2014-06-03 IL: Oliko "jytky" median syytä?

[ihminen]

Oliko "jytky" median syytä?

Tutkimus selvitti populismin nousun ja median yhteyttä.

Populismi ...
äärioikeistolaisten ...
EU-kriittisten ...
populistipuolueiden ...
populismin nousun ...
"maahanmuuttokriittisyys" ...

Talouskriisi seurauksineen loi kasvualustan protesti- ja ääriliikkeille. Populismi on protestin kanava, vaikkei se tarjoa uskottavia poliittisia vaihtoehtoja. Silti se vaikuttaa. Median tehtävä on yrittää heijastaa yhteiskunnan todellisuutta. Sitä mukaa kuin PS:n kannatus nousi, lisääntyi myös sen saama mediahuomio - ei päinvastoin. Tutkijoiden toive median "rakentavammasta" asenteesta EU:ta kohtaan on arveluttava.

Perussuomalaisten kehitys on nyt tasaantunut, eikä Soini enää kiinnosta julkisuutta kuten parhaina päivinään. Jos eurokriisikin alkaa hellittää, PS joutunee turvautumaan entistä terävämmin ulkomaalaisteemaan. Ja mitä siitä seuraa?

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2014060318365148_pk.shtml

Koko päätuhertelu linkin takaa.

Siis, PS joutunee turvautumaan entistä terävämmin ulkomaalaisteemaan. Ja mitä siitä seuraa?

Niin, mitä siitä seuraa?

Ehkäpä muutama turha rahareikä saadaan paikattua ja yhteiskunnankin yleistä turvallisuutta saadaan parannettua. Tämä kaikki parantaa niin suomalaisten kuin maassa jo olevien muunmaalaisten hyvinvointia.

Taitaa olla vaalit tulossa kun meitä taas pelotellaan äärioikeistolla, "maahanmuuttokriittisyydellä" ja populismilla. Odotan edelleen niitä perusteltuja todisteita miksi nykyään kaikki erimielisyys on äärioikeistolaisuutta, populismia tai jotain muuta "pahaa".

Ranskassakin jo 1/4 EU vaaleissa äänestäneistä oli median mukaan "äärioikeistoa", kuka tuohonkin voi oikeasti uskoa?

[JT]

PS joutunee turvautumaan entistä terävämmin ulkomaalaisteemaan. Ja mitä siitä seuraa?

Uusi jytky.

[törö]

^ Joo, mutta ei Persuille vaan äärioikeistolle.

Kun maltillinen muutos ei kelpaa hienopieruille niin sitten tulee maltiton muutos, jollaisien välttäminen kuuluu niihin syihin miksi jäykät valtarakenteet korvattiin tasavallalla.

[Jari Leino]

Jos eurokriisikin alkaa hellittää, PS joutunee turvautumaan entistä terävämmin ulkomaalaisteemaan. Ja mitä siitä seuraa?

Se olisi mielestäni oikein hyvä asia. Kaikkien Suomen puolueiden tulisi ottaa entistä terävämpi kanta Suomea vahingoittavaan maahanmuuttopolitiikkaan.

Mutta eipä taida olla pelkoa, että eurokriisi hellittäisi...

[Whomanoid]

Eurokriisin helpottaminen on sama asia kuin jos rikkinäiseen autonrenkaaseen pumpataan niin paljon ilmaa, että sillä kestää ajaa seuraavalle bussipysäkille asti. Jonkun pitäisi vaihtaa rikkinäinen rengas ehjään ja tarkastaa kaikki muutkin. EU ja etenkin yhteisvaluutta, EKP ja Schengen-sopimus tarvitsevat tiukan katsastuksen. Pelkällä maahanmuuttopolitiikan kritiikillä voi päästä hetkeksi tyytymättömyyden aallon harjalle, mutta ei se ongelmia ratkaise.

[Roope]

Media vauhditti populistien menestystä

Median tapa käsitellä politiikkaa on myötävaikuttanut eurooppalaisten populistipuolueiden menestykseen, kertoo kansainvälinen tutkimus.

[...]

– Halusimme selvittää, ovatko tiedotusvälineet tukeneet näiden populistipuolueiden kannatusta ja millä tavoin.

Hankkeen tulokset osoittavat, että politiikan julkisuuden agenda on todennäköisesti vaikuttanut merkittävästi populististen puolueiden kannatuksen kasvuun. Populististen puolueiden kannatus perustuu muita puolueita enemmän liikkuviin äänestäjiin, joiden kiinnostus politiikkaan ja äänestysvalinnat ovat riippuvaisia siitä, mitkä aiheet kulloinkin ovat politiikan julkisuuden keskiössä

Hanke osoitti erityisesti kolme seikkaa, jotka ovat saattaneet tukea populististen puolueiden menestystä.

Ensinnäkin median EU-kriittisyys satanut populistipuolueiden laariin.

– Eurooppalainen talouskriisi ja tapa, jolla Euroopan unioni on yrittänyt sen ratkaista, on herättänyt voimakasta kritiikkiä tiedotusvälineissä Euroopan unionia kohtaan. Tämä on lisännyt eurokriittisten puolueiden uskottavuutta, toteaa Erkka Railo, Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksesta.

Erityisesti niin kutsutut pelastuspaketit, joita laadittiin Kreikan, Portugalin ja Espanjan kaltaisten ylivelkaantuneiden maiden auttamiseksi, herättivät mediassa voimakasta kritiikkiä.

[...]

Toinen syy populistien kannatuksen kasvun taustalla on median skeptinen tai jopa kyyninen suhtautuminen poliitikkoihin ja puolueisiin. Kaupalliset syyt houkuttelevat tiedotusvälineet omaksumaan asenteen, jossa asetutaan korostetusti "kansan" asemaan poliitikkoja vastaan.

Talouskriisin aikana tilanne on korostunut, kun tiedotusvälineet ovat esittäneet poliitikot kyvyttöminä ratkaisemaan talouskriisiä tai sen aiheuttamia ongelmia.

– Erityisesti Alankomaissa tiedotusvälineet ovat ruokkineet populistien käsitystä, että poliitikoilla ei ole keinoja ratkaista talouskriisiä. Tämän seurauksena kansalaiset suhtautuvat nykyisin epäluuloisesti poliittisen järjestelmän toimintaan yleisemminkin, toteaa Jiska Engelbert, hankkeen Alankomaita koskevan osuuden tutkija.

[...]

Kolmas tutkittuja maita yhdistävä tekijä on se, että poliitikot ja media lähtevät herkästi mukaan ajattelutapaan, jossa maahanmuuttoa käsitellään ongelmana. Ajoittain muut kuin populistiset puolueet omaksuvat osia populististen puolueiden viestistä, erityisesti maahanmuuttoon liittyen.

Niissä maissa, joissa median ja poliitikkojen suhteet ovat suhteellisen läheisiä, kuten Ranskassa tai Suomessa, media välittää poliitikkojen viestin kansalaisille. Tämä lisää populistien uskottavuutta vahvistamalla käsitystä, että maahanmuutto on ongelma.

[...]

Tutkijoiden mielestä toimittajien pitäisi olla tietoisia siitä, että heidän toimensa saattavat tahattomasti lisätä populististen puolueiden kannatusta.

Globalisaatio on luonut uusia poliittisia jakolinjoja, jossa yhtäällä ovat kansainvälisen talousintegraation ja monikulttuurisuuden kannattajat ja toisaalla näiden asioiden vastustajat. Uusi tilanne aiheuttaa haasteita niin poliitikoille kuin tiedotusvälineillekin.

– Median ja poliitikkojen täytyy löytää sellainen rakentava tapa käsitellä näitä aiheita, joka ei heikennä kansalaisten luottamusta poliitikkoihin ja antaa vastauksia kansalaisten huolenaiheisiin. Meidän tulisi kehittää uusia tapoja saada kansalaiset osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun heitä koskevista yhteiskunnallisista asioista, Lila Caballero summaa.

Kansan Uutiset 28.5.2014

Toisin sanoen tiedotusvälineet ovat tehneet väärin ja ajattelemattomasti, kun ne ovat uutisoineet EU:n talouskriisistä, suhtautuneet kriittisesti poliitikkoihin ja puolueisiin sekä välittäneet jopa neutraalisti populistipoliitikkojen viestin. Onneksi tutkijat valistivat tiedotusvälineitä, jotta ne voivat korjata vastaisuudessa virheensä hakemalla "rakentavan tavan käsitellä näitä aiheita". Ei enää uutisia EU:n talouskriisistä, ei epäuskottavia poliitikkoja, eikä maahanmuuton ongelmia.

[nollatoleranssi]

Toisin sanoen tiedotusvälineet ovat tehneet väärin ja ajattelemattomasti, kun ne ovat uutisoineet EU:n talouskriisistä, suhtautuneet kriittisesti poliitikkoihin ja puolueisiin sekä välittäneet jopa neutraalisti populistipoliitikkojen viestin. Onneksi tutkijat valistivat tiedotusvälineitä, jotta ne voivat korjata vastaisuudessa virheensä hakemalla "rakentavan tavan käsitellä näitä aiheita". Ei enää uutisia EU:n talouskriisistä, ei epäuskottavia poliitikkoja, eikä maahanmuuton ongelmia.

Ei Suomessa media ainakaan kovin kriittisesti ole asioista uutisoinut. Ainoastaan muutama toimittaja on niin tehnyt, mutta vaikeaa puhua koko valtamediasta.

Mutta varmaan jatkossa mediassakin tajutaan olla vielä vähemmän kriittisiä nykyisiä asioita kohtaan.

[Roope]

Tässä lienee tutkimuksen suomalainen osuus:

Eurokritiikin aallonharjalla

This report presents the research findings for the Finnish case study for Nurturing populism? The impact of the media on the growth of populist right-wing parties in Netherlands, France and Finland, a collaborative project coordinated by Counterpoint.

In Eurokritiikin aallonharjalla: Media, vaalit ja suomalaisen populismin nousu 2007–2011, Erkka Railo, from the Centre for Parliamentary Studies at the University of Turku, Finland, examines the political news published in three Finnish newspapers – Helsingin Sanomat, Aamulehti and Ilta-Sanomat – during the months leading up to four elections: the 2007 national parliamentary elections; the 2008 municipal elections; the 2009 European Parliament elections and the 2011 national parliamentary elections. This period is particularly interesting as it marks the rise in support for The Finns Party. The main research question of this study is whether the way in which political issues were covered by the Finnish media may have influenced some voters' decisions to switch parties.

Counterpoint

Maahanmuuttoa koskevan keskustelun lisääntyminen

Taloustaantumaa ja Euroopan ylivelkaantuneita maita käsittelevien uutisten
lisäksi oli olemassa toinenkin teema, jota koskevien juttujen määrä nousi voi-
makkaasti vuosina 2007–2011: maahanmuutto. Kuten kuviosta 3 ilmenee,
maahanmuuttoa ja turvapaikkapolitiikkaa koskeva keskustelu nelinkertaistui
Helsingin Sanomissa vuodesta 2008 vuoteen 2011. Aamulehdessä juttujen määrä
suurin piirtein kaksinkertaistui ja Ilta-Sanomissa olennaisesti lisääntyi samana
aikana, vaikkakin uutisten kokonaismäärä näyttää vähäiseltä verrattuna
Helsingin Sanomiin. "Jytky – Eduskuntavaalien 2011 mediajulkisuus" -teoksen
mukaan maahanmuutto oli sanomalehtien viidenneksi yleisin politiikan uuti-
saihe vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltävinä kuukausina.

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopussa tapahtunut käänne suo-
malaisessa julkisessa maahanmuuttokeskustelussa on merkittävä, koska
maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskeva keskustelu on Suomessa
aikaisemmin ollut vähäistä. 2000-luvun suomalaisen maahanmuuttopoliittisen
keskustelun avaus oli tapahtunut muutamaa vuotta aikaisemmin, kun Matti
Vanhasen hallitus esitti maahanmuuttoa yhtenä ratkaisuna Suomen heikkene-
vän huoltosuhteen aiheuttamiin ongelmiin. Suurten ikäluokkien jäädessä eläk-
keelle 2010-luvulla työvoiman piirissä olevien ihmisten määrä suhteessa työvoi-
man ulkopuolisten henkilöiden määrään uhkasi kehittyä olennaisesti
heikompaan suuntaan ja maahanmuuton lisäämisen arveltiin tarjoavan tähän
yhden parannuskeinon. Julkisen keskustelun määrä pysyi kuitenkin melko
vähäisenä 2000- luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppuun asti, jolloin
tiedotusvälineet alkoivat kiinnittää aiheeseen enemmän huomiota.

Tutkimusjohtaja Pentti Raittila on arvioinut, että maahanmuuttoa koskevien
uutisten ja julkisen keskustelun lisääntyminen on seurausta kolmesta tekijästä.
Ensinnäkin taloustaantuma herätti kritiikkiä sitä ajatusta kohtaan, että
Suomeen pitäisi saada runsaasti maahanmuuttajia korjaamaan huoltosuhdetta.
Pikemminkin oltiin huolissaan siitä, että Suomen työllisyystilanteen heikentyes-
sä työtä ei riitä kantasuomalaisillekaan. Toiseksi perussuomalaiset ryhtyivät
äänekkäästi kritisoimaan suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa jo 2000-luvun
alkupuolella. Aluksi tällä ei ollut merkittävää vaikutusta muiden puolueiden ja
poliitikkojen toimintaan, mutta perussuomalaisten vähitellen nouseva kannatus
pakotti myös muut puolueet ottamaan kantaa maahanmuuttokysymyksiin.
Kolmas selitys maahanmuuttokeskustelun määrän kasvulle on Raittilan mukaan
internetin sosiaalisen median lisääntynyt vaikutus perinteisten tiedotusvälinei-
den uutistarjontaan. Maahanmuuttokriittisiä mielipiteitä esitettiin pitkään
internetin keskustelupalstoilla ilman, että ne olisivat näkyneet valtamedian
tuottamassa julkisuudessa. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen viimei-
sinä vuosina perinteiset tiedotusvälineet ovat kuitenkin ryhtyneet poimimaan
uutisaiheita myös blogeista ja keskustelupalstoilta, jolloin maahanmuuttokriitti-
setkin äänenpainot ovat saaneet enemmän näkyvyyttä mediassa. Näiden seik-
kojen lisäksi voi todeta, että maahanmuuttajien osuus Suomessa asuvista ihmi-
sistä on ylipäänsä jatkuvasti lisääntynyt, mikä lienee vaikuttanut myös sitä
koskevan julkisen keskustelun määrään.

Maahanmuuttoa ja pakolaisia koskevien uutisten lähempi tarkastelu osoittaa,
että vuosien 2007– 2011 välisenä aikana maahanmuuttokeskustelun sävy muut-
tui merkittävästi. Vuonna 2007 maahanmuuttokeskustelun fokus oli ennakoi-
dussa työvoimapulassa ja työperäisessä maahanmuutossa: "Maahanmuuttajat
helpottavat työvoimapulaa". Julkisuudessa vasemmisto ja oikeisto kinastelivat
siitä, tulisiko suomalaisen maahanmuuttopolitiikan painottaa humanitäärisiä
syitä vai tavoitella uusia koulutettuja työntekijöitä. Vasemmistopuolueet halusi-
vat valita Suomeen maahanmuuttajia humanitäärisin syin, kun taas porvaripuo-
lueet olisivat mieluummin ottaneet Suomeen lisää työvoimaa. Vihreät tavoitteli-
vat ylipäänsä vapaampaa maahanmuuttoa.

Nousukauden taituttua ja taloustilanteen käännyttyä lopulta taantumaan
suomalaisen julkisen maahanmuuttokeskustelun fokus siirtyi työperäisestä
maahanmuutosta pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Politiikassa muodostui
käsitys, että suomalainen maahanmuuttopolitiikka oli kansainvälisesti liian
vapaamielistä ja että turvapaikanhakijat käyttäisivät tilannetta hyväksi. Tämän
seurauksena Suomeen saattaisi tulla "liikaa" pakolaisia. Matti Vanhasen hallitus
päättikin ryhtyä kiristämään suomalaista pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaa
vuonna 2009.

Myös kesällä 2009 pidetyissä Euroopan unionin parlamentin vaaleissa kes-
kusteltiin suomalaisesta maahanmuuttopolitiikasta. Eurovaaliehdokkaat vastus-
tivat EU-maiden yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa peläten, että Suomi menet-
täisi mahdollisuuden rajoittaa Euroopan ulkopuolelta tulevien ihmisten tuloa
Suomeen. Vielä vuonna 2008 tiedotusvälineissä pohdittiin, tulisiko Suomen
yrittää värvätä työntekijöitä Suomeen muualta Euroopan Unionista. Vuonna
2009 tällaista keskustelua ei enää ollut, kun taloustaantuma oli tosissaan rantau-
tunut myös Suomeen ja huolet työttömyyden kasvusta olivat kasvussa. Samaan
suuntaan vaikutti myös se, että vuonna 2009 Suomeen oli tullut runsain määrin
Romanian ja Bulgarian romaneja, joiden kerjääminen herätti julkisuudessa
ärtymystä.

Jos EU kykenee uudistumaan ja Euroopan talousti-
lanne parantuu, perussuomalaiset ei kykene mobilisoimaan EU-vastaisuutta
omaksi kannatuksekseen. Samanaikaisesti maahanmuutto Suomeen on ollut
jatkuvasti kasvussa, mistä seurannee, että sen saama mediahuomio kasvaa.
Tällöin on olemassa vaara, että myös maahanmuuton ongelmaksi kokevien
ihmisten määrä nousee. Asetelma voi houkutella perussuomalaisia terävöittä-
mään maahanmuuttokriittisiä asenteitaan. Suomalainen media on kuitenkin
suhtautunut perussuomalaisten maahanmuuttovastaisuuteen melko kriittisesti,
ja saattaa entisestään lisätä kriittisyyttään vastauksena mahdolliseen perussuo-
malaisten radikalisoitumiseen. Lisäksi tällainen radikalisoituminen istuu perin
huonosti perussuomalaisten toiseen tavoitteeseen: kehittää puolueesta uskot-
tava ja legitiimi vaihtoehto, jolla on samanlainen oikeus hallitusvaltaan kuin
muillakin suomalaisilla puolueilla. Perussuomalaisilla on siis edessään vaikeita
vaihtoehtoja. Poliittisen linjan kehittäminen maltillisempaan suuntaan saattaa
aiheuttaa äänestäjien kaikkoamisen, mutta sen terävöittäminen johtaa herkästi
oman uskottavuuden rapautumiseen.

Aivan kuin maahanmuuton ongelmat olisivat tutkija Erkka Railolle olemassa vain julkisen keskustelun ja poliittisen agendan tasolla niin, että niillä ei ole yhteyttä reaalimaailmaan. Miksi on niin vaikeaa suhtautua maahanmuuttoon poliittisena kysymyksenä muiden joukossa?

[Peltipaita]

Väittäisin kutakuinkin päin vastoin. Ei populistipuolueet ole saanut kannatusta median myötäsukaisuudesta populisteja kohtaan vaan nimenomaan populisteja vastustava media asettuu politikkojen (herrojen) puolelle kansaa vastaan. Kansa vihaa herroja (syystä) ja populistien kannatus senkun nousee, kun koko eliitti medioineen asettuu kansaa vastaan.

[Roope]

Väittäisin kutakuinkin päin vastoin. Ei populistipuolueet ole saanut kannatusta median myötäsukaisuudesta populisteja kohtaan vaan nimenomaan populisteja vastustava media asettuu politikkojen (herrojen) puolelle kansaa vastaan.

Eivät tutkijat väitäkään, että populistien kannatuksen nousu ja liikkuvien äänestäjien tavoittaminen olisi johtunut median myötäsukaisuudesta, vaan ajattelemattomuudesta, kun tiedotusvälineet ovat pitäneet esillä sellaisia teemoja, joita ei ole rakentavaa pitää esillä ainakaan kriittisesti.

Tässähän ei ole mitään uutta. Esimerkiksi Ruotsissa on julkaistu toimittajille ohjeita ja järjestetty kursseja siitä, kuinka maahanmuuttoaiheiset uutiset on kehystettävä ja vastaavasti kuinka maahanmuuttokriittisten henkilöiden ja puolueiden sanomiset on haastettava. Ruotsin Punaisen Ristin Quick Response -päivystysryhmä ottaa tuoreeltaan yhteyttä lehtiin ja toimittajiin, jotka ovat käsitelleet maahanmuuttoaiheita "väärin". Jotain tällaista kai kaivataan koko Eurooppaan ja maahanmuuton lisäksi myös EU-aiheiden ja johtavien poliitikkojen käsittelyyn.

[Peltipaita]

Väittäisin kutakuinkin päin vastoin. Ei populistipuolueet ole saanut kannatusta median myötäsukaisuudesta populisteja kohtaan vaan nimenomaan populisteja vastustava media asettuu politikkojen (herrojen) puolelle kansaa vastaan.

Eivät tutkijat väitäkään, että populistien kannatuksen nousu ja liikkuvien äänestäjien tavoittaminen olisi johtunut median myötäsukaisuudesta, vaan ajattelemattomuudesta, kun tiedotusvälineet ovat pitäneet esillä sellaisia teemoja, joita ei ole rakentavaa pitää esillä ainakaan kriittisesti.

Median tapa esittää esimerkiksi maahanmuutto ihanana asiana ja toisaalta se todelliisuus mistä saa tietoa muualta saa median näyttämään valehtelijalta joka ajaa herrojen asiaa. Yksipuolisuus se tässä haisee. Jos kertoo totuuden, sataa populistien laariin. Jos valehtelee, sataa populistien laariin.
Media on tähän asti valinnut jälkimmäisen.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Ruotsin Punaisen Ristin Quick Response -päivystysryhmä ottaa tuoreeltaan yhteyttä lehtiin ja toimittajiin, jotka ovat käsitelleet maahanmuuttoaiheita "väärin". Jotain tällaista kai kaivataan koko Eurooppaan ja maahanmuuton lisäksi myös EU-aiheiden ja johtavien poliitikkojen käsittelyyn.

Tämä on kieltämättä se pahin mahdollinen skenaario mihin näillä jutuilla pyritään. Sananvapaus ja sitä myöden demokratia lakkautetaan jos asioita ei voida käsitellä vapaasti ja useasta näkökulmasta.

[Märkä Loimi]

Roope,

kiitos että huomioit tarkkaavaisesti ja kommentoit maltillisesti ja järkevästi täällä. Voi kumpa muissakin medioissa olisi Roopeja.

Esim tuo, että jos euro selviääkin hengissä, niin persujen kannatus on maahanmuuttokritiikissä. Mitä sitten tapahtuu, ihmettelee toimittaja, joka on 5 vuotta kirjoittanut persujen mahanmuuttopoliittisista lausunnoista päälle naureskelevia uutisjuttuja. Mitä sitten. Niin. Mitä sitten. Oisko aika tehdä töitä välillä?

[Siili]

Ruotsin Punaisen Ristin Quick Response -päivystysryhmä ottaa tuoreeltaan yhteyttä lehtiin ja toimittajiin, jotka ovat käsitelleet maahanmuuttoaiheita "väärin". Jotain tällaista kai kaivataan koko Eurooppaan ja maahanmuuton lisäksi myös EU-aiheiden ja johtavien poliitikkojen käsittelyyn.

En oikein hallitse tuota toista kotimaista, mutta olen ymmärtänyt, että Ruotsin PR ei ole enää kuvioissa mukana ja Ruotsin valde tukee lafkaa suoraan vuosittaisilla lahjoituksilla:

http://petterssonsblogg.se/tag/quick-response/

[Roope]

En oikein hallitse tuota toista kotimaista, mutta olen ymmärtänyt, että Ruotsin PR ei ole enää kuvioissa mukana ja Ruotsin valde tukee lafkaa suoraan vuosittaisilla lahjoituksilla:

En ole vähän aikaan seurannut. Toissa syksynä tilanne oli se, että Ruotsin Punaisen Ristin ylläpitämä Quick Response ei ollut saanut valtion rahoitusta pariin vuoteen, mutta sitten vielä vuotta aiemmin Punaisen Ristin puheenjohtajana toiminut Bengt Westerberg ehdotti sille valtion rahoitusta hallitukselle koostamassaan muukalaisvihamielisyyden vastaisessa raportissa.

2012-03-25 Ruotsi: Ammattiliitto kouluttaa 150 000 väittelemään maahanmuutosta

[elven archer]

Talouskriisi seurauksineen loi kasvualustan protesti- ja ääriliikkeille.

Hölynpölyä. Alentuvaa hölynpölyä.

On näköjään aivan liian vaikea uskoa, että joskus sikari on vain sikari. Kun ihmiset sanovat, että kyse on maahanmuutosta, niin mitäpä jos joku joskus suostuisi uskomaan ylimielisen tuhahtelun sijaan, että kyse on tosiaan maahanmuutosta, eikä esim. köyhyydestä tai työttömyydestä tai katkeruudesta ja muita kliseitä.

[elven archer]

Minua ärsyttää suuresti joidenkin taipumus yrittää selittää suoraan sanotut asiatkin jonkin taustamutkan kautta. "Mutta eihän kellään voi olla mitään maahanmuuton rikastavaa vaikutusta vastaan, joten se vain johtuu siitä, että olet köyhä ressukka!1!"

[Tragedian synty]

Minua ärsyttää suuresti joidenkin taipumus yrittää selittää suoraan sanotut asiatkin jonkin taustamutkan kautta. "Mutta eihän kellään voi olla mitään maahanmuuton rikastavaa vaikutusta vastaan, joten se vain johtuu siitä, että olet köyhä ressukka!1!"

Joskus Halla-aho tiivisti tämän asian hyvin: suvaitsevaiset projisoivat oman ajattelu- ja toimintatapansa muihin, koska eivät kykene ymmärtämään motiivien moninaisuutta. Maahanmuuttoa kannatetaan esimerkiksi seuraavista syistä: syrjäytyneet ulkomaalaiset ovat elinkeino; omaa (matalaa) markkina-arvoa halutaan kasvattaa parisuhdemarkkinoilla; länsimaalaisen kulttuurin postmoderni mädännäisyys herättää tiedostamatonta ahdistusta, josta kaivataan eroon tuomalla primitiivisempiä mutta tervehenkisempiä kulttuureita sen tilalle.

Jos suvaitsevaisilla ei olisi tällaisia houkuttimia, he olisivat ihan yhtä nuivia kuin mekin. Biaudet, Thors, Filatov, Viljanen yms. karjuisivat maahanmuuttoa vastaan, jos tänne tulisi vain esimerkiksi kaakkoisaasialaisia naisia.

[Kuli]

Joo kyllä toi jytky oli ihan median ansiota. Persut esitettiin mediassa edistyksellisenä puolueena, uudistushenkisenä, kansainvälisenä, suvaitsevana, rasisminvastaisena, älykkäänä, oikeamielisten edunvalvontaryhmänä, jne, jne. Oikeastaan ainut mikä jäi ihmetyttämään oli se poikkeuksellisen positiivinen mediakohtelu mitä persut sai. Voitaisiin melkein puhua silkkihansikkain käsittelystä. Erityisesti Halla-Ahon julkisuuskuva oli poikkeuksellisen armollinen ja varsinkin Hakkaraista olisi kyllä sietänyt potkia enemmän median suunnalta. Että tuohon hankkeen lopputulemiin ei voi kuin sanoa, että nappiin meni.

[nollatoleranssi]

Perussuomalaisilla on siis edessään vaikeita
vaihtoehtoja. Poliittisen linjan kehittäminen maltillisempaan suuntaan saattaa
aiheuttaa äänestäjien kaikkoamisen, mutta sen terävöittäminen johtaa herkästi
oman uskottavuuden rapautumiseen.

Aivan kuin maahanmuuton ongelmat olisivat tutkija Erkka Railolle olemassa vain julkisen keskustelun ja poliittisen agendan tasolla niin, että niillä ei ole yhteyttä reaalimaailmaan. Miksi on niin vaikeaa suhtautua maahanmuuttoon poliittisena kysymyksenä muiden joukossa?

Tuossa kai viitataan siihen, että muut puolueet eivät ole halukkaita ottamaan perussuomalaisten kriittisiä kannanottoja maahanmuutosta vastaan. Tämä on kyllä näkynyt Soininkin kommenteissa, mutta hieman erikoistahan se on miten samaan aikaan Soini pitää elämän ja kuoleman kysymyksenä jotakin homoasiaa.

Sanalla "radikalisoituminen" on kai tarkoitus korostaa tuota asiaa. Perussuomalaisten kohdalla valtaosa kannattajista lienee kuitenkin todella maltillista porukkaa. Tietysti on aina se ääriporukka, mutta sellaisen osuuden voisi sanoa olevan kovin vähäistä. Eikä sillä vaikuta olevan tukijoita pääpuolueessakaan, joka on tietoisesti pyrkinyt irtaantumaan tästä ryhmästä.

Eri asiana pidän edelleen tätä äärivasemmiston porukkaa. Siinä on yksi poliittinen liike ottanut radikalisoitumisen ja ääriliiketoiminnan omaksi poliittiseksi ohjenuoraksi.

[nollatoleranssi]

Itselleni on jäänyt käsitys, että Suomessa media olisi yleisesti ottaen varsin armollista verrattuna ulkomaihin. Siltikin se vihamielisyys jota perussuomalaisista esitettiin n. 2011 (ja ennen sitä) oli omasta mielestäni täysin erikoista. Eikä se koskenut pelkästään perussuomalaisia itsessään, vaan "perus suomalaisia". Siis täysin tavallisia suomalaisia.

Tilanne on muuttunut viime aikoina ja samanlaista vihapuhetta (jota aikaisemmin oli valtoimenaan) ei esitetä ainakaan julkisesti. Ehkäpä ne puheet ovat jääneet enemmän "kahvipöytäkeskustelujen" tasolle. Toki välillä muistetaan ottaa vihapuhetta esiin lehtien pääkirjoituksissa "haukkumalla kansaa", mutta kyllä tilanne on merkittävästi muuttunut aikaisemmasta.

Vaikutti siltäkin, että tuo ilmiö syntyi osittain perussuomalaisten nousun takia. Siitä löytyisi joka tapauksessa mielenkiintoista tutkittavaa ylipäätään eli millä tavalla vihapuhetta on käytetty tavallisia suomalaisia kohtaan.

Viitatenkin tuohon, että jos Suomessa sallittiin todellinen vihapuhe yhtä puoluetta, sen edustajia ja kannattajia vastaan, niin mitenkä muissa maissa suhtauduttiin samoihin vastustaviin puolueisiin? Oma veikkaukseni on siinä, että ei se suhtautuminen ainakaan parempaa ollut, mutta siitä huolimatta äänestäjät äänestivät niitä puolueita?

Perusuomalaisten suosion syyksi ei voi tosin sanoa ainoastaan maahanmuuttoasioita ja niiden nostamista julkiseen keskusteluun. Samaan aikaan tapahtunut eurokriisi saattoi olla yhtä merkittävä tekijä puoluseen suosiossa. Se nosti yleisestikin kriittisemmän äänen kuuluviin.

Vielä oli sekin seikka, että moni isompi puolue oli rähmällään johtajaongelmiensa takia (esim. Keskusta), joten monet tekijät suosivat perussuomalaisten nousemista isoksi puolueeksi. Tämän takia ei ole yllättävää, että kannatus ei ole viime vaaleissa ollut eduskuntavaalien lukemissa (joskin äänestysprosenttikin on ollut paljon matalampi ja eduskuntavaalit kyllä eroavat muista vaaleista).

[Märkä Loimi]

Jotkut aloittelevat tai eläkeikää lähestyvät toimittajat kuvittelevat, että Putin ja Obama keskustelevat toistensa kanssa lehtien palstoilla. Todellakin näin toimittaja ajattelee. Että jos toimittaja kirjoittaa oman maansa lehteensä jonkun läjän, niin toisen maan päämies sitä sitten lukisi. kuinka pihalla voi tuo surullinen hahmo olla?

[Brandöt]

poliitikot ja media lähtevät herkästi mukaan ajattelutapaan, jossa maahanmuuttoa käsitellään ongelmana

^ Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Ongelma viime vuosina, jolloin on kasvavissa määrin rummutettu median osuutta mahdollisen rasismin kitkemisessä, on pikemminkin ollut se, että kaikenlainen poliittinen korrektius ja hyssyttely on johtanut ala-arvoiseen journalismiin. Varotaan viimeiseen asti sanomasta itse uutispätkän kannalta tarpeellisia asioita, jotta ei vaan loukattaisi ketään ja lisättäisi rasismia kansalaisissa. Median taso on tässä kurimuksessa auttamatta laskenut - huolestuttavasti.

Maahanmuuttoa ei siis mediassa käsitellä ongelmana, vaan viimeiseen asti varotaan tiedottamasta niistä ongelmista, joista pitäisi puhua.

Miksi on niin vaikeaa suhtautua maahanmuuttoon poliittisena kysymyksenä muiden joukossa?

Koska olemme leimautuneet niin voimakkaasti rasismin kautta.

Tätä teemaa voisi enemmänkin lähestyä siitä näkökulmasta mitä aivan ilmeisiä, negatiivisia vaikutuksia maahanmuutolla kohdemaalle on ilman, että kritiikin terävin kärki kohdistuu johonkin tiettyyn maahanmuuttajaryhmään. Kohdistamalla kritiikki yksittäisiin ihmisryhmiin annetaan samalla mahdollisuus toiselle osapuolelle väistyä keskustelusta rasismi-kortin avulla, perin juurin kätevää, mutta ei edistä mitään arvokasta ja aikaa kestävää.

Kun kunnollista keskustelua ei saada aikaan tai asiapointit eivät välity toiselle, oikeassa oleminen yksin ei riitä.

[ikuturso]

Otsikossa on jostain syystä virhe.

Media miettii, oliko jytky niiden syytä. Ei mieti oliko se niiden ansiota?

Mielenkiintoinen sanaleikki. Jos media ajattelisi, että jytky oli hyvä ja tervetullut asia Suomen politiikassa, ne ottaisivat sulan hattuun ja sanoisivat jytkyn olleen median ansiota. Nyt kun se oli syytä, se on vähän niin kuin ydinonnettomuus. Toiseksi pahinta mitä voi tapahtua.

Populisti populisti populistiii.....

Nyt keksin: Populistin voi myös suomentaa. Populäärinen on kansanomainen tai kansaan menevä. Popula on kansaa, joten populisti olkoon kansio.

-i-