2014-05-08 SS: Vesa Kärkkäinen: Silmät kiinni, siellä on hätä

[sr]

...ja vertaus olisi pätevä, jos olisi voimassa lainvoimainen sopimus siitä, että nykyiset kehitysavunsaajat maksavat nyt yhteiseen pottiin rahaa ja auttavat Suomea sitten kun meiltä sauna palaa. Mikään vakuutus ei kata vahinkoa huono-onnisuuden perusteella, vaan maksettujen vakuutusmaksujen perusteella. Vakuutuksien tarkoituksena ei myöskään ole rakentaa saunaa sellaiselle, jolla sitä ei ennestään ole.

Käytännössä maat ovat alkaneet käyttää rahaa kehitysapuun siinä vaiheessa, kun ovat vaurastuneet. Ei tuohon minusta mitään sitovaa sopimusta tarvita. Sinällään tämä olisikin typerää, koska ei ole mitään maailmanhallitusta. YK:lla on tuo 0.7%:n tavoite, jota maiden toivotaan vapaaehtoisesti noudattavan.

Ja lisäksi tässä tietenkin vertauskuvassa ideana on se, että syntyminen köyhään kehittymättömään maahan rikkaan kehittyneen maan sijaan on samanlaista huonoa onnea kuin se, että sauna palaisi.

Mutta jos tuo palovakuutus ei kelpaa vertauskuvaksi, niin ajattele sitten vastikkeetonta sosiaaliturvaa, joka takaa sille, jolta sauna paloi, perusturvan, vaikkei itse olisi koskaan mitään kellekään maksanut, mutta jonka oletetaan osallistuvan maksamiseen siinä vaiheessa, jos onnistuu vaurastumaan.

Kehitysapu ei poikkea mitenkään muusta verorahojen käytöstä eikä ole vapautettu poliittiselta kritiikiltä. Jos ajatus vapaaehtoisesta kehitysavusta on vesa Kärkkäisen mielestä "ilkeä vitsi", hän tunnustaa, että nykyistä kehitysapurahaa ei saataisi kasaan ilman sitä rangaistusten uhkaa, jolla verot kerätään.

Tämä tietenkin pätee, mutta niin se pätee kaikkeen muuhunkin verorahojen käyttöön, eli ihmiset kannattavat vaikkapa julkista terveydenhoitoa, mutta eivät maksaisi veroja vapaaehtoisesti maksaakseen sen (siis julkisen kaikki ihmiset kattavan systeemin, ei mitään vain heidät itsensä vakuuttavaa systeemiä). Veikkaisinpa, että jopa niin yhteiskunnan perustavien toimintojen kuin poliisin ja armeijan pyörittäminenkin puhtaasti vapaaehtoisilla lahjoituksilla voisi tehdä tiukkaa.

En siis oikein ymmärrä, mitä ajat jutullasi takaa. Kehitysapu menee hyvinkin samaan kategoriaan monen muun julkisen kulutuksen kanssa siinä mielessä, että siinä vapaamatkustus kannattaa, vaikka pitäisi itse touhua fiksuna ja kannatettavana, kunhan kaikki ihmiset pannaan siihen osallistumaan. Jos minä olen osallistumatta kaivojen rakentamiseen Sambiaan ja kaikki muut osallistuvat, niin niitä rakennetaan suunnilleen yhtä paljon kuin jos minä osallistuisin. Jos minä osallistun, muttei kukaan muu osallistu, niin niitä ei rakenneta. Olisiko sinusta "ilkeä vitsi" se, jos joku ehdottaisi suomalaisen sosiaaliturvan rahoituksen muuttamista vapaaehtoiseksi (kun siihen pätee tuo ihan sama vapaamatkustusongelma)? Jos olisi, miksi?

[Bxh7+]

Ihan vain semmoinen pieni sivuhuomautus, että tuo naapuri ei ole toiminut hyvää hyvyyttään vaan lain velvoittamana, halusi tai ei...
Paloista pitää ilmoittaa ja jos mitenkään pystyy on myös ryhdyttävä sammuttamaan.
Ikävää, jos tämä nyt pilasi tuon sepustuksen "punchlinen"...

Muutenkin syntyi vaikutelma, että kirjoittajalla menee käsitte kehitysapu jotenkin sekaisin hätäavun ja katastrofiavun kanssa, tai ettei kirjoittaja ehkä tiedä näiden käsitteiden eroa. Artikkelissa Kärkkäinen kirjoittaa mm. nälänhädästä ja Syyrian sisällissodasta, ja artikkelin loppupuolella lausuu, että "Hätää kärsiviä pitää auttaa".

[Isäntä ja loinen]

Oikea vertaushan olisi tällainen.
Kun mies havaitsi naapurinsa saunan palavan hän riensi naapurinsa tykö ja kertoi että naapurin ei kannata tehdä uutta saunaa ja naapuri voi lopun ikänsä käyttää hänen saunaansa ja kutsua vielä sukulaisensa ja tuttavansa saunomaan. Mies lupasi aina tarvittaessa lämmittää naapurille ja hänen vierailleen saunan ja hommata saunakaljat ja makkrarat.

Ja kiitokseksi tästä avokätisyydestään ja sinisilmäisyydestään mies saa osakseen halveksuntaa, syyllistämistä ja röyhkeää v*ttuilua. 

[Leso]

[...]

Jos sekään ei riitä, [...]
päihtymällä, [...]
laiskottelemalla, [...]

Haluan huomauttaa, että on ihmisiä, jotka ovat tehneet parhaansa ja maksaneet osansa, mutta se ei ole riittänyt; siitä on valtio pitänyt huolen. Siksi juopottelu ja niin sanottu laiskottelu.

[Eino P. Keravalta]

[...]

Jos sekään ei riitä, [...]
päihtymällä, [...]
laiskottelemalla, [...]

Haluan huomauttaa, että on ihmisiä, jotka ovat tehneet parhaansa ja maksaneet osansa, mutta se ei ole riittänyt; siitä on valtio pitänyt huolen. Siksi juopottelu ja niin sanottu laiskottelu.

Tarkoitin keharimaalaisia.

Valitan hämärää ilmaisuani.

[Leso]

Tarkoitin keharimaalaisia.

Valitan hämärää ilmaisuani.

Valitan ankaraa tulkintaani. 

[sr]

Toisaalta yllättävän moni vaikuttaa tietävän oikean summan.

Minusta 10 prosenttia suuruusluokan tietäviä tai arvaavia on todella pieni määrä siihen nähden, kuinka paljon asiasta jauhetaan vuodesta toiseen. Mutta esillä pidetäänkin noita iänikuisia bkt-prosentteja, kun pitäisi puhua euroista tai edes budjettiprosenteista.

Prosenteista puhuminen on minusta relevanttia siksi, että niiden avulla eri maiden vertailu on järkevää. Esimerkiksi USA maksaa tietenkin dollareissa mitattuna valtavasti, mutta keskimääräistä amerikkalaista kohden uhraus ei ole erityisen suuri verrattuna siihen, mitä esim. pohjoismaalaiset tekevät. Jos puhuttaisiin vain dollareista tai euroista, niin näyttäisi siltä, että isot maat tekevät valtavia uhrauksia kun taas pienet maat eivät tee mitään.

Samoin prosenttiluku antaa tässä ja monessa muussakin asiassa vähän paremman kuvan siitä, miten isosta menosta oikein on kyse. Tavalliselle tuhansia tai korkeintaan satoja tuhansia euroja taloudessaan pyörittelevälle ihmiselle miljoonat, sadat miljoonat ja miljardit eurot muuttuvat helposti yhdeksi mössöksi, josta on vaikea saada käsitystä, miten suuresta asiasta koko valtakunnan tasolla oikein on kyse. Ehkä vertailu muihin menoihin voisi antaa jonkinlaista osviittaa. Esimerkiksi Suomen kohdalla kehitysapu on n. kolmannes puolustusmenoista tai n. 7.5% terveydenhoitomenoista.

Euroiksi muuttaminen yhden maan (Suomen) kohdalla on triviaalia prosenttilaskua, kunhan tietää Suomen BKT:n suuruuden, minkä suunnilleen tietäminen pitäisi kuulua jokaisen kansalaisen perustietoihin. Tai sanotaan niin, että olisin enemmän huolissani siitä, jos kansalaiset eivät saisi BKT:tä suunnilleen oikein kuin jos he eivät saa kehitysapurahamääriä oikein.

[Roope]

Prosenteista puhuminen on minusta relevanttia siksi, että niiden avulla eri maiden vertailu on järkevää. Esimerkiksi USA maksaa tietenkin dollareissa mitattuna valtavasti, mutta keskimääräistä amerikkalaista kohden uhraus ei ole erityisen suuri verrattuna siihen, mitä esim. pohjoismaalaiset tekevät. Jos puhuttaisiin vain dollareista tai euroista, niin näyttäisi siltä, että isot maat tekevät valtavia uhrauksia kun taas pienet maat eivät tee mitään.

Samoin prosenttiluku antaa tässä ja monessa muussakin asiassa vähän paremman kuvan siitä, miten isosta menosta oikein on kyse. Tavalliselle tuhansia tai korkeintaan satoja tuhansia euroja taloudessaan pyörittelevälle ihmiselle miljoonat, sadat miljoonat ja miljardit eurot muuttuvat helposti yhdeksi mössöksi, josta on vaikea saada käsitystä, miten suuresta asiasta koko valtakunnan tasolla oikein on kyse. Ehkä vertailu muihin menoihin voisi antaa jonkinlaista osviittaa. Esimerkiksi Suomen kohdalla kehitysapu on n. kolmannes puolustusmenoista tai n. 7.5% terveydenhoitomenoista.

Minä näen asian juuri päinvastoin. Viime hallitus kävi parin viikon kädenväännön 200 miljoonan euron elvytyspaketista. Äsken kehysriihessä nousi valtava haloo "vain" 110 miljoonan euron lapsilisäleikkauksista. Valtaosa ihmisistä ei osaa mieltää 1 100 miljoonan euron kehitysapumäärärahoja lapsilisien lailla mahdolliseksi leikkauskohteeksi, koska heillä ei ole edes summittaista käsitystä sen todellisesta suuruudesta. Jos Suomi tekisi nyt suhteessa samanlaiset leikkaukset kehitysapumäärärahoihin kuin 90-luvulla, uuden velan tarve olisi vuosittain 700 miljoonaa euroa pienempi. Leikkauksilla ei olisi mainittavaa vaikusta Suomen maineeseen tai kaupankäyntiin, kuten väitetään. Ei ole ollut Hollannissakaan.

Tuo vertailusi puolustusmenoihin on minusta ihan hyvä, mutta eipä sitä näe pääkirjoituksissa tai lobbausjärjestöjen valituksissa, vaan aina ne bkt-prosentit.

[sr]

Prosenteista puhuminen on minusta relevanttia siksi, että niiden avulla eri maiden vertailu on järkevää. Esimerkiksi USA maksaa tietenkin dollareissa mitattuna valtavasti, mutta keskimääräistä amerikkalaista kohden uhraus ei ole erityisen suuri verrattuna siihen, mitä esim. pohjoismaalaiset tekevät. Jos puhuttaisiin vain dollareista tai euroista, niin näyttäisi siltä, että isot maat tekevät valtavia uhrauksia kun taas pienet maat eivät tee mitään.

Samoin prosenttiluku antaa tässä ja monessa muussakin asiassa vähän paremman kuvan siitä, miten isosta menosta oikein on kyse. Tavalliselle tuhansia tai korkeintaan satoja tuhansia euroja taloudessaan pyörittelevälle ihmiselle miljoonat, sadat miljoonat ja miljardit eurot muuttuvat helposti yhdeksi mössöksi, josta on vaikea saada käsitystä, miten suuresta asiasta koko valtakunnan tasolla oikein on kyse. Ehkä vertailu muihin menoihin voisi antaa jonkinlaista osviittaa. Esimerkiksi Suomen kohdalla kehitysapu on n. kolmannes puolustusmenoista tai n. 7.5% terveydenhoitomenoista.

Minä näen asian juuri päinvastoin. Viime hallitus kävi parin viikon kädenväännön 200 miljoonan euron elvytyspaketista. Äsken kehysriihessä nousi valtava haloo "vain" 110 miljoonan euron lapsilisäleikkauksista. Valtaosa ihmisistä ei osaa mieltää 1 100 miljoonan euron kehitysapumäärärahoja lapsilisien lailla mahdolliseksi leikkauskohteeksi, koska heillä ei ole edes summittaista käsitystä sen todellisesta suuruudesta. Jos Suomi tekisi nyt suhteessa samanlaiset leikkaukset kehitysapumäärärahoihin kuin 90-luvulla, uuden velan tarve olisi vuosittain 700 miljoonaa euroa pienempi. Leikkauksilla ei olisi mainittavaa vaikusta Suomen maineeseen tai kaupankäyntiin, kuten väitetään. Ei ole ollut Hollannissakaan.

Tuo vertailusi puolustusmenoihin on minusta ihan hyvä, mutta eipä sitä näe pääkirjoituksissa tai lobbausjärjestöjen valituksissa, vaan aina ne bkt-prosentit.

Niin, minusta noista 200 miljoonasta tai 110 miljoonastaa onkin vaikea saada käsitystä, miten isosta jutusta oikein on kyse. Tietenkin poliitikot käyttävät aina retoriikassa tuollaisia "satoja miljoonia" ym. tavallisesta ihmisestä hirvittävän suurilta rahamääriltä kuulostavia asioita ajaakseen kantaansa. Ja kyllähän ne isoja summia ovatkin, mutta kun perspektiiviksi pannaan Suomen BKT, joka on n. tuhat kertaa noita suurempi, niin ehkä ei koko kansakunnan kannalta niin kauhean isoista jutuista sitten olekaan kyse. Ajattelepa taviksen omaa taloudenpitoa. Sanotaan, että hän saa käteen vaikkapa sellaiset 25 000 euroa vuodessa. Tuosta promille on 25 euroa. Tai no, voihan tuollaisista rahoistakin aina kinan saada aikaan...

Mitä 90-lukuun tulee, niin silloin Suomen valtion velka pomppasi muutamassa vuodessa alle 10%:sta 66%:in BKT:sta. Tuollaisessa paniikissa tietenkin kaikenlaiset säästötoimet ovat aika lailla perustellumpia kuin nyt, kun valtion velka on noussut suht rauhallisesti ennen tätä viimeistä lamaa vallinneesta 29%:sta nykyiseen 46%:in BKT:sta.

Pointtini ei ole se, etteikö kehitysavustakin voisi leikata, jos eduskunnasta siltä tuntuu, vaan se, että kaikkea persujen retoriikkaa ei kannata nielaista pureskelematta. Kuten ei tietenkään minkään muunkaan puolueenkaan. Ja sama tietenkin pätee muihinkin lobbausjärjestöihin.

[Miniluv]

...ja vertaus olisi pätevä, jos olisi voimassa lainvoimainen sopimus siitä, että nykyiset kehitysavunsaajat maksavat nyt yhteiseen pottiin rahaa ja auttavat Suomea sitten kun meiltä sauna palaa. Mikään vakuutus ei kata vahinkoa huono-onnisuuden perusteella, vaan maksettujen vakuutusmaksujen perusteella. Vakuutuksien tarkoituksena ei myöskään ole rakentaa saunaa sellaiselle, jolla sitä ei ennestään ole.

Käytännössä maat ovat alkaneet käyttää rahaa kehitysapuun siinä vaiheessa, kun ovat vaurastuneet. Ei tuohon minusta mitään sitovaa sopimusta tarvita. Sinällään tämä olisikin typerää, koska ei ole mitään maailmanhallitusta. YK:lla on tuo 0.7%:n tavoite, jota maiden toivotaan vapaaehtoisesti noudattavan.

Ja lisäksi tässä tietenkin vertauskuvassa ideana on se, että syntyminen köyhään kehittymättömään maahan rikkaan kehittyneen maan sijaan on samanlaista huonoa onnea kuin se, että sauna palaisi.

Mutta jos tuo palovakuutus ei kelpaa vertauskuvaksi, niin ajattele sitten vastikkeetonta sosiaaliturvaa, joka takaa sille, jolta sauna paloi, perusturvan, vaikkei itse olisi koskaan mitään kellekään maksanut, mutta jonka oletetaan osallistuvan maksamiseen siinä vaiheessa, jos onnistuu vaurastumaan.

Hahmotan kyllä ihan hyvin kehitysavun ajatuksen, en tarvitse siihen vertauskuvia.

Kehitysapu ei poikkea mitenkään muusta verorahojen käytöstä eikä ole vapautettu poliittiselta kritiikiltä. Jos ajatus vapaaehtoisesta kehitysavusta on vesa Kärkkäisen mielestä "ilkeä vitsi", hän tunnustaa, että nykyistä kehitysapurahaa ei saataisi kasaan ilman sitä rangaistusten uhkaa, jolla verot kerätään.

Tämä tietenkin pätee, mutta niin se pätee kaikkeen muuhunkin verorahojen käyttöön, eli ihmiset kannattavat vaikkapa julkista terveydenhoitoa, mutta eivät maksaisi veroja vapaaehtoisesti maksaakseen sen (siis julkisen kaikki ihmiset kattavan systeemin, ei mitään vain heidät itsensä vakuuttavaa systeemiä). Veikkaisinpa, että jopa niin yhteiskunnan perustavien toimintojen kuin poliisin ja armeijan pyörittäminenkin puhtaasti vapaaehtoisilla lahjoituksilla voisi tehdä tiukkaa.

En siis oikein ymmärrä, mitä ajat jutullasi takaa. Kehitysapu menee hyvinkin samaan kategoriaan monen muun julkisen kulutuksen kanssa siinä mielessä, että siinä vapaamatkustus kannattaa, vaikka pitäisi itse touhua fiksuna ja kannatettavana, kunhan kaikki ihmiset pannaan siihen osallistumaan. Jos minä olen osallistumatta kaivojen rakentamiseen Sambiaan ja kaikki muut osallistuvat, niin niitä rakennetaan suunnilleen yhtä paljon kuin jos minä osallistuisin. Jos minä osallistun, muttei kukaan muu osallistu, niin niitä ei rakenneta. Olisiko sinusta "ilkeä vitsi" se, jos joku ehdottaisi suomalaisen sosiaaliturvan rahoituksen muuttamista vapaaehtoiseksi (kun siihen pätee tuo ihan sama vapaamatkustusongelma)? Jos olisi, miksi?

Jotkut vaan eivät ymmärrä tai eivät halua ymmärtää, miksi suomalaisten puolustaminen armeijan, poliisin ja sosiaalitoimen keinoin kuuluu paljon luontevammin Suomen valtion toimenkuvaan kuin kaivojen kaivaminen Sambiaan tai miljoonat muut sinänsä kannatettavat toimet ulkomailla. Tai vaikkapa valtiokirkon tukeminen

[Roope]

Mitä 90-lukuun tulee, niin silloin Suomen valtion velka pomppasi muutamassa vuodessa alle 10%:sta 66%:in BKT:sta. Tuollaisessa paniikissa tietenkin kaikenlaiset säästötoimet ovat aika lailla perustellumpia kuin nyt, kun valtion velka on noussut suht rauhallisesti ennen tätä viimeistä lamaa vallinneesta 29%:sta nykyiseen 46%:in BKT:sta.

Paniikkia ei ole ollut ainakaan kehitysapumäärärahojen suhteen, sillä ne ovat tähän asti nousseet vuosittain koko nykyisen talouskriisin ajan. Ensimmäinen kerta, kun lobbausjärjestöt ja silloinen kehitysministeri Hautala ryhtyivät puhumaan euroista oli, kun hallitus päätti leikkauksista tulevien vuosien, lähinnä ensi hallituksen kauden, kehyspäätöksissä. Hallituspuolueiden retoriikassa lähivuosien kehitysapumäärärahoja leikattiin "paljon" (sdp), "kovalla kädellä" (vihr) ja "tuntuvasti" (kd). Käytännössä kuitenkin vain muutama prosentti ja vain ensi vuonna. Tai siis kehitysapuretoriikalla 0,03 bkt-prosenttia.

[Pyöräilijä]

Kehitysapu ei ole ollenkaan turhaa.

Ilman kehitysapua nämäkään lapset eivät olisi saaneet käyttöönsä kivaa leikkikalua maakunnan sairaalasta, Onneksi kylän heimopäällikkö päätti takavarikoida sairaalan kaikki kalusteet ja tarvikkeet omaan haltuunsa kun kehitysapuhanke päättyi.

Samalla tavalla päättyy muidenkin kaukaa tuotujen kehitysapuhyödykkeiden kuten traktoreiden, troolareiden ja vesipumppujen taival Afrikan kansojen yhteiseksi hyväksi.


(https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTWFGO8TQ1LJyRE4Of45FSP4Hw0b9t3Kw-iXK5qsnsFyQCkVzVkgw)

[Jari Leino]

Silmät kiinni, siellä on hätä?

VMP, sanoisi Stubbi.

Tähän sopii hyvin klassikkovideo vuodelta 1991: nuori ja naivi Saska Saarikoski haastattelee Pentti Linkolaa kehitysavusta

https://www.youtube.com/watch?v=ZqJFPAGSRyc

Saarikoski: - Jossain Somaliassa ja Etiopiassa on jatkuva nälänhätä. Pitääkö meidän antaa heidän kuolla sinne?
Linkola: - Aivan varmasti. Ei se kuulu maapallon toisella puolella asuville ihmisille mitenkään, yhtä vähän kuin jokin suomalainen luonnonkatastrofi kuuluu kenellekään muulle kuin sille väestölle joka sillä alueella asuu.

Sitten Saarikoski jatkaa ihmettelyä: Miten me voidaan siinä sulkea silmät ja korvat jne.
Linkola ihmettelee haastattelijan tyhmyyttä ja mumisee: No, miten... miten voidaan sulkea silmät... no siten että suljetaan ne silmät ja korvat.

Hieno mies, hienoja ajatuksia!

[nollatoleranssi]

^
Kannattaa olla varovainen, jos tuollaisia ajatuksia julkisesti lausuu. Linkolan ajatukset ovat poikkeuksellisia jopa valtaväestön ajatuksiin nähden. Hän ajattelee ennen kaikkea luontoa, ei ihmistä.

Saska Saarikoski on tuossa asiassa täysin oikeassa, että ei sitä nyt voida vain silmiä sulkea kaikilta kauheuksilta. Tuohan olisi tarkoittanut suunnilleen samaa, jos viime maailmansodissakin olisi tehty samalla tavalla. Ei olisi Suomea tai nykyisen kaltaista Eurooppaakaan.

Amerikkalaiset sulkivat jo kertaalleen silmänsä Euroopan kauhuilta, mutta Japani palautti heidän ajatuksensa takaisin Eurooppaan ns. "viime hetkellä". Pahimmillaan sota olisi kääntynyt selvään Hitlerin/Stalinin voittoon ydinpommin kehittämisen avulla. Eikä amerikkalaisetkaan olisi sitä enää kestäneet.

Toisaalta asia voidaan muotoilla niinkin, että afrikkalaisten täytyy itse haluta maan olojensa parantamista. Jos nykyisin rahat menevät korruptiohallitusten tukemiseen, niin hyötyvätkö siitä yhtään tavan kansalaiset?

[Leso]

[...]
Toisaalta asia voidaan muotoilla niinkin, että afrikkalaisten täytyy itse haluta maan olojensa parantamista. Jos nykyisin rahat menevät korruptiohallitusten tukemiseen, niin hyötyvätkö siitä yhtään tavan kansalaiset?

Ymmärtääkseen afrikkalaisia (ja joitain muitakin kulttuureja) on ymmärrettävä yksinkertaisesti se, että heistä jokainen hamuaa gepardihattua päähänsä.
Ihan jok'ikinen. Aina. Maanosasta tai mantereesta riippumatta.

[nollatoleranssi]

Ymmärtääkseen afrikkalaisia (ja joitain muitakin kulttuureja) on ymmärrettävä yksinkertaisesti se, että heistä jokainen hamuaa gepardihattua päähänsä.

Valta nousee tunnetusti hattuun. Afrikkalaisten kohdalla ongelma taitaa olla siinäkin, että valtaan nousseilla ei ole mitään taustakoulutusta tai tietoutta muusta maailmasta. He lupaavat omalle kansalleen ummet ja lammet. Sitten kun joku monikansallinen yhtiö lupaa tälläiselle afrikkalaiselle pampulle miljoona euroa siitä hyvästä, että saa kaivaa timantteja alueella, niin kaikki hyvät puheet ihmisten auttamisesta unohtuvat sen sileän tien ja keskitytään ainoastaan omaan ja lähipiirin olojen parantamiseen.

Afrikkalainen tienaa miljoonan, yhtiö tienaa miljardin ja kansa etsii uutta sortajan kaatajaa omasta piiristään, että sama homma jatkuisi. Vielä ovat nämä heimosodat eli naapurin heimot eivät ole yhtä arvokkaita kuin oma heimo...

Toisaalta vaikeaa sitä on oikein länsivaltoja syyttää, jos afrikkalaiset toimivat tietoisesti tällä tavalla kerta toisensa jälkeen...

[Ernst]

Silmät kiinni, siellä on hätä?

Vesakärkkäisille voisi pikemminkin tokaista, että tuu pois, siellä on nyt oikea peli.

[Jari Leino]

Saska Saarikoski on tuossa asiassa täysin oikeassa, että ei sitä nyt voida vain silmiä sulkea kaikilta kauheuksilta. Tuohan olisi tarkoittanut suunnilleen samaa, jos viime maailmansodissakin olisi tehty samalla tavalla. Ei olisi Suomea tai nykyisen kaltaista Eurooppaakaan.

Anteeksi mitä helvettiä?

Miten se, että Linkolan (ja minun) mielestä suomalaisten pitäisi olla kiinnittämättä huomiota kehitysmaiden väestöräjähdyksen kehitysmaissa aiheuttamiin ongelmiin (ja estää niiden ongelmien leviäminen Suomeen) liittyy viime maailmansotiin?

Ja miten se, että suomalaiset (tai joku muu?) olisi sulkenut silmänsä viime maailmansodissa olisi johtanut siihen, että ei olisi Suomea?

Silloin kun minä kävin oppikoulua, meille opetettiin historian tunnilla, että ensimmäisen maailmansodan aikaan Suomi kävi sisällissotaa, ja täällä tapahtui melkoisia kauheuksia ihan omasta takaa. Toisessa maailmansodassa Suomi puolustautui Neuvostoliiton laajentumispyrkimyksiä vastaan. Molemmissa sodissa kaikki muut maailman maat sulkivat aika lailla tarkkaan silmänsä Suomen hädältä. Portugalista lähetettiin sardiineja, Somalia lähetti kultaharkkoja ja timantteja. Ruotsista tuli pari vapaaehtoista tutustumaan Tom of Finlandiin ja Saksasta tuli lento-osasto Kuhlmey. Joka tapauksessa suomalaiset olivat molemmissa maailmansodissa itse niitä hädänalaisia (kuten kansakunnan koko historian ajan aina), joten meidän silmiemme auki tai kiinni olemisesta ei välittänyt kukaan mitään.

[ikuturso]

Suomi ja muut rikkaat valtiot

Mitkä kumman rikkaat valtiot?

Uusiokieltä. Ennen rikas tarkoitti roopeankkoja rahasäiliöineen. Nykyään ollakseen rikas pitää olla satakunta miljardia velkaa.

-i-

[nollatoleranssi]

Saska Saarikoski on tuossa asiassa täysin oikeassa, että ei sitä nyt voida vain silmiä sulkea kaikilta kauheuksilta. Tuohan olisi tarkoittanut suunnilleen samaa, jos viime maailmansodissakin olisi tehty samalla tavalla. Ei olisi Suomea tai nykyisen kaltaista Eurooppaakaan.

Anteeksi mitä helvettiä?

Miten se, että Linkolan (ja minun) mielestä suomalaisten pitäisi olla kiinnittämättä huomiota kehitysmaiden väestöräjähdyksen kehitysmaissa aiheuttamiin ongelmiin (ja estää niiden ongelmien leviäminen Suomeen) liittyy viime maailmansotiin?

Tuota samaa logiikkaa voidaan käyttää jokaisen ongelmatilanteen kohdalla eli "Itsepähän aiheuttivat ongelmansa, joten suljetaan vain silmät ja korvat niiltä". Olipa kyse sitten tuosta maailmansotien tilanteesta, Syyrian tai Ukrainan kriiseistä tai afrikkalaisten sisällissodasta. Leviäisivätpä ongelmat sitten naapurimaihinkin...

Suomi on nykyisin yksi rikkaimmista valtioista. Suomessa voidaan hyvin syin perustella, että miksi ei tarvitse/kannata auttaa vaikkapa afrikkalaisia, mutta Linkolan tyyliä kannattaa välttää. Pelkästään oman edun ajamisesta ei koskaan seuraa mitään hyvää.

Ja miten se, että suomalaiset (tai joku muu?) olisi sulkenut silmänsä viime maailmansodissa olisi johtanut siihen, että ei olisi Suomea?

Suomen ei pitäisi enää tulevaisuudessa joutua siihen tilanteeseen mikä tapahtui Talvisodan aikaan eli Suomi taistelisi yksin ylivoimaista vihollista vastaan.

Mutta samalla Suomenkin pitäisi omalta osaltaan edistää niin maailman rauhaa kuin ihmisoikeuksia. Kovin erilaiselta maailma näyttäisi, jos olisi käynyt niin, etteivät amerikkalaiset olisi ottaneet osaa Euroopan sotaan.

Maailman sotien vaikutus näkyy nykyisinkin siinä, ettei luoda niitä isoja kriisipesäkkeitä Afrikkaan tai muuallekkaan, jotka voisivat laajentua laajemmiksi sodiksi.

[Leso]

Jokainen himpunkin älyllinen suomiolio tajuaa, ettei tässä nyt talvisotaa odotella.

Se on toisinto vm. 1918. Eikä se toinen väri ole punainen.

[Jari Leino]

Tuota samaa logiikkaa voidaan käyttää jokaisen ongelmatilanteen kohdalla eli "Itsepähän aiheuttivat ongelmansa, joten suljetaan vain silmät ja korvat niiltä". Olipa kyse sitten tuosta maailmansotien tilanteesta, Syyrian tai Ukrainan kriiseistä tai afrikkalaisten sisällissodasta. Leviäisivätpä ongelmat sitten naapurimaihinkin...

Niin. Minun mielestäni tuota logiikkaa nimenomaan PITÄÄ käyttää jokaisen Suomen ulkopuolisen ongelmatilanteen kohdalla. Syyrialaiset ja afrikkalaiset ovat tasan tarkkaan aivan varmasti aiheuttaneet omat ongelmansa. Naapurimaiden tehtävänä on ainoastaan estää ongelmien leviäminen naapurimaihin. Syyrialaisten tehtävänä on lopettaa keskenään tappeleminen ja ajaa ulkomailta tulleet muslimiterroristit ja uskonsoturit ja palkkasoturit pois maastaan. Aivan samalla tavalla afrikkalaisten vastuulla on lopettaa holtiton lisääntyminen ja keskenään tappeleminen.

Ukrainan kriisi puolestaan on aivan malliesimerkki sellaisesta kriisistä, joka on seurausta keinotekoisista väestönsiirroista, eli aivan samanlaisesta toiminnasta, jota humanitaarisella maahanmuutolla Euroopassa tavoitellaan. Hajota ja hallitse.

Suomi on nykyisin yksi rikkaimmista valtioista. Suomessa voidaan hyvin syin perustella, että miksi ei tarvitse/kannata auttaa vaikkapa afrikkalaisia, mutta Linkolan tyyliä kannattaa välttää. Pelkästään oman edun ajamisesta ei koskaan seuraa mitään hyvää.

Suomi elää koko ajan velaksi. Linkolan tyyli on just hyvä. Minä en aja omaa etuani vaan suomalaisten etua.

Mutta samalla Suomenkin pitäisi omalta osaltaan edistää niin maailman rauhaa kuin ihmisoikeuksia. Kovin erilaiselta maailma näyttäisi, jos olisi käynyt niin, etteivät amerikkalaiset olisi ottaneet osaa Euroopan sotaan.

Millaiselta maailma näyttäisi, jos amerikkalaiset eivät olisi ottaneet osaa Euroopan sotaan? Eikö meillä olisi nyt Saksan Neljättä valtakuntaa, joka taistelee Venäjän imperiumin kanssa Ukrainan mustan mullan alueesta?

Millaiselta maailma näyttäisi, jos amerikkalaiset eivät olisi ottaneet osaa Libyan / Syyrian / Irakin / Afganistanin / Ukrainan sotaan? Joko pahuus on jo vihdoin voitettu ja Weapons of Mass Destruction löydetty? Ainakin Suomessa olisi helvetin paljon vähemmän "humanitaarisia" maahanmuuttajia, jos amerikkalaiset eivät olisi käyneet levittämässä vapautta ja demokratiaa ympäri maailman.

Mainitse yksi tällä hetkellä käynnissä oleva sota, johon amerikkalaiset eivät olisi ottaneet osaa?

Maailman sotien vaikutus näkyy nykyisinkin siinä, ettei luoda niitä isoja kriisipesäkkeitä Afrikkaan tai muuallekkaan, jotka voisivat laajentua laajemmiksi sodiksi.

Anteeksi mitä? Afrikkahan on yksi iso kriisipesäke, ja me tuemme sen kasvamista tukemalla holtitonta väestönkasvua "kehitysavulla".

[-PPT-]

Kaikenlainen kehitysapu tulisi ehtouttaa siihen että saajamaiden tulisi säännöstellä syntyvyyttään mutta tuollainen ajatus lienee fantasiaa. Se kuitenkin on tilanne, että nuo valtiot jatkuvasti tuottavat lisää ja lisää väestöä joista he eivät pysty pitämään huolta ja he eivät edes välitä tilanteesta koska aina on Eurooppa oven takana.

Jos nuo maat olisvat vastuntuntoisia niin ne itse pyrkisivät rajoittamaan väestönkasvua mutta vielä mitä, he itse asiassa itse usein jopa kannustavat sitä koska uskonto ja perinteet ja heimot ymsyms.

[td]

Silmät kiinni, siellä on hätä

Hän ei sulkenut silmiään naapurin hädältä, vaan tarttui toimeen.

Niinhän me kaikki tekisimme.

Vai tekisimmekö?

..150 miljoonan euron lasku. ..

Vesa Kärkkäinen

Sovimme juuri mökkinaapurin kanssa näin: Mikäli huomaamme jomman kumman saunan palavan, emme soita hätäkeskukseen, jos eläviä ei ole vaarassa ja soitto tulee maksamaan vähintään 150 miljoonaa euroa.

[timouti]

Sovimme juuri mökkinaapurin kanssa näin: Mikäli huomaamme jomman kumman saunan palavan, emme soita hätäkeskukseen, jos eläviä ei ole vaarassa ja soitto tulee maksamaan vähintään 150 miljoonaa euroa.

Kun td: sauna palaa, minä avustan kärsivää td:tä. Lainaan vaikka Jari Leinolta kymmenentuhatta euroa ja annan sen palon uhri td:lle. Lainasta maksan korkoa, olisiko pari kymppiä kuussa sopiva määrä. Tietenkin maksan myös lainan takaisin aikanaan.
Rahavirroista kertyy saunan hinta ihan itsestään, Jari Leino nettoaa lainan koroista ja itse saan hyvän mielen, kun olen auttanut. Koko operaatiosta köyhdyn lainan korkojen, inflaation ja vastaavien kulujen verran, mutta sitä ei huomioida, koska se ei ole mistään pois, paitsi auttajan tililtä. Vain annetut summat lasketaan.
(nimet lainattu edellisistä kirjoituksista, anteeksi)

[Gommi]

Aloituksessa siteerattu kirjoittaja naiivisti toteaa (kuten itsekin ajattelin 10-15 vuotta sitten), että jos annan satasen kehitysavulle, niin siitä käytännössä satanen menee köyhille lapsille. Näillä reunaehdoilla ehdottomasti antaisinkin kehitysapua, eivät ne ole kuin pikkurahoja meille, olisi sitten 0,7%, tai vaikka 1,5%.

Mutta kun siitä satasesta 30% menee Kehyteollisuussektorin rattaisiin ja 60% diktaattorin uuteen uima-altaaseen ja loppuhippusetkin kannustavat vain väestönlisäykseen, ei paljoa naurata. Onneksi on muitakin keinoja. Ostanko viinipullon Etelä-Afrikasta, se varmasti auttaa paikallisia? Hyvä idea, mutta valtaosa siitäkin valuu eliittimaanomistajien taskuun- tosin eipä siellä paikallinen eliitti juuri rikkaampaa ole kuin suomalainen keskiluokka. Silti parempi tapa käyttää rahansa kuin nykymuotoinen kehitysapu. 

Kehitysapu nykymuodossaan ei toimi, se on aivan selvää. Myöskään mikrolainat eivät nähtävästi auta ainakaan kaupallistettuna muotona, vaikka ajatus olisi miten kaunis. Jos vain joku keksisikin oikeasti toimivan keinon, kyllä rahahanat mielelläni avaisin.

[Oho]

Suomi ja muut rikkaat valtiot

Ei Suomi ole rikas valtio. Toi on patologinen harha, joka lähtee kommariajatuksesta yksittäisten kanslaisten varallisuuden ja oikeastaan kansalaistenkin olemuksesta valtion omaisuutena. Mutta hyvin on suomalaisiin älyköihin uponnut ajatus ihmisten arvosta lähinnä valtion välineinä pikemminkin kuin ajattelevina itsenäiseen päätöksentenkoon kykenevinä saatikka oikeutettuina otuksina. Todellisuudessahan Suomen valtio on köyhä, se elää kädestä suuhun ja velkaantuu hurjaa vauhtia siinä sivussa.

[vilach]

Prosenteista puhuminen on minusta relevanttia siksi, että niiden avulla eri maiden vertailu on järkevää. Esimerkiksi USA maksaa tietenkin dollareissa mitattuna valtavasti, mutta keskimääräistä amerikkalaista kohden uhraus ei ole erityisen suuri verrattuna siihen, mitä esim. pohjoismaalaiset tekevät. Jos puhuttaisiin vain dollareista tai euroista, niin näyttäisi siltä, että isot maat tekevät valtavia uhrauksia kun taas pienet maat eivät tee mitään.

Olisi hyvä kertoa summa per työllinen.

Aloituksessa siteerattu kirjoittaja naiivisti toteaa (kuten itsekin ajattelin 10-15 vuotta sitten), että jos annan satasen kehitysavulle, niin siitä käytännössä satanen menee köyhille lapsille. Näillä reunaehdoilla ehdottomasti antaisinkin kehitysapua, eivät ne ole kuin pikkurahoja meille, olisi sitten 0,7%, tai vaikka 1,5%.

Mitä järkeä ruokkia lähes työkyvyttömiä kansanryhmiä? Ruokit yhtä avun tarvitsijaa, jonkin ajan kuluttua niitä on 2, sitten 4, sitten 8, 16, 32 jne. Sitten, kun avustajalla loppuvat rahat, niin he kuolevat nälkään. Ihan samaa, kuin ruokkia puluja torilla.

[Leso]

Todellisuudessa pulut ei kuitenkaan käy änttisien ruokkijain päälle.
Ne vaan kuolee siivosti pois.

[sr]

Mitä 90-lukuun tulee, niin silloin Suomen valtion velka pomppasi muutamassa vuodessa alle 10%:sta 66%:in BKT:sta. Tuollaisessa paniikissa tietenkin kaikenlaiset säästötoimet ovat aika lailla perustellumpia kuin nyt, kun valtion velka on noussut suht rauhallisesti ennen tätä viimeistä lamaa vallinneesta 29%:sta nykyiseen 46%:in BKT:sta.

Paniikkia ei ole ollut ainakaan kehitysapumäärärahojen suhteen, sillä ne ovat tähän asti nousseet vuosittain koko nykyisen talouskriisin ajan. Ensimmäinen kerta, kun lobbausjärjestöt ja silloinen kehitysministeri Hautala ryhtyivät puhumaan euroista oli, kun hallitus päätti leikkauksista tulevien vuosien, lähinnä ensi hallituksen kauden, kehyspäätöksissä. Hallituspuolueiden retoriikassa lähivuosien kehitysapumäärärahoja leikattiin "paljon" (sdp), "kovalla kädellä" (vihr) ja "tuntuvasti" (kd). Käytännössä kuitenkin vain muutama prosentti ja vain ensi vuonna. Tai siis kehitysapuretoriikalla 0,03 bkt-prosenttia.

Niin, minun pointtini oli juuri se, että Suomen valtiontaloudessa ei ole tällä hetkellä lähellekään sellainen paniikkitilanne päällä kuin oli 1990-luvun alkupuolella. Siksi siihen aikaan vertaaminen ei minusta ole perusteltua. Ja tämä koskee tietenkin kaikkia säästötoimia, ei vain kehitysapua. (Tietenkin toinen asia on se, että oliko kansantalouden kannalta edes tuolloin valtava julkinen säästäminen järkevää työttömyyden pyöriessä 16%:ssa, vai olisiko ollut järkevämpää elvyttää enemmän, vaikka se olisi johtanut suurempaan julkiseen velkaantumiseen, mutta tämä menee aiheen ohi). Ja mitä valtion kokonaismenoihin tulee, niin ne siis nousivat hieman viime vuonna edellisestä ja laskivat tänä vuonna massiiviset 1%. Se, että jotkut revittelevät retoriikassaan "satoja miljoonia" kannattaa siis panna tuon varsin maltillisen yleisen säästämisen kanssa perspektiiviin. Jos siis kehitysapurahoja leikattiin "muutama prosentti", niin sitä voi verrata siihen, että yleisesti menoja leikattiin tälle vuodelle tuo 1%.