Opinnäytetöitä

Kemolitor · 21.05.2014, 12:08:02

Saippuakupla · 03.06.2014, 10:31:31

Lauren, Sonja: "Olen oikein kiitollinen maahanmuuttaja" : Maahanmuuttajanaiset ja suomalaiset sosiaalipalvelut
Laurea-ammattikorkeakoulu
Laurea Tikkurila
Toukokuu 2014

Roope · 14.06.2014, 14:56:36

QuoteTitle:    Pakko suvaita: Eurooppa harmaantuu, työmarkkinat kansainvälistyvät

Author:    Paukku, Tuulikki

Contributor:    University of Helsinki, Department of Economic and Political Studies: Political Science: World Politics

Thesis level:    Master's thesis

URI:    http://hdl.handle.net/10138/17136

Date:    2010-06-21

Abstract:    Tässä yleisen valtio-opin pro gradu –työssä erittelen asennoitumista maahanmuuttajiin. Lähden liikkeelle Euroopan unionin rakenteilla olevasta maahanmuuttopolitiikasta. Käytän lähteinä prosessin aikana tuotettuja asiakirjoja, kuten Tampereen huippukokouksen päätösasiakirjaa ja Haagin ohjelmaa. Tekstianalyysiin pohjalta väitän, että huolimatta julkilausutusta pyrkimyksestä vapauden, oikeuden ja turvallisuuden vahvistamiseen, keskeiseksi diskurssiksi nousee kautta linjan turvallisuus. Vapaus ja oikeus ovat sille alisteisia. Mutta vaikka turvallisuusdiskurssi onkin vahvoilla EU:n maahanmuuttopolitiikassa, maat tarvitsevat maahanmuuttajia alhaisen syntyvyyden takia nyt ja jatkossa työvoimantarpeensa tyydyttämiseen.

Globaalilla tasolla uusliberalistisen markkinatalouden siivittämä globalisaatiokehitys on johtanut elintasoerojen kärjistymiseen, mikä voimistaa muuttopaineita, sillä ne ovat kiinteässä yhteydessä globaalin talouden ja kansainvälisen politiikan yleiseen kehitykseen. Koska liikkuvuutta eivät edistä niinkään vauraampien maiden houkuttelevuus kuin paineet lähtömaassa, on muuttovirtojen säänteleminen vaikeaa. Euroopan unionin alueelle ei kuitenkaan haluta mitä tahansa maahanmuuttajia. Maahanmuuttopolitiikka onkin jakautumassa mielenkiintoisella tavalla kahtia: hallitun maahanmuuton nimissä pyritään valta-osa Euroopan unionin alueelle haluavista pitämään poissa, ja samalla käydään keskinäistä kilpailua maahan kipeästi tarvittavista ulkomaalaisista osaajista. Nykyisen väestökehityksen jatkuessa EU-maiden arvioidaan tarvitsevan runsaasti työvoimaa Euroopan ulkopuolisista maista.

Globaalin ja alueellisen tason jälkeen siirryn tarkastelemaan ilmiötä kansallisella tasolla. Suomessa väestörakenteen muutoksen pelätään, suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, tulevan rajumpana kuin muualla Euroopassa. Siksi Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma tähtää työperäisen maahanmuuton kasvattamiseen. Hankkeen kannatus ei kuitenkaan ole kovin laajamittaista, mikä käy ilmi nettikeskustelusta, joka käytiin Helsingin Sanomien verkkosivuilla helmikuun 2010 Kuukausiliitteen ilmestymisen jälkeen. Lehdessä oli haastateltu maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia. Sovellan runsaasta kolmesta sadasta mielenilmauksesta koostuvaan aineistoon luokitusta, jota Elisa Rustenbach on käyttänyt omassa laajemmassa ja tilastoaineistoon pohjaavassa tutkimuksessaan.

Tutkimukseni perusteella ulkomaalaisvastaisia asenteita ruokkivat ennen kaikkea voimakkaat kulttuurierot tulokkaiden ja valtaväestön välillä. Kiinnostava on myös havainto, että rajallisia resursseja jaettaessa konfliktiherkkää aluetta on nimenomaan hyvinvointivaltion kautta tuotettujen etuuksien ja palvelujen jako. Työperäiseen maahanmuuttoon ei joko uskottu tai se ei herättänyt nimimerkeissä voimakkaita tunteita. Erikoislaatuista sen sijaan – ottaen huomioon Suomen vaatimattomat maahanmuuttoluvut – oli monien nettikeskusteluun osallistuneiden voimakas huoli siitä, että mikäli maahanmuuttajien omaa kulttuuria tuetaan, maahanmuuton ja maahanmuuttajien lisääntyessä, suomalainen elämäntapa jää heikompana häviölle ja sulautuu vieraaseen.

QuoteVain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä

ämpee · 14.06.2014, 15:19:58

Nykyään näyttää siltä, että joillakin on
a) Ylivertaiset ennustajanlahjat
b) Ennustukset ovat kautta linjan aina samat
c) Kriittisiä näkemyksiä ei tuoda julkisuuteen laisinkaan

Ylivertaista ennustamista edustaa tämä:
"maat tarvitsevat maahanmuuttajia alhaisen syntyvyyden takia nyt ja jatkossa työvoimantarpeensa tyydyttämiseen."
Siinä nimittäin tulevaisuuden lisäksi ennustetaan nykyisyyttä, eli ohitetaan se tosiasia, että €uroopassa on nykyään 40-miljoonaa työtöntä.

Ja tämä:
" Nykyisen väestökehityksen jatkuessa EU-maiden arvioidaan tarvitsevan runsaasti työvoimaa Euroopan ulkopuolisista maista."
Koskaan ei kerrota, että kuka ja millä perusteella arvioi !
Suomessa ei esimerkiksi vielä tähän päivään mennessä ole ollut työvoimapulaa väestön ikääntymisen takia koskaan muualla kuin poliittisissa ja tämänkaltaisissa jutuissa.
Suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä melkein kokonaisuudessaan.

Kun tilannetta tarkastellaan nykyisyyden perusteella, niin ei ole mitään järkeä haalia €urooppaan lisää työttömiä meidän entisten kanssa harmaantumaan.
€uroopan ulkopuolisessa maailmassa on enemmän ihmisiä kuin €uroopassa, eikä merkeistä päätellen tilanne tule kohta muuttumaan, eli miksi emme voi harmaantua rauhassa, ja vasta sitten kun siltä alkaa näyttämään, että tarvitaan lisää käsiä tekemään, niin vasta sitten otetaan niitä käsiä ?
Liian monimutkaista ajatteluako ??

No, kyllähän tämä jo täällä Hommassa tiedetään, kyse ei ole huoli tulevaisuudesta, vaan huolettomuus tulevaisuudesta ja halu saada maahanmuutolle lisää perusteita konstilla millä hyvänsä.
Tämä konsti on jo nähty monet kerrat, eli väsynyttä läppää taas.

Roope · 14.06.2014, 15:26:57

QuoteTekijä(t):    Luotonen, Maija
Nimeke:    Maahanmuuttajien toiseus suomalaisissa naistenlehdissä : aineistolähtöinen sisällönanalyysi Annan, Eevan ja Me Naisten vuosikerroista 2012
Hyväksytty:    2014-05-30
Yksikkö:    Viestinnän, median ja teatterin yksikkö
Oppiaine:    Tiedotusoppi
Sivumäärä:    116 s. + 4 liites.
Kieli:    fi
URN:    URN:NBN:fi:uta-201406131745
Asiasanat:    journalismi; naistenlehdet; maahanmuuttajat; etnisyys; toiseus; vieraus

Tiivistelmä:    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan maahanmuuttajien esittämistä kolmessa suuressa suomalaisessa naistenlehdessä: Annassa, Eevassa ja Me Naisissa. Tutkielmassa pyritään selvittämään, tuottavatko vai purkavatko suomalaiset naistenlehdet maahanmuuttajien toiseutta.

Tutkimusongelma ytimessä on kysymys kuulumisesta. Voiko maahanmuuttaja olla suomalainen? Otetaanko hänet journalismissa mukaan vai suljetaanko hänet kuulumisen ulkopuolelle?

Tutkimus on otteeltaan empiirinen. Laadullinen tutkimus on toteutettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistona on käytetty Annan, Eevan ja Me Naisten vuosikertoja 2012. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat toiseus, maahanmuuttaja ja naistenlehti. Työ sijoittuu maahanmuuttotutkimuksen, kulttuurintutkimuksen ja journalismintutkimuksen risteyskohtaan.

Maahanmuuttajien representoimista naistenlehtien sivuilla ei ole juuri tutkittu. Naistenlehtien käsittelytavat kuitenkin eroavat esimerkiksi uutisjournalismin tavoista esittää maahanmuuttajia.

Toiseutta tuotetaan ja puretaan hyvin hienovaraisin keinoin. Analyysin ja aiemman tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että naistenlehdissä sekä tuotetaan että puretaan maahanmuuttajien toiseutta. Maahanmuuttajat esitetään naistenlehdissä yksilöinä. He ovat esillä julkisuuden henkilöitä esittelevissä viihdepätkissä ja pitkissä henkilöhaastatteluissa. Huolella taustoitetut artikkelit purkavat maahanmuuttajien toiseutta. Kuitenkin kulttuurien vertailussa ja suomalaisuuspuheessa maahanmuuttajat näyttäytyvät vieraina, suomalaisen yhteiskunnan toisina. Naistenlehdet eivät myöskään käsittele kaikkia maahanmuuttajaryhmiä samalla tavalla.

Tutkimus keskittyy tekstianalyysiin. Näin esimerkiksi toimituskäytäntöjen ja naistenlehden konseptin vaikutukset jäävät pohtimatta. Tutkimusta maahanmuuttajien esittämisestä naistenlehtien sivuilla olisikin hyvä laajentaa. Myös maahanmuuttajien itsensä tekemät tulkinnat naistenlehtien teksteistä voivat tarjota uusia näkökulmia aiheeseen.

pdf

ämpee · 14.06.2014, 15:54:46

Voisikohan joku tehdä tutkimuksen lihavista ihmisistä TV-sarjoissa ??
Ai niin, mutta sehän on tehty jo, ja sillä pätevöidyttiin hallituksen ilmasto-asiantuntijaksi, joten naistenlehtitutkimuksella pitäisi pätevöityä vähintään puolustusvoimien komentajaksi.

ihminen · 23.06.2014, 15:21:11

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Kauppakorkeakoulu

Lauri Rajala
TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO SEKÄ SUOMEN HUOLTOSUHDE JA TYÖLLISYYSASTE
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/39941/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201210102640.pdf?sequence=1

QuoteTässä tutkimuksessa selvitettiin maahanmuuton vaikutusta kohdemaan väestölle niin väestörakenteellisesti kuin taloudellisesti. Taloudellisia vaikutuksia esitellään aiempien tutkimusten valossa. Vastaavasti maahanmuuton vaikutusta väestörakenteeseen ja työllisten määrään tutkittiin skenaariolaskennan avulla. Painopiste skenaariolaskelmissa on työperäinen maahanmuutto Suomeen. ...

Kemolitor · 11.08.2014, 10:42:13

Keväällä hyväksyttiin Tampereella erittäin kiinnostava pro gradu -työ, olenkin ihmetellyt, miksei tätä aihetta ole vielä kukaan innostunut tutkimaan. Kyseessä kuitenkin oli 2011 edustavaaleissa aika vahvasti esillä ollut teema.

Mutta, mutta ja vielä yksi mutta. Minkä ihmeen takia näin yhteiskunnallisesti kiinnostavaa ja ajankohtaista gradua ei ole laitettu julkisesti luettavaksi, en ymmärrä.

Quote
Maahanmuuttokriittisyyden diskursiivinen rakentuminen liberalistisessa argumentaatiossa : julkista keskustelua maahanmuuttokriittisyydestä vuosina 2009-2011 Helsingin Sanomien HS-raadissa

MARKKOLA, ANU
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Sosiologia
Tampereen yliopisto

Tutkielmassa käsitellään Helsingin Sanomissa käytyä keskustelua maahanmuuttopoliittisesta debatista ja maahanmuuttokriittisyydestä vuosina 2009-2011. Tutkimuksen aineistona ovat Helsingin Sanomien kokoaman HS-raadin nimellä kulkevan kulttuurivaikuttajien ryhmän puheenvuorot. Puheenvuoroissa kirjoittajat vastaavat maahanmuuttopoliittista keskustelua käsitteleviin Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esittämiin kysymyksiin. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena on se, kuinka maahanmuuttokriittisyydestä keskustellaan puheenvuoroissa ja millaisilla puhetavoilla maahanmuuttokriittisyys määritellään argumentaatiossa. Kulttuurivaikuttajilla on symboliseen eliittiin kuuluvina merkittävä asema siinä, millä tavoilla ajankohtaiset kysymykset ja ilmiöt määritellään kollektiivisesti.

Tutkimuksen teoreettis-metodologiset ratkaisut perustuvat sosiaalisen konstruktionismin perinteeseen, aineiston analyysissa käytettiin kriittisen diskurssianalyysin ja retoriikan tutkimuksen työkaluja. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty teorioita politiikan tutkimuksesta ja mediatutkimuksesta. Tarkastelun keskiössä on maahanmuuttokeskustelun politisoitumisen ja julkiseen keskusteluun osallistumisen problematiikka. Keskusteluun osallistuminen ja siitä ulossulkeminen kytkeytyy käsityksiin liberalismista ja diskursiivisesta vallankäytöstä.

Kulttuurivaikuttajien kirjoituksissa hallitseva tulkintakehys rakentuu perinteisen liberalismin taustalla oleville näkemyksille liberaaleista arvoista, julkisen keskustelun säännöistä ja oikeasta tiedosta. Puheesta voitiin näin ollen tulkita erityinen liberalistinen diskurssi, jolla on hallitseva asema keskustelussa. Liberalistisessa diskurssissa hyödynnetään merkitysten välittämisessä ensisijaisesti kognitiivista ja normatiivista argumentaatiostrategiaa. Argumentaatiossa maahanmuuttokriittisyys määrittyy tietämättömyytenä ja julkisen keskustelun reunaehtoja rikkovana. Diskurssissa mitätöidään niitä perusteita ja esittämistapoja, joille maahanmuuttokriittiset näkemykset nojaavat. Puheessa rakennetaan käsitystä siitä, kuka ja millä tavoin maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun saa osallistua. Vaikka suuressa osassa kirjoituksista maahanmuuttokritiikki pyritään sulkemaan keskustelun ulkopuolelle, keskustelussa esiintyy myös osallistavan demokratian näkökulma.

Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla TamPubista, ainoastaan metadata.

Faidros. · 11.08.2014, 10:54:52

Anu on varmasti tutustunut tähänkin sivustoon. Olisipa mukava vaihtaa mielipiteitä hänen kanssaan täällä(ellemme jo vaihda?).

Siili · 11.08.2014, 11:12:14

Quote from: Kemolitor on 11.08.2014, 10:42:13
Keväällä hyväksyttiin Tampereella erittäin kiinnostava pro gradu -työ, olenkin ihmetellyt, miksei tätä aihetta ole vielä kukaan innostunut tutkimaan. Kyseessä kuitenkin oli 2011 edustavaaleissa aika vahvasti esillä ollut teema.

Mutta, mutta ja vielä yksi mutta. Minkä ihmeen takia näin yhteiskunnallisesti kiinnostavaa ja ajankohtaista gradua ei ole laitettu julkisesti luettavaksi, en ymmärrä.

Quote
Maahanmuuttokriittisyyden diskursiivinen rakentuminen liberalistisessa argumentaatiossa : julkista keskustelua maahanmuuttokriittisyydestä vuosina 2009-2011 Helsingin Sanomien HS-raadissa

....

Tutkimuksen teoreettis-metodologiset ratkaisut perustuvat sosiaalisen konstruktionismin perinteeseen

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_konstruktionismi

Ilmankos kaltaisellani reduktionistilla on suuria vaikeuksia ottaa tuollaista sanahelinää vakavasti.

Roope · 11.08.2014, 12:27:58

Quote from: Kemolitor on 11.08.2014, 10:42:13
Quote
Tutkielmassa käsitellään Helsingin Sanomissa käytyä keskustelua maahanmuuttopoliittisesta debatista ja maahanmuuttokriittisyydestä vuosina 2009-2011. Tutkimuksen aineistona ovat Helsingin Sanomien kokoaman HS-raadin nimellä kulkevan kulttuurivaikuttajien ryhmän puheenvuorot. Puheenvuoroissa kirjoittajat vastaavat maahanmuuttopoliittista keskustelua käsitteleviin Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esittämiin kysymyksiin. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena on se, kuinka maahanmuuttokriittisyydestä keskustellaan puheenvuoroissa ja millaisilla puhetavoilla maahanmuuttokriittisyys määritellään argumentaatiossa. Kulttuurivaikuttajilla on symboliseen eliittiin kuuluvina merkittävä asema siinä, millä tavoilla ajankohtaiset kysymykset ja ilmiöt määritellään kollektiivisesti.
...
Puheesta voitiin näin ollen tulkita erityinen liberalistinen diskurssi, jolla on hallitseva asema keskustelussa. Liberalistisessa diskurssissa hyödynnetään merkitysten välittämisessä ensisijaisesti kognitiivista ja normatiivista argumentaatiostrategiaa. Argumentaatiossa maahanmuuttokriittisyys määrittyy tietämättömyytenä ja julkisen keskustelun reunaehtoja rikkovana. Diskurssissa mitätöidään niitä perusteita ja esittämistapoja, joille maahanmuuttokriittiset näkemykset nojaavat. Puheessa rakennetaan käsitystä siitä, kuka ja millä tavoin maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun saa osallistua. Vaikka suuressa osassa kirjoituksista maahanmuuttokritiikki pyritään sulkemaan keskustelun ulkopuolelle, keskustelussa esiintyy myös osallistavan demokratian näkökulma.

Tuo aineiston rajaus on ollut erinomainen oivallus. HS-raadin tekstit ovat lyhyitä, ja niissä pyritään usein kärjistetystikin määrittämään oma suhde käsiteltävään ilmiöön. Kulttuurivaikuttajilla on yleensä varsin heikot tiedot esimerkiksi maahanmuutosta, mutta sitäkin vahvemmat näkemykset ja erojen tekemisen tarve, mikä taas tekee näkyvämmiksi ne keinot, joilla itseä ja muita yritetään vakuuttaa.

Harmi, ettei tutkielma ole verkossa. Olisi ollut mielenkiintoista vilkaista, mitä aiheesta on saatu irti. Aineisto ainakin on ollut mitä herkullisinta:

HS-raadin vastaukset kysymykseen: Hyssytteleekö suomalainen älymystö maahanmuuton ongelmia? 8.10.2009
HS-raadin vastaukset kysymykseen: Onko oikein säädellä maahanmuuttoa Suomen taloustilanteen perusteella? 18.3.2010
HS-raadin vastaukset kysymykseen: Otetaanko maahanmuuttokriitikot Suomessa riittävän vakavasti? 1.10.2010
HS-raadin vastaukset kysymykseen: Onko yhteinen kansallinen identiteetti onnistuneen monikulttuurisuuden perusta? 4.3.2011
HS-raadin kaikki vastaukset kysymykseen: Onko sivistyneistö suvaitsematon perussuomalaisia kohtaan? 25.3.2011
HS-raadin vastaukset kysymykseen: Onko kansanedustajalla oikeus esittää etnisiä ryhmiä arvostelevia lausuntoja? 27.5.2011

Onkko · 11.08.2014, 14:17:02

Quote from: Kemolitor on 11.08.2014, 10:42:13
Keväällä hyväksyttiin Tampereella erittäin kiinnostava pro gradu -työ, olenkin ihmetellyt, miksei tätä aihetta ole vielä kukaan innostunut tutkimaan. Kyseessä kuitenkin oli 2011 edustavaaleissa aika vahvasti esillä ollut teema.

Mutta, mutta ja vielä yksi mutta. Minkä ihmeen takia näin yhteiskunnallisesti kiinnostavaa ja ajankohtaista gradua ei ole laitettu julkisesti luettavaksi, en ymmärrä.

Laitoin sähköpostia utalle ja kyselin miten sen sais luettavaksi.

Onkko · 12.08.2014, 16:12:29

Quote from: Onkko on 11.08.2014, 14:17:02
Quote from: Kemolitor on 11.08.2014, 10:42:13
Keväällä hyväksyttiin Tampereella erittäin kiinnostava pro gradu -työ, olenkin ihmetellyt, miksei tätä aihetta ole vielä kukaan innostunut tutkimaan. Kyseessä kuitenkin oli 2011 edustavaaleissa aika vahvasti esillä ollut teema.

Mutta, mutta ja vielä yksi mutta. Minkä ihmeen takia näin yhteiskunnallisesti kiinnostavaa ja ajankohtaista gradua ei ole laitettu julkisesti luettavaksi, en ymmärrä.

Laitoin sähköpostia utalle ja kyselin miten sen sais luettavaksi.

Hei,

tutkielmien paperikappaleita voi lukea vain kirjastossa, niitä ei anneta kotilainaan ollenkaan eikä myöskään kaukolainata. Valitettavasti tästä tutkielmasta ei ole mikrokorttikopiota tai verkkoversiota.

Voimme tarvittaessa toimittaa kaukopalveluna osakopioita tutkielmasta, esim sisällysluettelo, tiivistelmä, lähteet. Koko tutkielmaa emme kopioi. Jos haluat osakopioita tutkielmasta, ota yhteyttä oman lähikirjastosi kaukopalveluun, he tilaavat kopiot sitten meiltä. Kaukopalvelukopioiden hinta asiakkaalle määräytyy tilaavan kirjaston hinnaston mukaan.

Yst. terv. Pirjetta Kaijalainen
Tampereen yliopiston kirjasto
Pääkirjasto/ Kaukopalvelu

Kemolitor · 12.08.2014, 19:43:24

Quote from: Onkko on 12.08.2014, 16:12:29
tutkielmien paperikappaleita voi lukea vain kirjastossa, niitä ei anneta kotilainaan ollenkaan eikä myöskään kaukolainata. Valitettavasti tästä tutkielmasta ei ole mikrokorttikopiota tai verkkoversiota.

Kiitos Onkko vaivannäöstäsi. Gradujen suhteen tilanne on ilmeisesti sellainen, että graduntekijä päättää, julkaistaanko hänen gradunsa verkossa vai ei. Minulla on sellainen tuntuma, että useimmissa yliopistoissa vähän kannustetaankin tähän, enemmistö viime vuosien graduista tuntuisi noissa paikoissa olevan verkossa luettavana.

Aika erikoista todellakin, että joku tekee tällaisen gradun, jonka lukemiseen kiinnostuneita varmaankin löytyisi ainakin tältä foorumilta, mutta ei laita sitä verkkoon luettavaksi. Melko moni gradu taitaa kuitenkin olla sellainen, ettei niitä kovin paljoa lueta. Vai olisiko kirjoittaja sitten epäillyt, että ne ilkeät hommalaiset kuitenkin pilkkaavat hänen työtään ja jätti siksi gradun julkaisematta.

Roope · 12.08.2014, 22:44:20

Quote from: Kemolitor on 12.08.2014, 19:43:24
Gradujen suhteen tilanne on ilmeisesti sellainen, että graduntekijä päättää, julkaistaanko hänen gradunsa verkossa vai ei. Minulla on sellainen tuntuma, että useimmissa yliopistoissa vähän kannustetaankin tähän, enemmistö viime vuosien graduista tuntuisi noissa paikoissa olevan verkossa luettavana.

Luulin, että verkkojulkaisua ei voi enää halutessaankaan kieltää, mikäli gradua ei ole määritelty salaiseksi. Käytännöt taitavat vaihdella.

Quote from: Kemolitor on 12.08.2014, 19:43:24
Aika erikoista todellakin, että joku tekee tällaisen gradun, jonka lukemiseen kiinnostuneita varmaankin löytyisi ainakin tältä foorumilta, mutta ei laita sitä verkkoon luettavaksi. Melko moni gradu taitaa kuitenkin olla sellainen, ettei niitä kovin paljoa lueta. Vai olisiko kirjoittaja sitten epäillyt, että ne ilkeät hommalaiset kuitenkin pilkkaavat hänen työtään ja jätti siksi gradun julkaisematta.

Yhteenvedon perusteella syy voi olla paremminkin varoa niitä HS-raadin jäseniä ja heihin samaistuvia, joiden vastaväittäjät keskustelun ulkopuolelle sulkemaan pyrkiviä puhetapoja gradu analysoi. Tutkielmahan ei käsittele maahanmuuttokriittisiä, vaan miten ja millaisten puhetapojen kautta HS-raati määrittelee maahanmuuttokriittisyyden. Se taas ei ole HS-raadille millään lailla imartelevaa, kuten noita aiemmin luettelemiani HS-linkkejä lukemalla voi todeta.

DuPont · 15.08.2014, 01:13:39

Gradu itsessään on toki täysin julkinen opinnäytetyö, niitä omana aikanani roudattiin kirjastoon, joista kukaan niitä ei hakenut.. Niitä toki sai kuka tahansa lainata. En tiedä mikä nykyaikana on käytäntö, mutta monet kai tekevät gradunsa atk:lla, kuten Miika Nousiainen sanoisi. Tuskinpa sitä gradua periaatteessa voidaan piilottaa, vaikka joku haluaisi, ellei asia koske jotain Suomen armeijan salaisia toimia, Kekkosta tai Tiitisen listaa.

Kemolitor · 15.08.2014, 19:55:17

Quote from: DuPont on 15.08.2014, 01:13:39
Gradu itsessään on toki täysin julkinen opinnäytetyö, niitä omana aikanani roudattiin kirjastoon, joista kukaan niitä ei hakenut.. Niitä toki sai kuka tahansa lainata. En tiedä mikä nykyaikana on käytäntö, mutta monet kai tekevät gradunsa atk:lla, kuten Miika Nousiainen sanoisi. Tuskinpa sitä gradua periaatteessa voidaan piilottaa, vaikka joku haluaisi, ellei asia koske jotain Suomen armeijan salaisia toimia, Kekkosta tai Tiitisen listaa.

Salaisiksi etupäässä laitetaan graduja tai niiden osia, jos on tehnyt opinnäytetyön jollekin yritykselle, yritys rahoittaa gradun tekoa ja haluaa sitten pitää mahdolliset tulokset pois kilpailijoiden ulottuvilta. Tätä kai tapahtuu lähinnä teknisillä ja matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla.

Tässäkään tapauksessa siis gradua ei ole mitenkään julistettu salaiseksi vaan (ymmärtääkseni) graduntekijä ei ole antanut lupaa gradun verkkoon laittamiselle, mikä nykyaikana tuntuu aika kummalliselta toiminnalta. Kuten Onkon saamassa vastauksessa todettiin:

Quote from: Onkko on 12.08.2014, 16:12:29
tutkielmien paperikappaleita voi lukea vain kirjastossa, niitä ei anneta kotilainaan ollenkaan eikä myöskään kaukolainata. Valitettavasti tästä tutkielmasta ei ole mikrokorttikopiota tai verkkoversiota.

Yst. terv. Pirjetta Kaijalainen
Tampereen yliopiston kirjasto
Pääkirjasto/ Kaukopalvelu

Gradu olisi siis luettavissa Tampereen yliopiston kirjastossa, voisihan sitä hyvinkin käydä joku tamperelainen hommalainen tutkailemassa, mutta aika vaikea siitä olisi keskustelua täällä aloittaa.

Jääpää · 17.08.2014, 23:11:53

Ei mitään uutta, samaa hämmästelyä..

QuoteHämmästyttävää on, että vaikka rasisminvastaista työtä tehdään enemmän ja Suomi
on monikulttuuristunut 2000-luvulla entisestään, on asenneilmapiiri taantunut. Rasismi ei näytä olevan Suomessa ohimenevä ilmiö(Perho 2010, 81) eikä se katoa
minnekään automaattisesti yhteiskunnan monikulttuuristumisen myötä (Rastas 2007,
122).

HUMANISTINEN AMMATTI
KORKEAKOULU
OPINNÄYTETYÖ
www.humak.fi
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma (210 op)
11/2010
Art Against Racism
Taide
rasisminvastaisen nuorisotyön välineenä
Jenni Koskensuu & Ksenia Peltovuori
http://www.keks.fi/rasisminvastainennuorisotyo/aar/page.2011-04-01.2072313612/Attachment00068220/Opinn%C3%A4ytety%C3%B6_KoskensuuPeltovuori2010.pdf

MW · 17.08.2014, 23:22:35

Ksenofobia Pelkovuori. Jopas nyt.

Roope · 23.08.2014, 22:08:15

Quote
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla TamPubista, ainoastaan metadata.

Tekijä(t):    Jokinen, Jenna
Nimeke:    Humanitaarinen maahanmuutto ja sukupuoli. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten sukupuolidiskurssit Aamulehdessä 2011
Hyväksytty:    2014-07-30
Yksikkö:    Viestinnän, median ja teatterin yksikkö
Oppiaine:    Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Sivumäärä:    80 s. liitteineen
Kieli:    fi
URN:    URN:NBN:fi:uta-201408222072

Tampereen yliopisto

MW · 23.08.2014, 22:42:10

Ei nyt tullut ryhdyttyä, mutta nuorukaisia lienevät, diskurssissa. Joko yli tai alle 18 vee, miten paremmin sopii.

Vaimot ja perheet haetaan sitten huomenna.

Kemolitor · 05.02.2015, 13:35:03

Tällainen kiinnostavanoloinen gradu osui silmiin:

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/136034

Vili Lähteenoja: Maahanmuuttokritiikki ja julkisuus - sosiolingvistinen näkökulma
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos

Quote
Tämä tutkielma käsittelee 2000-luvun suomalaista maahanmuuttokriittistä liikettä sosiolingvistisestä näkökulmasta. Retorinen analyysi diskurssianalyysin osana pyrkii selvittämään liikkeen julkisuuskäsitystä sekä vuorovaikutusta valtavirtajulkisuuden kanssa. Aineisto on kerätty osin verkon keskustelupalstoilta, osin perinteisistä medioista sekä yksityisistä blogeista.

Ilmiötä tutkitaan Jonathan Friedmaniin globaalien prosessien teorian näkökulmasta. Friedmanin mukaan alueen hegemonisen aseman heikkenemiseen liittyvät sosiaaliset ilmiöt toistuvat historiassa eri paikoissa eri aikoina. Näihin ilmiöihin lukeutuu jännitteiden kasvaminen yhteiskunnan horisontaalisella ja vertikaalisella akselilla. Ilmiöiden kärjistymistä enteilee historiallisessa katsannossa teollisen pääoman kaikkoaminen periferiaan, mikä Suomessa on käynyt toteen alkujalostuksen työpaikkojen dramaattisena vähenemisenä.

En kyllä tiedä, mitä tarkoittaa sosiolingvistinen näkökulma. Se olisi varmaan selvinnyt, jos olisi gradun päässyt lukemaan, mutta taas kerran:

Quote
Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden arkistokappaleet ovat luettavissa Helsingin yliopiston kirjastossa.

Mamusaarelainen · 07.02.2015, 12:57:05

Valmisteilla oleva opinnäyte:
Venäjänkielisen vähemmistön sosiaalinen osallistuminen Suomessa

Kysely on julkaistu tammikuun 2015 lopulla ja se herätti seuraavia ajatuksia:
- perustuuko Putinin Krimi ratkaisu vastaavan kyselyyn
- monikulttuurisuutta suositellaan Suomeen
- monikulttuurisuus on Venäjällä ehkä jotain muuta:

Suomen sukukieliä pidetään ehjän Venäjän uhkana
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1420333823199.html

Kyselyä on levitetty mm. Kohtaamispaikka Kasin sähköpostilla:
http://www.culturas.fi/kohtaamispaikka-kasi

Kysely saatesanojen kera:
____________________________________________________________________
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Social activities of the Russian language minority

Moi,
Olen Djordje Djogovic. Olen kansainvälisten suhteiden maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa. Osana opintojani teen tutkimuksen venäjänkielisen vähemmistön sosiaalisesta ja poliittisesta osallistumisesta Suomessa, erityisesti pääseudun-alueella (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen).

Kerään tutkimusmateriaalia tutkimustani varten tällä on-line kyselyllä. Kaikki vastaukset ovat luottamuksellisia, voitte vastata kysymyksiin anonyymisti ja kaikki henkilökohtaiset tiedot poistetaan vastauksista. Voitte vastata kysymyksiin venäjäksi, suomeksi tai englanniksi.

Jos venäjä on äidinkielenne – tai jos koette kuuluvanne venäjänkieliseen vähemmistöön - pyydän Teitä ystävällisesti vastaamaan kysymyksiin. Voitte vastata niin moneen kysymykseen kuin haluatte ja niin yksityiskohtaisesti kuin haluatte. Arvostan, jos voitte vastata kyselyyn 10.2.2015 mennessä. Arvostan myös, jos voitte lähettää tämän viestin eteenpäin Teidän venäjänkielisille ystävillenne ja tuttavillenne.

Vastaamalla haastatteluun hyväksytte, että kerättyä tietoa voidaan käyttää osana maisterin graduani Tampereen yliopistossa. Kun gradu on valmis keväällä 2015, on gradu tutkimustuloksineen saatavilla Tampereen yliopiston avoimessa institutionaalisessa varastossa (http://tampub.uta.fi/).

Jos teillä on kysyttävää tästä tutkimuksesta, voitte ottaa yhteyttä minuun ([email protected] tel. 040 77 11 731) tai yliopistonlehtori Anni Kankaaseen

([email protected], tel. 050 318 6032).

Kiitän ystävällisesti osallistumisesta tähän kyselyyn.
Djordje Djogovic

-------

Henkilötiedot: Mies.Male/Nainen/Female/Ikä
Asuinpaikka: Espoo/Helsinki/Vantaa/Kauniainen/Muu.

1. Kuvaile ystävällisesti osallistumistasi sosiaalisissa tai poliittisissa yhdistyksissä. Oletko jonkun kulttuuri-, urheilu- tai muun yhdistyksen jäsen? Miksi? Tai oletko sosiaalisesti tai poliittisesti aktiivinen jollain muulla tavoin?

2. Onko mielestäsi tärkeää olla poliittisesti tai sosiaalisesti aktiivinen? Miksi?

3. Kuvaile venäläisen taustasi vaikutusta sinun sosiaaliseen ja poliittiseen osallistumiseesi. Onko sillä mitään vaikutusta? Jos on, millaista? Jos ei, miksi?

4. Onko olemassa tarvetta venäjänkielisen vähemmistön organisoituun poliittiseen edustamiseen metropoliitta-alueella tai Suomessa kokonaisuudessaan? Miksi?

5. Jos näet olevan lisääntynyttä tarvetta venäjänkielisen vähemmistön osallistumiselle suomalaisessa politiikassa, selitä kuinka sitä näkemyksesi mukaan voitaisiin kehittää/parantaa?

6. Kuinka koet venäjän kielen käytön elämässäsi?

7. Millaiseksi kuvailisit mielikuvaa venäjänkielisestä vähemmistöstä ja venäjänkielisen vähemmistön tilannetta metropoliitta-alueella ja Suomessa?

8. Kuinka kattavasti sinun näkemyksesi mukaan mediassa käsitellään venäjänkielistä vähemmistöä?

9. Onko jotain muuta, mitä haluaisit sanoa venäjänkielisestä vähemmistöstä metropoliitta-alueella tai Suomessa?

https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/13943/lomake.html

Iloveallpeople · 21.02.2015, 11:22:14

QuoteSUOMESSA ASUVIEN MAAHANMUUTTAJIEN KOTIINLÄHETYSILMIÖ TRANSNATIONAALISESSA VIITEKEHYKSESSÄ

Abstrakti

Suomessa asuvien maahanmuuttajien kotiinlähetysilmiö transnationaalisessaviitekehyksessä
Ilona Bontenbal
Pro gradu-tutkielma
Sosiologia ja valtio-oppi
Jyväskylän Yliopisto
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos

Kotiinlähetykset, joissa siirtolaiset lähettävät erilaisia pääoman muotoja muuttokohteestaan kotimaahansa, ovat merkittävä maailmanlaajuinen ilmiö. Myös Suomesta lähetetään suuria määriä rahaa ulkomaille. Tutkimusta kotiinlähettämisestä on Suomessa tehty kuitenkin vielä hyvin vähän. Tämä tutkielma keskittyy Suomessa asuvien maahanmuuttajien poikkikansallisten suhteiden ja heidän lähettämiensä kotiinlähetysten tutkimiseen. Tutkielmassa selvitetään, millaisia merkityksiä kotiinlähetykset saavat, miksi
kotiinlähetyksiä lähetetään ja millainen merkitys lähetyksillä on maahanmuuttajien transnationaaleille suhteille kotimaansa yhteisöihin. Tutkimusaihe on rajattu koskemaan raha- ja tavaralähetyksiä. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, ja se muodostuu seitsemänmaahanmuuttajan haastattelusta. Haastateltavat ovat kotoisin viidestä eri maasta: Thaimaasta, Indonesiasta, Pakistanista, Syyriasta ja Ghanasta. Aineisto analysoidaan teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jossa teoriana toimivat aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut aiheeseen liittyvät löydökset. Aineistosta käy ilmi, että kotiinlähetykset muodostavat moninaisen ilmiön. Haastateltavat kertoivat lähettävänsä niin tavaroita kuin rahaa kotimaahansa. Lähetysten vastaanottajia ovat yleensä perheenjäsenet, ja lähettäminen tapahtuu vaihtelevilla tavoilla. Tavaralähetykset lähetetään pääasiassa lahjoina ja raha taloudellisena tukena. Lähetyksiä lähetetään myös hyväntekeväisyyteen kotimaahan. Kotiinlähetykset lähetetään
vapaaehtoisesti, ja niitä lähetetään, vaikka niille ei olisi välttämätöntä taloudellista tarvetta. Erilaiset kulttuuritaustat vaikuttavat kotiinlähetysten lähettämiseen, mutta tästä huolimatta ilmiö saa hyvin samankaltaisen luonteen eri maista tulleiden keskuudessa.
Tutkimuksessa käy ilmi, millaisia piirteitä kotiinlähetysilmiö voi saada suomalaisessa kontekstissa ja että kotiinlähetyksillä on taloudellisen roolin lisäksi myös merkittävä sosiaalinen rooli. Aiheen laajuus ja aineiston määrä merkitsevät, että aiheesta jää vielä
selvitettävää jatkotutkimuksille.

Gradu luettavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/45389/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201502201356.pdf?sequence=1

Kemolitor · 30.07.2015, 16:26:25

Jälleen yksi Hommaforumia käsittelevä gradu lisää:

Quote
Maahanmuuttovastaisuuden rakennuspalikat. Hommaforum resurssien lähteenä maahanmuuttokeskustelussa

Luoto, Virva
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
Pro gradu -työ

Tämän tutkimuksen kohteena on maahanmuuttovastainen verkkoyhteisö Hommaforum. Tavoitteena on selvittää, miten Hommaforumin toiminta avoimena keskustelufoorumina mahdollistaa kollektiivisen poliittisen toiminnan. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus, että foorumi tarjoaa jäsenilleen erilaisia resursseja, joita nämä voivat hyödyntää maahanmuuttokeskustelussa. Käsitän Hommaforumin ruohonjuuritason toimijaksi hybridissä mediajärjestelmässä. Teoreettinen viitekehys nojaa aikaisempaan tutkimukseen verkkoaktivismista, hybridistä mediajärjestelmästä, populismista ja maahanmuuttovastaisesta liikkeestä.

Maahanmuutto on muuttunut kuumaksi poliittiseksi kysymykseksi 2000-luvun Euroopassa. Maahanmuuttokysymyksen politisoituminen on ajoittunut yhteen oikeistopopulististen puolueiden valtaannousun kanssa. Puolueille yhteistä on paitsi kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon myös se, että ne ovat keränneet kannatusta erityisesti digitaalisissa verkostoissa. Tutkimusten mukaan puolueet ovat olleet erityisen hyviä hyödyntämään verkon tuomia mahdollisuuksia viestinsä levittämiseen ja ihmisten mobilisoimiseen. Suomessa maahanmuutosta vaaliteemansa tehneiden perussuomalaisten nousua suureksi puolueeksi oli edesauttamassa Hommaforum, joka kampanjoi verkossa voimakkaasti maahanmuuttovastaisten ehdokkaiden puolesta. Samalla alkoi muodostua maahanmuuttovastainen liike, johon kuuluu toimijoita niin verkkoyhteisöistä, kansalaisaktivisteista kuin parlamentaarisen politiikan edustajista.

Tutkimuksen aineisto on kerätty Hommaforum etusivulta 17.9.-12.12.2014 välisenä aikana. Aineisto sisältää 68 etusivulla jaettua mediatekstiä sekä niistä foorumilla käydyn keskustelun. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi ja teemoittelu. Teemoittelun avulla tutkin, mitkä ovat teksteissä usein toistuvat teemat ja näkökulmat. Empiirisen aineiston sekä tutkimuskirjallisuuden pohjalta analysoin, millaisia ovat foorumin jäsenilleen tarjoamat resurssit, ja miten ne edesauttavat sen poliittisia tavoitteita.

Tämän tutkimuksen perusteella etusivulla jaetun aineiston keskeiset teemat ovat maahanmuuton uhat, monikulturismi, poliittiset liittolaiset sekä poliittiset vastustajat. Foorumin keskusteluissa teksteissä muodostetaan tulkintoja, jotka tukevat maahanmuuttovastaista maailmankuvaa. Hommaforumin jäsenilleen tarjoamat resurssit puolestaan jakautuvat tiedollisiin, kielellisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin resursseihin. Ne mahdollistavat erilaisia tapoja osallistua poliittiseen toimintaan joko yksin tai kollektiivisesti. Keskeisiä tavoitteita Hommaforumin strategiassa ovat maahanmuuttodiskurssin muuttaminen erilaisin kielellisin keinoin, kollektiivisen poliittisen identiteetin muodostaminen ja ihmisten mobilisoiminen vaikuttamaan äänestämällä.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155342

Kuulostaa ihan lukemisen arvoiselta työltä, mutta kuten varmaan monet jo arvasivatkin, koska tästä en uutta ketjua aloittanut:

Quote
Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden arkistokappaleet ovat luettavissa Helsingin yliopiston kirjastossa. Hae HELKA-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm).

Leickmann · 14.12.2015, 09:12:39

Tiedoksi kiinnostuneille.

Rajavartiolinjan kadetin opinnäytetyö "Laajamittaisen maahantulon hallinnan suorituskyvyn kehittämistarpeet Kaakkois-Suomen rajavartiostossa", Holmström, Matias (2015).

Opinnäytetyö ladattavissa
http://www.doria.fi/handle/10024/117562

rapa-nuiv · 17.08.2018, 16:51:22

Globaali jihadistinen liike kumouksellisen sotataidon kehittäjänä
Paronen, Antti (2016) ISBN 978-951-25-2764-9
http://www.doria.fi/handle/10024/123242
( -pdf ladattavissa sivulta )

Väitöskirja tarkastelee kumouksellisten jihadististen sotateoreetikoiden ajattelua.
Jäi ilmestyessään vähälle huomiolle, vaikka on hyvinkin hommarelevantti. Antaa taustaa mm. Ruotsin tapahtumiin sekä lähipäivinä että kuluneiden parin vuosikymmenen aikana. Kuin myös yleisemminkin valaisee yhtä monikulttuuristen yhteisöjen kehityksen taustalla länsimaissakin vaikuttavaa poliittista liikettä.

Roope · 20.11.2018, 12:44:37

master's thesis
"Maahanmuuttokritiikki" stigmaviestintänä (pdf)
Kolehmainen, Salli (2016, 167 s)
University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences

QuoteAbstract:

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida maahanmuuttovastaisten poliitikkojen puhetta maahanmuuttajista. "Maahanmuuttokriittisiksi" itseään kutsuvien toimijoiden on aikaisemmissa tutkimuksissa nähty osaltaan tehneen maahanmuuttajia halventavista puhetavoista yleisesti hyväksyttyjä tai siedettyjä. Halusin selvittää, vastaako "maahanmuuttokriitikoiden" verkkoviestintä stigmatisoivan eli häpeäleimaa tuottavan viestinnän määritelmää. Tutkimuksen tärkein teoreettinen lähtökohta oli Smithin (2007a) stigmaviestinnän malli. Sen mukaan stigmatisoivan viestinnän sisältöjä ovat sosiaaliseen kategoriaan merkitseminen, merkittyjen leimaaminen ja esittäminen yhdenmukaisena ryhmänä, leimattujen syyttäminen stigmasta sekä heidän esittämisensä uhkana omalle yhteisölle.

Tutkimusaineisto koostui vuoden 2011 eduskuntavaalien alla julkaistusta Nuivasta vaalimanifestista sekä kuuden sen allekirjoittaneen ja eduskuntaan valitun kirjoittajan blogiteksteistä. Ensisijainen analyysimenetelmä oli teorialähtöinen sisällönanalyysi. Lisäksi hain vastausta viestinnän muotoa ja keinoja koskeviin kysymyksiin retorisen diskurssianalyysin avulla.

Aineistossa kielteiseen maahanmuuttajakategoriaan luokiteltiin vallitsevan etnisen hierarkian alaportailla olevat ei-valkoiset maahanmuuttajat, vahvimmin muslimit ja afrikkalaistaustaiset. Merkitseminen oli suurelta osin epäsuoraa. Ryhmäleimaa tuotettiin mm. kielteisillä yleistyksillä ja leimanimikkeillä luoden stereotyyppistä kuvaa kulttuurisesta takapajuisuudesta. Leimattujen esitettiin itse valinneen diasporansa ja heidän ilmaistiin olevan syypäitä mm. suomalaisten kielteisiin asenteisiin. Korostuneimpia olivat vaaraa ilmaisevat stigmaviestit. Maahanmuuttajien näkeminen fyysisenä ja moraalisena uhkana oli heihin liitetyn stigman ydin, ja vaaran viestisisältö toimi myös stigmatisoinnin perusteluna. Maahanmuuttajat esitettiin aineistossa yhdenmukaisena massana (osa leimaa), mutta toisaalta esiintyi myös vaatimuksia yksilölliseen kohtaamiseen. Tämä mahdollistaa tilanteen, jossa stigmatisoija ei välttämättä koskaan kohtaa uhriaan: Stigmaviestintä käydään aina "omien" kesken ja se käsittelee nimenomaan ryhmää. Interpersonaalisessa viestinnässä stigmatisoija voi kuitenkin kieltää kohtaavansa leimaamansa ryhmän edustajan suhtautumalla tähän "värisokeasti" vain yksilönä. Tämä tekee stigmaan puuttumisen erittäin vaikeaksi. Stigmaviestinnän malli soveltui hyvin laadulliseen maahanmuuttokeskustelun tutkimukseen. Tutkimusta aiheesta olisi perusteltua jatkaa esimerkiksi stigmaviestinnän vastaanottajien tarkasteluun.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/161627

Quote from: "Maahanmuuttokritiikki" stigmaviestintänä
Useat tutkijat (esim. Keskinen ym., 2009; Nikunen, 2010; Mäkinen, 2013) korostavat, että
poliittisten keskustelijoiden itse itsestään käyttämä termi "maahanmuuttokriittinen" on
omaksuttu liian helposti yleiseen keskusteluun. Ilmaus on nimittäin varsin ongelmallinen,
sillä se luo vaikutelmaa analyyttisesta keskustelukumppanista, joka tarkastelee asioita ei-
tunteenomaisesti sekä moniulotteisesti harkiten ja perustellen. Käytännössä ryhmittymän
näkemys kriittisyydestä on kuitenkin varsin kapea-alainen, sillä heille on tyypillistä esittää
hyvin jyrkkiä näkemyksiä, lietsoa uhkakuvia ja yksinkertaistaa monimutkaisia
maahanmuuttokysymyksiä (Maasilta, 2011a, 11; Keskinen ym., 2009, 10–14). Kuvaavaa
on, että samat toimijat käyttävät "nuiva"-ilmausta pitkälti "maahanmuuttokriittisen"
synonyyminä, eli maahanmuuttokriittinen on henkilö, jonka suhtautuminen
maahanmuuttoon on Kielitoimiston sanakirjan (2015) mukaan kylmäkiskoinen, penseä,
nyrpeä tai tyly(hkö). Monien tutkijoiden mukaan onkin perustellumpaa kutsua näitä
toimijoita maahanmuuttovastaisiksi kuin -kriittisiksi, vaikkakaan heidän viestintänsä ydin
ei ole kaiken maahanmuuton vastustaminen vaan "pyrkimys hallita ja rajoittaa
maahanmuuttoa etnisten, uskonnollisten ja kulttuuristen kategorioiden perusteella"
(Mäkinen, 2013). Käytän itse tässä tutkimuksessa joko termiä maahanmuuttovastainen tai
puhun "maahanmuuttokriitikoista" lainausmerkeissä (kuten esim. Maasilta, 2012a, 12).

Quote from: "Maahanmuuttokritiikki" stigmaviestintänä
Teksti osoittaa ensinnäkin sen, että osapuolet ovat tehneet hyvin erilaiset tulkinnat
vuorovaikutustilanteesta. Halla-aho pyrkii viestinnässään esittämään oman tulkintansa
totuutena tapahtuneesta. Hän kirjoittaa: 'Se, mitä kyseisenä aamuna oikeasti tapahtui, oli
melko tarkkaan tämä. . . ' (Halla-aho, 2009c, lihavointi lisätty), eli hän turvautuu niin
sanottuun tosiasiapuheeseen esittäen oman tulkintansa kiistattomana faktana ja häivyttäen
sen, että myös hänen kokemuksensa perustui hänen tekemiinsä tulkintoihin tilanteesta.

Mitä taas tulee toisen osapuolen eli Abu-Hannan tekemiin tulkintoihin, lienee perusteltua
olettaa, että tietoisuus Halla-ahon verkkokirjoittelun sisällöstä on voinut vaikuttaa niihin
voimakkaastikin. Etnisen vähemmistön edustajan ja/tai maahanmuuttajien oikeuksia ajavan
ihmisen voi olla Halla-ahon tekstejä luettuaan mahdotonta uskoa niiden kirjoittajan
suhtautuvan leimaamiinsa vähemmistöihin yksilöinäkään erityisen positiivisesti. Lieneekin
varsin luonnollista, että tällaisessa tilanteessa (Halla-ahon sanoin) ennakko-oletus ohjaa
havaintoja. On oletettavaa, että esimerkiksi Abu-Hanna on ollut varsin närkästynyt siitä
tavasta, jolla esimerkiksi hänestä tai hänen lapsestaan on puhuttu tietyn ryhmän edustajana.
Eli jos luo joistakin ihmisistä suoranaista viholliskuvaa teksteissään, on varsin ristiriitaista
vaatia, että nämä vihollisiksi leimatut eivät tulkitsisi tekstit kirjoittaneen ihmisen aikeita
jossain määrin vihamielisiksi myös kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa.

Halla-aho kuitenkin tyrmää nämä omasta mielestäni varsin luonnolliset tulkinnat ja
asenteet, ja vaikuttaa pitäytyvän kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa puhtaasti yksilöiden
välisellä tasolla ikään kuin aloittaen vuorovaikutussuhteen kokonaan puhtaalta pöydältä.
Jos toinen osapuoli ei kykene tällä tavoin unohtamaan muualla esitettyä (mahdollisesti
suoraan häntä itseään koskevaa) sosiaalisiin ryhmiin liittyvää viestintää, ohjaa tämä Halla-
ahon mielestä tulkitsemaan vastapuolen aikeita ja toimia väärällä tavalla. Näin hän
kyseenalaistaa maahanmuuttajien rasismikokemukset yleisemmälläkin tasolla ilmaisten
niiden olevan usein juuri tällaisia "vääriä" tulkintoja ('saattaa selittää, mitä piilee monien
"rasismikokemusten" takana'). Rasismikokemusten sijoittaminen lainausmerkkeihin
vahvistaa entisestään viestiä, jonka mukaan rasismi olisi todellisuudessa useimmiten sitä
kokeneen ihmisen "korvien välissä".
...
Puurosen (2011, 229) mukaan Halla-aho rakentaa tekstinsä vahvasti eräänlaisten
esisopimusten varaan. Tällaisten kirjoittamattomien sopimusten perusteella asioita voidaan
esittää ongelmattomina eli ikään kuin itsestäänselvyyksinä tai luonnonlakeina. Yksi
tällainen esisopimus vaikuttaa olevan edellä esiin tullut ajatus, jonka mukaan
interpersonaalisessa vuorovaikutuksessa ihmiseen ei saa suhtautua ryhmänsä edustajana,
eli yksilöiden välisissä kohtaamisissa ryhmien olemassaoloa ei tunnusteta. Tämä
imperatiivi tulee esiin myös Halla-ahon (2014) kuvauksessa hänen tapaamisestaan Soraya
Postin kanssa:

[Lainaus 46.] Edellisellä Strasbourgin viikolla ajauduin Postin kanssa juttusille tupakkahuoneessa.
Meillä meni ihan mukavasti, kunnes hän kysyi, enkö edustakin sosialidemokraatteja:
- Ei, olen ECR:stä.
- Entä Suomessa?
- The Finns Party.
- Vad heter det på svenska?
- Sannfinländare.

Tässä kohdassa Postin naama meni ihmeellisellä tavalla aivan ruttuun ja hänen suustaan pääsi
pahoinvointia signaloiva öyh-tyyppinen ääni. Hän tumppasi tupakkansa ja poistui, emmekä ole sen
koommin jatkaneet dialogia.

Halla-ahon mukaan viestintätilanne 'meni ihan mukavasti', kunnes keskustelu kääntyi
siihen, mitä poliittista puoluetta tai ryhmittymää osapuolet edustavat. Kun Halla-ahon
puolue selvisi Postille, tämä kieltäytyi 'jatkamasta dialogia'. Koska tulkintani mukaan
hänen tekstinsä nojaa esisopimukseen, jossa kahdenkeskisessä kohtaamisessa ihmistä ei
pitäisi nähdä ryhmänsä edustajana vaan puhtaasti yksilönä, näyttäytyy keskustelun
katkaiseminen hänelle lähinnä jonkinlaisena tylynä käytöksenä. Samantapaisesti Halla-aho
luokittelee ryhmiä koskevista leimaavista väitteistä loukkaantuvat ihmiset
'virkaloukkaantujiksi' tai 'ammattisuvaitsevaisiksi'. Näin hän pyrkii esittämään poliittisten
vastustajiensa ja leimaamiensa vähemmistöjen edustajien kritiikin turhanpäiväisenä ja
heidän kokemuksensa rasismista virheellisinä tulkintoina. Hänen ilmaisunsa mukaan
kyseiset ihmiset loukkaantuvat kaikesta ikään kuin "virkansa puolesta". Hän myös rajaa
heidät pois sellaisten normaalien ihmisten joukosta, jotka kykenevät 'ongelmattomaan ja
luontevaan kommunikointiin'.

Halla-aho kehystää hänen ja Postin välisen vuorovaikutuksen alkaneeksi
tupakkahuoneessa, ja vastaavan rajauksen voi nähdä sisältyvän kuvaukseen hänen
kohtaamisestaan Abu-Hannan kanssa. Viestintäsuhde on siis Halla-ahon mukaan alkanut
silloin, kun nämä kaksi ihmistä ovat kohdanneet kasvotusten ensimmäisen kerran.
'Dialogin' voi kuitenkin nähdä alkaneen jo Halla-ahon verkkoteksteistä, joiden
olemassaoloa hän ei tunnusta vuorovaikutustilanteessa ja jotka liittyvät nimenomaan
osapuolten ryhmäjäsenyyksiin. Jos vuorovaikutuksen toinen osapuoli on asetettu
poliittisissa teksteissä vihollisen asemaan, miten luontevaa on aloittaa neutraali dialogi
ottamatta kantaa aiempaan osapuolia koskevaan viestintään? Halla-aho siis ikään kuin
unohtaa tai kieltää blogissaan ja muussa (joukko)viestinnässä esittämänsä näkemykset
maahanmuuttajaryhmien kielteisistä ominaisuuksista ja uhkista. Eli dyadisessa
vuorovaikutuksessa hän ei ota huomioon esimerkiksi maahanmuuttajan ryhmäjäsenyyksiä,
joita hän ei kuitenkaan tekstiensä perusteella vaikuta pitävän lainkaan yhdentekevinä.
Halla-aho näyttää soveltavan interpersonaalisessa viestinnässään periaatetta "asiat
riitelevät, eivät ihmiset", mutta tällainen lähtökohta on äärimmäisen ristiriitainen, jos
toisaalta verkkoviestinnässä tuotetaan tiettyjä ihmisiä leimaavaa ja heidän
inhimillisyytensä kiistävää stigmaviestintää.

Roope · 12.02.2021, 21:05:45

QuoteTitle:    Pelkoon ja maahanmuuttoon liittyvät diskurssit puoluejohtajien turvapaikanhakijakeskustelussa eduskuntavaaleissa 2019
Author:    Vainio, Laura
Contributor:    University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Publisher:    Helsingin yliopisto
Date:    2020
URI:    http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202009023972
http://hdl.handle.net/10138/318964

Thesis level:    master's thesis

Abstract:    Tarkastelen tutkimuksessani pelon diskurssia julkisessa turvapaikanhakijakeskustelussa, tarkemmin vuoden 2019 eduskuntapuolueiden puheenjohtajien vaalitenteissä ja vaalikonevastauksissa. Laajemmin puheenvuorot muodostuvat osaksi turvapaikanhakijoihin liittyvää pelon diskurssia. Suomi on yhteiskuntana ollut aidosti sekä monikulttuurinen että nationalistinen, vaikka nämä käsitteet ymmärretään arkikielessä usein toisilleen vastakkaisiksi. Siksi maahanmuuton, kansallisuuden ja vierauden herättämien tunteiden tutkimus on ensisijaisen tärkeää.

Pelolla on tärkeä rooli vallitsevien valtasuhteiden ylläpitämisessä, ja siksi juuri turvapaikanhakijoihin liittyvän pelon diskurssin tutkiminen on ensisijaista. Tutkimukseni tärkein tavoite oli kuvata, tulkita ja näin luoda käsitys siitä, miten pelkoa ja turvapaikanhakijoita käsiteltiin julkisessa keskustelussa Suomessa eduskuntavaaleja edeltävänä ajanjaksona vuonna 2019. Tutkimustulokseni on, että puoluejohtajat keskittyivät puheenvuoroissaan analysoimaan meitä ja muita, Suomea yhtenä hegemonisena kansakuntana.

Tuloksieni mukaan puoluejohtajien puheenvuorot on luokiteltavissa neljään, maahanmuuttoon ja pelkoon liittyviin diskursseihin: luotettavan Suomen diskurssi, kansakuntadiskurssi, hyödyllisen maahanmuuton diskurssi ja uhkaavan pelon diskurssi. Kolme ensimmäistä kuvaavat maahanmuuttoa, mutta niitä värittää myös ajatus jonkin toisen uhkaavuudesta. Neljäs, uhkaavan pelon diskurssi puolestaan keskittyy torjumaan pelkodiskurssia.

Tutkimukseni kuvaa, että kaikki puoluejohtajat osallistuivat puheenvuoroissaan osallistuvat pelon diskurssin ylläpitämiseen tunnustamalla turvattomuuden olemassaolon ja legitimoimalla sitä erilaisin keinoin. Kaikki neljä diskurssia kertovat pelosta eri asioita, ja pyrkivät joko vähentämään tai lisäämään sitä, tarjosivat pelolle erilaisia selityksiä ja antoivat tunteelle erilaisia muotoja. Ne keinot, joilla pelon tai turvattomuuden tunnetta pyrittiin diskursseissa vähentämään, voivat saada joko nationalistisia kaikuja tai monikulttuurisuutta itseisarvona puoltavia sävyjä.

Subject:    Pelkodiskurssi
maahanmuutto
turvapaikanhakijat
eduskuntavaalit

Laura Vainio: Pelkoon ja maahanmuuttoon liittyvät diskurssit puoluejohtajien turvapaikanhakijakeskustelussa eduskuntavaaleissa 2019 (pdf)

QuoteTurvapaikanhakijoiden ympärille keskittyvää keskustelua on kiihdyttänyt joulukuussa
2018 esiin nousseet ulkomaalaistaustaisia henkilöitä koskevat rikosepäilyt, sillä
muutamien epäiltyjen kohdalla kyse on turvapaikanhakijasta tai kiintiöpakolaisesta
(Helsingin Sanomat, 5.12.2018). Vain harvoin joukko seksuaalirikosepäilyjä saa aikaan
yhtä suuren reaktion mediassa kuin uutisointi Oulun tapahtumista (Yle Uutiset
4.12.2019). Suomen hallitus on esimerkiksi kertonut selvittävänsä jo Suomea sitovien
kansainvälisten sopimusten tulkintaa (Helsingin Sanomat, 18.1.2019). Sisällöllisesti aie
on tyhjä, sillä kansainväliset sopimukset eivät juuri tarjoa liikkumavaraa. Elettä voi
kuitenkin pitää symbolisesti merkittävänä, sillä päättäjien lausunnot eivät synny
tyhjiössä. Onkin kiinnostavaa, onko ele ennemmin reaktio todelliseen ongelmaan, vai
pyrkimys rauhoittaa rikosepäilyiden synnyttämää räjähdysherkkää ilmapiiriä. On
oletettavaa, että pelko kehystää eduskuntavaalien alla myös päättäjien
turvapaikanhakijoihin tai maahanmuuttoon liittyviä poliittisia puheenvuoroja.

Ei, vaan ele oli sisällöllisesti tyhjä ja vain symbolinen siksi, että Suomen turvapaikkapolitiikkaa olisi voinut kiristää todella paljon ilman kansainvälisten sopimusten uusia tulkintojakin, mutta niihin viittaaminen tarkoitti, että hallitus ei aio näin tehdä.

QuoteMigrin saamassa julkisessa kritiikissä vuosina 2015–2017 erityisen kiinnostavaa on
uutismedioiden julkiseen keskusteluun nostamat kommentit (Ojala ym. 2018). Vaikka
yksittäiset toimittajat sanoutuivat irti rasismista, media epäsuorasti tarjosi näkyvyyttä
maahanmuuttovastaisille toimijoille uutisoimalla näiden Migriin kohdistuvasta
kritiikistä (Ojala ym. 2018). Näin maahanmuuttovastaiset toimijat ja vastamediat, kuten
ääri-oikeistolainen internetin keskustelupalsta Hommaforum, pystyivät todentamaan
oman positionsa osana julkista keskustelua.

Tekstissä ei ole tuossa kohdassa lähdeviitettä...

QuoteSuomalainen julkinen keskustelu maahanmuutosta ja maahanmuuttajien kotoutumisesta
oli vuosien ajan varsin konsensushenkistä, kuten edellisessä luvussa kuvailen. Suomi
vaikutti vielä pitkään 2000-luvulla olevan populistiselle ja äärinationalistiselle
liikehdinnälle immuuni, mutta on selvää, että tämä käsitys muuttui viimeistään vuoden
2011 eduskuntavaalien jälkeen.

Maahanmuuttokeskustelu oli konsensushenkistä muun muassa siksi, että eduskuntapuolueilla oli Ben Zyskowiczin (kok) mukaan pitkään salainen sopimus, että maahanmuutolla ei saa kampanjoida. Perussuomalaiset eivät liittyneet sopimukseen, jos pyydettiinkään.

QuoteSuomessa tutkimusta poliittisen eliitin maahanmuuttolinjauksien diskursseista on
toistaiseksi vähän. Oikeistopopulismin kontekstissa tällaista tutkimusta on kuitenkin
runsaasti sekä Suomessa että kansainvälisesti, joskin tutkimusta vaikeuttaa populismi-
käsitteen vaikea määrittely (Herkman 2015). Suomessa populismin tutkimus on
kiinnittynyt Perussuomalaisten menestyksen ja kannatuksen taustatekijöihin etenkin
vuoden 2011 vaalien jälkeen (Herkman 2015). Voi sanoa, että tutkimuskentällä vallitsee
yksimielisyys oikeistopopulististen toimijoiden puheentavoista, jotka kriisiyttävät
maahanmuuttoa ja ylläpitävät pelkoa legitimoivia diskursseja (mm. Wodak 2015,
Herneaho 2018, Öniş ja Kutlay 2020).

Olennaista varmaankin on, ovatko maahanmuuttoa kriisiyttävät ja pelkoa legitimoivat diskurssit perusteltuja, kun vastadiskurssina on ollut systemaattinen ongelmien kieltäminen ("pakolaiset ovat uusi Nokia") ja huomion suuntaaminen toisaalle ("Suomi on EU:n rasistisin maa").

QuoteNiin ikään oikeistopopulistista maahanmuuttovastaisuutta kuvataan usein valikoivaksi,
sillä tässä diskurssissa ei suoranaisesti hylätä esimerkiksi globaalin talouden merkitystä
tai sitä, että maat tarvitsevat maahanmuuttoa työllisyyden vuoksi (Öniş ja Kutlay 2020).

Totta kai maahanmuuttovastaisuuden pitää olla valikoivaa, koska on hyvin erilaisia maahanmuuttoja, joilla on hyvin erilaisia vaikutuksia. Sen sijaan, että puhuttaisiin kaikesta maahanmuutosta harhaanjohtavasti yhtenä, on ryhdytty puhumaan tarkentavasti haittamaahanmuutosta, mutta sekään ei näytä kelpaavan.

QuoteTällaiseen ajatustapaan liittyy usein yksinkertaistuksia "aidoista" ja "epäaidoista"
turvapaikanhakijoista, jolloin maahanmuuton syyt typistyvät pelkästään taloudellisiksi
(Horsti 2007). Suomi nähdään vauraana maana, joka on niin puoleensavetävä, että tämä
synnyttää tarpeen "teeskennellä tarvetta turvapaikalle" (ks. Horsti 2007).

Jo itse turvapaikkaprosessiin kuuluu yksinkertaistus "aidoista" ja "epäaidoista" turvapaikanhakijoista, joiden hädän aitous selvittää.

On selvää, että joitain yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta sekä aidot että epäaidot turvapaikanhakijat ovat hakeutuneet lukuisten Euroopan maiden läpi kauas Suomeen asti juuri taloudellisten ja muiden vetovoimatekijöiden perässä.

QuoteVuoden 2015 tapahtumat ja aika, jolloin Suomeen tuli muutamassa kuukaudessa yli 32
000 turvapaikanhakijaa, kehystettiin mediassa ja poliitikkojen puheissa pakolaiskriisinä,
mikä on jo nimellisesti kuvaavaa kriisijulistukselle.

Pakolaiskriisistä puhuttiin, koska tulijat haluttiin kuvata mediassa syyrialaisiksi pakolaisiksi, naisiksi ja lapsiksi, vaikka Suomeen saapui lähinnä tavallisia irakilaisia nuoria miehiä kokeilemaan onneaan oleskeluluvan saamisessa. Tuhannet heistä palasivat pian pettyneinä takaisin jo ennen turvapaikkahaastatteluaan.

QuoteSuomenkin ylle on maalailtu julkisessa keskustelussa monenlaisia maahanmuutosta
seuraavia uhkakuvia, (mm. Herneaho 2018). Nämä uhkakuvat eivät itsessään kuitenkaan
korreloi kivun tai vahingon kohteeksi tulemisen todennäköisyyden kanssa, vaan pelolla
ennakoidaan tulevaisuudessa mahdollisesti edessä olevaa vahinkoa (Ahmed 2004).
Pelkääminen voidaan määritellä pyrkimykseksi hallita jotain, mikä koetaan hallitsemattomaksi.

En ymmärrä, mitä tuossa ajetaan takaa.

Jos uhkakuvat ovat relevantteja, ne ovat relevantteja, vaikka sijoittuisivat tulevaisuuteen eikä nykyhetkeen tai ennustaisi vaikutusten kohdistuvan minuun henkilökohtaisesti. Esimerkiksi rikostilastoista voi johtaa, miten maahanmuuttoperäinen rikollisuus on vahingoittanut ja tulee tulevaisuudessa kasvavasti vahingoittamaan suomalaisia. Sama taloudellisten vaikutusten suhteen jne.

QuoteEsimerkiksi Ylen vaalikoneen testivaiheen kolmestakymmenestäseitsemästä väitteestä
kolme liittyi suoraan turvapaikanhakijoihin (Yle uutiset 1.2.2019):

3. Maahanmuutto on lisännyt turvattomuutta Suomessa.
2. Suomen pitäisi kaksinkertaistaa vastaan ottamiensa kiintiöpakolaisten määrä 1500:aan vuodessa.
25. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutuksen rahoittaminen vaatii maahanmuuton merkittävää lisäämistä.
31. Viimeaikaiset tapahtumat osoittavat, että tarvitaan kovempia keinoja puolustamaan järjestystä ja tavallisia ihmisiä.

Testivaiheen jälkeen näistä väitteistä mikään ei päätynyt lopulliseen vaalikoneeseen,
mutta lopullisessa vaalikoneessa oli yksi maahanmuuttoa käsittelevä osio, joka kattoi
kaikille suunnatut kaksi väitettä sekä yhden alueellisesti vaihtelevan kysymyksen.

Lopullisessa vaalikoneessa kaikille ehdokkaille samat väittämät olivat seuraavat:

19. Maahanmuuttajien määrän kasvu on lisännyt turvattomuutta Suomessa.
20. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittaminen vaatii työperäisen maahanmuuton merkittävää lisäämistä.

Alueellisesti vaihtelevat kysymykset olivat seuraavat:

21. Uusimaa. Uudellemaalle pitää perustaa lisää osaamiskeskuksia, joissa
maahanmuuttajat opiskelevat itselleen nopeasti ammatin ja oppivat kielen.

21.Helsinki. Viranhaltijoiden kaksikielisyysvaatimuksia pitää lieventää, jotta
maahanmuuttajien työllistyminen helpottuu.

21. Vaasa. Maahanmuuttoa pitää lisätä, jotta maakuntien reunakunnissakin
riittäisi asukkaita ja työvoimaa.

QuotePidin kuitenkin tutkimusta tehdessäni tärkeänä, että tiedostan oman tutkimukseni
osallistuvan sosiaalisen todellisuuden rakentamiseen. Kriittinen diskurssianalyysi pyrkii
epätasa-arvoisen kohtelun paljastamisen kautta kohteena olevien tukemiseen ja
sosiaaliseen muutokseen. Samalla kun tutkimuksessani keskityin tutkimaan sosiaalisen
todellisuuden rakentumista diskurssien kautta, halusin myös selvittää miten todellisuutta
voisi rakentaa toisin.

QuoteKansakunta-diskurssissa esitettiin kaikista suorimmin kytkös turvattomuuden tunteen ja
tietyistä maista saapuneiden maahanmuuttajien välillä. Esimerkiksi Halla-ahon yhdistää
puheenvuoroissaan suoraan turvattomuuden tunteen tietyistä maista saapuneisiin
maahanmuuttajiin ja heidän tekemiinsä rikoksiin sekä uudenlaisten rikollisuusmuotojen
saapumiseen suomeen. Tämä retoriikka on äärioikeistolaisessa populismissa yleinen
(Wodak 2015), vaikka toisaalta on mainittava, että vaalitenttipuheessaan Halla-aho
voimakkaasti totesi, että Perussuomalaiset ei ole populistinen puolue.

duc · 12.02.2021, 21:47:50

Quote from: Laura Vainion gradu

Migrin saamassa julkisessa kritiikissä vuosina 2015–2017 erityisen kiinnostavaa on
uutismedioiden julkiseen keskusteluun nostamat kommentit (Ojala ym. 2018). Vaikka
yksittäiset toimittajat sanoutuivat irti rasismista, media epäsuorasti tarjosi näkyvyyttä
maahanmuuttovastaisille toimijoille uutisoimalla näiden Migriin kohdistuvasta
kritiikistä (Ojala ym. 2018). Näin maahanmuuttovastaiset toimijat ja vastamediat, kuten
ääri-oikeistolainen internetin keskustelupalsta Hommaforum, pystyivät todentamaan
oman positionsa osana julkista keskustelua.

Lihavointi Roope

Väsyttävää tulla leimatuksi, mutta siihen alan jo tottua. Yli viisi vuotta olen kirjoittanut tälle palstalle, että vastustan rasismia ja olen maahanmuuttokriitikko jne., yli kolme ja puolituhatta puheenvuoroa. Tämän forumin moniäänisyyttä ei tahdota julkisesti tunnustaa tai nähdä, koska se ei sovi sosiaalitieteellisiin diskurssianalyyseihin, joissa personifioitu paha tahdotaan löytää ja nimetä. Nimitelkööt. Veijareilla (engl. trickster) on monta nimeä, sopivaa kai, että nimityksiä on myös kaltaisillani moraalittomilla tutkijoilla.

JoKaGO · 12.02.2021, 22:23:44

Quote from: duc on 12.02.2021, 21:47:50
Quote from: Laura Vainion gradu

Migrin saamassa julkisessa kritiikissä vuosina 2015–2017 erityisen kiinnostavaa on
uutismedioiden julkiseen keskusteluun nostamat kommentit (Ojala ym. 2018). Vaikka
yksittäiset toimittajat sanoutuivat irti rasismista, media epäsuorasti tarjosi näkyvyyttä
maahanmuuttovastaisille toimijoille uutisoimalla näiden Migriin kohdistuvasta
kritiikistä (Ojala ym. 2018). Näin maahanmuuttovastaiset toimijat ja vastamediat, kuten
ääri-oikeistolainen internetin keskustelupalsta Hommaforum, pystyivät todentamaan
oman positionsa osana julkista keskustelua.
Lihavointi Roope

Väsyttävää tulla leimatuksi, mutta siihen alan jo tottua. Yli viisi vuotta olen kirjoittanut tälle palstalle, että vastustan rasismia ja olen maahanmuuttokriitikko jne., yli kolme ja puolituhatta puheenvuoroa. Tämän forumin moniäänisyyttä ei tahdota julkisesti tunnustaa tai nähdä, koska se ei sovi sosiaalitieteellisiin diskurssianalyyseihin, joissa personifioitu paha tahdotaan löytää ja nimetä. Nimitelkööt. Veijareilla (engl. trickster) on monta nimeä, sopivaa kai, että nimityksiä on myös kaltaisillani moraalittomilla tutkijoilla.

No, nytnyt!

@kgb @Alaric ottakaas koppi ja opponoikaa! Hylsy tuollaisesta paskasta gradusta pitää antaa sekä lisäksi 11000 kunnianloukkaussyytettä.

Lalli IsoTalo · 12.02.2021, 22:28:40

Kommarinrääpäleen vinkua, kyllä maailmaan ulinaa mahtuu.

Alaric · 12.02.2021, 23:06:18

No, täällä on meikäläisen kaltaisia maahanmuuttovastaisia rasisteja ja sitten on iso osa maahanmuuttokriittisiä varmaankin suunnilleen Halla-ahon linjoilla ja löytyy kenties jokunen maahanmuuttomyönteinenkin.

Kyllähän tätä foorumia aika yksisilmäisesti pitää tarkastella, että voi sanoa tuohon tyyliin lyhyesti Homman olevan esim. "äärioikeistolainen", kun jo pelkästään parin sadan aktiivisimman kirjoittajan joukossakin erilaisia mielipiteitä riittää.

Onhan näitä luonnehdintoja silti nähty jatkuvasti siellä sun täällä opinnäytetöissä ja mediassa ym. eikä ainakaan minua kyllä pääsääntöisesti kiinnosta niitä alkaa "korjailemaan". Aivan sama.

Ajatolloh · 12.02.2021, 23:23:01

Hommafoorumi vois myydä T-paitoja.

Elintasopuolella lukis "Tässä menee äärioikeistolainen. Perustelut exitissä."

Selkäpuolella sit: "Olen kirjoittanut Hommafoorumille. terv. Laura Vainion gradu."

Väreiksi mahapuoli patamusta, tietenkin. Selkä vois olla pride-kulkueen sateenkaarivärit.

Ostaisin heti.

terv. Äärioikeistolainen vassari.

zupi · 12.02.2021, 23:29:02

Hommalta löytyy noin 100-kertaisesti todellista diversiteettiä verrattuna esim. Vihreään puolueeseen. Tällaisille palstoille kaikki järkevää keskustelua etsivät päätyvät, ennemmin tai myöhemmin, vihermädätysprosessin edetessä.

Ja siinä vaiheessa, kun porukkaa alkaa olemaan "liikaa", valtio vetää töpselin irti. Vihapuhetta...

Tuomas Tähti · 14.04.2021, 23:19:24

Josefina Sipinen: Recruitment of Immigrant-origin Candidates in Finnish Municipal Elections

Väitöskirja, Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunta, valmistunut vuonna 2021.

Tarkastelemalla maahanmuuttotaustaisten ehdokkaiden rekrytoitumista Suomen kuntavaaleissa Josefina Sipisen tutkimus syventää keskustelua niistä tekijöistä, jotka yhtäältä edistävät ja toisaalta vaikeuttavat maahanmuuttajien poliittista edustusta ja osallistumista. Tutkimuksen empiirisessä osiossa keskitytään kevään 2017 kuntavaaleihin ja vastataan kolmeen päätutkimuskysymykseen: 1. Mitkä olivat keskeisimmät erot eri etnisten ryhmien poliittisessa kiinnittymisessä? 2. Mikä vaikutti poliittisten puolueiden kysyntään eli halukkuuteen rekrytoida maahanmuuttotaustaisia henkilöitä ehdokaslistoilleen? 3. Miten maahanmuuttotaustaisten ehdokkaiden tarjonta eli heidän yhteiskunnallinen taustansa, resurssinsa ja motivaationsa vaikuttivat paitsi päätökseen ehdolle asettumisesta myös heidän valikoitumiseensa ehdokaslistalle?

Tutkimuksessa hyödynnetään sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Minulla oli ilo osallistua tähän tutkimukseen haastateltavana. Josefina Sipinen haastatteli minua puhelimitse 17.9.2018. Sipinen halusi haastatella minua, koska vuoden 2017 kevään kuntavaalien aikaan olin Turun Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja ja vaaliasiamies ja osallistuin vahvasti ehdokashankintaan. Ehdokaslistalla oli silloin myös ulkomailta muuttaneita.

Koko väitöskirja Recruitment of Immigrant-origin Candidates in Finnish Municipal Elections löytyy tästä osoitteesta:

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/125229/978-952-03-1910-6.pdf?sequence=2&isAllowed=y

zupi · 15.04.2021, 11:06:58

Yksi työ sieltä ihan tieteen terävimmästä kärjestä.

QuoteHELSINGIN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN OPETUS KRIITTISEN ROTUTEORIAN NÄKÖKULMASTA:
Teemoitteleva sisällönanalyysi

Shirley Meital Koko Hubara
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Sosiaalitieteiden laitos
Pro gradu -tutkielma
Marraskuu 2020

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/323695/Hubara_Sosiaality%C3%B6.pdf?sequence=2&isAllowed=y

QuoteTiivistelmä – Referat – Abstract

Tässä pro gradussa tarkastellaan sitä, miten niin sanottu "rotu" käsitetään ja käsitteellistetään suomalaisessa sosiaalityön opetuksessa. Aineistona toimii Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalitieteiden laitoksen, sosiaalityön oppiaineen opetussuunnitelmassa listattu opetuskirjallisuus vuosille 2020–2023 (sekä kandidaatin- että maisterintutkielman osalta).

Tutkielman metodologisena ja teoreettisena viitekehyksenä toimivat epistemologisella tasolla musta, intersektionaalinen feminismi ja teorian osalta yhdysvaltalaisesta kriittisestä oikeustieteestä ja oikeusteoriasta lainattu kriittinen rotuteoria (critical race theory).

Tutkimusaineisto koostuu 73 sosiaalityön opetuksessa käytettävästä akateemisesta kirjasta ja alan raporttiteoksesta sekä yhdeksästä tieteellisestä artikkelista. Aineisto on analysoitu ensin teoriasidonnaisella teemoittelevalla sisällönanalyysilla ja sitten vielä toistamiseen aineistolähtöisellä teemoittelevalla sisällönanalyysilla. Näistä on muodostettu synteesin kautta kaksi pääteemaa eli tutkimustulosta: "Kuin kaksi opetussuunitelmaa" ja "Kiertelevä kieli".

Analyysin perusteella voidaan hahmottaa, että niin sanottu "rotu" esitetään suomalaisessa sosiaalityön kontekstissa tarkasti määrittelemättä, hajanaisesti, implisiittisesti ja käyttäen erilaisia kiertoilmauksia. Rasismi ja rodullistetuksi tuleminen esitetään ilman rakenteellista, historiallista ja kontekstuaalista analyysia ja paikannusta. Silloin kun eksplisiittisesti todetaan sosiaalityön yhteys kolonialismin, sorron ja rasismin historiaan sekä tarve tarkastella sen implikaatioita sosiaalityön opetukselle, tutkimukselle ja tekemiselle nykyhetkessä, tapahtuu se englanninkielisessä kirjallisuudessa. Tästä seuraa se, että rasismikeskustelu jää sosiaalityön opetuksessa angloamerikkalaisesta maailmasta käsin näyttäytyväksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, eikä sitä tarkastella pohjoismaisesta hyvinvointivaltio- ja tasa-arvokeskustelusta käsin – vaikka Suomessa on aina ollut "rodullisiin", etnisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin kuuluvia, ruskeita ja mustia ihmisiä sekä alkuperäiskansoja, ja vaikka ei-valkoisen väestön määrä vain kasvaa entisestään globaalin muuttoliikkeen myötä, mikä näkyy sekä sosiaalityöntekijöissä että asiakkaissa.

Koko työ näytti olevan käytännössä marxistisen woke-kultin ylistystä ja valitusta siitä, että näitä sekopäisiä, länsimaisen kulttuurin ja yhteiskunnan tuhoamiseen tähtääviä ideologioita ei olla vielä riittävän vahvasti huomioitu suomalaisessa sosiaalityössä. Alla joitakin valittuja pätkiä.

QuoteEsimerkiksi Lena Dominelli (1997,7) jakaa rasismin ilmiönä kolmeen: yksilöllinen, institutionaalinen eli rakenteellinen ja kulttuurinen. Nämä eri rasismin muodot ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Yksilöllisellä rasismilla tarkoitetaan (valkoisten) yksilöiden ennakkoluuloja ja asenteita rodullistetuksi tulevia ryhmiä kohtaan. Ainakin Suomen kontekstissa syntyy vaikutelma, että kun rasismista puhutaan, puhutaan nimenomaan yksilötasosta, jolloin institutionaalinen eli rakenteellinen taso jää helposti piiloon. Rakenteellinen taso on esimerkiksi juuri edellä esittämäni korostunut väkivallan riski, työllisyyshuolet (Ahmad 2019), korostunut köyhyys, mutta lisäksi myös kaikenlainen muu syrjintä yhteiskunnassa. Kolmas, kulttuurinen rasismi on nähdäkseni jotakin mikä tapahtuu henkilökohtaisen ja rakenteellisen välillä, tiiviissä suhteessa kolonialismin historiaan; sillä tarkoitetaan ideologiaa, jossa valkoisuus ja länsimainen kulttuuri ovat ylivertaisia suhteessa muihin, eritoten eteläisiin ja itäisiin kulttuureihin (mt, 7).

QuoteYhteenvedettynä: haluan edelleen tutkia samoja aiheita, joita elän arjessani, ja joita aiemmin tutkin esseekokoelmassani sekä työssäni toimittajana ja kaunokirjailijana. Tällä kertaa haluan tutkia niitä akateemisesti, metodologisesti läpinäkyvin keinoin, kuitenkaan unohtamatta henkilökohtaista positiotani. Haluan kuitenkin etäännyttää itseni varsinaisen tutkimuksen fokuksesta ja keskittyä suoraan siihen, miten sosiaalityö tieteenalana ja sitä kautta instituutioina nimeää ja käsittelee niin sanottua "rotua" opetuksessaan – toisin sanoen keskityn rakenteisiin, joita ylläpidetään mm. opetussuunnitelman sisällöillä.

QuoteVoidaan todeta, että suomalaisen sosiaalityön ja sosiaalityön opetuksen kontekstissa on tutkittu häviävän vähän niin sanottua "rotua", sen merkityksiä ja implikaatioita. Sosiologian, sukupuolentutkimuksen, sosiaaliantropologian ja kasvatustieteiden parissa meillä on Suomessa jo melko tunnettuja antirasismiin ja/tai intersektionaaliseen feminismiin sitoutuneita sekä ylipäätään rakenteelliseen rasismiin, niin sanottuun "rotuun", rodullistamisen prosesseihin ja valkoisuuteen perehtyneitä tutkijoita kuten Anna Rastas (esim. Rastas 2018), Olli Löytty (esim. Löytty 2008), Suvi Keskinen (esim. Keskinen 2019), Leena-Maija Rossi (esim. Rossi 2015) ja Alemanji Aminkeng Atabong (esim. Alemanji 2016). Sosiaalityössä tällainen kehitys toivoakseni käynnistyy pian. Maailmalla on nähty, että niin sanotusta "rodusta" puhuminen esimerkiksi juuri luvussa 2.3 esittelemäni kriittisen rotuteorian lävitse tuottaa tilan, jossa on hedelmällistä käsitellä sortoa, syrjintää ja moninaisuutta koko sosiaalityön opetussuunnitelman lävitse, ja nostaa esiin niin sanottuun "rotuun" liittyviä rakenteellisia ongelmakohtia (Constance-Huggins 2019a, 163–170).

Quote2.4 Kriittinen rotuteoria sosiaalityön opetuksessa

Vaikka kriittinen rotuteoria saikin alkunsa oikeustieteissä, se levisi nopeasti monille muillekin aloille, esimerkiksi kasvatustieteisiin ja sukupuolen- ja queer-tutkimukseen (Delgado ja Stefancic 2017, 103). Sosiaalityössä kriittistä rotuteoriaa on tarkasteltu ja käytetty niin koulutuksen, käytännön työn kuin tutkimuksen näkökulmassa, ja sen on nähty sopivan sekä teoreettiseksi että käytännön työn viitekehykseksi, jonka avulla voidaan puhua niin sanotusta "rodusta" sosiaalityössä hedelmällisellä tavalla (Campbell 2017, 50; 55). Kriittisen rotuteorian käyttötarkoituksia sosiaalityössä on otettu esiin akateemisessä mielessä lähinnä Yhdysvalloissa (ks. esim. Campbell 2017; Schiele 2017; Freeman 2011; Abrams ja Molo 2009). On todettu, että kulttuurinen kompetenssi on Yhdysvalloissa dominoiva lähestymistapa kun niin sanottuun "rotuun" liittyviä asioita opetetaan sosiaalityössä, ja nekin löytyvät usein yksittäisiltä, "eristetyiltä" kursseilta opetussuunnitelmasta, ja tilalle on ehdotettu kokonaan opetussuunnitelman läpäisevää (latino-)kriittisen teorian tulokulmaa (Franco 2020; Abrams ja Molo 2009). On esitetty, että kriittinen rotuteoria on hyvä metodologinen ja käsitteellinen työkalu, kun halutaan näyttää toteen rasismia opetussuunnitelmallisissa rakenteissa, prosesseissa ja diskursseissa, jotka yleensä mielletään objektiivisiksi tai neutraaleiksi (Yasso, 2002). On ehdotettu esimerkiksi, että ei-valkoisten kirjailijoiden elämäkertoja, muistelmia, esseitä ja fiktiota voisi käyttää sosiaalityön opetuksessa, jotta opiskelijoille syntyisi kokonaisvaltainen käsitys niin sanotun "rodun" implikaatioille ihmiselämässä (Freeman 2011). Ylipäätään yliopisto-opetuksen dekolonisoimista kriittisen rotuteorian linssin läpi on puhuttu Yhdysvaltojen (Yosso 2002) lisäksi Australiassa, missä kriittisen rotuteorian on nähty olevan hyvä työkalu yliopisto-opetussuunnitelmien dekolonisaatioon ja eurosentrisyyden puhkeamiseen uusien ideoiden ja näkökulmiesn sisäänpääsyä ajatellen (McLaughin ja Whatman 2011). Tarkoitukseni on tutkia, miten tämä nouseva näkökulma näkyy suomalaisen sosiaalityön opetuksessa, Helsingin yliopistossa.

Quote3.1 Musta feministinen epistemologia ja intersektionaalinen feminismi

Ontologialla tarkoitetaan sitä, mitä voimme tietää maailmasta, eli olemisen tapaa, ja erityisesti laadullisessa tutkimuksessa ihmiskäsitystä. Epistemologia on puolestaan kiinnostunut tietämisen mahdollisuuksista, eli siitä miten voimme tietää sen minkä tiedämme. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 13; Lowndes et al. 2018, 9.) Lähestyn sekä olemisen että tiedon käsittämisen ulottuvuuksia intersektionaalisen feminismin kautta.

Olen tutkijana "iloinen eklektikko", kuten Jouni Tuomi ja Anneli Sarajärvi (2009) asian ilmaisevat. Minulle todellisuuskäsitys on lopulta toissijaista, ratkaistava ongelma ja etenkin sen näkyväksi tekeminen olennaisinta. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 60–61.) Olen päätynyt tähän vakavan kriittisen pohdinnan jälkeen: "arvojärjestykseni" johtuu merkittävästi siitä, että näen koko tiedonintressikysymyksen problemaattisena sen lähes totaalisen eurosentrisyyden vuoksi. Esimerkiksi Julie Cupples ja Ramón Grosfoguel (2018) muotoilevat teoksessaan Unsettling Eurocentrism in the Westernized University asian niin, että "läntinen yliopisto on paikka, jossa tiedontuotanto on upotettu eurosentrisiin epistemiologioihin, joita pidetään objektiivisina, kehottomina ja universaaleina, ja missä ei-eurosentriset kuten mustat ja alkuperäiskansojen epistemologiat on suurimmaksi osaksi marginalisoitu tai hylätty. Tästä seuraa se, että läntinen yliopisto on instituutio, joka tuottaa rasismia, seksismiä ja episteemistä väkivaltaa" (mt., i; 1– 22, käännös oma). Patricia Hill Collins (2000) on kuvaillut mustaa feminististä epistemologiaa, jonka alle intersektionaalinen feminismi asettuu saman suuntaisesti kuin muut tutkijat edellä. Hänen mukaansa eliittiin kuuluvat valkoiset miehet kontrolloivat länsimaista tiedon validaation rakennelmaa ja heidän ideansa määrittelevät paradigmoja ja teemoja, joita kulloinkin tieteessä käsitellään.

Afrikkalaisamerikkalaisten naisten (ja oma lisäykseni on, että kaikkien muiden kuin valkoisten suomalaisten naisten) näkökulmat on toistuvasti jätetty ulos valtavirran (yhteiskunta)tieteestä esimerkiksi mitä tulee työelämään, seksuaalipolitiikkaan, vanhemmuuteen. Collinsin mukaan ei riitä, että puhumme mustasta feminismistä vain teoriana, paradigmana tai metodina, vaan meidän on nostettava se epistemologiselle tasolle. Tämä takaa sen, että muukin kuin eurosentrinen tai valkoinen näkökulma on mukana päättämässä ylätasolla siitä, mikä on tutkimisen arvoista, kenen asiat ovat perustietoa. (Collins 2000, 251–271.)

Intersektionaalisen feminismin käsitteen synnystä on erilaisia versioita, sillä historia ei ole koskaan lineaarista eikä se ala siitä, mistä käsitteellistäminen alkaa (Collins ja Bilge 2016; Collins 2019). Useimmiten kerrotaan, että intersektionaalisuuden käsitteen kehitti ja esitteli Stanford Law Review -journaalissa 1990-luvun alussa afrikkalaisamerikkalainen oikeustieteilija Kimberlé Crenshaw (Crenshaw 1991). On kuitenkin selvää, että ei-valkoiset naiset elivät intersektioissa ja puhuivat niistä sekä merkityksellistivät niitä jo kauan ennen, niin kauan kuin rasismia on ollut (Collins ja Bilge 2016). Näin ollen voidaan sanoa myös, että riippumatta siitä, käsitelläänkö sosiaalityön opetuksessa niin sanottua "rotua", ovat rasistiset rakenteet olemassa. Tärkeitä intersektionaalisen feminismin esiäitejä ovat esimerkiksi Toni Cade Bambara, Toni Morrison, Alice Walker, Maya Angelou, bell hooks, Audre Lorde, Nikki Giovanni ja niin edelleen.

Intersektionaalisuudella tarkoitetaan sitä, että niin (oikeus)tieteen teossa kuin kaikenlaisessa muussakin elämässä ja toiminnassa pyritään tarkastelemaan ja ymmärtämään samanaikaisia ja risteäviä vaikutuksia, joita esimerkiksi niin sanottu "rotu", sukupuoli, luokka, kansalaisuus, seksuaalinen suuntautuminen, toimintakyky/terveydentila jne. tuottavat yksilöille, jotka elävät enemmän kuin yhdessä näistä todellisuuksista kerrallaan (Delgado ja Stefancic 2017, 58–59).

Sosiaalityön kontekstissa voitaisiin esimerkiksi tarkastella, millaisia marginalisaation muotoja ja riskejä syntyy, jos asiakas on vaikkapa musta tai ruskea, homoseksuaali, köyhyysrajalla, työtön ja liikuntavammainen. Millaisten palveluiden piiriin tällaiset ihmiset kuuluvat, ja miten heidän kokonaisvaltainen tilanteensa voitaisiin ottaa parhaiten huomioon? Tällaisia asioita intersektionaalisuus sosiaalityössä voisi ottaa huomioon.

Intersektionaalisuutta on määritelty tieteellisessä kirjallisuudessa paradigmaksi, konseptiksi, viitekehykseksi, heuristiseksi välineeksi ja teoriaksi (Collins ja Bilge 2016, mainittu teoksessa Collins 2019, 3). Katson itse kuitenkin sen kuuluvan epistemologiselle tasolle, yhdeksi "oksaksi" mustan feministisen epistemologian puussa. Sosiaalityölle ja tälle tutkimukselle se on hyvä lähtökohta siksi, että sen avulla voidaan katsoa rehellisesti sitä, kuinka sosiaalityö tunnistaa jo käytännössä kaikki muut intersektiot paitsi niin sanotun "rodun".

QuotePalaan vielä muutamalla sanan Johdanto-luvussa esittelemääni saapumiskertomukseeni eli positiooni. Koska olen ammatiltani kirjailija ja toimittaja (tietyin ehdoin ( ) myös aktivisti), kiinnostukseni on enimmäkseen teksteissä, sanoissa, käsitteissä ja kielenkäytössä. Tämä intressi on varmasti ohjannut tätä tutkimusta ja sen tuloksia keskittymään enemmän käsitteiden ja sanojen tasolle kuin johonkin muuhun tapaan tarkastella sosiaalityön opetusta kriittisen rotuteorian näkökulmasta. Myös se, että olen ruskea suomalainen on informoinut tätä pro gradua, niin ontologisella ja epistemologisella kuin emotionaalisella tasolla. Analysoiminen tuntui paikoin vaikealta, sillä jouduin kohtaamaan monia ikäviä muistoja ja traumaattisia rakenteellisen ja endeemisen rasismin kokemuksiani niin yliopistoinstituutiossa, sosiaalialan työntekijänä kuin ylipäätään liikkuessani maailmassa. Silti, koen, että onnistuin tuottamaan kriittistä, analyyttista tietoa, jossa valotan ilmiötä ja jossa oma kokemukseni on positiooni liittyvä juonne.

QuoteJa vielä käänteisesti esitän: sosiaalityö ei ole ankkuroitunut yhtä raskaasti näennäisen objektiivisuuden ja neutraaliuden tiedevaatimuksiin kuin monet muut tutkimusalat; me arvostamme henkilökohtaisia näkökulmia, kvalitatiivisia orientaatioita ja tulkintoja, vaikka toki professioomme kuuluu myös positivismin ja logiikan ihanteet (Hale 2008, 9). Ehkä juuri tämä ontologinen ja epistemologinen risteymä, nämä nyanssit, missä sosiaalityö syntyy tieteenalana, käytäntönä ja instituutiona, on se mikä tekee meistä olennaisen osan yhteiskuntaa?

QuoteKuten tutkimustulokseni edellisessä luvussa osoittivat, on yhteiskunnallisesti riskialtista, jos niin sanotun "rodun" kysymykset jäävät vain angloamerikkalaiseen sosiaalityön ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kontekstiin. Suomen väestöpohja on aina ollut "rodullisesti", etnisesti ja kulttuurisesti moninainen, ja se muuttuu yhä enemmän sellaiseksi kiihtyvään tahtiin johtuen sekä ihmisten mahdollisuuksista liikkua perhesyistä että geopoliittisten mullistusten vuoksi. Elämme "rodun" ja rasismin osalta yhtäältä uniikissa ja toisaalta universaaleja sortavia rakenteita toisintavassa yhteiskunnassa sekä rakenteellisen että endeemisen rasismin osalta. Jos nämä jäävät systemaattisesti tutkimatta ja kytkemättä esimerkiksi pohjoismaisen hyvinvointivaltion murrosta koskevaan keskusteluun, ei sosiaalityötä voida nähdäkseni opettaa, tutkia ja tehdä parhaalla mahdollisella tavalla.

Eisernes Kreuz · 15.04.2021, 19:38:34

On ehdottomasti yksi länsimaisen sivistyksen rappion merkeistä, että tuollaista pseudotieteellistä roskaa opetetaan ja tutkitaan yliopistoissa.

Kysehän on pelkästä äärivasemmistolaisesta ideologiasta, joka on kätketty komealta kalskahtavan tieteellisen sanaston taakse. Siinä suhteessa tämä postmoderni feminismi ei eroa mitenkään neuvostoliittolaisesta marxismi-leninismistä, joka oli samoin tieteeksi naamioitu poliittinen ideologia. Painotukset ovat toki erilaiset - marxismi-leninismi ei ollut niinkään kiinnostunut rodusta ja sukupuolesta - mutta muoto on sama.

Roope · 02.08.2023, 13:49:50

QuoteAnton Kurttila: Maahanmuuttopolitiikan kritiikin käsittely Helsingin Sanomissa ja muussa suomalaisessa journalismissa vuosina 2001–2011

Oulun yliopisto
Historiatieteet
Tieteiden ja aatteiden historia
Pro Gradu -tutkimus
13.5.2019

Tässä tutkimuksessa on käsitelty suomalaista kriittistä keskustelua maahanmuuttopolitiikasta vuosien 2001–2011 välillä. Tutkimuksessa päälähteinä on käytetty julkisia keskusteluita, jotka on julkaistu Helsingin Sanomissa. Myös muuta suomalaista journalismia on käytetty hieman. Ajallisesti tutkimus on rajattu syyskuun 11. terrori-iskujen ja vuoden 2011 eduskuntavaalien väliselle ajanjaksolle. Lähdemateriaali on koostettu internetarkistoja käyttäen vuosien 2001–2011 väliseltä ajalta eri hakusanojen avulla. Näillä hauilla on koottu keskusteluita, joita on analysoitu historiallisessa viitekehyksessä laadullisesti ja diskurssianalyysin avulla. Keskusteluista on luotu tapahtumien kulku, jota on seurattu kolmessa erillisessä pääluvussa.

Ensimmäisessä pääluvussa käsitellään keskusteluita, joita käytiin vuosien 2001–2007 välillä. Tältä ajalta maahanmuuttopolitiikan kritiikki oli vahvasti ihmisoikeustyöntekijöiden ja muutamien poliitikkojen harteilla. Poliitikoista eniten keskustelua herättivät SDP:n vuosien 2003–2007 sisäministeri Kari Rajamäki ja Perussuomalaisten kansanedustaja Tony Halme. Halme antoi viitteitä mahdollisuudesta kerätä ääniä oikeistopopulismilla ja Rajamäki pyrki luomaan Suomeen tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Ihmisoikeustyöntekijät vastustivat molempia, eikä yhteisymmärrystä syntynyt.

Toisessa pääluvussa käsitellään keskusteluita Astrid Thorsin maahanmuuttoministerikauden 2007–2011 ajalta ja käydään läpi maahanmuuttoministeriön turvapaikka- ja oleskelulupatilastoja näiltä vuosilta. Thorsin kauden aikana suomalaisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan koventuivat ja turvapaikanhakijamäärät kasvoivat huomattavasti. Myös ulkomaalaislakia uudistettiin useaan otteeseen ja uudistukset herättivät keskustelua puolesta ja vastaan. Samalla syntyi uusi poliittinen liike, jota kutsuttiin maahanmuuttokriittisiksi.

Kolmannessa pääluvussa seurataan maahanmuuttokriitikoiden käsittelyä etenkin Helsingin Sanomissa käyttäen Jussi Halla-ahoa tapausesimerkkinä. Halla-aho oli maahanmuuttokriitikoista kuuluisin ja sai myös eniten julkisuutta. Luku kattaa Halla-ahon mediakäsittelyä ja hänen omia näkemyksiään saamastaan huomiosta syksyn 2008 kunnallisvaaleista syksyn 2009 käräjäoikeuden tuomioon uskonrauhan rikkomisesta. Tänä aikana Halla-ahosta luotiin kuva kohupoliitikkona, eikä hän juurikaan saanut palstatilaa poliittisilla ajatuksillaan. Halla-aho taasen loi tapahtumista oman kuvansa bloginsa ja kannattajakuntansa avulla.

Kaiken kaikkiaan työssä on nähtävissä kriittisen maahanmuuttopoliittisen keskustelun kasvu ja muutos. Aikarajauksen alkuvuosina maahanmuuttopolitiikasta keskusteltiin suhteellisen vähän, kun taas loppuvuosina keskustelujen määrä kasvoi ja syntyi myös uusi poliittisten toimijoiden joukko, maahanmuuttokriittiset. Heitä ei kuitenkaan juuri päästetty julkisuudessa puhumaan politiikastaan, vaan kohdeltiin lähinnä kohujen kohteina.

https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/13654

QuoteSisällysluettelo
Johdanto...3

1. Tyyni edellä myrskyn? Vuodet 2001 –2007.............................................................................13
1.1. Keskustelun vähäisyydestä..........................................................................................13
1.2. Terroria, populisteja, pikakäännytyksiä ja rasisteja -Keskusteluja Helsingin Sanomissa.........15
1.3. Kari Rajamäen sisäministeriys –Kovan linjan ministeri..............................................26
1.4. Perussuomalaiset -Tony Halmeen nousu ja tuho.......................................................41

2. Maahanmuuttoministeri Thors ja turvapaikkapolitiikka, 2007 –2011...................................45
2.1. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tilastoanalyysit 2007-2011..................46
2.2. Maahanmuuttoviraston oleskeluluvat ja perheenyhdistämiset................................49
2.3. Alaikäiset turvapaikanhakijat 2007-2011....................................................................55

3. Jussi Halla-aho –"Maahanmuuttajia vastustava" "rotutohtori"?...........................................59
3.1. Mitä Halla-aho oikein tahtoo?.....................................................................................61
3.2. Syytöksiä ja kanteluita..................................................................................................65
3.3. Parlamenttiin vai linnaan–Eurovaalipolemiikki ja syyte...........................................71
3.4. Oikeudenkäynti ja tuomio............................................................................................77
3.5. Halla-ahon vuosi...86

Loppulause...88

Lähteet ja kirjallisuus...91
Liitteet...107

simppali · 10.09.2023, 21:11:03

Kummallisuuksia hesan Aalto yliopistosta.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009832179.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox

QuoteHallituksen maahanmuuttolinja on tahrinut Suomen maineen huippuosaajien keskuudessa, sanoo Aalto-yliopiston rehtori
Hallitusohjelman linjaukset maahanmuutosta voivat karkottaa huippuosaajat pois Suomesta ja sitä myötä vesittää talouskasvun, pelkää Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.

Jos joku on huippuosaaja, niin eikö huippua tulla.. kotoa, seslongista värväämään huipputöihin?

QuoteNyt Niemelän korviin kantautuu huolia siitä, onko Suomi muuttunut maahanmuuttajia kohtaan jopa vihamieliseksi. Halutaanko täällä vain sopivan paikan tullen eroon kansainvälisistä huippuosaajistakin?

"Tämä on se viesti, joka kulkee ulkomaille verkostojen kautta."

Niemelälle kysymys?..olen väitellyt eräästä yliopistosta tohtoriksi, jos muuttaisin vaikkapa jenkkilään, niin miten mittavasti minun tutkintoja arvostettaisiin?
Kansainvälinen huippuosaaja ei ole se, joka jatkaa opiskelua kaikenlaisiin tutkimuksiin liittyvien apurahojen varjolla.

QuoteHallitusohjelman julkistamisen ja hallituksen ympärillä velloneen rasismikeskustelun myötä ilmapiiri on hänen mukaansa kääntynyt toiseen suuntaan.

Nyt Niemelän korviin kantautuu huolia siitä, onko Suomi muuttunut maahanmuuttajia kohtaan jopa vihamieliseksi. Halutaanko täällä vain sopivan paikan tullen eroon kansainvälisistä huippuosaajistakin?

Laita Niemelä riviin ne kansainväliset huippuosaajat, ja kysy kuinka monella on se oikea työpaikka opiskelun jälkeen.

News:

Opinnäytetöitä

Saippuakupla

ihminen

Ajatolloh

zupi

zupi