2014-08-28 YLE: Maahanmuuttajien suomen kielen kursseille tunkua

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajille suunnatuilla suomen kielen kursseilla on tunkua – Espoossa jopa puolen vuoden jonotusaika

Maahanmuuttajien määrä on kasvanut nopeammin kuin kielikurssien määrärahat. Pääkaupunkiseudulla suomen kielen kursseille on paljon tulijoita ja omaa paikkaa saa nykyään jonottaa kuukausia.

Maahanmuuttajille suunnattujen kielikurssien määrärahat ovat kasvaneet maltillisesti viime vuosina. Samaan aikaan maahanmuuttajien määrä on kuitenkin lisääntynyt. Suuri kysyntä paikallisen kielen opetuksesta on ruuhkauttanut suomen kielen kursseja.

– Kysyntää on valtavasti, mutta emme yksinkertaisesti rahasyistä pysty järjestämään niin paljon kursseja. Monestikin saattaa kestää kohtuuttoman kauan, että pääsee opiskelemaan paikallista kieltä, sanoo Uudenmaan ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Husein Muhammed.

Esimerkiksi Espoossa järjestetään vuosittain noin 50-70 maahanmuuttajille suunnattua suomen kielen kurssia. Yhdelle kurssille mahtuu noin 20 opiskelijaa ja keskimääräinen jonotusaika on tällä hetkellä noin puoli vuotta.

– Jonotusaika alkaa siitä, kun maahanmuuttaja käy kielitestissä ja päättyy siihen, kun hän aloittaa kurssin. Joidenkin kohdalla kurssille lähteminen kuitenkin venyy muista syistä, mikä hieman saattaa vääristää tätä jonotustilastoa. 

Espoon jonot eivät ole kovin paljon pidemmät kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Myös Helsingissä ja Vantaalla maahanmuuttajat jonottavat suomen kielen opetukseen yli neljä kuukautta.

Uudellamaalla kielikurssien budjetti on reilut 20 miljoonaa euroa, josta Espoon osuus on noin viidennes eli reilut neljä miljoonaa.

Ilman kielitaitoa on vaikea työllistyä

Ilman suomen kielen taitoa on tänä päivänä vaikea työllistyä, sillä lähes alalla kuin alalla vaaditaan jonkinasteista kielenhallintaa.

– Jos ei osaa lainkaan suomen kieltä, mahdollisuudet työllistyä nykyisessä työllisyystilanteessa ovat todella heikot. Ylipäätään päästäkseen täysivaltaiseksi työyhteisön jäseneksi ja viihtyäkseen töissä, on ymmärrettävä jotenkin, mitä ympärillä puhutaan.

Useimmiten aloilla, joilla olisi työtä tarjolla, vaaditaan myös kotimaisen kielen osaamista.

– Tällä hetkellä meillä on suurin työvoimapula sosiaali- ja terveysalalla, mutta kun ollaan vanhusten ja sairaiden kanssa tekemisissä, asiakaskunnalta ei voi odottaa, että he käyttäisivät englantia.

Kaikki kursseille päässeet eivät kuitenkaan suorita sitä loppuun. Esimerkiksi  Espoossa kurssinsa keskeytti viime vuonna 390 opiskelijaa. Keskeytyksen syitä voi olla esimerkiksi työllistyminen, sairastuminen tai vanhempainvapaa.

YLE

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksiin jonotetaan Savonlinnassakin

Koulutukseen pääsee kuitenkin huomattavasti nopeammin kuin suurissa kaupungeissa.

Savonlinnassa juuri maahan muuttanut voi  joutua odottamaan kotoutumiskoulutukseen pääsyä  pahimmassa tapauksessa kolme kuukautta, kertoo maahanmuuttajien suomen kielen opettaja Tarja Lumme Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistosta SAMIsta.

– Tämä johtuu siitä, että maahan tulija saattaa saapua Suomeen sellaisena ajankohtana, että kurssi on jo ehtinyt käynnistyä.

SAMI:n maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksissa on neljä tasoryhmää, joista jokainen alkaa kaksi kertaa vuodessa. Kotoutumiskoulutusta odotellessaan moni hakeutuu myös kansanopistojen järjestämiin maahanmuuttajakoulutuksiin.

– Ylemmille kurssitasoille jonotusaika ei ole niin pitkä. Koska työllistyminen on vaikeaa, moni hakeutuu ylemmille kursseille kehittämään kielitaitoaan,  sanoo Lumme.

SAMIn maahanmuuttajakoulutuksiin osallistujista kaksi kolmasosaa on venäläisiä. Loput tulevat muista Euroopan maista, pakolaistaustaisia opiskelijoita on esimerkiksi Sri Lankasta ja Burmasta.

YLE

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajalinjat vetävät nyt hyvin

Sekä Ruokolahden Jaakkiman kristillisessä opistossa että Joutsenon opistossa maahanmuuttajalinjat ovat suositumpia kuin koskaan aiemmin. Reilu enemmistö maahanmuuttajalinjojen opiskelijoista on venäläisiä. Jaakkimassa maahanmuuttajille on tarjolla kolme eri linjaa – ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus, kotoutumiskoulutus ja suomen kielen alkeisopinnot.

– Kaikkia näitä on Jaakkiman opistolla voinut opiskella aiemminkin, mutta uutta on se, että käynnistämme kaikki kolme linjaa yhtä aikaa, sanoo Jaakkiman kristillisen opiston rehtori Helena Markkanen.

Kaiken kaikkiaan Jaakkiman opiston maahanmuuttajakoulutuksiin on ilmoittautunut noin 50 opiskelijaa, kun aiempina vuosina opiskelijoita on ollut alle 40. Joutsenon opistossa maahanmuuttajalinjan hakijamäärä on peräti tuplaantunut. Sisään hyväksyttiin 20 opiskelijaa, mutta toinen mokoma odottaa vielä tietoa siitä, käynnistetäänkö toinenkin ryhmä.
...

Loput: Imatralainen

[Mehud]

Kaikkien vastikkeettomien tukien hakeminen on helpompaa kielitaidottomana, kun tädit täyttävät puolesta kaikki vaatimukset täysin oikein. Toisaalta, voihan sitä taas heittäytyä kielitaidottomaksi kun tulee uusia tukimuotoja.

[Maija Poppanen]

Esimerkiksi Espoossa järjestetään vuosittain noin 50-70 maahanmuuttajille suunnattua suomen kielen kurssia. Yhdelle kurssille mahtuu noin 20 opiskelijaa ja keskimääräinen jonotusaika on tällä hetkellä noin puoli vuotta.

– Jonotusaika alkaa siitä, kun maahanmuuttaja käy kielitestissä ja päättyy siihen, kun hän aloittaa kurssin. Joidenkin kohdalla kurssille lähteminen kuitenkin venyy muista syistä, mikä hieman saattaa vääristää tätä jonotustilastoa. 

Espoon jonot eivät ole kovin paljon pidemmät kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Myös Helsingissä ja Vantaalla maahanmuuttajat jonottavat suomen kielen opetukseen yli neljä kuukautta.

Uudellamaalla kielikurssien budjetti on reilut 20 miljoonaa euroa, josta Espoon osuus on noin viidennes eli reilut neljä miljoonaa.

Ilman kielitaitoa on vaikea työllistyä

Ilman suomen kielen taitoa on tänä päivänä vaikea työllistyä, sillä lähes alalla kuin alalla vaaditaan jonkinasteista kielenhallintaa.

– Jos ei osaa lainkaan suomen kieltä, mahdollisuudet työllistyä nykyisessä työllisyystilanteessa ovat todella heikot. Ylipäätään päästäkseen täysivaltaiseksi työyhteisön jäseneksi ja viihtyäkseen töissä, on ymmärrettävä jotenkin, mitä ympärillä puhutaan.

Useimmiten aloilla, joilla olisi työtä tarjolla, vaaditaan myös kotimaisen kielen osaamista.

– Tällä hetkellä meillä on suurin työvoimapula sosiaali- ja terveysalalla, mutta kun ollaan vanhusten ja sairaiden kanssa tekemisissä, asiakaskunnalta ei voi odottaa, että he käyttäisivät englantia.

Kaikki kursseille päässeet eivät kuitenkaan suorita sitä loppuun. Esimerkiksi  Espoossa kurssinsa keskeytti viime vuonna 390 opiskelijaa. Keskeytyksen syitä voi olla esimerkiksi työllistyminen, sairastuminen tai vanhempainvapaa.

YLE
[/quote]


Laskinko nyt oikein: Espoossa järjestetään vuosittain kielikoulutusta 1000-1400:lle maahanmuuttajalle. Hirveät paineet ja jonot, koska työllistyminen on tosi vaikeaa ilman kielitaitoa.  Siitä huolimatta joka kolmas tai joka neljäs, eli 390 henkeä keskeyttää, koska mm. työllistyy, sairastuu tai vanhempainvapailee.

Kuinkakohan moni noista oikeasti työllistyy, ja tuleekohan mitään sanktioita, jos muuten vain keskeyttää?

Kuinkakohan moni noista maahanmuuttajista omaa valmiudet toimia esiinnostetulla sosiaali- ja terveysalalla kurssin jälkeen?

[Roope]

Kuinkakohan moni noista oikeasti työllistyy, ja tuleekohan mitään sanktioita, jos muuten vain keskeyttää?

Sanktiot olisivat oppimisilmapiirin pilaavaa painostamista, kun meillä Suomessa kotouttaminen perustuu omaan haluun ja movivaatioon. Lainasin tänne joskus opinnäytetyötä, jonka mukaan osa maahanmuuttajista palaa aina uudestaan samalle alkeiskurssille, koska eivät tarvitse eivätkä siis käytä suomen kieltä omassa elämässään. Kansalaisuudenkin saa nykylain mukaan ilman kielitaitoa.

[Maija Poppanen]

Kuinkakohan moni noista oikeasti työllistyy, ja tuleekohan mitään sanktioita, jos muuten vain keskeyttää?

Sanktiot olisivat oppimisilmapiirin pilaavaa painostamista, kun meillä Suomessa kotouttaminen perustuu omaan haluun ja movivaatioon. Lainasin tänne joskus opinnäytetyötä, jonka mukaan osa maahanmuuttajista palaa aina uudestaan samalle alkeiskurssille, koska eivät tarvitse eivätkä siis käytä suomen kieltä omassa elämässään. Kansalaisuudenkin saa nykylain mukaan ilman kielitaitoa.

Jotain tollaista pelkäsinkin. Karenssit kuuluvat ihan muille...

[Marius]

Mitä on maahanmuuttajien suomen kieli?
Tunkeutuvatko suomalaiset maahanmuuttajien suomenkielen kursseille?

[yks vaan]

Ongelmana on aina vaan opiskelija-aineksen heterogeenisuus. Tulokset on odotetun kaltaisia.

Kun haluttomalle opetetaan hänelle turhaa asiaa, menee hukkaan koko touhu ja oppimishaluiset kärsii.

[MW]

Ongelmana on aina vaan opiskelija-aineksen heterogeenisuus. Tulokset on odotetun kaltaisia.

Kun haluttomalle opetetaan hänelle turhaa asiaa, menee hukkaan koko touhu ja oppimishaluiset kärsii.

Konsultti tienaa.

Siitähän tässä sirkuksessa on kysymys.

[Nanfung]

Pääkaupunkiseudulla suomen kielen kursseille on paljon tulijoita ja omaa paikkaa saa nykyään jonottaa kuukausia.

Onko ruotsin kielen kursseille hakevilla sama tilanne?