatusta ( )

Kyllähän Suomessa ihan mukavasti elää sossutukien varassa, toki se vaatii vähän opettelua että oppii niksit mutta kun ne oppii niin elintaso on aika lokoista eikä tarvi mitään hernekeittoa syödä.

[Jaakko Sivonen]

Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä on noussut nopeasti. Vuonna 2010 heitä oli jo 160 000, kymmenen vuotta aiemmin noin 80 000.

Tässä yritetään jostain syystä edistää ajattelutapaa, jonka mukaan ulkomaalaisia olisivat vain ne ihmiset, joilla on jonkin vieraan valtion passi. Todellisuudessa merkittävä osa ulkomaalaisista on jo saanut Suomen kansalaisuuden. Mietittäessä ulkomaalaisten työllistymistä ja muuta sopeutumista yhteiskuntaan, Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset on tietenkin otettava huomioon, koska heidän kulttuurinen taustansa ei ole vaihtunut Suomen passin myötä. Esimerkiksi Suomen somaleista jo puolella on Suomen kansalaisuus, mutta useimmat kansalaisuuden saaneista lienevät yhtä huonosti sopeutuneita yhteiskuntaan kuin se puolisko, jolla ei kansalaisuutta vielä ole. Säännöt kansalaisuuden myöntämisestä kun ovat Suomessa niin naurettavan heppoiset, kun niitä vertaa moneen muuhun maahan.

(http://www.vaestoliitto.fi/@Bin/3034711/m%c3%a4%c3%a4r%c3%a4tlaatikoissa.gif)

Ulkomailla syntyneiden joukossa on jonkin verran suomalaisia paluumuuttajaperheitä. Vieraskielisten (muut kuin suomen- ruotsin ja saamenkieliset) osuus lienee tällä hetkellä paras tilasto ulkomaalaisten todellisen määrän mittaamiseksi.

[Roope]

YLE:n klo 18 uutisissa oli paljon somaliasiaa. YLE luo positiivista kuvaa johdattaakseen ajatukset pois Lieksasta.

Toimittaja
Työministeri toivoo, että suomen kielen taitovaatimuksia hieman höllennettäisiin ja ulkomaalaisiin ei suhtauduttaisi epäilevästi.

Työministeri Lauri Ihalainen
Eikä tässä tietysti mitkään kepit auta silloin, kun yritys tekee valintoja. Mutta tämmöistä asenteellista puolta mä toivoisin, että nähtäs, että maahanmuuttajat, ne on erittäin kovia osaajia, myöskin ne on erittäin motivoituneita työntekijöitä.

Tämä siis työministeriltä kommenttina, kun tänään julkistettiin Ihalaisen ministeriön tilaama nollatutkimus, jonka mukaan tietoa maahanmuuttajien osaamisesta ja kielitaidosta ei ole saatavilla, joten niiden yhteyttä maahanmuuttajien työllistymiseen ei maahanmuuttajien työllistymistä selvittävässä tutkimuksessa voitu tutkia.

Ihalainen on ennenkin heittänyt väitteen, että maahanmuuttajat ovat erittäin motivoituneita. Väite perustuu kyselytutkimukseen, jossa haastattelija kysyi valikoidulta joukolta maahanmuuttajia, ovatko he työkykyisiä ja motivoituneita. Sanoivat olevansa. Mitään muuta osoitusta tästä erityisestä motivoituneisuudesta ei ole esitetty.

edit:
Myös Maikkarin uutisissa toistetaan kohtuuttomia kielitaitovaatimuksia:

Toimittaja
Kielivaatimukset ovat Suomessa korkeat. Vaatimustaso mietityttää ministeriäkin.

Työministeri Lauri Ihalainen
Mä oon itse sitä mieltä, että pitääköhän meillä näin tiukat nää kielivaatimukset kaikissa ammateissa olla. Eikös ne vois olla vähän joustavampia ja kattoo sen työtehtävän mukaan.

[Tomi]

Työllistymistä helpottaisi tiukoista kielitaitovaatimuksista joustaminen.

"Kielitaitovaatimus on edelleen kova", sanoo maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hänen mukaansa vaatimustason pitäisi joustaa tehtävän mukaan.

Terveyskeskuslääkärin on tärkeämpää puhua suomea kuin esimerkiksi tarjoilijan.

Olen eri mieltä. Tarjoilijan pitää osata yhtä lailla suomea, koska Suomessa on edelleen runsaasti ihmisiä, joille ei koulussa juurikaan opetettu edes englantia, joten ainoa kielitaito voi olla suomi. Mites käy, kun englantia taitamaton suomalainen isäntä/emäntä ei saa suomen kielellä palvelua Suomessa? Meneekö hän kyseiseen ravintolaan ensi viikolla uudestaan?

Riippuu siitä, haluaako hän kysyä ruokalistasta mitään. Jos asiakkaalle riittää pelkkä listalta osoittaminen ja tilaaminen + laskun pyytäminen, ei siinä paljoa kielitaitoa tarvita. Muutama sana riittää.

[Golimar]

Kun näiden nykyisten ministerien toilailuja katsoo niin tulee mieleen että pitäisikö ministereille olla joku minimi ÄO vaatimus ja sama tietysti pätee kansanedustajiin eikä psykologista testeistäkään varmaan haittaa olisi jotteivat kaiken maailman narsistiset psykopaatit ja muut kahjut pääsisi Suomen asioita sotkemaan.

[n.n.]

Riippuu siitä, haluaako hän kysyä ruokalistasta mitään. Jos asiakkaalle riittää pelkkä listalta osoittaminen ja tilaaminen + laskun pyytäminen, ei siinä paljoa kielitaitoa tarvita. Muutama sana riittää.

Jos jätetään ravintola-asioinnista pois palvelun konsepti, niin mikä ettei. Tosin pienellä optimoinnilla tuosta kuviosta tarjoilijan saisi poistettua kokonaan; ei muuta kuin annoksen numero lapulle, lappu kokille ja annoksen nouto tiskiltä.

[ihminen]

Suomeen muuttavien miesten ja naisten työllistymisessä on selviä eroja.

Ensimmäisen Suomen-vuotensa aikana naisista työllistyy ani harva, mutta työllistyminen paranee vuosien saatossa noin neljällä prosenttiyksiköllä vuodessa.

Maahanmuuttavien miesten työllistyminen ei ajan mittaan juuri muuksi muutu, kertoo tuore tutkimus maahanmuuttajien työllistymisestä.

– Toinen yllättävä löytö koskien maahanmuuttajien työllistymistä on se, että 37 ikävuoden jälkeen työllistymisen todennäköisyys alkaa laskea, kertoo tutkimusjohtaja Markus Lahtinen Pellervon taloustutkimuksesta.

Työministeri hämmästyi iän vaikutuksia koskevaa tietoa.

– Hätkähdyttävä on tieto, että 37 ikävuoden jälkeen alkaa maahanmuuttajan työllistymisen todennäköisyys laskea. Se on tosi huono asia ja siihen meidän pitää nyt puuttua, sanoo työministeri Lauri Ihalainen.

Maahanmuuttajien tuen tarve on tunnistettu.

– Viime syksyn lisätalousarviossa osoitettiin viisi miljoonaa euroa lisärahaa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen ja ammattikoulutuksen yhdistämiseen, muistuttaa ministeri.

Tiedot ovat laajasta maahanmuuttajien työllistymistä selvittävästä tutkimuksesta, jonka teki Pellervon taloustutkimus ja Ramboll Management Consulting. Tutkimuksessa käytettiin paitsi rekisteri- myös haastatteluaineistoja.

Alku sujuu
60 prosenttia maahanmuuttajista ilmoittautuu TE-toimistoissa. Ilmoittautumisen ja käytännön toimien kuten erilaisten kurssien väliin jää edelleen yli kolme kuukautta.

Aika on pitkä, vaikka sitä on saatu lyhennettyä.

– Alun kielikurssien jälkeen monen työtä etsivän maahanmuuttajan polku katkeaa. Hän ei pääse työelämään valmistaviin toimenpiteisiin kuten työharjoitteluun tai tuettuun työhön, sanoo Lahtinen.

Tutkimuksen mukaan työharjoitteluun päässeet maahanmuuttajat työllistyvät vapaille markkinoille aivan yhtä todennäköisesti kuin kantaväestökin.

Kovat kielivaatimukset
Ministeri Lauri Ihalainen pohtii maahanmuuttajien työllistymisen esteitä.

– Olen sitä mieltä, että pitääköhän kaikissa ammateissa olla meillä näin korkeat kielivaatimukset, kyselee ministeri.

Hän pohtii edelleen, ettei kaikissa ammateissa korkeista kielivaatimuksista pidä luopua, mutta joissakin ammateissa voitaisiin ehkä vähän joustaa.

Ministerin kanssa samoilla linjoilla on aikoinaan Afganistanista Suomeen muuttanut Hamed Shafae.

– Kieli paranee työpaikalla, kun sitä käyttää joka päivä. Jokainen työpäivä on kuin kieliharjoitus. Siksi on tärkeää antaa maahanmuuttajalle se harjoittelupaikka, sanoo Shafae.

Hän on töissä Helsingin kaupungin Virka Infossa, jossa hän töikseen neuvoo uusia maahanmuuttajia.

– Kaikenlaisia kysymyksiä tulee, ja me neuvomme, mihin ottaa yhteyttä missäkin asiassa. Hyvin paljon kysytään erilaisista lupa-asioista, kertoo Shafae, joka tekee puhelinneuvontaa muunmuassa persiaksi.

Vaikka Suomessa ollaan vaativia kielitaidon suhteen, ei viranomaisilla ole tarkkaa tietoa maahanmuuttajien kieli- tai ammattitaidoista. 

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/maahanmuuttajien-tyollistymiskuviot-yllattivat-tutkijat/2798776

[2nd_generation_refugee]

"– Olen sitä mieltä, että pitääköhän kaikissa ammateissa olla meillä näin korkeat kielivaatimukset, kyselee ministeri."
Hyvä Ihalainen, pakkoruotsi pois virkavaatimuksista. Helppoa.

[Roope]

"– Olen sitä mieltä, että pitääköhän kaikissa ammateissa olla meillä näin korkeat kielivaatimukset, kyselee ministeri."
Hyvä Ihalainen, pakkoruotsi pois virkavaatimuksista. Helppoa.

Ministeri Ihalainen viittaa luultavasti myös tähän. Ajatuksena on ollut poistaa toisen kotimaisen osaaminen maahanmuuttajien virkavaatimuksista. Tähän asti asiassa on edetty myönnetyillä erivapauksilla.

[Roope]

"Kielitaitovaatimus on edelleen kova", sanoo maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hänen mukaansa vaatimustason pitäisi joustaa tehtävän mukaan.

Kielitaito on monimutkainen asia. Aika monilla suomea niin sanotusti äidinkielenään puhuvilla on vaikeuksia ilmaista itseään esimerkiksi kirjakielellä. Seiskaluokan äidinkielenkirjassa sanotaan niinkin, että "kirjakieli on jokaisen ensimmäinen vieras kieli". Kirjassa korostetaan, että kirjakielen taitoa tarvitaan miltei jokaisessa työssä.

Toisaalta joku suomea toisena kielenä puhuva saattaa ilmaista itseään aivan ymmärrettävästi, mutta paljastaa toiskielisyytensä tekemällä jonkin sellaisen virheen, jota äidinkielinen ei tekisi. Viestin perillemenon kannalta virhe saattaa olla aivan mitätön, mutta puhuja leimautuu sen takia kielipuoleksi.

Kielitaito ei ole pelkästään yksityinen asia, sillä sen kautta säädellään koulutusta ja työmarkkinoita. Suomessa kaivataan kipeästi asennemuutosta. Kun ajattelua muutetaan niin, että yksikielisyyden normi menettää valta-asemansa ja Suomen kielikartta nähdään moniväriseksi, on helpompaa päästä eroon siitä vastakkainasettelusta, että on kieltä oikein tai väärin puhuvia ihmisiä. Se auttaisi näkemään, että kielitaitoja on monenlaisia. Tällöin jäykkä vaatimus tietynlaisesta kielitaidosta ei hidastaisi ihmisten työllistymistä.

Olli Löytty: Monikielisyys on normaalitila 19.9.2014

Ajattelun muuttaminen ei muuta osaamista. Se työtehtävään tarvittava tai muiden työnhakijoiden veroinen kielitaito joko on tai sitä ei ole. Voidaan tietenkin joistain poliittisesti korrekteista syistä teeskennellä, että kielitaidolla ei oikeastaan olekaan nykymaailmassa niin väliä, mutta tällöin huijaamme itseämme ja teemme samalla maahanmuuttajille karhunpalveluksen.