Kuulutko kirkkoon?

[B52]

http://www.hs.fi/kotimaa/Kirkkoon+kuuluminen+jakaa+Suomen+kahtia++raamattuvyöhyke+vastaan+kaupungit/a1406951328082

Kirkkoon kuuluminen jakaa Suomen kahtia – raamattuvyöhyke vastaan kaupungit

Suomeen on muodostunut niin sanottu raamattuvyöhyke.

Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluminen on Pohjanmaalta Varsinais-Suomeen ulottuvalla yhtenäisellä alueella selvästi muuta maata yleisempää. Tällä alueella 86–94 prosenttia väestöstä kuuluu kirkkoon, kun kaikista suomalaisista kirkon jäseniä oli 75,2 prosenttia vuonna 2013.

Isoimmat kaupungit muodostavat toisen selvästi eroavan kokonaisuuden. Niissä kirkosta eroaminen on kiihtynyt niin, että kirkkoon kuulumisessa on syntynyt 10–20 prosenttiyksikön ero muuhun Suomeen.

Pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa kirkkoon kuuluu enää alle 70 prosenttia väestöstä. Alue on pinta-alaltaan pieni, mutta sillä asuu 1,5 miljoonaa suomalaista.

Myös useimmissa muissa maakuntakeskuksissa seurakuntalaisten osuus on alle keskiarvon eli hieman yli 70 prosenttia.

Sana raamattuvyöhyke on peräisin Etelä-Yhdysvaltojen uskonnollisesti vahvasta alueesta.

Termiä ei ole tarkoitettu kuvaamaan Suomen tilannetta tai uskonnon vaikutusta sellaisenaan. Mutta kartalla vyöhyke näyttää todella syntyneen.

"Kyse on ehkä enemmän säilymisestä kuin syntymisestä. Pohjanmaalla perinteisten arvojen korostuminen näkyy selvemmin kuin muualla Suomessa", sanoo Hanna Salomäki. Hän on Kirkon tutkimuskeskuksen virkavapaalla oleva johtaja, joka on tutkinut herätysliikkeitä ja alueellisia eroja.

(naps)

[Shemeikka]

En, vaikka uskiksena itseäni pidänkin. En aikoinaan käyttänyt kirkon palveluja, joten en halunnut maksaa kirkollisveroakaan ja viimeinen niitti oli kuulemani perustelu naispappeudelle: oli kuulemma tapahtunut käännösvirhe, Raamatussa ei sanotaakaan että naisen pitäisi vaieta seurakunnassa. Virhe sitten korjattiin 1980-luvulla, ehkä sattumalta naispappeudesta kiistellessä. Että sori vaan tytöt viimeisestä 2000 vuodesta, totesi luterilainen kirkko.

[talous ja muutos]

Pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa kirkkoon kuuluu enää alle 70 prosenttia väestöstä. Alue on pinta-alaltaan pieni, mutta sillä asuu 1,5 miljoonaa suomalaista.

Ainakin pääkaupunkiseutu on ollut vuosikymmeniä pitkälle maallistunut. - Maallistuminen on jo vuosikymmeniä näkynyt myös pääkaupunkiseudun papistossa.
* 1960 -luku oli vasemmistoradikaaleihin kuuluneitten nuorten pappien aikakautta.
- Tästä esimerkkinä Terho Pursiainen (Wikipedia/Terho Pursiainen)

Pursiainen vihittiin papiksi Turussa 1968.  Niin sanotun Kemin saarnansa jälkeen (pyhäinpäivänä 1983) hän jätti papinviran kymmeneksi vuodeksi, kunnes hänet siunattiin uudelleen papin tehtäviin Helsingissä pyhäinpäivänä 1993.

Poliittinen ura:
Pursiainen oli SKDL:n kansanedustajana vuosina 1970–1972 ja 1979–1987. Vuoden 1999 vaaleissa Pursiainen pyrki eduskuntaan Vihreän liiton listoilta Uudenmaan vaalipiiristä. Hän jäi ensimmäiselle varasijalle. Hän oli vihreiden sitoutumattomana ehdokkaana myös vuoden 2007 vaaleissa. - Siis äärivasemmistovihreä poliittinen ura.

1970 -luvulla jumalattomia pappeja tuli ulos kaapista ja kertoivat, että eivät usko Jumalaan.

-----

Kirkosta eroaminen isoissa kaupungeissa liittyy maaltamuuttoon isoihin kaupunkeihin:
- 1960 - 1970 -lukujen maaltamuuttaneita sitoi kirkkoon maalla eläneet vanhemmat sekä siskot ja veljet.
- Maaltamuuttajien lapsia sitoi kirkkoon maalla eläneet serkut.
- Maaltamuuttajien lapsenlapsia ei enää sido kirkkoon maalla elävät sukulaiset. - Uskon, että tämä on tärkein syy nykyiseen kirkosta eroamisen aaltoon isoissa kaupungeissa.

Kyseessä on siis kirkon maallistuneet jäsenet, jotka yhä muodostavat selvän enemmistön kirkon jäsenistä isoissa kaupungeissa.
Uskon, että kirkosta eroamiseen vaikuttaa myös, että tiedetään, että suurkaupungeissa iso osa papeista on maallistuneita.

[Punaniska]

En todellakaan. Sori vaan, mutta tietynlaisia pelkureita miltei halveksin ja kirkko on niitä täynnä. Jos opetuslapsien seuraajat olisiva koostuneet määkijöistä, nuoleskelijoista ja besserwissereistä niin koko kristinusko olisi jäänyt syntymättä.

[ilmari3.]

Kuuluin kirkkoon. Sittemmin erosin.

Nyt olen taas kirkollisveron maksaja eikä harmita lainkaan.

[Viljami]

Erosin jokunen vuosi sitten. Kävin asian suhteen monta vuotta Jaakobin painia, mutta sitten lopulta erosin. Omassa pienessä maalaisseurakunnassani ja sen toiminnassa ei ole mitään moitittavaa, mutta mielestäni kirkon toiminta kokonaisuutena oli niin viheliäistä, että sai riittää. Subjektiivinen kokemukseni oli ja on, että ev.lut.kirkon silmissä minulla on väärä ihonväri, sukupuoli ja ruokailutottumukset. Jos jotain jumalsuhdetta elämääni kaipaan, en siihen nykyistä piruntorjuntapatteristoa tarvitse, pitäköön tunkkinsa.

[Miniluv]

Termiä ei ole tarkoitettu kuvaamaan Suomen tilannetta tai uskonnon vaikutusta sellaisenaan.

Käyttävät termiä, jonka itsekin sanovat olevan huono

[Eino P. Keravalta]

Erosin kirkosta kolmekymppisenä vuonna 1998.

Kyllästyin homojen vainoon ( itse olen hetero enkä tunne ketään homoa ) ja ahdasmielisyyteen, kaikenlaiseen ylimieliseen ja ilottomaan tuomitsemiseen. En myöskään voinut yhtyä kirkon teologisiin näkemyksiin. Näiden seikkojen vallitessa katsoin, ettei ole mitään järkeä kuulua yhteisöön, jossa ei tunne olevansa kotonaan ja jonka kanssa ei juurikaan jaa maailmankatsomusta. Erosta koitui sekin hyöty, että säästyipä muutama lantti enemmän kaljaankin. Olut on sitäpaitsi saanut minut ajattelemaan Jumalaa paljon enemmän kuin kaikki papit yhteensä. Jumalaan tietysti olen aina uskonut ja kuten Jeesus taisi sanoa, Jumalan valtakunta on meissä sisäisesti - siihen ei kirkkoa tarvita instituutiona, vaikka kirkko rakennuksena saattaa olla hengellisyyteen ja rauhoittumiseen inspiroiva.

[HDRisto]

Jos jostain syystä tulisi asiaa jumalalle tai toisinpäin, ei siihen varmaankaan kirkkoa ja pappeja tarvittaisi väliin tulkkaamaan / rahastamaan palveluksista.

[Veikko]

En kuulu, olen eronnut kirkosta, koska olen ateisti - minulla ei ole uskonnollista vakaumusta.

Lapsuudenkodissani sain uskonnollisen kasvatuksen ja olen käynyt yhden päivän pyhäkouluakin. Yhden päivän, sillä sain äitini ymmärtämään, että sen jeesuskristusjumalanlammaskiiltokuvasanoomää-kauhistus oli liikaa jopa viisivuotiaalle Veikolle.

Lapseni olen antanut mukisematta kastaa, koska siitä - ja seurakuntaan kuulumisesta - ei ole minusta mitään haittaa; ehkä jopa päinvastoin.

[Emo]

En kuulu kirkkoon.
Pystyn lausumaan apostolisen uskontunnustuksen siten, että uskon joka sanan siinä.
En kuulu kirkkoon, koska kirkko ei noudata kirkkolakia eivätkä kirkon johtohenkilöt tänä päivänä usko kirkon uskontunnustuksen mukaisesti.

http://www.evl.fi/kappeli/apostolinen.html

http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/usko/354/arkkipiispa_kari_makinen_uskontunnustukseen_voi_liittya_ilman_uskoa_neitseestasyntymaan

[Marija]

En kuulu. Olen kahdesti liittynyt ja kahdesti siitä eronnut. Syyt olivat monet, pääasiassa hengelliset. En, ainakaan tällä hetkellä, kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön.

Tämähän ei tietenkään estä minua silti uskomasta. Tunnustan vanhakantaista luterilaisuutta. Koen jonkinlaista hengenheimolaisuutta myös katolilaisuuden, lähinnä ortodoksisuuden suuntaan.

Agni Parthene - Valaam Brethren Choir


(Aivan. Ei enempää diskohumppaa... )

[Alkuasukas]

En. Kirkko on maallistunut, ahne, ylimielinen ja patavanhoillinen termin negatiivisimmassa mielessä.

[Eino P. Keravalta]

Ja vaikka jakaisinkin kirkon teologisen näkemyksen, en voisi siihen liittyä, koska kirkko nuolee musulien pyllyjä ja pyytelee anteeksi omasta näkökulmastaan Saatanaa palvovilta vääräuskoisilta, mikä on käsittämätöntä ja moraalitonta.

[Elemosina]

En ole kuulunut enää tällä vuosituhannella. Kummilastenkin määrä jäi vähäiseksi.
En kykene yksioikoisesti uskomaan Raamatun sisältöön ja muutenkin kaikissa uskonnoissa on aika lailla yhtäläisyyksiä, joten miten niistä valitsemaan itselleen sopivin. Ei kiitos minulle.
Jokainen uskokoon miten haluaa kunhan ei tuputa sitä uskoaan minulle. Koen olevani uskontojen suhteen suvis.

Uutisessa mielenkiintoinen luku kyllä tämä Helsingissä kastettujen määrä. Ehkä vähän mutkia oion jos tulkitsen että miltei puolet Hgissä syntyneistä mamulapsosia. (Ok tietenkin mukana myös kotimaiset ateistit jne muista syistä kastamatta jääneet)

Tärkein mittari on kastaminen. Helsingissä syntyneistä kastettiin viime vuonna 49,5 prosenttia. Salomäen mukaan jo 30 prosenttiyksikön ero kastetuissa kuntien välillä on "valtava".

[Marija]

Ja vaikka jakaisinkin kirkon teologisen näkemyksen, en voisi siihen liittyä, koska kirkko nuolee musulien pyllyjä ja pyytelee anteeksi omasta näkökulmastaan Saatanaa palvovilta vääräuskoisilta, mikä on käsittämätöntä ja moraalitonta.

Tässä yksi syy erooni, jonka ilmoitin rouva Helsingin piispalle, saatuani eroilmoitukseni jälkeen uteliaan kirjeen suoraan pääistuimelta, leimojen kanssa.

[Faidros.]

Miksi kuuluisin? En ole elämässäni kokenut kertaakaan mitään mikä viittaisi jumalan olemassaoloon.

[ämpee]

En kuulu mihinkään tuollaiseen viher-puna-politisoituneeseen järjestöön.

[Marija]

En kuulu mihinkään tuollaiseen viher-puna-politisoituneeseen järjestöön.

Jos naispapilta kysyy, että entäs Kristus, saa vastaukseksi: "Älä ole tekopyhä." 

Minkälainen henkilö, kirkon näkökannalta, muuten on todellinen pyhä? Jos on tekopyhiä, täytyy myös olla oikeita pyhiä. Kuka on oikea pyhä? Onko sellaisia tavattu? (Hah, tämä on kompa ja vaatii himppa Raamatun ja tässä kohdin nimenomaisesti kirkon nk. vanhurskauttamisopin tuntemista.) 

[sologdin]

Kuulun kirkkoon, pitkin hampain.  Inkerin piispa Kuukauppi sanoi saarnassaan:"Minä tiedän, että Suomen evankelisluterilainen kirkko suvaitsee kaikkia ja kaikkea, paitsi vanhoillisiaan.  Mutta älkää erotko, sillä suuri herätys voi tulla!"

[Alkuasukas]

Kuulun kirkkoon, pitkin hampain.  Inkerin piispa Kuukauppi sanoi saarnassaan:"Minä tiedän, että Suomen evankelisluterilainen kirkko suvaitsee kaikkia ja kaikkea, paitsi vanhoillisiaan.  Mutta älkää erotko, sillä suuri herätys voi tulla!"

Se tulee samoihin aikoihin työvoimapulan kanssa. Eli piakkoin.

[Tsuudi]

Uskon Jumalaan ja kristukseen, joka on ihmiseksi tullu :'(t jumala. Ja niinkuin alkuperäiset raamatun kirjoitukset sanovat. Vahvimmin Jumalanläsnäolon koen luonnossa, kun syksyisin asun   metsässä pitkiäkin aikoja metsästellen. Kirkkoon kuulun, vaikken siihen niin hirveästi usko. Kuulun siihen itäiseen, ja siksi ehkä mukana olenkin. Tuntuu kuin olisi kotona kun on metsässä koirine kera taikka kuulee jo lapsena kuultuja veisuja, vaikka asuu lappalaisten maassa. Eroamistakin on toiainaan mietitty.

[Maija Poppanen]

En.
Jumala ei ole.

[Machine Head]

En kuulu kirkkoon, en ole koskaan kuulunutkaan. Helluntaiseurakuntaan olen kuulunut vuodesta 1986.

[Miniluv]

Erosin armeijan aikoihin.

[Toni R Jyväskylästä]

Erosin armeijan aikoihin.

Samoin, kävin kyllä rippikoulun aikoinani ja silloin musta tuli ateisti.

[Saturoitunut]

En ole koskaan kuulunut. Synnyin ja kasvoin uskonnottomana. Vanhemmista toinen oli lapsena luterilainen ja toinen ortodoksi. Molemmat erosivat uskontokunnistaan heti kun kykenivät. Törmäsin samanikäiseen uskovaiseen ensimmäisen kerran joskus 16-vuotiaana. Pidin sitä tyyppiä silloin outona, ehkä jopa mielenvikaisena.

[AnteroK]

Erosin, kun tulin täysi-ikäiseksi joku vuosikymmen sitten. Syyt eroon olivat uskonnolliset, ei verotukselliset: en uskonut Isään, Poikaan enkä Pyhään Henkeen, vaikka voinkin kirjoittaa nuo sanat isolla alkukirjaimella, konformismin hengessä. Tässä suhteessa mikään ei ole muuttunut.

Minua huoletti erotessani, että samalla tavallaan leikkasin itseni irti isosta osasta vanhempieni ja esivanhempieni perinteitä, joita arvostan. Tästä en oikein ole vieläkään päässyt sopuun itseni kanssa, mutta tuskin palaan kirkkoon.

Yllättävän paljon kirkkoon kuulumattomia täällä.

[elgringo]

En kuulu kirkkoon. Erosin n. 20 v. sitten. Se on pienestä kiinni, satunnainen synapsirykelmä sinne ja toinen tänne, niin kokisin mahdollisesti hurmoksellisia hetkiä. Olen kovin vakuuttunut siitä, että uskonnollisuus on tälle lajille tärkeä sopeutuma (lohtu, taivaspaikka jne.) ja tulee säilymään pitkään keskuudessamme.

[Mika]

Minua huoletti erotessani, että samalla tavallaan leikkasin itseni irti isosta osasta vanhempieni ja esivanhempieni perinteitä, joita arvostan. Tästä en oikein ole vieläkään päässyt sopuun itseni kanssa, mutta tuskin palaan kirkkoon.

Sama juttu.  Minulla eroamisen syy 6-7 vuotta sitten oli se, ettei kirkko on muuttunut vasemmistoliberaalien hallitsemaksi monivalintatavarataloksi, jolla ei ole enää mitään periaatteita tai yhtymäkohtia vanhojen opetustensa kanssa.  En halua olla tukemassa tällaista organisaatiota maksamillani veroeuroilla.