Suomen talouskriisi

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ei näkynyt ketjua joten aloitin

Hyvä kirjoitus taloussanomissa.

Aina 1980-luvun loppupuolelle saakka Neuvostoliiton johtajat jaksoivat uskotella, että pienistä töyssyistä huolimatta maan talous voi hyvin ja edessä olisi valoisia aikoja.

Kaikuja samankaltaisesta optimismista voi kuulla tämän päivän Suomessa, jossa johtavat poliitikot ja asiantuntijat hehkuttavat Suomen kääntyneen vahvalle kasvukaudelle, velkasuhteen pysyneen viime vuonna ennallaan ja kuluttajien luottamuksen nousseen huippulukemiin.

Seuraavat viisi kuvaa palauttavat nopeasti maanpinnalle – aihetta hehkutukseen tai luottamukseen ei valitettavasti ole.

1. Suomen talous yhä pienempi kuin 10 vuotta sitten

Suomen talouskasvu ylittää kaikki ennusteet, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) iloitsi uudenvuodentervehdyksessään.

Bruttokansantuote toden totta koheni viime vuonna 1,6 prosenttia edellisvuodesta, kertoi Tilastokeskus keskiviikkona.

Siitä huolimatta bkt oli reaalisesti selvästi pienempi kuin ennen vuoden 2009 finanssikriisiä ja jopa pienempi kuin vuonna 2011.

Kuten entinen valtiosihteeri Raimo Sailas totesi helmikuussa, toivoa paremmasta ei tällä hetkellä ole: tuleville vuosille on povattu noin prosentin kasvua, joten edes kymmenen vuoden takaisiin bkt-lukemiin pääseminen ei ole lähivuosina selviä.

Kuin Neuvostoliiton loppuajat – Nämä 5 kuvaa kertovat totuuden Suomen "vahvasta kasvukaudesta"

Suomen talouskäänteen hehkutus tuo mieleen Neuvostoliiton loppuajat, Teemu Muhonen kirjoittaa kommentissaan.
Aina 1980-luvun loppupuolelle saakka Neuvostoliiton johtajat jaksoivat uskotella, että pienistä töyssyistä huolimatta maan talous voi hyvin ja edessä olisi valoisia aikoja.

Kaikuja samankaltaisesta optimismista voi kuulla tämän päivän Suomessa, jossa johtavat poliitikot ja asiantuntijat hehkuttavat Suomen kääntyneen vahvalle kasvukaudelle, velkasuhteen pysyneen viime vuonna ennallaan ja kuluttajien luottamuksen nousseen huippulukemiin.

Seuraavat viisi kuvaa palauttavat nopeasti maanpinnalle – aihetta hehkutukseen tai luottamukseen ei valitettavasti ole.

1. Suomen talous yhä pienempi kuin 10 vuotta sitten
Suomen talouskasvu ylittää kaikki ennusteet, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) iloitsi uudenvuodentervehdyksessään.

Bruttokansantuote toden totta koheni viime vuonna 1,6 prosenttia edellisvuodesta, kertoi Tilastokeskus keskiviikkona.

Siitä huolimatta bkt oli reaalisesti selvästi pienempi kuin ennen vuoden 2009 finanssikriisiä ja jopa pienempi kuin vuonna 2011.

Kuten entinen valtiosihteeri Raimo Sailas totesi helmikuussa, toivoa paremmasta ei tällä hetkellä ole: tuleville vuosille on povattu noin prosentin kasvua, joten edes kymmenen vuoden takaisiin bkt-lukemiin pääseminen ei ole lähivuosina selviä.

2. Viennin syöksykierre jatkuu
"Suomi elää viennistä", kuuluu kulunut sanonta. Jos sanonta pitäisi paikkansa, Suomi olisi kovaa vauhtia kuihtumassa hengiltä.

Tullin tuoreet tilastot kertovat viennin arvon laskeneen viime vuonna viidettä vuotta putkeen. Nyt lähestytään jo kriisivuoden 2009 lukemia.

Julkisuudessa onkin viime päivinä keskitytty mieluummin ilonaiheisiin: kuluttajien luottamus nousi helmikuussa lähelle kaikkien aikojen ennätystä.

Voisiko Suomi vastaisuudessa elää kuluttajien luottamuksesta?

3. Suomalaiset ovat velkaantuneempia kuin koskaan

Viime vuodet kuluttajien luottamus itse asiassa on elättänyt Suomen orastavaa kasvua, joka on syntynyt lähes yksinomaan yksityisen kulutuksen lisääntymisestä.

Palkkataso junnaa paikallaan, joten kulutus on vahvasti velkavetoista. Kotitalouksien velkataakka suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on noussut tasaisesti yhä uusiin ennätyslukemiin.

4. Myös valtio velkaantuu vauhdilla – eikä loppua näy

Sipilä hallituksen tavoitteena on taittaa julkisen velan kasvu vuoteen 2021 mennessä. Valtiovarainministeriö on todennut suoraan, etteivät hallituksen tekemät toimet riitä tavoitteen saavuttamiseksi.

Esimerkiksi kilpailukykysopimus ei ministeriön arvion mukaan tervehdytä julkista taloutta lainkaan.

Oheisessa kuviossa ministeriö ennustaa, että muutaman vuoden päästä velkataakka lähtee paisumaan yhä kiihtyvällä tahdilla.

5. Väestön ikääntyminen on vasta alkamassa
Suomi ei tietenkään ole yksin, sillä samankaltaisten ongelmien kanssa kamppailevat useimmat muutkin länsimaat.

Teollisen ajan nopea kasvu on jäänyt taakse juuri samaan aikaan, kun kymmenien miljardien eläke- ja hoivalupaukset tulevat työikäisten sukupolvien lunastettaviksi.

Tilanteen vaikeutta korostaa se, että väestön ikääntyminen on niin Suomessa kuin muuallakin lännessä vasta toden teolla alkamassa. Synkistely voi olla hyödytöntä, mutta eipä kaunistelukaan ainakaan neuvostotaloutta pelastanut.

Kuten valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander on todennut, edes paluu "normaalikasvuun" ei riittäisi julkisten menojen kattamiseksi.

Yhä enemmän näyttää siltä, että vaihtoehtoinamme on joko uudistaa talousjärjestelmäämme radikaalisti tai sulkea silmämme ja odottaa ihmettä, jota Neuvostoliitto ei koskaan saanut.

Olipa savotta korjailla tuota postaustasi

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005109733.html
tuolla alkuperäinen artikkeli.

[Kameleontti]

Juu tutulta kuulostaa.

Hurja yksityistäminen ja saatiin liuta oligarkkeja.

Venäjän superrikkaat oligarkit
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjällä vapautettiin vuoden 1992 alussa hinnat ja aloitettiin teollisuuden yksityistämisohjelma. Siitä seurasi raju inflaatio, jollaiseen ei Venäjällä ollut lainkaan totuttu.
Yksityistämishuutokaupoissa myytiin suurin osa yksityistettyjen yritysten osakkeista. Monikaan ei voinut tai osannut käyttää valtiolta saamiaan ostokuponkeja tarkoitetulla tavalla, vaan ne yleensä päätyivät pilkkahinnalla harvojen käsiin.

Seurauksena oli "villin idän rosvotalous", jossa menestyivät lähinnä ne, joilla oli hyvät asemat ja tuttavaverkostot jo Neuvostoliiton aikana. He pystyivät keinotteleman itselleen omaisuuksia lainaamalla rahaa matalalla korolla ja odottelemalla, että inflaatio ehtii syödä rahan arvon ennen takaisinmaksua. Osaavilla ja röyhkeille hyvien suhteiden käyttäjille kertyi jättiläismäisiä omaisuusmassoja, kun taas tavallisella kansalla ei ollut mitään mahdollisuutta pelata sellaista peliä.

http://www.maailmanmuutos.fi/smm/3/smm3laat3635.htm

Neuvostoliiton ensimmäisellä hallinnolla ja ensimmäisillä oligarkeilla oli yhteneväisiä piirteitä. Etteivät sukulaisia olisi keskenään olleet?

Saadaanko eurostoliitossa aikaan yhtä hieno kuppaus? Vai vielä mahtavampi? Ketkä perustivat EU:n ja keille kaikki on nyt valumassa? Suomihan ei siis ole tässä yksin.

[kgb]

Korjaahan Oraakkeli tuo copypastepaskannus kuntoon tai asia korjautuu toimestani ns. lopullisella tavalla.