2014-08-29 HU: Mamujen suuri määrä aiheuttaa ongelmia helsinkiläiskoulussa

[Risto A.]

Tuossa luokassa ja tuossa tilanteessa olevat opettajat ja avustajat on sen todellisen rikkauden äärellä. Tämä täytyy ymmärtää konkreettisesti (mikä hommassa tietenkin tapahtuu), että kun Stubb tai muut sanoo monikulttuurisuuden olevan rikkaus, se on tätä. Stubb ja muut ei tiedä tästä mitään, vaan ennakkoluuloisesti luulevat sen rikkauden olevan jotain muuta. Kysyttäessä mitä muuta se voisi olla, nämä ei vastaa, koska eivät ole kertaakaan jäsentäneet tai hahmotelleet asiaa konkreettisessa todellisuudessa. Jos näiden aivot läpivalaistaisiin ja saataisiin ongittua se käsitys tai haave, mitä "monikulttuurisuus on rikkaus" pitää sisällään käytännöstä näiden aivoissa, näkisimme pastellinsävyissä kiltisti käyttäytyviä ja suomea sujuvasti puhuvia irakilaisia, somaleja yms. jotka toimii täsmälleen kuin suomalaiset lapset. Tarkemmin, kuin hymypatsaan jokainen kerta nappaava suomalainen kympin oppilas.

Niin tai näin. Tämä koko valtava ihmiskoe paljastaa todella mielenkiintoisia asioita meistä suomalaisista. Kuinka ohut, minimalistinen, käytännössä katsoen täysin olematon hahmotuskyky realiteeteista voi niin suurella osalla suomalaisista olla, ettei heitä pitäisi periaatteessa edes kutsua ihmisiksi. Ollen joitain puoli-ihmisiä, puolituisia. Nämä osaa kävellä, puhua, matkia normaalia ihmisen käyttäytymistä, mutta realiteettien hahmotuskyvyn totaalinen puute paljastaa nämä joksikin muuksi roduksi kuin normaali ihminen.

Ehkä teoria reptiliaaneista pitääkin paikkaansa ja tämä havainto paljastaa sellaisen entiteetin. Kysymys, mitä jokin tarkoittaa käytännön todellisuudessa ja kun vastaus lyö tyhjää - AHAA - reptiili! [/sarkastinen foliohattu, mikä voi ihan hyvin pitää paikkaansa, on tämä niin pohjattoman mielipuolista kaikki muutenkin]

Edit.

Pitäisi tehdä kaikille poliitikoille ja byrokraateille siis eräänlainen Blade Runner - Voight-Kampff testi. Sarja yksinkertaisia kysymyksiä, mitä tietyt käsitteet ja tilanteet tarkoittavat käytännön todellisuudessa. Tämä, boys & girls, olisi todella mielenkiintoinen juttu.

[Kaarin M]

Ompas outoa että kymmenessä vuodessa eivät vanhemmat, jotka työskentelevät lääkäreinä, insinööreinä ja rakettitieteilijöinä, ole oppineet suomen kieltä. Taitaa olla rasistien huokutuslintu tuo Katri!

Miten niin ei osata ottaa käskyjä naiselta vastaan eikä käyttäytyä? Nämähän ovat lähtöisin paremmasta ja sivistyneestä kulttuurista, miten voi noin rasistinen opettaja olla peruskoulun palkkalistoilla?

Helsingin kaupungin asunto-ohjelmassa on muuten taakanjako, jokaiselle alueelle on saatava maahanmuuttajia. Esim. meillä ei ole tarpeeksi isoja asuntoja kun kanta on vanhaa, niinpä niitä tehtiin yhdistelemällä pienimpiä asuntoja vaikka nimenomaan pienistä asunnoista on huutava pula pääkaupunkiseudulla. Somalien määrä kasvoi silmissä...

[nollatoleranssi]

MV-Lehti on yksin saamassa mediassa aikaan sen, minkä Jussi Halla-aho yksin sai aikaan maahanmuuttorealismissa.

Suurin saavutus MV-lehdelle oli saada sosiaalinen media haltuun.

[nollatoleranssi]

Uutinen ei olisi itsessään merkittävä, jos puhuttaisiin muutamista oppilaista. Mutta kun kyse ei taida olla niistä "yksittäistapauksista", vaan suuremmasta massasta (halutaan rajoittaa mamuoppilaiden määrää). Onhan siellä joukossa aina parempiakin oppilaita ja sellaisia, joilla ei ole niitä ongelmia niinkään paljoa. Mutta ovatko nuo oppilaat vain pieni vähemmistö kaikkien maahanmuuttajien joukossa?

Pitää olla myös melko iso kynnys puhua tälläisestä ongelmasta, joka yritetään kieltää koko omassa työyhteisössä. Pahimmillaan saattaa joutua muiden silmätikuksi ja ulos savustetuksi omasta työpaikastaan, jos uskaltaa asioista edes julkisesti mainita.

[chacha2]

Yle on tehnyt toisenkin artikkelin aiheesta:

Kotimaa 2.12.2015 klo 8:53 | päivitetty 2.12.2015 klo 10:29
Maahanmuuttajien lapset keskittyvät harvoihin kouluihin – katso koulusi tilanne

Suomessa on kymmenkunta koulua, joiden oppilaista yli puolet on vieraskielisiä. Etenkin Turussa monikulttuuriset koulut sijoittuvat alueille, joiden asukkailla on keskivertoa enemmän työttömyyttä ja alhainen koulutustaso. Listasimme kaikki Suomen koulut vieraskielisten oppilaiden määrän mukaan.

Vieraskieliset lapset keskittyvät Suomessa vielä harvoihin kouluihin. Kun peruskouluja on yhteensä noin 2500, niistä vain 270:ssä on vieraskielisiä oppilaita vähintään kymmenen prosenttia.

Toisaalta on jo kouluja, joiden oppilaista puolet tai sitäkin enemmän on vieraskielisiä. Yhteensä tällaisia kouluja on 12. Kolme näistä kouluista on kansainvälisiä englannin- tai ranskankielisiä kouluja. Yhden koulun suuren vieraskielisten osuuden selittää paikkakunnalla toimiva vastaanottokeskus.

Kymmenen kärjessä listalle kuuluu erityisesti Turun ja Helsingin kouluja. Kotikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien lasten koulut sijoittuvat molemmissa kaupungeissa tietyille suuralueille, siis lähekkäin toisiaan.

Helsingin ja Turun keskittymien lisäksi Jyväskylästä ja Lahdesta löytyy yksi koulu, jonka oppilaista suuri osa on vieraskielisiä.
Maahanmuuttajien lapset opiskelevat köyhimmillä alueilla

Silmiinpistävää on, että vieraskielisimmät koulut sijaitsevat usein yhteiskunnan huono-osaisimmilla alueilla. Samoilla kulmilla asuvat kaupunkien pienituloisimmat asukkaat kotikieleen katsomatta. Alueiden väestöstä on usein työttömänä keskivertoa suurempi osa ja heidän koulutuksensa on keskimääräistä vähäisempää.

– Segregaatio on alkanut, monikulttuurisuuteen erikoistunut kasvatustieteiden dosentti Mirja-Tytti Talib sanoo.

Talibin mukaan käynnissä on koulujen eriytyminen perheiden taustan mukaan. Maahanmuuttajaperheiden lapset käyvät koulua huomattavasti harvemmin varakkailla alueilla kuin pienituloisten asuttamilla alueilla.

Tilastojen mukaan lähes 90 prosentissa Suomen kouluja vieraskielisiä oppilaita ei ole yhtään tai on vain muutamia. Valtaosalla kouluista ei siten ole tähän saakka ollut juuri lainkaan kokemusta vieraskielisten lasten opettamisesta.

Yle tekee parhaillaan kyselyä opettajille, joiden kouluissa on paljon maahanmuuttajia. Kyselyssä kerätään opettajien kokemuksia koulun arjesta. Se toteutetaan yhdessä Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kanssa. Kyselyn pohjalta teemme juttuja koulujen keinoista edistää lasten Suomeen sopeutumista.

http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajien_lapset_keskittyvat_harvoihin_kouluihin__katso_koulusi_tilanne/8494270 oma alleviivaus

Suomessa jokaisella on ( ainakin toistaiseksi) oikeus valita asuinpaikkansa itse, joten tapahtuva segregaatio johtuu suurilta osin vieraskielisten ihmisten omista valinnoista, sillä vieraskieliset valitsevat aivan itse missäpäin Suomea asuvat (, turvapaikanhakijat lukuunottamatta).

[Uuno Nuivanen]

Luonnollinen johtopäätös olisi: varsinaisia mamuja ja niiden lapsia on jo nyt liikaa, ei enää yhtään lisää. Mutta kun ihmisoikeudet ja muu paska.

[RP]

Saisikohan tuon sivun datan jotenkin kätevästi kerättyä? Siinä näyttäisi olevan koko Suomen koulut, vieraskielisten osuus yhdistettynä postinumeroalueen pienituloistne, työttömien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrään:
http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajien_lapset_keskittyvat_harvoihin_kouluihin__katso_koulusi_tilanne/8494270

[chacha2]

JHan kirjoitus aiheesta, vuosimalli 2011, valitettavasti yhä etenevässä määrin ajankohtainen:

8.3.2011
Segregaatio on maahanmuuttopoliittinen ongelma

Opettaja-lehti julkaisi 25.2.2011 kyselyn, jonka mukaan lähes puolet opettajista rajaisi maahanmuuttajalasten osuuden koulun tai päiväkodin oppilaista 20-30 prosenttiin. Koska ajatus nousee silloin tällöin esille segregaatiokehityksestä kärsivissä kaupungeissa (kuten Helsingissä), on syytä nostaa esiin myös seikkoja, joiden vuoksi ehdotus on ongelmallinen ja jopa toteuttamiskelvoton.

Suomessa lapsella on oikeus päästä "lähikouluunsa" eli siihen kouluun, jonka oppilaaksiottoalueella hän asuu. Ns. toissijaisen oppilaaksioton perusteella vanhemmat voivat hakea lapselleen paikkaa myös muusta kuin lähikoulustaan. Lähikoulujärjestelmä perustuu siihen, että lapsen koulumatkan on oltava kohtuullinen ja turvallinen.

Maahanmuuttajalasten kasautuminen tiettyihin kouluihin johtuu siitä, että maahanmuuttajat kasautuvat tietyille asuinalueille. ("Maahanmuuttaja" rajataan tässä viittaamaan humanitaarisista syistä saapuneisiin sekä heidän perheenjäseniinsä, koska segregaatio-ongelma koskettaa ensisijaisesti heitä.) Maahanmuuttajaoppilaiden osuudelle asetettu katto siis käytännössä merkitsisi oppilaiden siirtämistä pois lähikouluistaan. ... ...
...


Ilmiö, jota tämä kirjoitus käsittelee, ei ole suomalainen erillisongelma, mikä olisi syytä pitää mielessä. Voidaan sanoa, että Suomi käy viivytystaistelua, joka on jo hävitty useimmissa Länsi-Euroopan maissa. Koulut ja asuinalueet ghettoutuvat siitä yksinkertaisesta syystä, että niin rikasta ja iloisesti värähtelevää kuin monikulttuurisuus juhlapuheissa onkin, merkittävä osa kantaväestöstä kokee sen heikentävän asuinympäristönsä ja lastensa koulun tasoa ja äänestää lompakollaan ja jaloillaan.

Koska omilla rahoillaan operoivia ihmisiä ei voida estää valitsemasta asuinpaikkaansa (ja siten lastensa koulua), ja koska segregaatiota ei taloudellisista ja tasa-arvoon liittyvistä syistä voida purkaa siirtelemällä ihmisiä pitkin kaupunkia, negatiivinen kehitys voidaan pysäyttää vain hajasijoittamalla verovaroin asutettavat maahanmuuttajat kautta maan ja rajoittamalla näiden oikeutta hakeutua suurimpien kaupunkien kunnallisiin asuntojonoihin, sekä toisaalta tiukentamalla radikaalisti oleskelulupakäytäntöä - rumasti sanoen - todennäköisten ghettoutujien osalta.

Toisin kuin varsinkin vihreiden taholta on väitetty, maahanmuuttajien hajasijoittaminen ei edellytä perustuslaillisen liikkumisvapauden rajoittamista. Minunkaan mallissani ketään ei estetä valitsemasta asuinpaikkaansa vapaasti - omilla rahoillaan. Mallini on kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että julkinen valta (eli yhteiskunta) tarjoaa julkisen vallan piikkiin asuvalle maahanmuuttajalle katon pään päälle sieltä, missä se on julkisen vallan kannalta järkevintä, ja jos tämä ei hätää ja vainoa paenneelle tulijalle kelpaa, hänen asumisensa lakkaa olemasta yhteiskunnan ongelma.

Mamukoulut ja -lähiöt eivät ole ensisijaisesti asunto- tai koulu- vaan maahanmuuttopoliittinen ongelma, eikä sitä voida ratkaista paikallisilla vaan kansallisilla toimenpiteillä - siis eduskunnassa. Nykyisen tien päässä ovat lähiöt, joiden kouluissa mamuoppilaiden osuus ei ole 20 tai 50 vaan 100 prosenttia. 

http://www.halla-aho.com/scripta/segregaatio_on_maahanmuuttopoliittinen_ongelma.html

[jandon]

http://yle.fi/uutiset/ylakoulu_tarvitsee_lisakasia_pietarsaaressa__opettajat_vasyneet_hairikointiin/8379867

Vuonna 2011 Pietarsaaren Etelänummen koulussa joka viides oppilas oli maahanmuuttaja. Tuskin tilanne on siitä parantunut. Tällä hetkellä 20000 asukkaan
Pietarsaaressa on 250 turvapaikanhakijaa ja 380 turvapaikan ja oleskeluluvan saanutta entistä turvapaikanhakijaa.

Lähetetty minun XT1072 laitteesta Tapatalkilla

[Al-Juzar]

Niin tai näin. Tämä koko valtava ihmiskoe paljastaa todella mielenkiintoisia asioita meistä suomalaisista. Kuinka ohut, minimalistinen, käytännössä katsoen täysin olematon hahmotuskyky realiteeteista voi niin suurella osalla suomalaisista olla, ettei heitä pitäisi periaatteessa edes kutsua ihmisiksi. Ollen joitain puoli-ihmisiä, puolituisia. Nämä osaa kävellä, puhua, matkia normaalia ihmisen käyttäytymistä, mutta realiteettien hahmotuskyvyn totaalinen puute paljastaa nämä joksikin muuksi roduksi kuin normaali ihminen.

Olet asian ytimessä. Maahanmuuttoasioista tuttujeni kanssa keskustelleena olen valitettavasti joutunut toteamaan, että vain pieni osa jopa yliopistotason opiskelijoista oikeasti ajattelee. Hekin ovat suurimmaksi osaksi vain syöviä ja paskovia massakulttuurin kuluttajia. Oppikirjoja ja monistenivaskoja opiskellaan syvällisistäkin asioista ulkoa, mutta harvalla näyttää olevan kykyä ja/tai aikaa hankkia ymmärrystä opiskelemistaan ilmiöistä. Ihmisistä valtaosan silmistä (myös muualla kuin Suomessa) huokuu konformistinen tyhjyys. Heidät on helppo manipuloida uskomaan melkein mitä tahansa, mikä vain sattuu olemaan sillä hetkellä poliittisesti korrektia (= valtaeliitin etujen mukaista). He ovat laumasieluja, jotka juoksevat vaikka jyrkäänteeltä alas muiden sopulien tavoin. Valtaosalla ihmisistä on pyrkimys olla hyviä ihmisiä. Valtamedia ja poliittinen establishmentti on saanut kaapattua hyvyyden määritelmän tärkeäksi osaksi sen, että hyväksyy Suomen raiskaamisen kolmannen maailman tulijoilla. Siksi jopa kansantaloustieteen professorit laukovat uskomattomia lapsellisuuksia lukutaidottomien, henkisesti pronssikaudella elävien turvapaikanhakijoiden siunauksellisuudesta tulevaisuuden teknotaloudessa. Perustelut on vain kaivettava jostain, vaikka sitten lietekaivosta, kun pitää olla hyvä ihminen. Toki valtaosa kansantaloudesta oikeasti ymmärtävistä ei suolla julkisuudessa tuollaista scheissea, mutta mokumedia tietysti tarttuu jokaiseen mahdollisuuteen saada auktoriteettia agendansa taakse. Näin luodaan kansalle harhaa käytännössä yhtä räikeästi kuin Stubb hallintarekisterilakia eduskunnassa perustellessaan.


Mitä otsikon aiheena olevaan uutiseen tulee, niin muistakseni Ylenkin monikulttuurisuusdoktriiniin on jo pitkän aikaa kuulunut se, että (varsinaiset) maahanmuuttajaoppilaat hinkuvat innosta päästä kouluun ja jyräävät motivaatiollaan laiskanpulskeat pottunokkaipanat. Mites tämä nyt selitetään?

[koli]

"On helpompaa, kun on paljon ulkomaalaisia"

Maahanmuuttajaperheiden lapset ovat keskittyneet Helsingissä itäisten kaupunginosien kouluihin. Samassa kaupungissa on kouluja, joissa ei ole juuri yhtään vieraskielistä lasta. Kaduilla ja kauppakeskuksissa tapaamamme itähelsinkiläiset koululaiset kertovat nauttivansa monikulttuurisesta kaveripiiristään.

Puolet luokkakavereista maahanmuuttajaperheistä

Himi Islam odottaa ystäväänsä Rastilan metroasemalla Itä-Helsingissä.

Islam on käynyt suomalaisen peruskoulun. Nyt hän opiskelee lukiossa, mutta sinne pääsy ei ollut aivan itsestään selvä asia.

"Heräsin yhdeksännellä luokalla. Olisin halunnut Ressuun tai johonkin englanninkieliseen lukioon, mutta huomasin, etten pääse. Ajattelin, että miksi en tajunnut aikaisemmin, että opiskelu olisi ollut tärkeää. Uusin kokeita ja nostin arvosanojani. Pääsin Vuosaaren lukioon.

Islam kertoo, että peruskoulussa yli puolet luokan oppilaista oli maahanmuuttajaperheistä.

"Ei se vaikuttanut mitenkään, että luokalla oli niin paljon maahanmuuttajaperheiden lapsia. Kaikki osasivat puhua suomea."

Islamin oma kotikieli on bengali.

Islamin ystävä saapuu. Tytöt ottavat toisiaan kädestä kiinni.

Joka perheessä omat säännöt

Aalia Jeilani opiskelee ammattikoulussa. Hänen äitinsä on suomalainen, mutta isänsä Jeilani kertoo tulleen Suomeen pakolaisena.

Jeilani pitää siitä, että kotikulmilla asuu paljon maahanmuuttajaperheitä.

"On helpompi olla, kun on paljon ulkomaalaisia. On minulla suomalaisiakin kavereita, mutta ulkomaalaiset tulevat paremmin toimeen ulkomaalaisten kanssa. Jos meidän mielestä jokin on normaalia, niin suomalaisten mielestä se ei olekaan."

Koulussa oma usko on aiheuttanut erikoisia tilanteita tyttöjen mielestä vain harvoin. Himi Islam muistelee peruskoulun neljättä luokkaansa, jolloin Helsingin kaupunginjohtaja kutsuu kaikki neljäsluokkalaiset itsenäisyyspäiväjuhliin.

"En voinut tanssia pojan kanssa uskonnollisista syistä. Tanssiparini oli tyttö, mutta hän ei tullut paikalle juhliin. Koulun alussa tuli opettaja kanssa yksi kiista. Hän ei uskonut, että en saa uskonnon takia syödä vasemmalla kädellä. Myöhemmin opettaja pyysi anteeksi."

Muslimeille on tärkeää, että tytöt eivät ole myöhään ulkona. Minun on oltava kotona kuuden-seitsemän aikaan."

Jeilan kertoo, että hänen perheessään on erilaiset säännöt. Hänen on oltava kotona vasta hieman myöhemmin kuin Islamin.

Koulussa on tylsää

Iivari Secilmis odottaa bussia Helsingin Vuosaaressa. Secilmis haluaa kertoa, mitä ajattelee koulunkäynnistä.

"En viihdy koulussa. Siellä on tylsää."

Soitamme Secilmisin isälle ja kysymme lupaa viidesluokkalaisen haastatteluun. Menee pitkään ennen kuin saan tehtyä selväksi isälle, mistä on kysymys. Meillä on kielivaikeuksia.

Pojan kanssa puhe siirtyy nopeasti siihen, kohdellaanko erilaisia ihmisiä tasaveroisesti.

"Jos joku suomalainen ärsyttää, et voi sanoa, että vihaat kaikkia suomalaisia. Tummaihoisten kohdalla se menee kuitenkin niin. Se on rasismia. Minä vihaan rasismia."

"Kukaan mun kavereista ei ole rasisti. Aikuiset on enemmän rasisteja kuin lapset. Minä en tajua, mikä idea siinä on."

Päiväkoti opetti suomea

Ryhmä somalipoikia pysähtyy kauppakeskuksessa lähelle ulko-ovea. Pojista suurin osa kertoo olevansa peruskoulun yhdeksännellä luokalla.

Vajaan kymmenen pojan joukosta vain yksi on sitä mieltä, että oppilaiden kotikielellä on jokin vaikutus koulussa.

" Luokalla on kaksi suomalaista. Luokassa riehutaan liikaa. Minäkin riehun. Muuten minua sanottaisiin nössöksi."

Poikajoukko ihmettelee, miksi maahanmuuttajataustalla olisi jotain merkitystä koulun käyntiin. Kaikki osaavat suomea.

"Me olemme oppineet suomen jo päiväkodissa."

Luokan parhaat oppilaat somalityttöjä

Diana Nyman ja Titta Maria Salo tapaavat toisensa Itäkeskuksessa.

Tytöt pitävät siitä, että oman luokan oppilailla on toisistaan poikkeavat kotitaustat. Dianan sisko Samira Nyman liittyy keskusteluun.

"Olen oppinut oman luokkalaisilta somalin kieltä. Meidän luokalla kysellään paljon muiden kulttuurista."

Samira kertoo, että oman luokan parhaita oppilaita ovat somalitytöt.

"He panostavat eniten kouluun. Kaikki osaavat hyvin suomea."

Tyttöjen seuraan liittyy yksi tyttö lisää. Hän haluaa kertoa, että häntä kiusataan koulussa.

"Koska en puhu hyvin suomea. Vanhempani ovat venäläisiä."

Opettaja tekee kahdet kokeet

Abdiaziiz Nur ja Bahast Rasid pitävät koulua tärkeänä. Nur on huolissaan ystävästään, joka osaa vain englantia.

"Kaikkien pitää saada tilaisuus opiskella, vaikka ei osaisikaan suomea."

Nur ja Rasid kertovat oppineensa suomea pienestä pitäen päiväkodissa. Peruskoulun ysiluokalla opiskeleva Rasid kehuu opettajiaan.

"Koulussa yritetään auttaa niitä, jotka eivät osaa suomea hyvin. Opettaja tekee kaksi koetta. Molemmissa kysytään samoja asioita, mutta eri tavalla. Toinen on niille, jotka puhuvat suomea kuin äidinkieltään ja toinen ei niin hyvin suomea osaaville."

http://yle.fi/uutiset/on_helpompaa_kun_on_paljon_ulkomaalaisia/8495104

[Alaric]

Vielä lisää Yleltä tästä koulutusaiheesta. Tällä kertaa 15-vuotias näyttää ainakin ihan ikäiseltään Juttu on aika hemmetin pitkä, niin lainaan tänne vain muutaman kohdan.

http://yle.fi/uutiset/suomen_kielessa_vaikeinta_ovat_aakkoset__4000_suomeen_tullutta_lasta_tarvitsee_koulupaikan/8484847

"Suomen kielessä vaikeinta ovat aakkoset" – 4000 Suomeen tullutta lasta tarvitsee koulupaikan

Suomessa on laitettu tänä vuonna vireille lähes 4000 perusopetusikäisen lapsen turvapaikkahakemusta. Jokainen heistä tarvitsee koulupaikan. Yksi heistä on yksin Suomeen tullut 15-vuotias Sadek.

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksikössä herätys on arkiaamuisin seitsemältä. Neljäkymmentä yksin Suomeen turvapaikkaa hakemaan tullutta nuorta miestä on majoitettu neljän hengen huoneisiin. He kaikki ovat alle 18-vuotiaita.

Vain harva heistä nousee sängystä raketin lailla heti ensimmäisellä herätyskerralla. Moni haluaisi jatkaa uniaan. Yksikön henkilökunta on kuitenkin armoton. Kouluun on noustava vaikkei huvittaisikaan.

Yksi vaikuttaa kuitenkin muita poikia innokkaammalta. Hän istuu ensimmäisten joukossa aamiaispöydässä. Hän on 15-vuotias Sadek. Viisi vuotta sitten hän pakeni Afganistanista Pakistaniin perheensä kanssa, kun taleban-sissit polttivat heidän kotitalonsa.

(...)

Suomalaista koulutaivalta Sadekilla on nyt takana noin puolitoista kuukautta. Hänen lempiaineita koulussa ovat biologia ja kemia. Matematiikasta hän ei sen sijaan pidä.

Intoa koulunkäyntiin riittää, sillä Sadek ei ole voinut käydä koulua neljään vuoteen. Perheen vanhimman pojan on pitänyt auttaa ison perheen elättämisessä. Aivan kuten moni muukin Suomeen yksin tullut turvapaikanhakijalapsi, myös Sadek haaveilee saavansa täällä mahdollisuuden laadukkaaseen koulutukseen.

– Koulut ovat täällä parempia kuin Afganistanissa ja Pakistanissa. Koulunkäynti on täällä myös hyvin erilaista, kuten opiskelu ja läksyt. Suomessa opettajat myös välittävät oppilaista enemmän kuin Afganistanissa, Sadek pohtii.

Haave ei ole pelkästään Sadekin. Myös perhe toivoo pojan pääsevän täällä kiinni parempaan elämään.

– Kaikki vanhemmat varmasti toivovat, että lapset opiskelisivat ahkerasti ja pärjäisivät koulussa. Se on tärkeää perheen talouden kannalta. Pakistanissa, Afganistanissa ja Iranissa ei ole samanlaista mahdollisuutta koulutukseen kuin Euroopassa.

(...)

Suomeen on saapunut viime kesän ja kuluvan syksyn aikana ennätysmäärä turvapaikanhakijalapsia. Alle 18-vuotiaiden lasten turvapaikkahakemuksia on laitettu Suomessa tänä vuonna vireille yhteensä lähes seitsemän tuhatta.

Kouluikäisiä lapsista on noin neljä tuhatta. He kaikki tarvitsevat koulupaikan, sillä lain mukaan kunnilla on velvollisuus järjestää kaikille alueellaan asuville lapsille perus- ja esiopetusta. Myös niille lapsille, jotka aikanaan saavat kielteisen turvapaikkapäätöksen ja viipyvät täällä vain muutamia kuukausia.

(...)

Joillekin kunnille on ollut yllätys, että opetuksen järjestäminen on heidän vastuullaan. Tämä on tullut uutena tietona erityisesti niille kunnille, joihin vastaanottokeskus on perustettu kysymättä kunnan mielipidettä. Myös tällöin opetuksen järjestäminen on kunnan vastuulla. Moni kunta onkin joutunut perustamaan turvapaikanhakijoille tarkoitettuja valmistavia luokkia samalla tavalla kuin vastaanottokeskuksia eli lähes lennosta.

(...)

Turvapaikanhakijalasten koulutaustat ovat hyvin erilaiset. Joillakin on takanaan pitkä kouluhistoria. Toiset eivät välttämättä osaa edes lukea tai kirjoittaa. Esimerkiksi Sadek on käynyt elämänsä aikana koulua yhteensä seitsemän vuotta, niistä kuusi Afganistanissa ja yhden Pakistanissa.

Opiskelu aloitetaankin aina suomen kielen ja kulttuurin perusteista. Joissakin kouluissa opiskellaan lisäksi matematiikkaa, englantia, liikuntaa ja taideaineita, kuten musiikkia ja kuvaamataitoa. Koska yhteistä kieltä ei alussa välttämättä ole lainkaan, käytetään apuna paljon kuvia.

–  Varsinkin opetuksen alussa käytämme apuna paljon kuvakirjaa, mikä tukee oppimista. Muuten lähdetään liikkeelle ihan aakkosista ja ääntämisestä, se on hyvin tärkeää. Keskustelemme myös paljon ajasta ja sen määrityksestä, sillä länsimaisessa kultuurissa aika on kuitenkin niin tärkeä asia, huomauttaa Linnankivi.

Valmistavilla luokilla opettajan on keskityttävä myös havainnoimaan oppilaiden mielialoja ja tunnetiloja. Monella lapsella on takanaan pitkä ja raskas matka. Moni on myös kokenut nuoreen ikäänsä nähden paljon asioita, eikä pelkästään hyviä, sanoo yli 20 vuotta opettajana toiminut Linnankivi.

– Lapsilla on paljon väsymystä, ei jaksaisi aina herätä aamulla kouluun. Lisäksi on psykosomaattisia oireita, kuten päänsärkyä tai vatsakipua. Toisinaan on myös vaikea keskittyä ja tällöin ajatus lähtee usein harhailemaan tulomatkaan ja perheeseen. Kaikki eivät edes tiedä, missä oma perhe on.

Lisähaastetta opetukseen tuo myös se, että uusia oppilaita voi tulla luokalle minä päivänä tahansa. Heidän kanssaan opetus pitää aloittaa aivan alusta.

–  Kun oppilaita tulee tipoittain, niin luonnollisesti on huoli myös niistä, jotka ovat olleet jo täällä. He saattavat turhautua joskus siitä, että uudet oppilaat tarvitsevat alussa enemmän tukea. Vaatii taitoa, että pystyy ottamaan kaikki tasapuolisesti huomioon oppimistasosta huolimatta. Oletus on, että tällekin luokalle tulee uusia oppilaita viimeistään tammikuussa, Linnankivi sanoo.

(...)

Osa tämänkin luokan lapsista saanee aikanaan kielteisen turvapaikkapäätöksen. He, jotka ovat vielä ensi syksynä Suomessa, siirtyvät tavalliselle luokalle. Joidenkin mielestä koulupaikan tarjoaminen vasta hetki sitten tulleille turvapaikanhakijoille on turhaa. Opettaja on toista mieltä.

– Koulu on sellainen paikka, joka on tietyllä tavalla pysyvä asia näiden lasten elämässä. Koulussa on tuttuja aikuisia, mikä on todella tärkeää erityisesti heille, jotka tulevat ilman vanhempia. Tässä tilanteessa lapsia auttaa paljon, että on jonkinlaista säännöllisyyttä sekä tietyt raamit miten päivä rakentuu, sanoo Linnankivi.

(...)

[koli]

Maahanmuuttajien lapset keskittyvät harvoihin kouluihin – katso koulusi tilanne

Suomessa on kymmenkunta koulua, joiden oppilaista yli puolet on vieraskielisiä. Etenkin Turussa monikulttuuriset koulut sijoittuvat alueille, joiden asukkailla on keskivertoa enemmän työttömyyttä ja alhainen koulutustaso. Listasimme kaikki Suomen koulut vieraskielisten oppilaiden määrän mukaan.

Vieraskieliset lapset keskittyvät Suomessa vielä harvoihin kouluihin. Kun peruskouluja on yhteensä noin 2500, niistä vain 270:ssä on vieraskielisiä oppilaita vähintään kymmenen prosenttia.

Toisaalta on jo kouluja, joiden oppilaista puolet tai sitäkin enemmän on vieraskielisiä. Yhteensä tällaisia kouluja on 12. Kolme näistä kouluista on kansainvälisiä englannin- tai ranskankielisiä kouluja. Yhden koulun suuren vieraskielisten osuuden selittää paikkakunnalla toimiva vastaanottokeskus.

Kymmenen kärjessä listalle kuuluu erityisesti Turun ja Helsingin kouluja. Kotikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien lasten koulut sijoittuvat molemmissa kaupungeissa tietyille suuralueille, siis lähekkäin toisiaan.

Helsingin ja Turun keskittymien lisäksi Jyväskylästä ja Lahdesta löytyy yksi koulu, jonka oppilaista suuri osa on vieraskielisiä.

Maahanmuuttajien lapset opiskelevat köyhimmillä alueilla

Silmiinpistävää on, että vieraskielisimmät koulut sijaitsevat usein yhteiskunnan huono-osaisimmilla alueilla. Samoilla kulmilla asuvat kaupunkien pienituloisimmat asukkaat kotikieleen katsomatta. Alueiden väestöstä on usein työttömänä keskivertoa suurempi osa ja heidän koulutuksensa on keskimääräistä vähäisempää.

– Segregaatio on alkanut, monikulttuurisuuteen erikoistunut kasvatustieteiden dosentti Mirja-Tytti Talib sanoo.

Talibin mukaan käynnissä on koulujen eriytyminen perheiden taustan mukaan. Maahanmuuttajaperheiden lapset käyvät koulua huomattavasti harvemmin varakkailla alueilla kuin pienituloisten asuttamilla alueilla.

Tilastojen mukaan lähes 90 prosentissa Suomen kouluja vieraskielisiä oppilaita ei ole yhtään tai on vain muutamia. Valtaosalla kouluista ei siten ole tähän saakka ollut juuri lainkaan kokemusta vieraskielisten lasten opettamisesta.

Yle tekee parhaillaan kyselyä opettajille, joiden kouluissa on paljon maahanmuuttajia. Kyselyssä kerätään opettajien kokemuksia koulun arjesta. Se toteutetaan yhdessä Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kanssa. Kyselyn pohjalta teemme juttuja koulujen keinoista edistää lasten Suomeen sopeutumista.

http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajien_lapset_keskittyvat_harvoihin_kouluihin__katso_koulusi_tilanne/8494270

[RP]

Aalia Jeilani opiskelee ammattikoulussa. Hänen äitinsä on suomalainen, mutta isänsä Jeilani kertoo tulleen Suomeen pakolaisena.

Jeilani pitää siitä, että kotikulmilla asuu paljon maahanmuuttajaperheitä.

"On helpompi olla, kun on paljon ulkomaalaisia. On minulla suomalaisiakin kavereita, mutta ulkomaalaiset tulevat paremmin toimeen ulkomaalaisten kanssa. Jos meidän mielestä jokin on normaalia, niin suomalaisten mielestä se ei olekaan."

Ei tarvitse rasistin määritellä häntä ulkomaalaiseksi, kun hän tekee sen itse. Nimestäkin toki voi päätellä jo kaikenlaista.

"Koulussa yritetään auttaa niitä, jotka eivät osaa suomea hyvin. Opettaja tekee kaksi koetta. Molemmissa kysytään samoja asioita, mutta eri tavalla. Toinen on niille, jotka puhuvat suomea kuin äidinkieltään ja toinen ei niin hyvin suomea osaaville."

Eli toiset kysymykset ovat selkokielellä, ja toisessa pitäisi tajuta enemmän. Tasapuolista?

[Kni]

Mihinköhän kouluun tyttö kannattaisi laittaa? Sellaiseen missä saisi opiskella rauhassa ja ilman jatkuvaa häirintää. Ja missä opettajat ovat motivoituneita. Ja mistä voi turvallisesti kävellä kotiin.

Ei käy kateeksi itäturkulaisia.

[Siili]

"Koulussa yritetään auttaa niitä, jotka eivät osaa suomea hyvin. Opettaja tekee kaksi koetta. Molemmissa kysytään samoja asioita, mutta eri tavalla. Toinen on niille, jotka puhuvat suomea kuin äidinkieltään ja toinen ei niin hyvin suomea osaaville."

Eli toiset kysymykset ovat selkokielellä, ja toisessa pitäisi tajuta enemmän. Tasapuolista?

Ilmeisesti eri ryhmillä on arvostelussa oma gaussin käyränsä.  Ja näiden arvosanojen mukaisesti päästään sitten toisen asteen opintoihin.  Näin voidaan harrastaa "positiivista" syrjintää ilman suurempia perustuslaillisia ongelmia.

[Niobium]

"Vieraskieliset lapset keskittyvät Suomessa vielä harvoihin kouluihin. Kun peruskouluja on yhteensä noin 2500, niistä vain 270:ssä on vieraskielisiä oppilaita vähintään kymmenen prosenttia.

Toisaalta on jo kouluja, joiden oppilaista puolet tai sitäkin enemmän on vieraskielisiä. Yhteensä tällaisia kouluja on 12. Kolme näistä kouluista on kansainvälisiä englannin- tai ranskankielisiä kouluja. Yhden koulun suuren vieraskielisten osuuden selittää paikkakunnalla toimiva vastaanottokeskus.

Kymmenen kärjessä listalle kuuluu erityisesti Turun ja Helsingin kouluja. Kotikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien lasten koulut sijoittuvat molemmissa kaupungeissa tietyille suuralueille, siis lähekkäin toisiaan.

Helsingin ja Turun keskittymien lisäksi Jyväskylästä ja Lahdesta löytyy yksi koulu, jonka oppilaista suuri osa on vieraskielisiä.

Maahanmuuttajien lapset opiskelevat köyhimmillä alueilla

Silmiinpistävää on, että vieraskielisimmät koulut sijaitsevat usein yhteiskunnan huono-osaisimmilla alueilla. Samoilla kulmilla asuvat kaupunkien pienituloisimmat asukkaat kotikieleen katsomatta. Alueiden väestöstä on usein työttömänä keskivertoa suurempi osa ja heidän koulutuksensa on keskimääräistä vähäisempää.

– Segregaatio on alkanut, monikulttuurisuuteen erikoistunut kasvatustieteiden dosentti Mirja-Tytti Talib sanoo."

http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajien_lapset_keskittyvat_harvoihin_kouluihin__katso_koulusi_tilanne/8494270

Boldaus toimestani.

[P]

Luonnollinen johtopäätös olisi: varsinaisia mamuja ja niiden lapsia on jo nyt liikaa, ei enää yhtään lisää. Mutta kun ihmisoikeudet ja muu paska.

"Ihmisoikeuksien" limulla upotamme oman yhteiskuntamme vastaavaksi persläveksi sukupolvessa parissa, yrittäessämme "pelastaa" väestöräjähdyksen tuotoksia, joiden määrä alkuperämaissa tuplaantuu joka 25 vuosi.

Tämä on täysin järkyttävä yhteiskunnan itsemurha. Sipilä ja muut pitäisi laittaa tuomioistuimen eteen rangaistaviksi.

[Rändöm]

*poisto*

[Griffinvaari]

902 nuoren tuhottu elämä, joista suomalaisia 332 köyhää joilla ei ole ollut mahdollisuutta whiteflightiin, erityisesti perussuomalaisten paikka asettua peilin eteen.

[Sydämistynyt]

Mikäpä siinä, me vanhasuomalaiset veronmaksajat lähdetään joka arkiaamu tienaamaan, että nämä jo kotona sivistymättömyyteen kannustettavat muslimipennut saavat hyppiä ja räkiä meidän silmille.  Eikä tarvitse vaivautua opiskelemaan, jos ei halua.  Riittää, kun sanoo "uskonto" ja "rasisti".  Vanhemmat ovat aikoinaan sanoneet "asylum".  Näillä kolmella sanalla pääsee jo Vuosaaressa yliopistoon.

[Hjuu Hefnöö]

Mihinköhän kouluun tyttö kannattaisi laittaa? Sellaiseen missä saisi opiskella rauhassa ja ilman jatkuvaa häirintää. Ja missä opettajat ovat motivoituneita. Ja mistä voi turvallisesti kävellä kotiin.

Ei käy kateeksi itäturkulaisia.

Jos mahdollista, kannattaa suunnata katseita "erikois" kouluihin:

-urheilupainotteinen
-musiikkipainotteinen
-luonnontiedepainotteinen
-matemaattispainotteinen
-ranskalaise-suomalainen, saksalais-suomalainen tms.

Ovat yleensä myös "vahingossa" kantispainotteisia. Muualla maailmalla homma on jo mennyt tähän puljaamiseen ja "erikois"-koulut tulee vaan lisääntymään Suomessakin. Harmillista, mutta tilanne on tämä ja minkäs teet. Pari vuotta sitten pystyi hyvin mielin mennä lähimpään kouluun mutta se oli ennen se.

[nitkunatku]

"Heräsin yhdeksännellä luokalla. Olisin halunnut Ressuun tai johonkin englanninkieliseen lukioon, mutta huomasin, etten pääse. Ajattelin, että miksi en tajunnut aikaisemmin, että opiskelu olisi ollut tärkeää. Uusin kokeita ja nostin arvosanojani. Pääsin Vuosaaren lukioon."

Tietääkseni minun aikanani ei peruskoulussa ysillä mitään numeroita voinut noin vain nostaa kokeita uusimalla. Sitten olisi pitänyt mennä kymppiluokalle ja vasta sen jälkeen sitten pyrkiä toiselle asteelle. Onko tuokin palvelu sitten vain  mamuille, jotta he välttävät kymppiluokan?

[rähmis]

Erityisluokan uupuneet työntekijät: Ei maahanmuuttajia samoihin kouluihin

Pääkaupunkiseudulla työskentelevä erityisluokanopettaja ja kouluavustaja purkautuvat haastattelussa siitä, millaiselta maahanmuuttajalasten integroituminen heistä näyttää. Heidän karut kokemuksensa perustuvat erityisluokille siirrettyihin oppilaisiin, jotka eivät pärjää koulun yleisopetuksessa.

Erityisluokista on tulossa maahanmuuttajaoppilaiden säilytyspaikkoja, puuskahtaa toistakymmentä vuotta erityisluokanopettajana työskennellyt Katri.

Hän ei halua esiintyä oikealla nimellään, koska aihepiiri on arka. Hän pitää opettamista melko mahdottomana, jos samassa pienryhmässä on erityistukea tarvitsevia kantasuomalaisia oppilaita ja toisaalta lukutaidottomia tai suomea heikosti osaavia maahanmuuttajia.

Ongelmiin puuttuminen on kouluavustajana työskentelevän Hannan (nimi muutettu) mukaan kuitenkin vaikeaa, ilman että heti leimautuu rasistiksi.

jne

YLE

[Kni]

Mihinköhän kouluun tyttö kannattaisi laittaa? Sellaiseen missä saisi opiskella rauhassa ja ilman jatkuvaa häirintää. Ja missä opettajat ovat motivoituneita. Ja mistä voi turvallisesti kävellä kotiin.

Ei käy kateeksi itäturkulaisia.

Jos mahdollista, kannattaa suunnata katseita "erikois" kouluihin:

-urheilupainotteinen
-musiikkipainotteinen
-luonnontiedepainotteinen
-matemaattispainotteinen
-ranskalaise-suomalainen, saksalais-suomalainen tms.

Ovat yleensä myös "vahingossa" kantispainotteisia. Muualla maailmalla homma on jo mennyt tähän puljaamiseen ja "erikois"-koulut tulee vaan lisääntymään Suomessakin. Harmillista, mutta tilanne on tämä ja minkäs teet. Pari vuotta sitten pystyi hyvin mielin mennä lähimpään kouluun mutta se oli ennen se.

Omien lasteni kouluissa mokuaste on YLE:n laskurin mukaan 0-9 vieraskielistä eli alle 3%. Tilanne on siis hyvä ja meidän kannalta ihan tietoisesti suunniteltu juttu, vaikkakin suunnitteluhetkellä en osannut kuvitellakaan kuinka huonoksi tilanne menee. Onneksi arvioni mokuaallon suunnasta on pitänyt paikkansa. Tosin tämä syksy on osoittanut että yllätysvokki ullatuksineen saattaa ilmestyä ihan mihin vaan.

[Siili]

Tuo laskuri on ihan hyödyllinen työkalu silloin, kun lapsiperheet suunnittelevat muuttoa:

http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajien_lapset_keskittyvat_harvoihin_kouluihin__katso_koulusi_tilanne/8494270

Saa nähdä, missä vaiheessa perheasuntoja myydessä vieraskielisten alhainen osuus lähikoulussa on ihan julkinen myyntivaltti.

[Aurelius]

Täytyy kuitenkin sanoa, että mokuaste ei näytä paljastavan ihan kaikkea. Oman lapseni koulussa mokuaste on näköjään 41,5% ja kahdessa muussa lähialueen koulussa 36,3% ja 34,9%. Näistä kolmesta valitsisin silti nykyisen koulun, joka on näitä kahta muuta pienmpi, ja koulurakennus on uudempi, pienempi ja viihtyisämpi. En ole havainnut, että lapsellani olisi ollut juurikaan ongelmia mamulasten kanssa. Isoimmat kahinat on käyty ihan kantasuomalaisten kavereiden kesken. Yksi mamutyttö oli lapseni pulpettikaverina jonkun aikaa (lapset istuivat osan vuodesta parittain), ja silloin oli jonkinmoista nahistelua.

Suhteellisen positiivinen kokemus voi koulun pienemmän koon lisäksi selittyä sen kautta, että koulussa on valmistavaa opetusta (joka on tietty 100% mamu) sekä useita erityisen tuen luokkia. Voisi kuvitella, että pahimmat ongelmamamut keskittyvät noihin opetusryhmiin. Koska koulussa on vain ala-aste, eräiden kulttuurien häiriökäyttäytymien ei myöskään ole räikeää. Oppilaissa on lisäksi suhteellisen runsaasti venäläisiä, virolaisia ja aasialaisia, joten arvioisin, että varsinaiset muodostavat vain n. 10% populasta. Alueen muista kouluista levottomimmassa maineessa pitämäni on somaleilla rikastettu. Ei siis vain määrä, vaan myös laatu...

[valtakunnanpärkhele]

Oman lapsen nykyinen koulu ja tuleva yläaste molemmat siinä 3% hujakoilla(ja nuo ulkomaalaiset eivät ole varsinaisia) 

Mutta ihan mielenkiintoinen pointti täältä Espoosta esim. kohtuullisesti rikastunut Matinkylä niin prosentit menevät seuraavasti:

Tiistilän koulu, Espoo
217 (34,2 %) vieraskielistä, 635 oppilasta yhteensä
Koulun postinumeroalueen 02230 asukkaat

Matinlahden koulu, Espoo
100 (21,1 %) vieraskielistä, 475 oppilasta yhteensä
Koulun postinumeroalueen 02230 asukkaat

Mattlidens skola, Espoo
16 (2,5 %) vieraskielistä, 646 oppilasta yhteensä
Koulun postinumeroalueen 02230 asukkaat

Mikä on kun bätrefålkille ei #unelmaoppilaat kelpaa... ??

[RP]

Helsingissä myöskin kävin läpi aika monta koulua, joiden nimi päättyi "skola", ilman, että olisi löytänyt ainuttakaan, josta prosentit olisi saatu varsnaisesti laskettua (eli vieraskielisiä olisi vähintään 10).

RKP kannattaa koulujen monikulttuurisuuttansa vain siltä osin, kun on kysymys joidenkin muiden lapsista.

[Bonus pater familias]

Kotimaa 2.12.2015 klo 8:55 | päivitetty 2.12.2015 klo 13:27

Erityisluokan uupuneet työntekijät: Ei maahanmuuttajia samoihin kouluihin

Pääkaupunkiseudulla työskentelevä erityisluokanopettaja ja kouluavustaja purkautuvat haastattelussa siitä, millaiselta maahanmuuttajalasten integroituminen heistä näyttää. Heidän karut kokemuksensa perustuvat erityisluokille siirrettyihin oppilaisiin, jotka eivät pärjää koulun yleisopetuksessa.

– Erityisluokista on tulossa maahanmuuttajaoppilaiden säilytyspaikkoja, puuskahtaa toistakymmentä vuotta erityisluokanopettajana työskennellyt Katri.

Hän ei halua esiintyä oikealla nimellään, koska aihepiiri on arka. Hän pitää opettamista melko mahdottomana, jos samassa pienryhmässä on erityistukea tarvitsevia kantasuomalaisia oppilaita ja toisaalta lukutaidottomia tai suomea heikosti osaavia maahanmuuttajia.

Ongelmiin puuttuminen on kouluavustajana työskentelevän Hannan (nimi muutettu) mukaan kuitenkin vaikeaa, ilman että heti leimautuu rasistiksi.

Heidän kouluunsa vieraskielisiä oppilaita on kerääntynyt paljon. Taakka on heidän mielestään yhdelle koululle liian suuri. Heistä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ei pitäisi antaa keskittyä samoille alueille ja samoihin kouluihin, koska se haittaa lasten kotoutumista.

Keskustelun avaaminen asiasta olisi heistä tärkeää nyt, kun kouluihin tulee entistä enemmän vieraskielisiä lapsia turvapaikanhakijoina.

Ymmärtävätkö kaikki suomalaista koulua?

Ongelmat lähtevät opettaja Katrin mukaan liikkeelle usein siitä, etteivät kaikki maahanmuuttajat ymmärrä koulun vahvaa asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Suomi on hyvin koulukeskeinen yhteiskunta, ja koulu on lähtökohta hyvään elämään. Voi olla, että maahanmuuttajat eivät ole edes omassa maassaan käyneet koulua ja silloin alkaa tulla yhteentörmäyksiä, Katri sanoo.

Hanna korostaa, että vanhempien pitää ottaa vastuuta lapsensa pärjäämisestä.

– Vanhemman täytyy motivoida lasta, oli sitten suomalainen, irakilainen, mikä tahansa.

Maahanmuuttajalapsi on yleensä vuoden ajan valmistavassa opetuksessa. Jos huomataan, ettei hän sen jälkeen pärjää yleisopetuksessa, hänelle järjestetään erityisopetusta.

Katrin opetettavana erityisluokassa on kymmenen oppilasta, maahanmuuttajia ja kantasuomalaisia. He ovat myös eri luokkatasoilta.

– Aika ei riitä opettamiseen, kun siellä on yksi opettaja ja yksi avustaja. Eikä myöskään siihen, että ymmärrettäisiin kunkin lapsen ongelma. Monien on hyvin vaikea ottaa vastaan käskyjä, miten pitäisi käyttäytyä. Ei totella, nauretaan päin naamaa, Katri sanoo.

Kouluavustaja Hanna on nähnyt, miten moninaisia vaikeuksia erityisluokalle tulleella maahanmuuttajataustaisella lapsella saattaa olla: heikommat tiedot ja kielitaito, oppimisvaikeuksia ja henkisiä ongelmia. Hannan mielestä erityisluokka ei pysty auttamaan kaikissa ongelmissa.

– Ei heitä voi vaan lykätä erityisluokanopettajalle, että tässä on sulle nämä, yritä pärjätä!

Sujuuko yhteistyö vanhempien kanssa?

Koulun yhteydenpito vanhempiin kärsii Hannan mukaan siitä, jos maahanmuuttajalasten vanhemmat eivät ole opetelleet suomen kieltä.

– On vanhempia, jotka ovat olleet Suomessa kymmenenkin vuotta ja tarvitsevat edelleen tulkkia vanhempainillassa. Täytyisi vanhempien omaa motivaatiota nostaa opettelemaan kieli, Hanna vaatii.

– Jos joutuu puhelimella soittamaan oppilaan kotiin eivätkä vanhemmat osaa kieltä. Vanhemmat pitäisi saada kouluun palaveriin, se on äärettömän vaikeata. Ongelmat on jokapäiväisiä, Katri säestää.

Koulun ja kodin väliseen yhteydenpitoon tarkoitettu Wilma-järjestelmäkin edellyttäisi vanhemmilta suomen taitoa. Hanna ihmettelee, kuinka pitkälle koulun pitää asiassa joustaa.

– Tarvittaisiin kääntäjä, joka istuisi koko päivän koulussa ja kääntäisi arabiaksi, turkiksi, thai-kielelle, somalin kielelle. Ainut vaihtoehto on, että vanhemmat opettelevat suomen kielen.

Tuleeko koulussa uskontoon liittyviä törmäyksiä?

Opettajien on vaikea tietää, mitkä asiat oikeasti kuuluvat maahanmuuttajataustaisten oppilaiden uskontoon ja kulttuuriin. Siksi he Katrin mukaan varovat tekemisiään. Herkästi opettajaa kutsutaan rasistiksi.

– Kyllä uskonnolla vedätetään ja se on hirveän helppoa, Katri sanoo.

Hannan mukaan häntäkin on haukuttu rasistiksi, kun hän on vaatinut vain samaa kuin muiltakin oppilailta. Katri kertoo, että rasistiksi sanotaan helposti, jos laittaa oppilaan ulos huonon käytöksen takia. Katria ihmetyttää, että opettajat saattavat kuitata asian vain: "älä nyt tuolla lailla sano".

– Kyllä se aika väljää on ja hyvin hempeätä. Jotenkin tuntuu, ettei uskalleta puuttua. Itse olen uhannut tehdä rasistiksi haukkumisesta rikosilmoituksen, ellei oppilas pyydä julkisesti anteeksi.

Tarvitaanko oppilaille tasotestejä?

Opettaja Katri ehdottaa, että oppilaille järjestettäisiin tasotestit ennen siirtymistä erityisopetukseen. Sen jälkeen oppilaita jaettaisiin ryhmiin oman tasonsa mukaisesti, ja esimerkiksi lukutaidottomia opetettaisiin yhdessä.

– Nyt on täysin mahdotonta, kun joku ei osaa lukea, joku osaa vähän, joku osaa kirjoittaa, joku taas ymmärtää, mutta ei osaa kirjoittaa. Ei sitä voi enää kutsua opettamiseksi, Katri kuvaa.

Pätevistä S2-opettajista (S2= suomi toisena kielenä) on pulaa. Katri uskoo, että heidän avullaan tilanne paranisi huomattavasti.

– 8-10-vuotiaat oppivat kyllä aika kivasti suomen kieltä, jos heille sitä kunnolla opetetaan. He saavat koulukuviosta kiinni ja alkavat saada arvosanoja. Mutta jos sitä alkutyötä ei tehdä, en oikein keksi, miten siinä pystyisi myöhemmin auttamaan.

Erityisluokan oppilaalle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunnitelma hojks. Katrin mukaan erityisluokan oppilas voi päästä läpi ala-asteelta, vaikka ei osaisi kirjoittaa ja lukea kovinkaan hyvin.

Onnistuuko kotoutuminen maahanmuuttajalähiöissä?

Pääkaupunkiseudulla on useita asuinalueita, joissa lähikoulut täyttyvät eri kulttuureista. Kouluavustaja Hannan mukaan vieraskielisten keskittyminen samoille alueille on kaikkien kannalta epäoikeudenmukaista, eikä se edistä maahanmuuttajien integroitumista.

– Päättäjien pitäisi ymmärtää, että tämä ei saisi kaatua yhden alueen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilökunnalle. Näillä alueilla ympäristö ei vapaa-ajallakaan motivoi integroitumiseen ja kielen oppimiseen.

Hanna ei ihmettele, että kantasuomalaisia muuttaa alueilta pois. Hän uskoo, että heidän lastensa opetus koulussa kärsii.

– Tässä tullaan siihen, että haluaako jokin Lauttasaari, jossa ei ole paljon maahanmuuttajia, ottaa heitä vastaan. Onhan tälläkin hetkellä maahanmuuttajia, jotka ovat lukion käyneet ja hyvin integroituneet, mutta kyllä suurin osa on jäämässä jotenkin jalkoihin, Katri väittää.

– Olisi kaikkien lasten etu, että tehtäisiin enemmän sekaryhmiä, eikä keskitettäisi samoihin kouluihin. Koska siinä me eriytetään juuri maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset, Hanna sanoo.

http://yle.fi/uutiset/erityisluokan_uupuneet_tyontekijat_ei_maahanmuuttajia_samoihin_kouluihin/8495109

Onhan tämä ollut tiedossa jo pitkän aikaa. Muun muassa tämä on juuri sitä monikulttuurisen yhteiskunnan todellisuutta, josta on varoiteltu jo vuosikausia. Ja silti tämä tulee jollekin yllätyksenä, "meillä on unelma". On se jumaliste kumma!