BBC: euroskeptikoiden sisällissota

[Jaakko Sivonen]

UKIP ja FN riitelevät keskenään:

Warfare between Eurosceptic camps: Le Pen v Farage

Open warfare has broken out between two of Europe's leading Eurosceptics.

Marine Le Pen, leader of France's National Front (FN), has accused Nigel Farage of the UK Independence Party of "aggression" against her party, for labelling it racist.

Mr Farage had rejected ties with the FN for its "anti-Semitism and general prejudice".

Ms Le Pen told the Financial Times: "[British PM David] Cameron said UKIP was a bunch of drunks and racists. [Mr Farage] is no better; he's using arguments against the FN of which he himself has been a victim. It's dishonest."

She blamed it on an old rivalry "between France and England", surfacing now over who would be Eurosceptic top dog after the European election.

Loput osoitteessa: http://www.bbc.com/news/blogs-eu-27391499

[Juffe]

Tuntuu oikeastaan ihan terveeltäkin ilmiöltä. Hyvä, että eurokriittiset puolueet eivät vain taputtele toisiaan selkään kaikissa asioissa, vaan kehtaavat reilusti arvostella, jos ovat eri mieltä. Se torjuu vaikutelmaa, että ne menevät sokeasti jonkin kiihkotrendin mukana eivätkä noudata harkintaa.

[Tommi Korhonen]

Toisaalta niiden kriitikoiden pitäisi ensin saada asema jolla vaikuttaa johonkin. Sitä ennen on turha kinastella keskenään - ja syödä omia resursseja.

Lähetetty minun Nexus 7 laitteesta Tapatalkilla

[Teemu Lahtinen]

Aito erimielisyys on toki sellainen, mikä on hyvä tuopda avoimesti esille, mutta tässä nyt taitaa olla vähän niin, että toisia tölvitään, jotta saataisiin kavereita. Se ei välttämättä ole lainkaan hyvä juttu.

[Thalion]

Tämä oli varmaan myös taustalla siinä miksi Sampo Terho sanoi niin varmasti Perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa, ettei FN kiinnosta. Hän tietysti tuntee hyvin Faragen ja UKIP:n, mihin taas PS haluaa edelleen olla läheisissä väleissä.

Sinällään joutavaa ja kansallismielisten/euroskeptisten voimia hajoittavaa kinastelua, mikä on toki tuttua pienemmässä mittakaavassa kotimaisestakin skenestä.

Itselleni äänestäjänä ei aiheuttaisi ongelmia nähdä esim. Wildersin ja Le Penin jengit yhdessä UKIP:n ja Persujen kanssa. Siihen vielä Ruotsidemokraatit, Tanskan vapauspuolue jne mukaan. Itse asiakysymystasolla kun erot eivät taida lopulta niin suuria olla. Eri asia on sitten nämä pienemmät esim. Kreikasta ja Unkarista löytyvät sekoiluosastot, mistä kannattaakin pysyä erossa.

Julkisuuden hygieniaongelmat ja johtajien suuret egot. Nuo tuntuvat olevan kansallispopulististen liikkeiden rasitteina vähän kaikkialla.

[Jari Leino]

Jos kansallismieliset puolueet ajattelisivat oman kansansa etua, niiden tulisi kyetä antamaan sen verran periksi, että pienin yhteinen nimittäjä löytyisi siksi ajaksi, että päästäisiin EU:sta vapauteen.

Esteeksi tulee kuitenkin se, että kaikessa on mukana kunkin puolueen sisäistä politiikkaa, kotimaan politiikkaa ja noin muuten vain politiikkaa.

Itseäni miellyttää eniten Le Penin ja Wildersin linja. Toki myös Farage yms. hienoja miehiä ovat. En myöskään leimaisi Unkarin tai Kreikan kansallismielisiä puolueita "sekoiluosastoiksi": ymmärrän hyvin ne kehityskulut ja taustat, jotka ovat ko. maissa johtaneet  noiden puolueiden syntymiseen ja nykyiseen toimintatapaan. Itse olen politiikassa juuri siksi, että en halua Suomen tilanteen ajautuvan yhtä pahaksi.