2014-01-21 HS Tutkimus: Helsinki on muuttoliikkeen suurin häviäjä

[Faidros.]

Koskahan mökkeilevät kaupunkilaiset alkaa maksamaan maalaiskuntiin veroja, kun nyt ollaan itkemässä maalaisten kaupukikirjastojen käytön perään?

Olen sitämieltä edelleen, että verkkoaita Helsingin ympärille ja "Ei saa ruokkia"-kyltit metrin välein. Kyllä ne oppii tekemään hyviäkin päätöksiä, sitten vaikka ajan kanssa.

[guest3656]

Tässä on linkki otsikon mukaiseen tutkimukseen:

http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_76_net.pdf

Oheisesta kuvasta näkyy muuttoliikkeen suurimmat häviäjät, jotka ovat paljon maahanmuuttajia ottaneita kaupunkikeskuksia. Suurin häviäjä Helsinki, on menettänyt 10 vuoden tarkastelujaksolla 370 miljoonaa euroa verotuloja muuttoliikkeen seurauksena. Verotulojen menetystäkin suurempi ongelma on Helsinkiin muuttavien kouluttamattomien ja työttömien maahanmuuttajien tarvitsemat ilmaispalvelut ja tulonsiirrot, joista Helsinki selviää vain vuosittaisella 260 - 400 miljoonan euron vuosittaisella lainanotolla.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ympäryskuntalaiset käyttävät ilmaiseksi Turun tarjoamia palveluita

Mitä ne ilmaiset palvelut ovat?

Kokonaan ilmaisia ovat: kirjastot, liikuntapaikat, leikkipaikat, puistot, kaupungin järjestämät erilaiset tapahtumat, kadut, joita pitkin voi tulla käymään töissä tai hyödyntämään näitä ilmaisia tai maksullisia palveluita.

"Ilmaisia" palveluita, joita kaupunki tuottaa tai tukee: teatterit, kaupunginorkesteri, taidemuseot, urheilutapahtumat, uimahallit ja muut maksulliset liikuntapalvelut, terveyspalvelut jne. Turku (ja monet muutkin keskuskaupungit) tuottavat ja tukevat monia sellaisia palveluita, joita ympäryskuntien ihmiset käyttävät, mutta eivät tue keskuskaupunkia maksamalla veroja sille. Ympäryskunnat siis hyötyvät keskuskaupungin panostuksista ja investoinneista, mutta voivat houkutella uusia asukkaita matalammalla veroprosentilla.

Paras ratkaisu olisi yhdistää kunnat keskuskaupunkiin tai sitten vieraspaikkakuntalaisten pitäisi maksaa käyttämistään palveluista todellisten kustannusten mukaista hintaa.

Rusinat pullasta -meininkiä sekä loisimista sanon minä.

Mutta toisaalta ympäryskunissa ei ole kaupallisia palveluja ja teollisuutta, josta tulisi yhteisöveroja. Keskuskunta kerää monesti ison kasan veroeuroja sillä että yrittäjät maksavat veronsa niihin.

[Paawo]

Hyvät veljet ja siskot; huomioikaa Turun tapauksessa tuo ympäryskuntia suurempi veroprosentti.

Ei yksin mamut Lausteella ja Varissuolla, ei yksin teollisuuden karkottaminen, ei yksin kulttuuriin investoiminen, ei yksin KAKSIKIELISYYS. Mutta kaikki nuo yhdessä vievät maalaisserkun piironginlaatikolle. 

[Melbac]

Olen kotoisin ns. hyvältä alueelta pk-seudulta, joka on kaukana palveluista. Alueella asui (/asuu) paljon hyvätuloisia lapsiperheitä, joita ärsytti kovasti kun palveluita ei ole, mutta verotulot kelpaavat kunnalle kyllä. Esim. lähin terveyskeskus oli 15km päässä eikä yksikään perhe pärjännyt ilman autoa, jossei sitten halunnut käydä 4km päässä lähimmällä ostarilla hakemassa ruokansa pyöräillen (seuraavaan ostospaikkaan oli vielä pidempi matka). Ja nyt, ennenkuin kukaan viisastelee että pitikö muuttaa korpeen, niin voin kertoa että tälläkin alueella OLI kaksi kunnollista ruokakauppaa, pankki, posti jne. vielä joskus...sen jälkeen kun nuo lopetettiin, peltoja alettiin raivaamaan rumalle uustuotannolle ja houkuttelemaan alempaa keskiluokkaa. Nykyään alueella onkin ns. IKEA-koteja jo.

Vanhempani nostivat kytkintä vähän sen jälkeen, kun vimmattu uudisrakentaminen ja tuhoaminen alkoi, minä taas muutin oman perheeni kanssa pois Helsingistä jonkin aikaa sitten. Vanhempani lähtivät lapsuudenmaisemiinsa Järvi-Suomeen, minä tyydyin radanvarsikuntaan. En olisi ikinä uskonut, miten iso ero on hyvinvoivalla, vaikkakin pienehköllä kunnalla, vrt. Helsingin touhu. Katukuva ei yhtäkkiä ollutkaan täynnä syrjäytyneitä ja päihdeongelmaisia, somaleita ei näkynyt ollenkaan, poliisit eivät olleet jokapäiväinen näky kauppakeskuksen lähettyvillä ja "pahamaineiset" teinit olivat todella kesyjä verrattuna siihen sekoiluun, mitä todistin Helsingissä (myös työni puolesta). Ei tämäkään paikka ole immuuni näille ongelmille, mutta kyllä omat silmäni aukesivat muuton myötä...ja kunnan rahat tosiaan riittävät jopa "ylimääräisiin" huvituksiin, koska täällä ei ole juurikaan pakolaisia. Mamuja edustaa muutama pizzapaikka, sen enempää ei ole tarvinnut toistaiseksi "rikastua".

Kuvailet maalta kaupunkeihin muutoliikkeen seurauksia eli helsingin väkiluku on kasvanut ja on tarvittu uusia asuntoja tänne muuttaneille?.Samoin se kunta ei niitä palveluita(kauppa,pankki yms) lähiöihin järjestä vaan yksityiset firmat eli kuntaa on asiasta turha syytää.Mikäs muuten olikaan tämä "hyvä alue" pk-seudulla omasta mielestäsi?.

[Melbac]

Helsinki ja Turku aiheuttaa ihan itse tämän ongelman. Yksinkertaisesti ei ole omakotitontteja kohtuuhintaan, vaikka maapohjaa on vaikka millä mitalla. Hyvältä alueelta omakotitontti 10 000 euroon, kyllä olisi tulijoita mitkä käy töissä ja maksaa veroja.

Ottakaan nyt asioista edes selvää ennen kuin alatte selittää että helsingissä olisi tonttimaata jakaa vaikka kenelle kohtuuhintaan.Missä päin helsinkiä sä näet sitä maapohjaa jota voisi kaavoittaa omakotitalotonteiksi?.Kannattaa muistaa ettei kaikki tontit täällä ole helsingin omistuksessa eli isot firmat voi omistaa tietyt alueet joille ei ole vielä rakennettu mitään.Samoin yhdelle tollaiselle tontille mahtuu yksi kerrostalo joiden asukkaiden maksama veromäärä ylittää reippasti yhden omakotitaloasukin verotulot ja samalla lähistön kaupat saa asiakkaita yms.

[Uimakoulutettava]

Sehän on Turun ihan oma päätös rahoittaa julkisin varoin sellaisia palveluja, jotka
a) eivät ole lakisääteisiä
b) joita naapurikunnatkaan eivät tuota.

Ei Turkua ole kukaan pakottanut pistämään sellaisia palveluja pystyyn. Ihan on ollut oma valinta.

Jep. Ei kai ihminen paljon muuta tarvitse kuin ruokaa ja Suomessa katon päänsä päälle. 

Taitaapa monikin ainakin haluta ja myös etuuksia Suomesta hakea...

Kun Turussa vastikään yritettiin joukkoraiskausta keskustassa, saattaa hyvinkin olla että uhri muuttaa Kaarinaan. Ehkäpä Seiväs-Seppo sitten pitää muuttoa naapurikuntaan "loisimisena".

[junakohtaus]

Omakotialueen kaavoittaminen nyt on järjettömintä mitä Helsingissä voisi tehdä. Sitä tonttikelpoista maata nyt nimittäin vain ei mitenkään riesaksi asti ole ja omakotialueelle mahtuu kovin vähän väkeä.

Mitä täällä pitäisi tehdä ja voisi tehdä, mutta ei tehdä, on kaavoittaa lisää oikeaa kaupunkia, sellaista jonka paljaalla silmällä tunnistaa kaupungiksi. Se on se, mitä jengi Helsingistä tahtoo.

[siviilitarkkailija]

Omakotialueen kaavoittaminen nyt on järjettömintä mitä Helsingissä voisi tehdä.

Hienoa olla asiasta täysin erimieltä. Omakotialueen kaavoittaminen johtaa Helsingissä erittäin kalliin tontin syntymiseen. Näin tekemällä kaupunki saa maksavia asiakkaita. Tuloa varakkailta. Tornitalon rakentamalla saadaan keskituloisia tai pahimmillaan sosiaaliriesaa. Koska maata ei ole kaikille halukkaille, hinta nousee. Helsingissä on runsaasti omakotitaloalueita jotka ovat erittäin kalliita ja joille olisi enemmän tulijoita kuin asuntoja. Ne ovat kuitenkin monimuotoisen ja hyvinvoivan kaupungin talouden kannalta elintärkeitä.

Arvoisalle moderaattorille voisin suositella vaikka kävelyretkeä Marjaniemessä/mustikkamaan suunnalla. Hyvinhoidettu ja kaunis omakotitaloalue on kuin puisto. Ja kun sitä vertaa vaikkapa Kaisaniemeen, niin huomattavasti kauniimpi ja miellyttävämpi ulkoilualue kuin paskakaljalla ja pissapuskilla täplitetty kaupunkiviheralue.

Sitä tonttikelpoista maata nyt nimittäin vain ei mitenkään riesaksi asti ole ja omakotialueelle mahtuu kovin vähän väkeä.

Tästä voimme olla montaa mieltä. Tonttikelpoisen maan määrä on rajallinen se on selvää. Kysymys on kaupunkipolitiikasta ja siitä mitä halutaan.

Mitä täällä pitäisi tehdä ja voisi tehdä, mutta ei tehdä, on kaavoittaa lisää oikeaa kaupunkia, sellaista jonka paljaalla silmällä tunnistaa kaupungiksi. Se on se, mitä jengi Helsingistä tahtoo.

Helsinkiin tärähtää joka vuosi pikkukaupungin verran uudisrakennettua kerrostalomassaa. Mutta jos ei tarkkaile kaupungin kasvua vaan elää päivä kerrallaan, voi syntyä käsitys että "ainahan tuo lähiö on ollut tuossa" jne. Nimenomaan koska vihervasemmistolaisen roskaväkipolitiikan idea on ollut rakennuttaa rakennuttamisen ilosta ja sijoittaa koska se nyt on vaan niin kivaa. Seurauksella että koko kaupungin talous, hyvinvointi ja palvelut ovat romahtaneet.

Helsinki on itseasiassa viimeaikoina jarruttanut todella kovalla kädellä julkisia liikennehankkeita jotka olisivat mahdollistaneet väestön nopeamman muuton pois, koska varakkaampi väki olisi jo lähtenyt ellei olisi kiinni asumisvaikeuksissaan. Kaikki paukut ovat paikallisliikenteessä. Tosiasiassa mikäli jengi saisi päättää, ei Helsinki kasvaisi muuksi kuin pakolaiskeskukseksi ja työmatkaliikennöitsevä joukko kasvaisi monikymmenkertaiseksi ihmisten työmatkojen kasvaessa 50 km -> 200+ km:iin.

[guest3656]

Mitä täällä pitäisi tehdä ja voisi tehdä, mutta ei tehdä, on kaavoittaa lisää oikeaa kaupunkia, sellaista jonka paljaalla silmällä tunnistaa kaupungiksi. Se on se, mitä jengi Helsingistä tahtoo.

Helsingin kantakaupunkiin syntyy koko ajan massiivista kerrostaloasutusta pitkin merenrantaa Kalasatamasta Jätkäsaareen. Keski-Pasilaankin on suunnitteilla asunnot peräti 12 000:lle uudelle asukkaalle.

Tällä hetkellä vapaa-rahoitteisen asuntotuotannon osuus asuntotuotannosta on poliittisten päätösten mukaan korkeintaan 40 %. Entäpä kun asuntokauppa tökkii tai peräti pysähtyy ja rakennusliikkeet ajavat alas vapaarahoitteisen asuntotuotannon. Tällöin ainoa vaihtoehto rakennustoiminnan jatkamiseen on pienikatteisten valtion korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen rakentaminen ja vapaa-rahoitteisten asuntojen osuus laskee edelleen. Kun asuinalueen sosioekonominen status laskee, laskevat myös kunnallisverotulot.

Tästähän Helsingingissä on ollut kysymys jo pitkään. Vuosittain rakennetaan n. 5000 uutta asuntoa, mutta kunnallisverotulojen tuotto per asukas laskee koko ajan. Helsinki velkaantuu koko ajan kestämättömästi, koska kaupunkiin muuttaa lähes 10 000 uutta asukasta vuosittain. Helsingin työttömyyskin on jo yli 10 %. Vihervasemmisto ja rakennusliikkeiden lobbaama kokoomus rakentaa siis "jengille" mitä se "tahtoo". Jaossa on kosolti sosiaalista ja taloudellista kurjuutta ja epätoivoa.

[junakohtaus]

Pidemmin kun olen taas koneella, mutta toki tiedän kerrostaloja tehtävän. Se ei kuitenkaan ole sama kuin tehdä kaupunkia.

[junakohtaus]

Näin. Mistäpä päästä tota nyt sitten aloittaisi.

Kovin kysyntä kohdistuu kantakaupunkiin. Tämä on ns. positiivinen fakta eikä suostu katoamaan maailmasta.

Mitä niihin liikennehankkeisiin tulee, tuollainen väite vaatisi jonkinlaista vaikutusketjun esittelyä, koska noin sanottuna se on vain salaliittoteoria. Täältä katsoen tunneli- ja ramppisedillä on tunneleita ja ramppeja varastossa noin Helsingin 25 vuoden investointivaran verran eikä niistä juuri yksikään tekisi Helsinkiä yhtään paremmaksi, ainoastaan helpottaisi vieraspaikkalaisten tuloa Helsinkiin minuutin sieltä, toisen täältä.

Näitä tulee nyt sitten vähän tipoittain muun ohessa.

[junakohtaus]

Liikennehankkeet part deux. Jos tällä viitataan nopeisiin junaratoihin, niin ne vasta kalliita ovat, eikä niitä suomalaisessa järjestelmässä kaupunki maksa.

[junakohtaus]

Seuraava pykälä.

Jätkä, Kalasatama ja Keski-Pasila ovat oikean suuntaisia mutta riittämättömiä hankkeita ja niissäkin on aivan liikaa otettu pellin tunteet huomioon ihmisten kustannuksella. Jätkälle tehdään matalampaa kuin muuten olisi tehty, koska mielikuvitusautot vaativat konkreettista tilaa ja Keski-Pasilassa jätetään puolet asunnoista rakentamatta, koska varmasti kuin työvoimapula koittaa, Tuusulanväylä käännetään menemään sen läpi kohta vielä kerran tulevaa keskustatunnelia.

Joku osaavampi ja nopsampi voi laskea paljonko vie maata esim. 10 000 tuhannen omakotitalon tarve ja siinä on vasta kahden vuoden tarvittava lisäys asuntoihin.

[Kaupunkisetä]

Hienoa olla asiasta täysin erimieltä. Omakotialueen kaavoittaminen johtaa Helsingissä erittäin kalliin tontin syntymiseen.

No ei nyt ihan tai itseasiassa lainkaan noin, koska omakotitaloalueen kaavoittaminen laskee tontin hintaa. Yksinkertainen esimerkki, hehtaarin tontti vaikkapa jossain ei ihan ytimessä, esimerkiksi Herttoniemessä. Jos siihen kaavoittaa tiiviin kerrostalokorttelin, niin siihen saa noin 25 000 neliötä asuntoja, eli tontin arvo on jotain 20 miljoonan euron luokkaa. Jos siihen kaavoittaa semmoisen lähiökerrostalon, niin noin 10 000 neliötä, ja tontti sitten noin 7 miljoonaa euroa. Jos siihen 10kpl 1000m2 omakotitalotontteja, niin ehkä niistä voi saada jopa 500 000 € kpl, eli 5 miljoonaa euroa.

Lyhyesti ja suomeksi, omakotitalokaava Helsingissä rajoittaa kuinka paljon saa rakentaa, ja rakentamisen rajoitukset laskevat eivätkä nostaa tontin hintoja.

Näin tekemällä kaupunki saa maksavia asiakkaita. Tuloa varakkailta. Tornitalon rakentamalla saadaan keskituloisia tai pahimmillaan sosiaaliriesaa.

Mulla ei tule ihan ekana mieleen 6000€/m2 asunnoista persaukiset.

Helsinki on itseasiassa viimeaikoina jarruttanut todella kovalla kädellä julkisia liikennehankkeita jotka olisivat mahdollistaneet väestön nopeamman muuton pois, koska varakkaampi väki olisi jo lähtenyt ellei olisi kiinni asumisvaikeuksissaan. Kaikki paukut ovat paikallisliikenteessä. Tosiasiassa mikäli jengi saisi päättää, ei Helsinki kasvaisi muuksi kuin pakolaiskeskukseksi ja työmatkaliikennöitsevä joukko kasvaisi monikymmenkertaiseksi ihmisten työmatkojen kasvaessa 50 km -> 200+ km:iin.

Minä en ymmärrä ylläolevasta esimerkiksi sitä että mitä ihmettä tarkoittaa varakasparkojen jumiutuminen asumisvaikeuksiin, mutta kuitenkin: Liikennehankkeiden osalta tilanne on noin lyhyesti sanottuna se että tiesetien ja tunnelijunatätien käsitys siitä miten tehdään tietä tai rataa maksaa tuommoiset 100-200 miljoonaa euroa. Kilometriltä, tai suurin piirtein saman verran mitä Helsingin ja valtion rahaa on parhaimmillaan yhteensä käytettävissä vuodessa. Tältä pohjalta ei liene vaikea ymmärtää esimerkiksi mainitsemiesi 50-200 kilometrin väylähankkeiden rahoitusvaikeuksia, eikä mitään syytä olettaa sen kummempia taustatekijöitä kuin ihan vaan tunnelinäkö ja tyhmyys.

Lähtökohtaisesti Helsinki suhtautuu toki hyvin rakentavasti ja kannustavasti siihen että valtio rakentaa väyliä, jonkun muun rahalla kaikki on aina helppoa. Samoin Uudenmaan ELY on kovin hanakka suunnittelemaan teitä jotka tehdään Helsingin rahoilla. Helsinki maksaa liikenneväylistä aluellaan yleensä yli puolet ja valtio loput. Eri nurmijärvet muuten yleensä eivät maksa mitään.

[junakohtaus]

Jatkan.

Väite siitä että työmatkat pitenisivät 50->200 km jos ei katalasti estettäisi pitää sisällään sen, että viidenkympin työmatka olisi jokin sääntö, mitä ne eivät ole. Joku muu ehkä löytää luvutkin, mutta juttuhan on niin että Helsingissäkin alueesta riippumatta työikäisten valtaenemmistö käy töissä ja työmatkojen suuri massa tehdään paikallisella joukkoliikenteellä.

Toki jokin määrä väkeä pendelöi kehyskunnistakin, mutta ei se mikään enemmistön elämäntapa ole.

[no future]

Vuonna 2010 yhteensä 758 000 henkilöä eli noin kolmasosa työllisistä kävi töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla työskentelevistä noin 20 prosenttia asui Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisen ulkopuolella. Pääkaupunkiseudun kuntien työllisistä 29 400 eli noin kuusi prosenttia työskenteli muualla kuin pääkaupunkiseudulla.

https://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-04-11_001.html



(http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12-09_003_001.gif)

Kuviossa 1 on kuvattu kumulatiiviset osuudet teitä pitkin kuljettaville työmatkoille sekä työmatkojen määrä kilometriluokittain. Kaikista teitä pitkin mitatuista työmatkoista 80 prosenttia oli alle 22 kilometrin matkoja. Alle kymmenen kilometrin työmatka oli 59 prosentilla. Kuvaavaa on, että 68 prosenttia työmatkoista oli keskiarvoa lyhyempiä.

http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12-09_003.html?s=2

[Oho]

Mulla ei tule ihan ekana mieleen 6000€/m2 asunnoista persaukiset.

No ei se esmes Pikku-Huopalahdessa taida paljoa tuosta puuttua.

[junakohtaus]

Näistä kannattaa nyt sitten ymmärtää, että kohteiden kovan rahan osuus nimenomaan on käynyt kaupaksi. Skenaariot siitä, että jengi ei suostu asumaan omalla rahalla ählämin ja neekerin naapurissa eivät ole realisoituneet, vaikka niitä vanha muistaa tästä suorilta jonkin 15 vuotta kun niin on pitänyt tapahtua heti huomenna.

[-PPT-]

Kun ne suurten ikäluokkien ihmiset muuttavat synnyinseuduillensa eläkepäiviänsä viettämään niin hommahan on mennyt niin että he ovat viettäneet aktiivivuotensa tarjoten työpanoksensa ja veronsa kasvukeskukselle ja vanhana hoivan tarpeen kasvaessa muuttavat persaukiseen pikkukuntaan keskellä metsää. No kyllä eläkeläisetkin veroja maksavat mutta tuotto/panos-suhde taitaa jäädä pakkasen puolelle.

[vilach]

Jos omakotiasujat
menee kehyskuntiin, sinne menee silloin parhaat veronmaksajat, sitä alunperin pähkäilinkin.

Ei ole pakko mennä kehyskuntiin, vantaalla ja espoossa on paljon vapaata maata yli 15 kilometrin säteellä keskustasta, jonne mahtuisi paljon omakotitaloja.

Omakotitalo on halvempi rakentaa kuin kerrostalo

Miten voi olla halvempi, jos omakotitalo tarvitsee 10 metriä tietä, 25 metriä viemäri- ja vesiputkea, sillä on omat perustukset, oma katto, oma ilmastointijärjestelmä jne. Kerrostalossa 1 viemäriputki palvelee kymmeniä asuntoja, tie koko taloa, yhteinen ilmastointijärjestelmä, yhteinen katto monelle kerrokselle, perustukset monelle kerrokselle, yhden kerroksen katto on seuraavan kerroksen lattia jne.

asumiskustannukset on pienemmät heti alussa ja etenkin jatkoss

Omakotitalossa asumiskustannukset eivät voi olla halvempia edellä kirjoitetuista syistä. Jos kerrostalossa asumiskustannukset ovat korkeampia, kuin omakotitalossa, niin se kertoo, että kerrostalojen hoitovastikkeissa on runsaasti ilmaa. Onko jollakulla tietoa tästä? Ilma hinnoissa on laillistettu ryöstö.

Omakotitalosta tekee kalliin juurikin tuo tontin hinta.

Tontit eivät ole kalliita jopa suurhelsingissä, on paljon tontteja alle 100.000 eurolla. Omakotitaloille myydään
maata todella halvalla verrattuna kerrostaloihin, se johtaa siihen, että omakotitalossa neliö on jopa halvempi, kuin kerrostalossa, vaikka pitää olla päinvastoin.

Kuten jo totesin, jos niitä veronmaksajia halutaan kaupunkiin, niin kannattaa haalia omakotiasujia.

Helsingissä (tarkoitan kuntaa, eikä koko kaupunkia, joka koostuu 4 kunnasta) on vähän maata jäljellä, jos alkaa kaavoittaa se omakotitaloille, niin se täyttyy nopeasti, koska omakotitaloalueella on alhainen väestön tiheys. Kerrostalot eivät generoi kurjuutta, eivätkä omakotitalot rikkautta, helsingissä on budjettivaje kehitysmaalaisten takia, omakotitalojen runsan rakentaminen ei muuta heitä tuottaviksi.

http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=91165.0;attach=30722;image

Miksi laitoin niin paljon tyhjää tilaa kuvan ympärille?

Omakotialueen kaavoittaminen nyt on järjettömintä mitä Helsingissä voisi tehdä. Sitä tonttikelpoista maata nyt nimittäin vain ei mitenkään riesaksi asti ole ja omakotialueelle mahtuu kovin vähän väkeä.

Oikein. Tyypillisellä omakotitalueella väestön tiheys on noin 4000 asukasta per km². Eli 1 asukas vie kokonaiset 250 neliötä kaupingin maata. Väljällä = viihtyisällä kerrostaloalueella neliökilometrillä on 20000 huonetta, 2/3 täyttöasteella 13300 asukasta, eli yli 3 kertaa enemmän, kuin omakotialueella. Suomalaisilla on alhaiset vaatimukset talojen tiheyteen (he äänestävät omalla lompakolla asumisesta tiheässä korttelissa), monille kelpaa 0.75 tiheys (1 neliöllä maata on 0.75 asuinneliötä), eli käytönnässä kerrostaloalueella voi asua 20000 asukasta neliökilomtrillä, jos täyttöaste on 2/3 (keskimäärin joka 2/3 huoneessa asutaan). Viime vuosikymmeninä on tehty vakava virhe kaavoittamalla suuria alueita 15 kilometrin säteellä keskustasta omakotitaloille. Sen takia nyt vapaata maata ei ole kovinkaankaan paljon jäljellä 15 kilometrin säteellä keskustasta. Ne omakotitaloalueet piti kaavoittaa, mutta kauempana keskustasta, piti jättää runsaasti tilaa kerrostaloille. Se on epäoikeudenmukaista, että joku asuu 17 kilometrin säteellä keskustasta kivenlahdessa tiiviissä kerrostalokorttelissa ja vie 25 neliötä kaupunginmaata, kun toinen asuu omakotitalossa käpylässä 5 kilometrin päässä keskustasta ja vie 250 neliötä kaupungin maata. Pitää olla päinvastoin, sillä joka vie vähän tilaa pitää olla oikeus asua lähellä keskustaa, se joka vie paljon tilaa voi asua yli 15 kilometrin säteellä. Nyt pravdassa puhutaan jopa moottoriteiden tuhoamisesta, niitä syyllistetään tonttipulasta, samaan aikaan on valtavia omakotitaloalueita alle 15 kilometrin säteellä keskustasta.

Omakotialueen kaavoittaminen johtaa Helsingissä erittäin kalliin tontin syntymiseen. Näin tekemällä kaupunki saa maksavia asiakkaita. Tuloa varakkailta. Tornitalon rakentamalla saadaan keskituloisia tai pahimmillaan sosiaaliriesaa.

Ensin sanotaan, että kehitysmaalaiset ovat rikkaus, äänestätään mokuttajia, sitten sanotaan NIMBY kehitysmaalaisille. Äänestetään kokoomusta, mutta kehitysmaalaisia ei saa tuoda omaan kuntaan, ollaan valmiita jopa korottamaan tahallisesti asuntojen hintoja = valtavat asuntolainat, ostovoiman alentaminen, jotta ne "rikkaudet" eivät pääsisi omaan kuntaan. Kuvottavaa.

Helsingissä on runsaasti omakotitaloalueita jotka ovat erittäin kalliita ja joille olisi enemmän tulijoita kuin asuntoja. Ne ovat kuitenkin monimuotoisen ja hyvinvoivan kaupungin talouden kannalta elintärkeitä.

Taiwanissa, jossa asuvat kiinalaiset, joita monet hommalaiset pitävät hyvinä ja ahkerina, eivätkä vastusta niiden tuloa suomeen valta-osa ihmisistä asuu näin:
http://goo.gl/maps/88Abk
Myös monissa länsimaissa suurin osa asuu kerrostaloissa ja ne ovat elinvoimaisia.
Itse en vastusta omakotitaloja, niitä vain pitää rakentaa vähän kauempana keskustasta.

Ja kun sitä vertaa vaikkapa Kaisaniemeen

Itse pidät kantakaupunkia aivan liian tiiviinä ja epäviihtyisänä. Mutta ihmiset äänestävät itse omalla lompakollaan asumisesta siellä. Kantakaupungin kolmion hinnalla saa omakotitalon 15 kilometrin säteellä keskustasta, jossa ei ole ruuhkia, vähän liikennevaloja, ei ole parkkipaikkaongelmaa, on hiljaista, mutta ihmiset valitsevat kantakaupungin.

Helsinkiin tärähtää joka vuosi pikkukaupungin verran uudisrakennettua kerrostalomassaa. Mutta jos ei tarkkaile kaupungin kasvua vaan elää päivä kerrallaan, voi syntyä käsitys että "ainahan tuo lähiö on ollut tuossa" jne. Nimenomaan koska vihervasemmistolaisen roskaväkipolitiikan idea on ollut rakennuttaa rakennuttamisen ilosta ja sijoittaa koska se nyt on vaan niin kivaa. Seurauksella että koko kaupungin talous, hyvinvointi ja palvelut ovat romahtaneet.

Siis sinusta kerrostalot generoivat kurjuutta?

Tällä hetkellä vapaa-rahoitteisen asuntotuotannon osuus asuntotuotannosta on poliittisten päätösten mukaan korkeintaan 40 %. Entäpä kun asuntokauppa tökkii tai peräti pysähtyy ja rakennusliikkeet ajavat alas vapaarahoitteisen asuntotuotannon.

Koska hinnoissa on valtavasti ilmaa. Kerrostalon todelliset rakennuskustannukset ovat noin 1500/neliö. Laskemalla neliöhintoja nykyisestä 4000 eurosta 1800 euroon kysyntää nousisi valtavasti. Katsotaan, miten kävisi kännyköiden kaupalle, jos niiden hintaan tulisi 150% ilmaa, jos uusi iphone maksaisi 1800 euroa.

Vuosittain rakennetaan n. 5000 uutta asuntoa, mutta kunnallisverotulojen tuotto per asukas laskee koko ajan. Helsinki velkaantuu koko ajan kestämättömästi, koska kaupunkiin muuttaa lähes 10 000 uutta asukasta vuosittain.

Koska muuttaa paljon kehitysmaalaisia.

Helsinki on itseasiassa viimeaikoina jarruttanut todella kovalla kädellä julkisia liikennehankkeita jotka olisivat mahdollistaneet väestön nopeamman muuton pois, koska varakkaampi väki olisi jo lähtenyt ellei olisi kiinni asumisvaikeuksissaan.

Voitko tarkentaa mitä julkisia liikennehankkeita?

Täältä katsoen tunneli- ja ramppisedillä on tunneleita ja ramppeja varastossa noin Helsingin 25 vuoden investointivaran verran eikä niistä juuri yksikään tekisi Helsinkiä yhtään paremmaksi

Mitä tunneleita ja ramppeja? Voitko antaa esimerkkejä?

Itse olen sitä mieltä, että helsingissä pitää korvata monta liikennevaloristeystä sillalla. Pitää rakentaa liikennevaloton yhteys itäväylältä länsiväylään, joko sillalla tai tunnelilla riippuen siitä, mikä vaihtoehto on
halvempi, pitää yhdistää lahdenväylä turunväylään liikennevalottamalla yhteydellä, tietysti edullisella tavalla,
pitää muuttaa vihdintie moottorietieksi kehä kolmoselta mannerheimintien saakka ja paljon muita siltoja. Sen
takia helsinki muuttuu paremmaksi, koska ajan poltto liikennevaloissa pienenee. Minä näin tunneleiden ja
siltojen hintoja ja näyttää siltä, että hinnoissa on runsaasti ilmaa.

Jätkälle tehdään matalampaa kuin muuten olisi tehty, koska mielikuvitusautot vaativat konkreettista tilaa

Voitko tarkentaa tätä? Minun mielestä jätkäsaari tullaan rakentamaan todella tiiviisti. Talojen korkeus
vaikuttaa todella vähän väestöntiheyteen, jos kerroksia on yli 5.

Yksinkertainen esimerkki, hehtaarin tontti vaikkapa jossain ei ihan ytimessä, esimerkiksi Herttoniemessä. Jos siihen kaavoittaa tiiviin kerrostalokorttelin, niin siihen saa noin 25 000 neliötä asuntoja

25000 asuinneliötä hehtaarilla?!?! Rakennetaanko nykyään suomessa niin älyttömän tiiviisti? Jos rakennetaan, niin missä?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ympäryskuntalaiset käyttävät ilmaiseksi Turun tarjoamia palveluita

Mitä ne ilmaiset palvelut ovat?

Kokonaan ilmaisia ovat: kirjastot, liikuntapaikat, leikkipaikat, puistot, kaupungin järjestämät erilaiset tapahtumat, kadut, joita pitkin voi tulla käymään töissä tai hyödyntämään näitä ilmaisia tai maksullisia palveluita.

"Ilmaisia" palveluita, joita kaupunki tuottaa tai tukee: teatterit, kaupunginorkesteri, taidemuseot, urheilutapahtumat, uimahallit ja muut maksulliset liikuntapalvelut, terveyspalvelut jne. Turku (ja monet muutkin keskuskaupungit) tuottavat ja tukevat monia sellaisia palveluita, joita ympäryskuntien ihmiset käyttävät, mutta eivät tue keskuskaupunkia maksamalla veroja sille. Ympäryskunnat siis hyötyvät keskuskaupungin panostuksista ja investoinneista, mutta voivat houkutella uusia asukkaita matalammalla veroprosentilla.

Paras ratkaisu olisi yhdistää kunnat keskuskaupunkiin tai sitten vieraspaikkakuntalaisten pitäisi maksaa käyttämistään palveluista todellisten kustannusten mukaista hintaa.

Rusinat pullasta -meininkiä sekä loisimista sanon minä.

Pohrippa ny järjen kanssa mitä kirjoitat

Maksullisia liikunta ja kulttuuripalvejuja jos tullaan kuluttamaan ulkopuolelta, niin se parantaa käyttöastetta, ja tuo vaan lisätuloja. jos käyttöaste olisi matalampi, niin tulisi kalliimmaksi.
Eikös terveyspalvelja tuota yleensä kuntayhtymät, joten lakukin jaetaan tasan. Ja jotain leikkipuistoja harvoin käytetään ulkopaikkakuntalaisten toimesta.

[Paawo]

Edelleen Turku ja sen isoin ongelma rikkaus:

Kaksikielisyydelle ja sen vaalimisen ympärille pystytettävälle byrokratialle ei ympäryskunnista löydy riittävän innokasta maksupotentiaalia. Turun kaupungin tarjoamia suomenkielisiä palveluja tosin ympäryskuntalaiset mielellään käyttävät, mutta ne loput ovat loppuviimeksi hyvin pienen väestönosan käytössä. Heistä todennäköisesti reipas 90 % tulisi toimeen suomenkielisiä kaupungin palveluja käyttämällä, muttakun...

Ryssätkin meille nauraa.