2014-01-07 Tietokone.fi: ”Intialaiset it-asiantuntijat vievät työt”

[Saturoitunut]

"Suunnitelmallista toimintaa"

"Toiminta on suunnitelmallista monissa ohjelmistoalan yrityksissä, eikä ole sattumaa, että juuri ict-alalla on viime aikoina nähty suuria irtisanomisia. Yhteiskunnan kannalta tällainen kehitys on haitallista, sillä se tuhoaa suomalaisia korkean osaamisen työpaikkoja ja heikentää kansantalouden kestävyyttä. Monissa maissa tällaiseen onkin puututtu ja estetty ulkomaisten erityisasiantuntijoiden väärinkäyttö yrityksissä", kysymyksessä kirjoitetaan.

Olisin hieman huolestunut, jos Suomessa liiketoiminta ei olisi suunnitelmallista toimintaa. Tietääkö kukaan mitä nämä monet maat ovat ja mitkä ovat olleet puuttumiset ja niiden vaikutukset? Slashdotissa on kitisty vuosia H-1B-visoista, joilla isot IT-yritykset polkevat amerikkalaisen IT-alan palkkoja.

Itse olen ollut siinä uskossa, että kehitys on pikku hiljaa kehittynyt Intiassakin ja villit "hai sie, osta hyvä IT-osaaminen!" -ajat olisivat osittain jo takanapäin. Eikö Tieto ole pykännyt Intiaan ihan oman yksikönkin? Bulkki-IT:n ajat lienevät Suomessa joka tapauksessa ohi, eikä ne ainakaan tuhisemalla ja jalkaa polkemalla palaa.

[Tommi Korhonen]

Täytyy kuitenkin muistaa että suomalainen insinööri on halpa tietotaitoonsa nähden. Länsimaalaisessa mittakaavassa. Ja vastaavasti globalisaatio nostaa myös halpainsinöörien hintoja. Niitä seuraavaksiköyhempiä maita on kuitenkin rajallisesti, ja siirtojenkin kustannukset pitää huomioida loppuhinnassa.

Se mistä olen huolissani on suhteellisen kova inflaatio. Nythän se on numeerisesti minimissä, mutta juuri luin Yleltä uutisen jossa puhuttiin ruokakorin kallistumisesta - ja tämän olin huomannut, että (tietotekniikan)insinöörin palkalla on yhä vaikeampi hoitaa perustaloudenpito. Ja minun sentään pitäisi Suomen mittakaavassa olla ok palkkainen.
==> kansalaisilla on itsellään yhä suuri tarve vedättää hintoja, ja siten aiheuttaa inflaatiota ja syödä omaa kilpailukykyään. Euron joustamattomuus ei tässä auta yhtään.

Tosin Euron liukuminen huttuvaluutaksi saattaisikin yllättäen kääntää globalisaation suuntaa monessakin asiassa. Tällä hetkellä amerikkalaiset ja kiinalaiset tietysti vastustavat tuota omalla setelipainollaan... Ja Suomi kärsii ja Katainen vie rahat johonkin kansainvälistymiseen. Työt eivät siitä lisäänny.

[Maailmanmies]

http://www.kauppalehti.fi/omayritys/kauppakamari+ulkomailta+rekrytointia+helpotettava/201401597491

"Elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että yritykset voivat rekrytoida aikaisempaa helpommin EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta myös kokkeja ja siivoojia. Näihin tehtäviin työnantajien on jatkuvasti hankala löytää osaavia tekijöitä. Lähitulevaisuudessa rekrytointitilanne vaikeutuu nopeasti myös monilla muilla aloilla heti kun talous vähänkin piristyy", arvioi Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Markku Lahtinen"

Just. Etenkin pk-seudulla on asuntopolitiikalla ajettu tilanne siihen, että sinne ei voi muualta Suomesta muuttaa. Mutta maahanmuuttajalle aina löytyy asunto.

"Kansainväliset kokemukset osoittavat, että maahanmuutto on yksi keino vahvistaa kansantalouksien kilpailukykyä. Meillä on nopeasti tehostettava toimia, joilla Suomesta tulee entistä houkuttelevampi kohdemaa niin ammattiosaajille kuin huippuosaajillekin. Erityiskohteeksi on otettava suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevat 20 000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa", Lahtinen sanoo.

Miksi kovan talouskasvun Aasiassa ei puhuta mitään maahanmuutosta kilpailutekijänä? Miksi meillä opiskelee 20000 ulkomaalaista ilmaiseksi siinä missä vaikka USA:ssa nämä maksaisivat opinnoistaan pitkän pennin.

[törö]

...............

[repo]

UusiSuomi uutisoi tänään saman asian hieman lennokkaammalla otsikolla: Härski käytäntö tuli Suomeen: 3000 €/kk -temppu vie työt Intiaan. Mikä kiinnitti huomioni jutussa oli tämä.

Kansanedustajat Sauli Ahvenjärvi (kd.), Peter Östman (kd.), Markus Mustajärvi (vr.) ja Ville Vähämäki (ps.) kertovat kirjallisessa kysymyksessään, että

Ja aiempi kansanedustajien joukko oli.

Kysymyksen ovat allekirjoittaneet kansanedustajista Jari Myllykoski (vas.), Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Ville Vähämäki (ps.), Markus Mustajärvi (vr.), Sauli Ahvenjärvi (kd.) ja Marjo Matikainen-Kallström (kok.).

Mihinkäs "havuja perkele!" Marjo Matikainen-Kallström on lähtenyt? Eikö suksi luistanut ja jätti leikin kesken?

Tosin Euron liukuminen huttuvaluutaksi saattaisikin yllättäen kääntää globalisaation suuntaa monessakin asiassa. Tällä hetkellä amerikkalaiset ja kiinalaiset tietysti vastustavat tuota omalla setelipainollaan... Ja Suomi kärsii ja Katainen vie rahat johonkin kansainvälistymiseen. Työt eivät siitä lisäänny.

Olen samaa mieltä. Perimmäisesti valuuttamme liian kovasta arvosta on kysymys tässäkin asiassa. Noin havainnollisesti kun työsuorituksia ja palveluja saa Intiasta eurolla, kun täällä tehty maksaa satasen (mm. mainittujen korkeiden elinkustannusten takia ja erityisesti nk. kasvukeskuksissa), ja intialainen palvelu-/työsuoritus on riittävän hyvää, niin näin myös tapahtuu. Kysymys on ihan puhtaasti hinta-laatusuhteesta.

Toiseksi palvelun loppuostaja/-käyttäjä ei juuri tule huomaamaan sitä, että palvelu (IT) tuotetaankin Intiassa. Korkeintaan sen saa tietää siitä, että kypsäksi keitetty suomalainen helpparista tai lähituesta kertoo jonkin asian hoitamisen nyt kestävän viikon tai kaksi aiemman päivän tai kahden sijasta, koska asia hoidetaan Intiassa ja jo kommunikointi itsessään intialaisten kanssa voi vaatia merkittävän työpanoksen.

Nooh! Sopii pohtia tuotakin, kenen asialla "Kansallinen Kokoomus" ja Marjo Matikainen-Kallström ovat. Globalisaatio on... riippuen kenen kannalta asiaa katsoo.

[Roope]

Hallitukselta kysytään oleskeluluvista "Intialaiset it-asiantuntijat vievät työt"

Kuusi kansanedustajaa on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, joka koskee usein etenkin Intiasta tulevien erityisasiantuntijoiden väärinkäyttöä tietotekniikka-alalla.

Kysymyksen ovat allekirjoittaneet kansanedustajista Jari Myllykoski (vas.), Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Ville Vähämäki (ps.), Markus Mustajärvi (vr.), Sauli Ahvenjärvi (kd.) ja Marjo Matikainen-Kallström (kok.).

Maahanmuuttovirasto myönsi erityisasiantuntijoille 758 oleskelulupaa vuonna 2012. Oleskelulupien määrä kasvoi viime vuonna.
Esimerkiksi intialaisia it-työntekijöitä tuodaan Suomeen usein lyhyiksi ajoiksi henkilöstövähennysten yhteydessä. Suomalaiset kouluttavat näissä tilanteissa ulkomaalaiset kollegansa työtehtäviinsä ennen irtisanomistaan, minkä jälkeen työt voidaan siirtää hoidettavaksi halvempien kustannusten maihin kuten Intiaan.

Elinkeinoministeri, Kokoomuksen puheenjohtajaehdokas Jan Vapaavuori vieraili PorvariTV:n haastattelussa 6.5.2014. Haastattelussa Vapaavuori kuvailee sitä, millaista linjaa hän tulisi pääministerinä ajamaan mm. verotuksessa, velkaantumisen taittamisessa, eläkepolitiikassa, euron kehittämisessä, kunta- ja aluepolitiikassa sekä koulutuksessa ja kansainvälistymisessä. Haastattelun lopuksi kuullaan, miten hän johtaisi kokoomusta ja organisoisi puolueen toimintaa.
Haastattelijana Maria Pekkala

Video

Haastattelija (18:55) kysyy: "Suomen maahantuloviranomaiset ovat viime aikoina kiristäneet intialaisten asiantuntijoiden maahantuloehtoja. Haluaisitteko pääministerinä jatkaa tätä linjaa vai avaisitteko ovet vapaasti myös ulkomaiselle työvoimalle, joka tulee EU:n ulkopuolelta?"

Ensinnäkin tässä jätetään mainitsematta intialaisten asiantuntijoiden maahantuloehtojen tiukentamisen syyt eli irtisanomisia edeltävä suomalaisen osaamisen siirtäminen Intiaan. Toiseksi tässä viitataan saatavuusharkinnan poistamiseen, joka ei Ruotsissa toteutettuna ole vaikuttanut niinkään asiantuntijoiden kuin kouluttamattoman halpatyövoiman maahanmuuttoon.

Elinkeinoministeri Vapaavuori ei joko ole lainkaan perillä jupakan taustoista tai sitten leikkii haastattelijan kanssa samaa leikkiä sanoessaan, että Suomi tarvitsee enemmän ulkomaisia osaajia, joita pitäisi aktiivisesti houkutella, koska se on "pienen ikääntyvän kansakunnan etu kaikissa oloissa". Nuo intialaiset tietotaidon ryöstäjät eivät ole mikään "kansakunnan etu", eikä sitä ole myöskään EU:n ulkopuolisen kouluttamattoman halpatyövoiman invaasio.

[Roope]

Haastattelija (18:55) kysyy: "Suomen maahantuloviranomaiset ovat viime aikoina kiristäneet intialaisten asiantuntijoiden maahantuloehtoja. Haluaisitteko pääministerinä jatkaa tätä linjaa vai avaisitteko ovet vapaasti myös ulkomaiselle työvoimalle, joka tulee EU:n ulkopuolelta?"

Tietääkö joku, mihin konkreettisiin maahantuloehtojen kiristyksiin Maria Pekkala tuossa viittaa? Työministeri Ihalainen nosti vastauksessaan kansanedustajien kirjalliseen kysymykseen kädet pystyyn, eikä asiaan ole palattu julkisuudessa sen koommin.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Markus Mustajärven /vr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1193/2013 vp:

    Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä estääkseen ulkomaisten erityisasiantuntijoiden käytön irtisanomistilanteissa sekä tilanteissa, joissa heillä teetetään työtä halvemmalla ja huonommilla työehdoilla kuin suomalaisilla?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Ulkomaalaislain (301/2004) 79 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa on ulkomaalaisella, joka tulee kutsun tai sopimuksen nojalla asiantuntijaksi tai urheilutuomariksi enintään kolmeksi kuukaudeksi. Koska oleskelulupaa ei tarvita, maahan tulo ja maassa oleskelu tapahtuu viisumin tai viisumivapauden puitteissa.

Viisumin myöntää Suomen edustusto ulkomailla ennen maahan saapumista. Viisumin myöntäminen tapahtuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstön) nojalla. Hakemusta käsiteltäessä selvitetään muun muassa, onko hakijalla matkan tarkoitus huomioiden tarvittavat varat toimeentuloon ja paluumatkaan tai kykeneekö hän nämä varat hankkimaan. Sen sijaan esimerkiksi työehtojen lainmukaisuuden selvittäminen tai työvoimapoliittinen tarveharkinta eivät kuulu viisumisäännöstön mukaiseen viisumihakemuksen käsittelyyn.

Ulkomaalaislaissa on ollut säännös asiantuntijoiden oikeudesta ansiotyöhön ilman oleskelulupaa lain voimaantulosta 1.5.2004 alkaen. Ennen nykyisen ulkomaalaislain voimaantuloa vastaavan kaltaista menettelyä, tosin rajallisempaan asiantuntijajoukkoon, sovellettiin ulkomaalaisasetuksen (142/1994) 18 §:n ja työministeriön määräyksen (M/3/99 TM) nojalla. Ulkomaalaislakia uudistettaessa hallitus perusteli työntekosäännösten uudistamista muun muassa työvoiman ikärakenteen muuttumisella ja tarpeella huolehtia työvoiman saatavuudesta. Työvoimapoliittista tarkoituksenmukaisuusharkintaa ei katsottu tarpeelliseksi ulottaa maassa lyhytaikaisesti työskenteleviin ulkomaalaisiin asiantuntijoihin (HE 28/2003 vp).

Asiantuntijoiden työntekoa koskevan ulkomaalaislain 79 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella Suomeen on tullut vuosittain 1 000-3 000 eri alojen ulkomaalaista asiantuntijaa. Intiasta tulevien tietotekniikka-alan asiantuntijoiden määrä on ollut nousussa samalla kun alan rakennemuutos Suomessa on ollut käynnissä. Intialaiset tietotekniikka-ammattilaiset muodostavat tällä hetkellä suurimman ulkomaalaislain 79 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella maahan tulevien asiantuntijoiden ryhmän.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa seurattu Intiasta Suomeen tulevien tietotekniikka-alan asiantuntijoiden virtojen kehitystä. Kesäkuussa 2013 työ- ja elinkeinoministeriössä järjestettiin tilannekuvapalaveri, johon osallistuivat alan järjestöjen lisäksi myös ulkoministeriön, sisäministeriön, Maahanmuuttoviraston ja Suomen New Delhin edustuston edustajat. Tilanteen seuraamista on sovittu jatkettavaksi ja ryhmä kutsutaan koolle tarpeen mukaan.

Suomen työelämän pelisääntöjen noudattaminen on olennaista ulkomaisen työvoiman osalta Suomessa työskentelyn ajalta niin työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun kuin yritysten tasavertaisen kilpailuasetelman kannalta.

EU:n jäsenvaltion kansalaista ei saa kansalaisuutensa vuoksi saattaa toisen jäsenvaltion alueella kotimaisiin työntekijöihin verrattuna eri asemaan työ- ja palvelussuhteen ehdoissa. Suomessa myös kolmansien maiden kansalaisille on turvattu yhdenvertainen kohtelu työehtojen määräytymisen suhteen, mikäli Suomessa toimiva työnantaja palkkaa kolmannen maan kansalaisen työhön Suomeen. Työnantajan mahdollisuuksia palkata uusia työntekijöitä rajoittaa kuitenkin työnantajan lakiin perustuva velvollisuus tarjota eräissä tilanteissa työtä ensin entisille työntekijöilleen. Tämä ns. takaisinottovelvollisuus koskee työntekijöitä, jotka on irtisanottu muusta kuin henkilöstä johtuvasta syystä ja työsuhteen päättymisestä ei ole kulunut yhdeksää kuukautta enempää. Lisäksi työnantajan tulee tarvita lisätyövoimaa samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita työntekijä työsuhteensa aikana teki. Takaisinottovelvollisuuden piiriin kuuluvat vain työntekijät, jotka etsivät työtä työ- ja elinkeinotoimiston välityksellä. Takaisinottovelvollisuus koskee vain työntekijöiden palkkaamista, eikä se rajoita työnantajaa käyttämästä vuokratyötä tai alihankintaa.

Mikäli kolmannen maan kansalaiset ovat ns. lähetettyjä työntekijöitä, on heihin noudatettava Suomen työlainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisia vähimmäistyöehtoja siten, kuin lähetetyistä työntekijöistä annetussa laissa säädetään. Lain mukaan lähetetyille työntekijöille maksetaan Suomessa työskentelyn ajalta alan yleissitovan työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka.

Lähetettyjen lailla ei voida puuttua lähetetyn työntekijän ja tämän työnantajan väliseen työsopimukseen työsuhteen päättämistä koskevien ehtojen osalta. Lähetetyn työntekijän työsopimuksen päättämisperusteet ratkaistaan työsopimukseen muutoin sovellettavan maan lain säännöksien perusteella. Tämä tarkoittaa käytännössä joko ulkomaisen työnantajan ja tämän työntekijän alkuperämaan lakia tai muun maan lakia, josta työsopimuksen osapuolet ovat sopineet ns. Rooma I -asetuksen mukaisesti.

Tällä hetkellä erityisasiantuntijoiden työoikeudelliseen asemaan vaikuttavaa lainvalmistelua ei ole vireillä. Myöskään viisumisäännösten valmistelua ei ole vireillä. Tarve sääntelyn tarkistamiseen saattaa kuitenkin tulla ajankohtaiseksi EU-sääntelyn vuoksi. Erityisesti ns. ICT-direktiiviehdotus koskee kolmansien maiden kansalaisten lähettämistä EU:n alueelle yritysten sisäisenä siirtona. Neuvoston ja Euroopan parlamentin neuvottelut asiasta ovat loppusuoralla. Samalla kun valmistellaan EU-sääntelyn edellyttämiä lainsäädännön muutoksia, voidaan arvioida mahdollista tarvetta lainsäädännön muutoksiin myös nyt esille nostettujen kysymysten osalta.

Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 2014
Työministeri Lauri Ihalainen