2014-03-23: Tutkija: Ilmainen terveydenhuolto ei toimi porkkanana paperittomille

[Roope]

Sen piti olla vain pieni harha-askel, nyrjähtänyt nilkka. Mies käveli omin jaloin pois, harmitteli, ehkä huomenna ei pääsisi liitämään kalliolta kohti merta. Illalla alkoivat kivut.

Sairaalassa lääkäri totesi, että lihas oli pohkeesta kokonaan poikki ja veri kertyi jalan sisään väärään paikkaan. Ainakaan kuukauteen et kävele. Jos olisit tullut hoitoon huomenna, joutuisimme ehkä puhumaan amputoinnista.

Mies ja lääkäri olivat Jyllannissa, minä kotona Helsingissä. Esitin, etten olisi huolestunut. Lapset osoittivat lentokoneita taivaalla. Onko isi tuolla? Miksei vieläkään ole?

Tanskalaiset pitivät rammasta rakkaastani hyvän huolen. Leikkaukseen pääsi heti, toiseenkin. Usean päivän sairaalahoidon jälkeen ne pakkasivat miehen ambulanssiin ja ajoivat auton Töölön sairaalan ovelle asti. Ambulanssikuskit kipaisivat ruotsinlaivalta kahvia ja suklaata potilaalle, kun niitä ei runsaissa eväissä sentään ollut.

Älä huoli rahasta, tätä on pohjoismainen yhteistyö. Tanskan valtio huolehtii kaikesta. Puolisolla on passi, jota näyttää. EU-maat hoitavat toistensa loukkaantuneet kansalaiset. Pohjoismaat jopa huolehtivat naapurit kotimaahansa ambulanssikyydillä nykyisin. Tanska auttaa suomalaista, koska Suomi auttaa tanskalaista.

Silti: Miten merkillistä, miten helppoa. Sairas hoidetaan, koska hän tarvitsee hoitoa.

Ei käytetä aikaa hirmuiseen paperisotaan ja byrokratiaan. Ei vatvota ja viisastella, että mikä on välttämätöntä ja mikä ei. Kukaan ei sano, että olisi tässä omiakin jonossa.

[...]

Tulee mieleen toinen maa, jossa on vuosikausia kinattu esimerkiksi siitä, millainen hoito kuuluu niille kaikkein pelätyimmille vieraille, paperittomille. Täällähän arvotaan vieläkin, vaikka poliittiseen yksimielisyyteen on päästy, että mitenkä sen hoidon oikein voisi järjestää. Kun ne ovat ulkomaalaisia ja kaikkea. On kulunut enemmän kuin kuukausi. Mies opettelee kävelemään uudelleen.

[...]

Maija Aalto

Kirjoittaja on sosiaali- ja terveysasioita seuraava kaupunkitoimittaja.

Helsingin Sanomat: Hullut, hoitavat ulkomaalaista 11.9.2014

Toimittaja sekoittaa tahallaan asioita. EU-maan kansalaisella on sopimusten mukaan oikeus saada tarvitsemaansa kiireellistä sairaanhoitoa toisessa EU-maassa, jossa hän oleskelee väliaikaisesti. Toisessa EU-maassa paikattavan suomalaisen aiheuttamat kustannukset voidaan periä jälkikäteen Suomelta. Toimittaja kuvasi kolumnissaan tällaisen tapauksen.

Lisäksi työn tai opiskelun vuoksi pitempään oleskelevilla on oikeus samaan terveydenhoitoon kuin maan kansalaisillakin. Ns. paperittomille (romanikerjäläiset, laittomat siirtolaiset jne.) järjestetään jo Suomessa maksuton akuuttihoito, mutta heille on yritetty kampanjoida Suomeen samoja oikeuksia kuin maan kansalaisille, vaikka kustannukset jäisivät suomalaisten maksettaviksi. "Paperittomien" hoidosta ei ole poliittista yksimielisyyttä muuten kuin kiireellisen hoidon osalta. Esimerkiksi Romania ei ole viitsinyt maksaa kansalaistensa hoidosta esitettyjä laskuja.

[Roope]

Ei Tanska tästä suoraan hyödy, että se paikkaa jonkun suomalaisen perheenisän takaisin työkuntoiseksi. Kenties ne vanhanaikaisesti ajattelevat, että terveys olisi joku perusoikeus.

Tulee mieleen toinen maa, jossa on vuosikausia kinattu esimerkiksi siitä, millainen hoito kuuluu niille kaikkein pelätyimmille vieraille, paperittomille. Täällähän arvotaan vieläkin, vaikka poliittiseen yksimielisyyteen on päästy, että mitenkä sen hoidon oikein voisi järjestää. Kun ne ovat ulkomaalaisia ja kaikkea. On kulunut enemmän kuin kuukausi. Mies opettelee kävelemään uudelleen.

Päivä päivältä se jaksaa ottaa useampia askelia, hitaasti, mutta tallella on kaksi jalkaa millä opetella. Kiitos Tanska, kiitos. Pohjoismainen hyvinvointivaltio, rakastan sinua.

Näin Tanskassa:

Tanskassa paperittomilla ulkomaalaisilla on oikeus kiireelliseen hoitoon, Kii-
reellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, synnytyksien ja kroonisten
tautien tilan vaikeutumisen takia annettua hoitoa. Kiireellisen hoidon lisäksi ilmai-
nen hiv-testaus ja hiv-positiivisten hoitoa annetaan nimettömänä erityisklinikoilla
(Rådgivningsklinikker). Näitä erityisklinikoita ei kuitenkaan ole jokaisessa kunnas-
sa, ja kunnissa, joissa ei ole erityisklinikoita hiv-positiivisten testaus ja hiv-hoito ta-
pahtuvat julkisen sektorin hoitopaikoissa. Julkisella sektorilla paperittomilla ulko-
maalaisilla on oikeus hiv-testaukseen, mutta ei hoitoon.

Paperittomilla henkilöillä on kuitenkin mahdollisuus hakea tarvitsemaan-
sa hoitoa Tanskan maahanmuuttoviraston kautta. Käytännössä tätä mahdollisuut-
ta hyödynnetään harvoin, koska maahanmuuttovirastolla on velvollisuus ilmoittaa
henkilöstä poliisille.

Paperittomilla lapsilla on oikeus ennalta ehkäiseviin palveluihin, jotka sisältävät
terveydenhuollon, rokotusohjelman mukaiset rokotukset sekä kouluterveydenhuol-
lon ja hammashoidon palvelut.

Kiireellisestä hoidosta aiheutuneet kustannukset korvataan valtion varoista pal-
velujen tuottajalle, mikäli paperittoman siirtolaisen asuinpaikka on tiedossa. Muus-
sa tapauksessa henkilö on itse velvollinen korvaamaan hoidosta aiheutuneet kulut.
Muiden kuin kiireellisen hoidon kustannukset korvaa paperiton siirtolainen itse
täysimääräisenä.

[Micke90]

Pohjoismaat jopa huolehtivat naapurit kotimaahansa ambulanssikyydillä nykyisin. Tanska auttaa suomalaista, koska Suomi auttaa tanskalaista.

Vastavuoroisuus on syy, miksi pohjoismaiden välillä on voitu sopia keskinäisestä terveydenhoidosta. Hoitaisiko Somalia/Irak/Afganistan suomalaisia, koska Suomi hoitaa heidän kansalaisiaan? Kysymys on retorinen.

[Eino P. Keravalta]

Ruotsissa ja Hollannissa on tarkasteltu asiaa, eikä siellä ole havaittu laajennettujen palveluiden tai edes sosiaaliturvan lisäävän merkittävästi tulijoita

Ruotsissa on 2 000 000 ( kaksi miljoonaa ) maahanmuuttajaa. Omasta mielestäni tulijoiden määrä on kyllä niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin hyvin suuri. Mutta kommunistin mukaan Ruotsilla ei ole vetovoimaa? Sitä kyllä on hyvin vahvasti, ja voidaankin keskustella siitä, mihin vetovoima perustuu. Onko kyseessä Ruotsissa esiintyvä nälkä, sorto, puute, väkivalta ja ihmisoikeusloukkaukset? Vai olisiko vetovoimatekijänä sittenkin sosiaalipalvelut ja ilmaisen rahan jako? Miettikää, tutkijat, miettikää. Kertokaa, kun hoksaatte.