Kohti monikulttuurista Varsinais-Suomea -ohjelma vuodelta 2007

[Mika Koivisto]

Terve
Löytyi aika absurdi tekele vuodelta 2007. Saattaa olla, että asiaa on täällä jo puitu mutta ei kai kertaaminenkaan haittaa.
Selvitys, ohjelma tai suunnitelma on nimeltään https://kotisivukone.fi/files/mkoivisto.kotisivukone.com/tiedostot/vasso-kohti-monikulttuurista-vs.pdf. Tuo on tehty siis vuonna 2007 eli hieman ennen kuin Suomen taloudessa tapahtui kuuluisa "kakka osui tuulettimeen" -ilmiö ja näin siis erittäin optimistisessa taloustilanteessa. Ohjelma aikajana ulottuu vuoteen 2015.
Tekijöinä tietenkin ihmiset, jotka pääasiassa ovat maahanmuutosta toimeentulonsa saavia ja varsin todennäköisesti myös ajatusmaailmaltaan täysin kritiikittömästi humanitaariseen maahanmuuttoon suhtautuvia.
Ohjelmassa tai suunnitelmassa puhutaan paljon työperusteisesta maahanmuutosta ja työvoimareservin hankkimisesta mutta toisaalta korostetaan työvoiman ulkopuolisen humanitaarisen maahanmuuton lisäämistä ja tuon ryhmän palveluiden kehittämistä. Myös kantaväestön asenteiden muokkaaminen on tekstissä mainittu ja kun tarkemmin asiaa miettii, niin tällainen aivopesu on ollut käynnissä jo vuosien ajan.
Varsinais-Suomen maakuntahallitus on hyväksynyt ohjelman 17.9.2007 nimellä "Monikulttuurinen Varsinais-Suomi". Maakuntavaltuustossa ja hallituksessa on jälkeenpäin haaveiltu alueen väestönkasvuksi 75000 henkilöä. Joten suunnitelma tai ohjelma on valmiina ja nyt sitä sitten toteutetaan riippumatta taloudellisesta tilanteesta.
Tässä mielestäni näkyy julkisen sektorin irrallisuus reaalimaailmasta. Tehdään utopistisia ja idealistisia suunnitelmia pienen porukan kesken ja kun kerran on suunnitelma, niin sitähän sitten noudatetaan antamatta minkään realiteetin häiritä tuhtaamista.
En ala tässä käymään ohjelmaa/suunnitelmaa tarkemmin enempää läpi mutta muutaman kohdan laitan täkyksi.
Sivu 66, kuvio 28:"5. Mitä suomalaisille pitäisi opettaa? Miten monikulttuuristetaan suomalainen yhteiskunta?"
Sivu 68 kohdassa 3:"Vuonna 2015 Turun kaupunginvaltuustossa on viisi ja eduskunnassa kaksi maahanmuuttajataustaista edustajaa. Myös TE-keskuksessa on maahanmuuttajataustaisia asiantuntijoita. Yhdistyksille myönnetään säännöllisesti avustusta ja niillä on vaikuttajan rooli ja vakituinen kumppanuus kaupungin tai kunnan ja valtion kanssa. Vuonna 2015 myös suomalaisnationalistiset ääriliikkeet on kitketty."
Sivu 88:"Vuoteen 2015 mennessä maahanmuuttajayhdistyksille annettava julkinen tuki on moninkertaistettu...Maahanmuuttajayhdistysten resurssien kasvattaminen ja uusien yhteistyömuotojen ja palveluiden rahoittaminen on edellyttänyt merkittävää valtion rahoitusta. Aktiivisella ja ennakkoluulottomalla maahanmuuttopolitiikalla Varsinais-Suomesta onkin muodostunut eräänlainen pilottialue, jonka kokemuksia hyödynnetään valtakunnallisia linjauksia tehtäessä."
Yhdessä kohtaa ohjelma on osunut oikeaan - vuonna 2015 Varsinais-Suomen elinkeinoelämän työvoimatarpeet on pitkälti tyydytetty.

Mika Koivisto

[ElinaElina]

Sama formaatti taitaa olla kaikkialla Suomessa. Kuka on sen haamukirjoittaja?

Yhdistyksille myönnetään säännöllisesti avustusta ja niillä on vaikuttajan rooli ja vakituinen kumppanuus kaupungin tai kunnan ja valtion kanssa.

Tämäkö on syynä, että esim somppuja on opastettu kädestä pitäen perustamaan yhdistyksiä?
Ohituskaista ohi demokratian.

[Nanfung]

Löytyi aika absurdi tekele vuodelta 2007. Saattaa olla, että asiaa on täällä jo puitu mutta ei kai kertaaminenkaan haittaa.
Selvitys, ohjelma tai suunnitelma on nimeltään https://kotisivukone.fi/files/mkoivisto.kotisivukone.com/tiedostot/vasso-kohti-monikulttuurista-vs.pdf. Tuo on tehty siis vuonna 2007 eli hieman ennen kuin Suomen taloudessa tapahtui kuuluisa "kakka osui tuulettimeen" -ilmiö ja näin siis erittäin optimistisessa taloustilanteessa. Ohjelma aikajana ulottuu vuoteen 2015.

Tämän monikulttuurisuusprojektin toteuttaminen aloitettiin sen jälkeen, kun nämä "neropatit" huomasivat, että Suomen ja suomalaisten ruotsalaistaminen on yhtä vaikeaa kuin sosialistisen Suomen rakentaminen Neuvostoliiton aikana?

[Lasse]

Aniksen Merjalta löytyy ainakin väikkäri:

Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat
http://www.doria.fi/handle/10024/35938

Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 47
2008-02-08
Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitä maahanmuuttajia koskevat erityiskysymykset suomalaisessa lastensuojelun sosiaalityössä ovat ja miten näitä kysymyksiä lastensuojelussa käsitellään. Teoreettismetodologisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Etnisten suhteiden tutkimusperinteessä työ paikantuu keskusteluun, jossa kulttuuri ja etnisyys nähdään sosiaalisesti rakentuvina ja muuntuvina. Analyysissä sovelletaan diskurssianalyyttistä metodologiaa. Tutkimus rakentuu yhteenveto-osiosta ja neljästä artikkelista.

Maahanmuuttajasosiaalityötä ja lastensuojelua tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden, muiden ammattilaisten ja asiakkaiden kielenkäytön kautta. Aineisto koostuu 11 lastensuojelun asiakaskeskustelusta ja niiden jälkeen keskustelun osapuolille tehdyistä haastatteluista, joita on yhteensä 35. Tutkimuksessa analysoidaan seuraavia kysymyksiä: Miten sosiaalityöntekijät tulkitsevat maahanmuuttajasosiaalityön erityisyyttä oman ammatillisen tehtävänsä näkökulmasta? Minkälaisia ominaisuuksia sosiaalityöntekijät rakentavat maahanmuuttaja-asiakkaille? Miten lastensuojelun keskusteluissa puhutaan monikulttuurisuuteen liittyvistä teemoista, kuten erilaisuudesta ja samanlaisuudesta sekä kulttuuri- ja rasismikysymyksistä? Miten maahanmuuttajalasten ja -nuorten osallisuus lastensuojelun asiakaskeskusteluissa rakentuu aikuisten ja lasten itsensä tuottamana? Mitä ja miten maahanmuuttajalapset ja -nuoret puhuvat kokemuksistaan lastensuojelussa ja suomalaisessa yhteiskunnassa?

Maahanmuuttajien erityiskysymyksiä ovat kieleen, kulttuuriin ja valtayhteiskunnan toimintaan liittyvät ymmärtämisvaikeudet, kokemukset arkipäivän rasismista sekä perheen ja yhteisön merkittävä, osin ristiriitainen rooli. Lapsilla ja nuorilla kulttuuri on muuntuvaa ja jatkuvien neuvottelujen kohteena. Aineiston lastensuojelutilanteiden taustalla on usein kouluympäristöön liittyviä vaikeuksia. Haastatteluissa lapset kertovat kokemuksistaan ja toimijuudestaan perheeseen, yhteisöön ja kouluun paikantuvissa tilanteissa. Asiakaskeskusteluissa lasten puhuja-asema on usein heikko, jos aikuiset eivät aktiivisesti vahvista sitä. Jotkut lapset ottavat itse vahvan puhuja-aseman.

Asiakaskeskusteluissa maahanmuuttajien erityiskysymyksistä puhutaan harvoin eksplisiittisesti. Haastatteluissa sosiaalityöntekijät enemmän tai vähemmän tietoisesti paikantavat maahanmuuttajasosiaalityötä vieraannuttavaan, sopeuttavaan, tasa-arvoistavaan, kulttuuritietoiseen, rasismitietoiseen ja osallistavaan kehykseen. Kehykset nostavat sosiaalityön tavoitteista, menetelmistä ja asiakkaasta keskeisiksi erilaisia asioita. Tulkinnat ovat muuntuvia, vaikka osoittavat myös tiettyä säännönmukaisuutta. Kulttuuri on keskeinen käsite erilaisuuden ja samanlaisuuden ymmärtämiseksi. Sekä työntekijät että asiakkaat perustelevat toivottavia elämäntapoja "omalla kulttuurillaan" ja selittävät ongelmia "erilaisella kulttuurilla". Kulttuurin käsitettä voidaan myös käyttää työvälineenä asiakaskeskusteluissa avattaessa asiakkaan omaa näkökulmaa korostavaa dialogia.

Perheen ja kulttuurisen yhteisön merkitys on tärkeää arvioida lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja kulttuurisen identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Sosiaalityöntekijöillä on merkittävä välittäjän rooli yhtäältä valtayhteiskunnan ja maahanmuuttaja-asiakkaiden, toisaalta vanhempien, yhteisöjen sekä lasten ja nuorten välillä. Lastensuojelussa haasteena on arkipäivän rasismin tiedostaminen sekä siihen pureutuvien työmenetelmien kehittäminen.

Arkipäivän rasismi haasteena...

[Jaska Pankkaaja]

Kokoomuslaiset "uusliberaalit", kepulit ja selkokommunistit jakavat mielellään verorahaa kaikenlaisille yhdistyksille ja kansalaisjärjestöille sillä eihän kukaan nyt niin ääliö ole että luulisi kansalaistoiminnan olevan jotenkin toimintaa kannattavien kansalaisten varassa. Ehei ohoi kyllä mädätykseen tarvitaan verorahaa! + 700 000 virkamiestä.

[Mika Koivisto]

Aniksen Merjalta löytyy ainakin väikkäri:

Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat
http://www.doria.fi/handle/10024/35938

Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 47
2008-02-08
Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitä maahanmuuttajia koskevat erityiskysymykset suomalaisessa lastensuojelun sosiaalityössä ovat ja miten näitä kysymyksiä lastensuojelussa käsitellään. Teoreettismetodologisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Etnisten suhteiden tutkimusperinteessä työ paikantuu keskusteluun, jossa kulttuuri ja etnisyys nähdään sosiaalisesti rakentuvina ja muuntuvina. Analyysissä sovelletaan diskurssianalyyttistä metodologiaa. Tutkimus rakentuu yhteenveto-osiosta ja neljästä artikkelista.

Maahanmuuttajasosiaalityötä ja lastensuojelua tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden, muiden ammattilaisten ja asiakkaiden kielenkäytön kautta. Aineisto koostuu 11 lastensuojelun asiakaskeskustelusta ja niiden jälkeen keskustelun osapuolille tehdyistä haastatteluista, joita on yhteensä 35. Tutkimuksessa analysoidaan seuraavia kysymyksiä: Miten sosiaalityöntekijät tulkitsevat maahanmuuttajasosiaalityön erityisyyttä oman ammatillisen tehtävänsä näkökulmasta? Minkälaisia ominaisuuksia sosiaalityöntekijät rakentavat maahanmuuttaja-asiakkaille? Miten lastensuojelun keskusteluissa puhutaan monikulttuurisuuteen liittyvistä teemoista, kuten erilaisuudesta ja samanlaisuudesta sekä kulttuuri- ja rasismikysymyksistä? Miten maahanmuuttajalasten ja -nuorten osallisuus lastensuojelun asiakaskeskusteluissa rakentuu aikuisten ja lasten itsensä tuottamana? Mitä ja miten maahanmuuttajalapset ja -nuoret puhuvat kokemuksistaan lastensuojelussa ja suomalaisessa yhteiskunnassa?

Maahanmuuttajien erityiskysymyksiä ovat kieleen, kulttuuriin ja valtayhteiskunnan toimintaan liittyvät ymmärtämisvaikeudet, kokemukset arkipäivän rasismista sekä perheen ja yhteisön merkittävä, osin ristiriitainen rooli. Lapsilla ja nuorilla kulttuuri on muuntuvaa ja jatkuvien neuvottelujen kohteena. Aineiston lastensuojelutilanteiden taustalla on usein kouluympäristöön liittyviä vaikeuksia. Haastatteluissa lapset kertovat kokemuksistaan ja toimijuudestaan perheeseen, yhteisöön ja kouluun paikantuvissa tilanteissa. Asiakaskeskusteluissa lasten puhuja-asema on usein heikko, jos aikuiset eivät aktiivisesti vahvista sitä. Jotkut lapset ottavat itse vahvan puhuja-aseman.

Asiakaskeskusteluissa maahanmuuttajien erityiskysymyksistä puhutaan harvoin eksplisiittisesti. Haastatteluissa sosiaalityöntekijät enemmän tai vähemmän tietoisesti paikantavat maahanmuuttajasosiaalityötä vieraannuttavaan, sopeuttavaan, tasa-arvoistavaan, kulttuuritietoiseen, rasismitietoiseen ja osallistavaan kehykseen. Kehykset nostavat sosiaalityön tavoitteista, menetelmistä ja asiakkaasta keskeisiksi erilaisia asioita. Tulkinnat ovat muuntuvia, vaikka osoittavat myös tiettyä säännönmukaisuutta. Kulttuuri on keskeinen käsite erilaisuuden ja samanlaisuuden ymmärtämiseksi. Sekä työntekijät että asiakkaat perustelevat toivottavia elämäntapoja "omalla kulttuurillaan" ja selittävät ongelmia "erilaisella kulttuurilla". Kulttuurin käsitettä voidaan myös käyttää työvälineenä asiakaskeskusteluissa avattaessa asiakkaan omaa näkökulmaa korostavaa dialogia.

Perheen ja kulttuurisen yhteisön merkitys on tärkeää arvioida lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja kulttuurisen identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Sosiaalityöntekijöillä on merkittävä välittäjän rooli yhtäältä valtayhteiskunnan ja maahanmuuttaja-asiakkaiden, toisaalta vanhempien, yhteisöjen sekä lasten ja nuorten välillä. Lastensuojelussa haasteena on arkipäivän rasismin tiedostaminen sekä siihen pureutuvien työmenetelmien kehittäminen.

Arkipäivän rasismi haasteena...

Pieni klikki on täällä saanut paljon vahinkoa aikaan. Meillä on Raisiossa sosiaalityön johtajana Arja Iho ja valtuustossa istuu Ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki ja kai nuo kaikki ohjelman ohjausryhmissä istuneet vaikuttavat edelleen tavalla tai toisella vieläkin asian parissa.

[talous ja muutos]

https://kotisivukone.fi/files/mkoivisto.kotisivukone.com/tiedostot/vasso-kohti-monikulttuurista-vs.pdf
4.3. Kolmas tulevaisuusverstas ja asiakasraati: toimenpide-ehdotukset
3. Vuonna 2015 Turun kaupunginvaltuustossa on viisi ja eduskunnassa kaksi maahanmuuttajataustaista edustajaa. Myös TE-keskuksessa on maahanmuuttajataustaisia asiantuntijoita. Yhdistyksille myönnetään säännöllisesti avustusta ja niillä on vaikuttajan rooli ja vakituinen kumppanuus kaupungin tai kunnan ja valtion kanssa. Vuonna 2015 myös suomalaisnationalistiset ääriliikkeet on kitketty.

Onkohan maahanmuuttaja -sanalle annettu poliittisessa kielenkäytössä uusi merkitys, kuten on tehty monikulttuurisuus -sanalle, joka käytännössä tarkoittaa kulttuurifundamentalismia? Tarkoitetaanko "maahanmuuttajalla" ulkomaalaistaustaisia? Eikö suomalainen voi olla maahanmuuttaja, vaikka on asunut Suomen lisäksi yhdessä tai useammassa muussa maassa?

Suomen ehkä kuuluisin ulkomaista syntyperää ollut poliitikko oli suomenvirolainen Hella Wuolijoki (os. Murrik). Hän syntyi Viron Helmessä 1886. (Wikipedia/Hella Wuolijoki)
Hän oli Skdl:n kansanedustaja Hämeen pohjoisesta vaalipiiristä vuosina 1946–1947 ja Yleisradion pääjohtaja vuosina 1944–1949.
Hän oli tunnettu kirjailija Suomessa (mm. Niskavuori -sarja).

Suomessa yhä vaikuttaa ulkomaalaistaustaisia poliitikkoja:

Wikipedia/Ben Zyskowicz
Ben Zyskowiczin isä oli Puolan juutalainen ja äiti Suomen juutalainen. Hän on naimisissa Suomen tataarin kanssa. - Hänen isänsä selvisi hengissä Natsi - Saksan keskitysleireistä.
Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 1979.

Wikipedia/Maria Guzenina-Richardson
Guzenina-Richardsonin isä oli saksalainen, ja äiti on venäläissyntyinen.
Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2007.
Hän oli peruspalveluministerinä 22.6.2011–24.5.2013.

Moni suomalainen on maahanmuuttaja, koska hän on asunut ja työskennellyt ulkomailla vuosia. Eikä kyseessä ole pelkästän Amerikan suomalaiset tai Ruotsin suomalaiset.
Ehkä tunnetuin suomalainen poliitikko, joka on maahanmuuttaja, on Martti Ahtisaari.
Wikipedia/Martti Ahtisaari/Diplomaattiura
- Vuosina 1960–1963 Ahtisaari toimi Karachissa Pakistanissa ruotsalaisen liikuntakasvatusopiston oppilaskodin johtajana.
- Vuosina 1973 - 1976 Ahtisaari toimi Suomen suurlähettiläänä Itä - Afrikassa.
* Ahtisaari toimi Suomen presidenttinä 1. maaliskuuta 1994 – 1. maaliskuuta 2000.

-----

Vielä kolmas vaihtoehto maahanmuuttajataustaiselle:
Suomalaisella on yhteisiä lapsia ulkomaalaista alkuperää olevan maahanmuuttajan kanssa. He voivat yhä olla naimisissa keskenänsä.

Tästä on esimerkkinä kokoomuksen uusi puheenjohtaja Stubb:
Wikipedia/Alexander Stubb/Yksityiselämä
"Alexander Stubb on naimisissa englantilaisen asianajajan Suzanne Innes-Stubbin kanssa. Heillä on kaksi lasta."

[Kemolitor]

Muutamia poimintoja tuosta dokumentista:

luku 2. Maahanmuuttajat ja työllisyys varsinais-suomessa tilastojen valossa

Somalit erottuivat jo tuolloin tilastoissa:

Eri kieliryhmien väliset erot ovat huomattavia. Maahanmuuttajista parhaiten ovat työllistyneet virolaiset, joiden työllisyysaste nousee parhaassa työiässä olevien ryhmissä lähelle kantaväestön työllisyysastelukuja. Vanhimmassa ikäryhmässä (60–64 -vuotiaat) virolaisia (45 %) on enemmän työelämässä kuin kantaväestöön kuuluvia (35 %). Keskimääräistä paremmin työelämään Varsinais-Suomessa ovat sijoittuneet myös kiinalaiset, vietnamilaiset ja venäläiset.

Vaikein tilanne työmarkkinoilla on somaleilla, joista paikkansa työelämässä on löytänyt vain 10 prosenttia. Yli 50 -vuotiaista somaleista ei kukaan ole työelämässä. Vaikea tilanne on myös kurdeilla ja albaaneilla.

Naisten työllisyysasteissa erot ovat vielä räikeämmät. Parhaiten ovat työllistyneet ruotsinkieliset naiset, mutta yli 45-vuotiaista somalinaisista ei yksikään ole työmarkkinoilla. Yli 60-vuotiaita virolaisia naisia sen sijaan on ikäluokastaan eniten työmarkkinoilla: yli 40 prosenttia. Merkittävä osa 25–29 -vuotiaista vieraskielisistä naisista on todennäköisesti kotiäiteinä ja näin työvoiman ulkopuolella, mikä ilmenee (25–29 -vuotiaiden) ikäryhmän työllisyysasteen laskuna. Suomen- ja ruotsinkieliset naiset sen sijaan toimivat kyseisessä ikäryhmässä työelämässä lähes yhtä aktiivisesti kuin miehet.

Vaikein työllisyystilanne on somaleilla, joiden työttömyysaste on lähes 70 prosenttia. Yli 50 prosentin nousevat myös kurdien, arabiankielisten ja albaanien työttömyysasteet. Lähinnä kantaväestön työllisyystilannetta ovat virolaiset.

Ennustamista yritettiin harrastaa, ei kuitenkaan kerrota, oliko ennuste lähtöisin teenlehdistä vai lahnan sisälmyksistä:

Maahanmuuttajien työllisyystilanne on myös nopeasti paranemassa, vaikka ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt Suomessa koko ajan (kuvio 5). Tämä osoittaa, että maahanmuuttajien enemmistö on integroitumassa suomalaiseen työelämään. Osasyynä ovat olleet kantaväestön työvoiman tarjonnassa tapahtuneet supistukset, jotka kiihtyvät yksityisellä ja julkisella alalla seuraavan 10 vuoden aikana. Myös maahanmuuton kasvu itsessään lisää etnisten palvelujen kysyntää ja tavaroiden kauppaa ja luo maahanmuuttajille uusia työtilaisuuksia.

Onneksi tuo viimeisen virkkeen mantra taitaa olla ammuttu upoksiin. Vielä kun tietäisi, mitä ovat "etniset palvelut", musliminaisten uimahallivuorojako?

Kuvion 22 mukaan vuodesta 2005 lähtien työelämästä tulee poistumaan enemmän väkeä kuin uutta työvoimaa tulee työmarkkinoille. Vuonna 2007 poistuman ja uuden työvoiman ero on suurimmillaan: noin 2000 henkilöä. Kaikkiaan vuosien 2007–2015 aikana poistuu työelämästä yli 10 000 henkilöä enemmän kuin uutta työvoimaa tulee. Tämä merkitsee sitä, että työvoiman tarjonta alkaa vähetä Varsinais-Suomessa vuoden 2010 jälkeen.

No, onneksi yritykset ja kunnat ovat työvoimapulatalkoillaan pitäneet huolen siitä, että tämä uhkakuva ei päässyt toteutumaan.

Ikärakenteen muutoksesta johtuen maakuntamme työvoiman määrä saavuttaa lakipisteensä 2010- luvun alkupuolella. Tämän jälkeen työvoiman määrä alkaa vähentyä. Kuvion 22 mukaan Varsinais-Suomen työmarkkinoilta poistuu vuosien 2007- 2015 aikana 10 100 henkilöä enemmän kuin uutta työvoimaa tulee työmarkkinoille. Mikäli työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät muutu, nykyiset 17 000 työtöntä, joista 1 200 on maahanmuuttajataustaista, sekä 6000 työvoimakoulutuksessa ja tukitoimenpiteillä työllistettyä sekä muut työvoimareservit, riittävät määrällisesti tyydyttämään lähivuosien työvoimatarpeet.

Jotta voisimme säilyttää nykyisen tuotannon tason ja myös kasvattaa sitä, työn tuottavuutta on nostettava voimakkaasti, mutta maakuntaan on saatava myös lisää työvoimaa korvaamaan työmarkkinoilta poistuvaa työvoimaa.

Luku 3. Ryhmähaastatteluissa kerrottua

Jo tuolloin tuli vastaan suomalaisen työelämän joustamattomuus, tietotekniikka-alalta todetaan:

Esimerkiksi päähineiden käyttö töissä ei turvallisuussyistä ole mahdollista; pukeutumisvaatimukset karsivat pois jonkin verran työntekijöitä.

Kulttuuriset seikat vaikuttavat jonkin verran, mutta kaikkia pyritään kohtelemaan tasavertaisesti. Esimerkiksi rukoileminen useita kertoja päivässä ei ole mahdollista työaikana.

Yleisemmin:

Kulttuurisiin ja uskonnollisiin tapoihin suhtautuminen työpaikoilla on vaihtelevaa, mutta hyviä kokemuksia ja käytäntöjä on kehitetty sekä isoissa että pienissä yrityksissä. Erilaisiin pukeutumistapoihin, kuten huivin käyttöön liittyvät käytännöt, maahanmuuttajien erityisosaamisen hyödyntäminen ja työyhteisöjen asennekasvatus on tärkeää.

Jälkimmäinen virke ei oikein auennut, onko ajatus: "Erilaisiin puketumistapoihin liittyvät käytännöt ovat tärkeitä" vai jotain ihan muuta?

Turussa haastatteluun osallistuneiden näkemys oli, että erityisesti pakolaistaustaisten aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisessa ei ole kovin hyvin onnistuttu. Tämä näyttäytyy muun muassa siinä, ettei parikymmentä vuotta maassa asuneiden henkilöiden kielitaito ole jossain tapauksissa lainkaan parantunut, tai kerran koulussa tai kursseilla hankitun kielitaidon on annettu unohtua kotona vietettyjen vuosien aikana.

Oman kulttuurin ylläpitäminen nähdään pääosin kodin tehtäväksi, mutta päiväkodeissa ja kouluissakin järjestetään monikulttuurisuuspäiviä jms. Negatiivista ryhmäyttämistä pyritään kuitenkin välttämään.

Mitä on "negatiivinen ryhmäyttäminen"?


Luku 4. Tulevaisuusverstaat

Vuotta 2015 visioidaan ankarasti:

Vuonna 2015 Turun kaupunginvaltuustossa on viisi ja eduskunnassa kaksi maahanmuuttajataustaista edustajaa. Myös TE-keskuksessa on maahanmuuttajataustaisia asiantuntijoita. Yhdistyksille myönnetään säännöllisesti avustusta ja niillä on vaikuttajan rooli ja vakituinen kumppanuus kaupungin tai kunnan ja valtion kanssa. Vuonna 2015 myös suomalaisnationalistiset ääriliikkeet on kitketty.

Eduskunnan tilanne tarkoittaa kai ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeistä tilannetta. Turun kaupunginvaltuuston osalta voimme jo todeta ennusteen onnistumisen, seuraavat kunnallisvaalithan ovat 2016.

Nimien perusteella arvioituna ainoastaan Azizi Mohammad on maahanmuuttajataustainen, joten eipä mennyt tuokaan ennuste kovin hyvin. Mitenkähän sitten nämä "suomalaisnationalistiset ääriliikkeet", saadaankohan ne ensi vuoteen mennessä kitkettyä.

Vuonna 2015 elämme monikulttuurisessa ympäristössä. Naapuristossa asuu monilla alueilla enemmän maahanmuuttajia. Ihmisille annetaan enemmän kohtaamisen ja yhteistyön mahdollisuuksia. Toimenpiteenä on asennekasvatus, jota toteutetaan positiivisilla kokemuksilla ja normaalilla kanssakäymisellä muun muassa naapuruutta kehittämällä. Toimijoina ovat työssä olevat maahanmuuttajat (hyvät esimerkit), työkaverit, naapurit, koulut, järjestöt, (harrastus)yhdistykset, media, työnantajat ja poliittiset päättäjät.

Monikulttuurisia kohtaamisia on varmasti paljon enemmän kuin 2007, moni taitaa elääkin monikulttuurisessa ympäristössä.


Luku 5. Delfoi-kyselyn tulokset

Lisää sammakoiden hyppelyn analysoinnista saatuja hurmeisia visioita:

Tämän panostuksen ansiosta maahanmuuttajien asumiskeskittymät ovat hyvinvoivia ja kehittyviä alueita, joissa kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus on osattu hyödyntää monipuolisesti. Turun monikulttuurisesti rikkaat kaupunginosat ovat vuonna 2015 vetovoimaisia viihtymisen alueita, joista myös matkailu hyötyy."

"Vuoteen 2015 mennessä maahanmuuttajayhdistyksille annettava julkinen tuki on moninkertaistettu. Yhdistykset toimivat tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa ja hoitavat nykyistä suuremman osan paitsi maahanmuuttajien omankielen opetuksesta niin myös perehdyttämisestä suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdistykset toimivat keskeisinä välittäjinä suomalaisen yhteiskunnan ja erilaisten etnisten, uskonnollisten ja kielellisten ryhmien välillä. Uuden katto-organisaation kautta on kehitetty yhteistyötä eri yhdistysten välillä.

Aktiivisella ja ennakkoluulottomalla maahanmuuttopolitiikalla Varsinais-Suomesta onkin muodostunut eräänlainen pilottialue, jonka kokemuksia hyödynnetään valtakunnallisia linjauksia tehtäessä

Pelko pois -kampanjalla poistetaan rasismia ja ennakkoluuloja työpaikoilta ja kouluista. Monikulttuurista naapuruutta puolestaan kehitetään avointen ovien päivillä ja monikulttuurisilla pihajuhlilla.

Nopeasti monikulttuuristuvassa Varsinais-Suomessa haasteeksi ja puheenaiheeksi on vuonna 2010 luvulla noussut myös se, että miten säilytetään ja turvataan suomalainen kulttuuri - esimerkiksi joulujuhlat, Kalevalan päivä jne."

Varsinais-Suomi menestyykin pakolaisten kotouttamisessa hyvin, koska maahanmuuttajapalvelut on organisoitu vuosina 2007 – 2015 sillä tavalla, että erityisesti humanitaarisen maahanmuuton palveluita on kehitetty: pakolaiset viihtyvät, kotoutuvat ja työllistyvät Varsinais-Suomessa esimerkillisellä tavalla.

Mutta löytyy tekstistä ihan selväjärkisiäkin kohtia:

Monikulttuurisuus ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroituminen eivät saa olla ristiriidassa keskenään. Pääsääntöisesti on vältettävä erillisiä palveluja, jotka voivat pahimmillaan korostaa ja pönkittää eri kansallisuuksien yms. ryhmien välisiä eroja sekä hidastaa maahanmuuttajien suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista. Nykyiset julkiset ja yksityiset palvelut on siksi järjestettävä niin, että ne sopivat kaikille erityisryhmille. Tämä edellyttää palvelun tuottajien osaamisen kehittämistä ja palvelujärjestelmän resursoimista niin, että palveluita riittää kaikille tarpeen mukaan.

Kukahan tuollaisen kappaleen on saanut ujutettua mukaan?


Luku 7. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma

Erityisesti pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla on suuria vaikeuksia työmarkkinoille kiinnittymisessä. Maahanmuuttajat ovat kurssikierteessä ja töitä on erittäin vaikeaa saada työmarkkinoilta.

Näin siis vuonna 2007. Sen jälkeen yleinen työllisyyskin maassa on heikentynyt aika lailla.

Erityisesti pakolaisia, mielenterveyspalveluja tarvitsevia, luku- ja kirjoitustaidottomia, ikääntyviä maahanmuuttajia ja kotiäitejä varten tulee olla myös riittävästi erityispalveluja.

Mitähän erityispalveluja tässä tarkoitetaan, kohderyhmänä olisivat siis luku- ja kirjoitustaidottomat ikääntyvät maahanmuuttajakotiäidit.

[Mika Koivisto]

Alkuvuodesta pohdin Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa olleita asioita. Nyt kun olen tuohon monikulttuuriohjelmaan tutustunut, niin näinhän on kirjoitettu ja päätetty jo 2007.

"Varsinais-Suomen maakuntastrategian luonnoksessa on lisää maahanmuutosta.

Paljon on mainintoja suvaitsevaisuudesta, mikä ilmeisesti näissä yhteyksissä tarkoittaa kaiken nielemistä pureksimatta ja kyseenalaistamatta.
Nykytilanteesta mainitaan, että asukasluku on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä, keskimäärin noin 2000 asukkaan vuosivauhdilla. Mainitaan muunkielisten kasvun osuuden kiihtyvästä kasvuvauhdista viime vuosina, ja suurin osa maakunnan väestönkasvusta selittyykin juuri maahanmuutolla. Varsinais-Suomi onkin kyseenalaisella toisella sijalla, kun laitetaan järjestykseen Suomen monikulttuurisimpia maakuntia.
Luonnoksessa kerrotaan väestönmuutoksen trendin olevan kasvava muuttovoitto ulkomailta samalla kun muuttovoitto muualta Suomesta on vähentynyt. Ja paperin mukaan ei ole syytä olettaa, että tässä kehityksessä tapahtuisi merkittäviä muutoksia. Ei varmasti olekaan syytä olettaa. Ei mitään pitäisi olettaa. Pitäisi tehdä jotain, että taloudelliset kustannukset ja sosiaaliset ongelmat eivät räjähtäisi käsiin. Vai kuinka kauan esimerkiksi Turun kaupungin talous kestää noin 1500 maahanmuuttajan lisäyksen vuodessa?
Tuo väestönkasvu on muuten Raisiossakin ollut käytännössä pelkästään ulkomaalaisten varassa vuodesta 2007 asti ja sama tilanne siis näyttää olevan koko Varsinais-Suomessa.
Väestöskenaariossa ennustetaan Varsinais-Suomessa olevan 2035 noin 46000 asukasta enemmän ja tuolloin 85 prosenttia väestönkasvusta tulisi maahanmuutosta. Jos tulijat ovat tuolloin edelleen lähes luku- ja kirjoitustaidottomia ilman minkäänlaista ammatillista osaamista, niin jokainen voi arvata, että ei tuosta pelkkää riemua ja juhlaa seuraa.
Samalla strategiassa mietitään kolmen eri työllisyysskenaarion vaikutuksia. Kaikissa kolmessa työttömyysaste on arvioitu alle kuuteen prosenttiin (6 %). Toivoa on laitettu siihen, että väestöä vanhenee ja jää eläkkeelle enemmän kuin työmarkkinoille tulee ja siten työvoimaa tarvitaan lisää.
Kaikissa skenaarioissa uusia työpaikkoja pitäisi saada tuhansia-kymmeniätuhansia vuoteen 2035 mennessä ja työssäkäyntialuekin on laajennettu jo Uudellemaalle saakka. Aikamoisia tavoitteita ETLA:n tutkimuksen varjossa. Tutkimuksessahan arvioitiin kolmasosan työpaikoista katoavan tietotekniikan korvatessa työntekijät.

Monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta on siis tiedossa viranomaistahoilta samaan vanhaan tahtiin. Vähän vaikeaa on estää tuollaista vyöryä kunnasta käsin. Muutoksen täytyy tapahtua valtion maahanmuuttopolitiikassa ja maakunnan arvioissa. En tiedä kumpi noista on asetettu ensin, valtion holtiton maahanmuuton lisäys vai maakunnan yltiöoptimistiset skenaariot. Voihan olla että täällä Varsinais-Suomessa on maalailtu taivaanrantaa leveällä pensselillä ja toiset vastaavanlaiset ovat ottaneet toiveet tosissaan ja lopputulos on sitten mitä on. Toisaalta maakunnan edustajat ja virkamiehet ovat yleensä valtion leivissä, joten kai tuo kuitenkin menee niin, että maan hallitus tekee mitä tekee ja maakuntien ohjelmat sitten yritetään sorvata sopimaan yhteen noiden tekojen kanssa."

Yhdessä kuntaliitostilaisuudessa selvittäjät kertoivat karuja totuuksia väestökehityksestä. Minulla ei ole edelleekään aineistoa käytettävissä tuosta selvityksestä mutta jos muistan oikein, niin tällä alueella (Turun talousalue?)on työllisten ihmisten nettolisäys väestössä n. 140 henkilöä vuosina 2007-2011. Samaan aikaan Uudellamaalla nettolisäys oli noin 25000 henkilöä.