2015-05-15 Yle: Maahanmuuttajat asettuvat vuokrataloalueille Oulussa

[koli]

Maahanmuuttajat asettuvat vuokrataloalueille

Maahanmuuttajia asuu paljon vuokrataloalueilla ja etenkin opiskelija-asuntoalueilla. Esimerkiksi Oulussa on vieraskielisen väestön osuus kahdenkymmenen viime vuoden aikana kymmenkertaistunut.

Vain muutamien vuosien sisällä vieraita kieliä äidinkielenään puhuvien osuus oululaisista on noussut yhteensä noin kolmeen prosenttiin.

Erityisen vahvoja mamu-alueita ei Ouluun ole vielä kehittynyt. Esimerkiksi Turun Varissuolla jopa 40 prosenttia asukkaista on jo vieraskielisiä.

– Kehitys on kulkenut jonkin verran muitten suurten kaupunkien perässä. On kuitenkin odotettavissa, että kymmenessä vuodessa maahanmuuttajien osuus jälleen kaksinkertaistuu tai yli kaksinkertaistuu Oulussa, Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Antti Määttä arvioi.

Oulu pyrkii sosiaalisesti monipuolisiin kaupunginosiin

Oulun tavoitteena on tasapainottaa asuinalueita siten, että erilaiset väestöryhmät sekoittuisivat sosiaalisesti. Käytännössä vuokrataloyhtiöt sijoittuvat kuitenkin verraten harvoille asuinalueille, mikä vaikeuttaa tavoitteesen pääsyä.

Maahanmuuttajat ovat usein kantaväestöä matalapalkkaisempia, tekevät pätkätöitä tai ovat työttöminä. He asettuvat myös näistä syistä sellaisille asuinalueille, joilla on paljon edullisia vuokra-asuntoja ja edes kohtuulliset bussiyhteydet.

Hyväosaisten alueet sijoittuvat muun muassa Oulujoen varteen ja uusille pientaloalueille, joilla painottuvat aktiivisesti työelämässä olevat lapsiperheet. Oulun kaupunginosista puolessa maahanmuuttajien osuus väestöstä jää noin yhteen prosenttiin.
Maahanmuuttajat keskittyvät Oulussa tietyille asuinalueille

Ouluun muutetaan työn, koulutuksen, perheen tai turvallisuuden vuoksi. Maahanmuuttajien osuus ei ole erityisen suuri missään Oulun kaupunginosassa. Heidän osuutensa väestöstä on koholla lähinnä paljon vuokrataloja käsittävillä alueilla.

– Muunkielisten väestö keskittyy voimakkaimmin Oulun opiskelija-asuntoalueille. Maksimi on Linnanmaalla, noin 17 prosenttia, Antti Määttä selvittää.

Linnanmaan jälkeen korkeimmat ulkomaalaisten osuudet asukkaista ovat Raksilassa (ml. Välkkylä) 14 prosenttia, samoin Toppilassa 14 prosenttia. Kaijonharjussa ulkomaalaisia on lähes 13 prosenttia asukkaista.

Maahanmuuttajat eivät leimaa Oulun asuinalueita. Esimerkiksi Kaukovainiolla on monien oululaisten mielestä keskimääräistä heikompi maine, mutta siellä maahanmuuttajien osuus asukkaista väestöstä on vain viitisen prosenttia.

http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajat_asettuvat_vuokrataloalueille/7996485

[Shemeikka]

Maahanmuuttajat eivät leimaa Oulun asuinalueita. Esimerkiksi Kaukovainiolla on monien oululaisten mielestä keskimääräistä heikompi maine, mutta siellä maahanmuuttajien osuus asukkaista väestöstä on vain viitisen prosenttia.

Kaukovainiolla on huono maineensa ollut varmaan rakentamisestaan lähtien, 1970-luvulta. Kuulemani mukaan siellä edelleen soitellaan musiikkia yöllä ja juopot päivystävät ostarilla, mutta Kaketsu on joko rauhoittunut alkuajoista tai Rajakylä ynnä Meri-Toppila ovat menneet huonossa maineessa edelle. Rajukylä ja Veri-Toppila tunnetaan Oulun mamukeskittyminä ja niillä on vähintäänkin rauhaton maine. Molemmissa on rauhallisemmat, suomalaisten asuttamat (usein osake)talonsa ja katunsa, mutta vuokratalot ovat mamujen miehittämiä. Ainakin Rajakylässä on tapana uudelleen asuttaa häiriöistä valittavat suomalaiset taloihin, joissa on vain suomalaisia.

[-PPT-]

Vastahan Ouluun liitettiin 5 naapurikuntaa. Kyllä niissä tilaa luulisi riittävän.

[Topi Junkkari]

Kaukovainiolla on huono maineensa ollut varmaan rakentamisestaan lähtien, 1970-luvulta.

Tarkoitat 1960-luvun lopulta? Mistäköhän se huono maine heti on tarttunut? Ainakin täällä Helsingissä pahamaineiset lähiöt ovat muuttuneet pahamaineisiksi vasta myöhemmin – Jakomäki ja Kontulakin ovat alun perin olleet tavallisia lapsiperheiden alueita. Kaketsun maineesta olen lukenut Ari Paulowin kirjoista.

Tunnen Oulua hyvin heikosti, mutta ensimmäisenä tuosta uutisesta pisti silmään Raksilan korkea ulkomaalaisprosentti. Sehän on ihan ydinkeskustan kupeessa oleva alue. Sitten ymmärsin tarkenteen "sisältää Välkkylän" eli opiskelija-asuntoalueen. Mainituista paikoista olen tietääkseni käynyt vain Raksilassa.

Ihan hyvin siellä Oulussa ovat asiat, jos suurimmat ulkomaalaisprosentit ovat yliopistoon liittyvissä paikoissa.

[Peltipaita]

Ainakin Rajakylässä on tapana uudelleen asuttaa häiriöistä valittavat suomalaiset taloihin, joissa on vain suomalaisia.

Näinhän se taitaa mennä. Häirikköjen ei tarvitse lähteä, häirityt väistää.

[Shemeikka]

Tarkoitat 1960-luvun lopulta? Mistäköhän se huono maine heti on tarttunut?

Saattoi se olla svengaavan 60-luvun loppukin, oma muistini alkaa vasta 70-luvulta. Maine kuulemani/luulemani mukaan tuli siitä, että Kaukovainiolle alunperinkin rakennettiin vuokrataloja osakkeitten seuraksi. Kultatiellä oli sosiaalitapausten oma vuokratalo ja "normaaleihin" vuokrakämppiin tuli maaseudulta työtä tekeviä nuoria, joista osalla meni palkkapäivänä viinan kanssa överiksi. Oulu oli siihen aikaan sen verran paljon pienempi että uuden lähiön oli helppo saada huono maine vanhemmissa kaupunginosissa asuvien mielessä. Lestadiolaisessa Kepumaassa leimautuu syntiseksi ihan huomaamattaan.

[Chew Bacca]

Tampereen Herwoodillakin oli huono maine heti rakennusvaiheesta alkaen. Kyllä kansa tietää minkälaisia uudet lähiöt ovat, kun juurettomia pölähtää tuhatmäärin paikalle samaan aikaan ja eka sukupolvi kasvaa teini-ikään.

[-PPT-]

Käsittääkseni Vuosaari oli varsin mukava paikka ennen metroa ja massiivista sosiaalista rakentamista; se oli vähän kuin unohdettu paikka joka sai uinua omassa rauhassaan.

Sen sijaan kyllä nuo Kontula, Kannelmäki ja naapurien puolella Havukoski ja Suvela ovat aina olleet paskapaikkojen maineessa jo paljon ennen mamuinvaasiota.

[Blanc73]

On kuitenkin odotettavissa, että kymmenessä vuodessa maahanmuuttajien osuus jälleen kaksinkertaistuu tai yli kaksinkertaistuu Oulussa,

Tämä ei tarkoita intialaisia koodareita, eikä puolalaisia raksasuhareita, vaan afrikkalaisia kulueriä ja siipiveikkoja  Rikkaus tulee kalliiksi.

Oulun tavoitteena on tasapainottaa asuinalueita siten, että erilaiset väestöryhmät sekoittuisivat sosiaalisesti

Tämä on koettu. Valitettavasti.

Köyhä Oulu on paljon rikkaampi. Not.

[Eino P. Keravalta]

Oulun tavoitteena on tasapainottaa asuinalueita siten, että erilaiset väestöryhmät sekoittuisivat sosiaalisesti

Sosiaalista sekoittumista ei ole olemassa.

Sosiaalista sekoittumista ei ole se, että joukko erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä viskataan samalla kadulle asumaan. Eivät he siitä sekoitu.

Ihmisillä on luontainen ja terve, evoluution meihin rakentama pyrkimys hakeutua samanhenkisten seuraan. Jos kulttuuri, eli arvomaailma poikkeaa kovin paljon, ihmiset alkavat karttaa toisiaan, mikä on tietysti ymmärrettävää: jos toimintatavat, keinot, tavoitteet, merkitykset, moraali, viestintä ja suhde muuhun maailmaan on kovin erilainen, mahdollisuus mielekkääseen yhteistoimintaan vähenee tai katoaa kokonaan - ei kukaan valitse kaverikseenkaan sellaista, joka on koko ajan toista mieltä ja joka on kiinnostunut täysin muista asioista.

Se, mitä kutsutaan sosiaaliseksi sekoittamiseksi on vain konfliktien hakemista, rasismin kasvattamista ja sosiaalisen pahoinvoinnin luomista. Nyt joku voi sanoa, että sen 'vastakohta', ghettoutuminen, on vielä pahempi ongelma. Minusta ongelma on vain sopimattomassa maahanmuutossa, ei missään muussa. Niin ghettoutumisen kuin sosiaalisen sekoittamisen ongelmilta vältytään, kun maahan otetaan vain sellaisia ihmisiä, joiden kulttuuri ja arvomaailma on eurooppalainen tai helposti sovitettavissa siihen.

[guest8096]

Kaukovainiolla on huono maineensa ollut varmaan rakentamisestaan lähtien, 1970-luvulta.

Kaketsu on ihan hieno paikka. Huono maine saattaa todellakin olla peräisin 1970-luvulta, ja se säilyy huhupuheissa, vaikka tilanne on monelta osin rauhoittunut. Kerroin taloyhtiön kokouksessa, että huumepoliisin mukaan täällä ei nykyään ole niin paljon ongelmia kuin ennen, ja asukkaat vakuuttelivat nöyrinä, ettei heillä ole ollut ongelmia huumepoliisin kanssa. Joissakin kaupungin vuokrataloissa tietenkin on omat häirikkönsä, mutta missäpä ei olisi.

Ostoskeskuksessa oli ennen Holovi-pubi, joka oli melkoinen rikollisten ja mustalaisten pesä, mutta nyt se on suljettu. Koko ostoskeskus puretaan ja uudistetaan, samoin muita kohteita alueella. http://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/kaukovainio
Oulun kaupunki ehti onneksi ennen talousromahdusta osoittaa rahat tuohon. Muille kaupunginosille ei sitten enää taida riittääkään. Muutenkin voi olla iloinen, ettei Oulua vielä ole hukutettu maahanmuuttoon samalla tavalla kuin Etelän-Suomen isot kaupungit.

[MW]

Sosiaalinen sekoittaminen, tosiaan. Ja tähän on valtuus kellä, jumalasta seuraavalla?