YLE: KKO:n presidentti Koskelon vaikuttamisyritykset hämmentävät eduskuntaa

[Iloveallpeople]

KKO:n presidentti Koskelon sähköpostit hämmentävät eduskuntaa

Korkeimman oikeuden presidentin Pauliine Koskelon kansanedustajille lähettämät sähköpostit ovat herättäneet kummastelua eduskunnassa. Kansanedustajat kertovat, että presidentti Koskelo pommittaa viesteillään eduskuntaa ahkerasti myös vireillä olevissa lakihankkeissa. Koskelo kiistää vaikuttamisyritykset.

Voimakastahtoisena persoonana tunnettu korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo on aiheuttanut hämmennystä eduskunnassa.

Useat kansanedustajat kertovat, että Koskelo on ahkera sähköpostien kirjoittaja. Edustajille on jäänyt aika ajoin epäselväksi, ovatko heidän saamansa sähkökirjeet pelkkää hyvänsuopaista tiedon jakamista vai salaperäistä kulissien takana vaikuttamista.
Sasi: Koskelo ahkera sähköpostittelija

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan entinen puheenjohtaja ja valtiovarainvaliokunnan nykyinen puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) sanoo, että Koskelon tavat poikkeavat huomattavasti korkeimman oikeuden edellisten presidenttien tavoista.

– Presidentti Koskelo on poikkeuksellisen aktiivinen korkeimman oikeuden presidentti. Hän todella lähettää aika runsaastikin sähköpostiviestejä.

Viimeisin suurehko sähköpostioperaatio sattui viime lokakuussa, kun eduskunnan suuri sali käsitteli veropetoksiin syyllistyneiden tuplarangaistuskieltoa (ns. ne bis in idem -kielto). Kansanedustajat ihmettelivät korkeimman oikeuden uutta linjausta. Korkein oikeus oli muutamaa kuukautta aiemmin katsonut tiukalla äänestysratkaisulla, että jo määrätty veronkorotus estää rikosoikeudenkäynnin samassa asiassa.

Esimerkiksi kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) parahti, että "Tätäkö me Suomen kansan edustajina haluamme? Että verokonnat pääsevät jatkossa vähemmällä kuin tähän saakka".

Edustaja Kari Rajamäki (sd.) puolestaan tulkitsi tilannetta niin, että "Tässähän ovat ongelmana korkeamman oikeuden ratkaisut, joissa estettiin tuplarangaistukset talousrikosten osalta".

Vielä samana iltana korkeimmasta oikeudesta lähti presidentti Koskelon sähköpostiterveiset viidelle keskusteluun osallistuneelle avainkansanedustajalle: Kari Uotilalle (vas.), Kari Rajamäelle (sd.), Ben Zyskowiczille (kok.), Kimmo Sasille (kok.) ja Sampsa Katajalle (kok.).

Vallan kolmijako-oppi koetuksella

Läntisissä sivistysvaltioissa on tapana kunnioittaa valtiovallan kolmijako-oppia. Parlamentti, oikeuslaitos ja hallitusvalta pysykööt lestissään. Toisen tontilla ei saa huseerata – ainakaan kesken päätöksentekoprosessin. Kolmijako-oppi turvaa eri valtiomahtien päätöksenteon riippumattomuuden.

Kansanedustaja Kari Uotila yllättyi suuresti samastaan huomiosta.

– Tietysti vähän hurjaltahan se tuntuu, että korkeimman oikeuden presidentti suoraan kansanedustajia sähköpostitse lähestyy.

Edustaja Kari Rajamäki muotoilee omat ensireaktionsa näin:

– Ei sieltä nyt ihan presidentin myllykirjeitä tullut, mutta kuitenkin tällaista arviointia eduskunnassa käydystä keskustelusta ja palautetta sitten myös asian taustoista. Varmasti tarkoitus oli valoa antaa ja oikealla polulla pitää.

Edustaja Ben Zyskowicz kertoo olevansa presidentti Koskelon perhetuttu ja siksi sähköpostittelevansa presidentin kanssa usein kaikenlaista.

Edustaja Kimmo Sasi taas on selvästi vaivautunut presidentti Koskelon uutteruudesta. Sasin mielestä joskus Koskelon tyylitajukin on ollut kritiikille altis.

– Taannoin kun yksityistä pysäköinninvalvontaa oli käsitelty eduskunnassa, hän Ylen haastattelussa rusikoi aika voimakkain sanoin eduskunnan päätöstä. Sillä kerralla tyylitaju ei ehkä ollut sellainen kuin presidentillä pitäisi olla.

Edustaja Sampsa Kataja suhtautuu saamaansa postiin tyynesti.

– Minusta se on vallan erinomainen asia, että jollakin valtion virkamiehellä on aikaa kantaa huolta siitä, minkälaista lainsäädäntöä meillä eduskunnassa säädetään.

Koskelo: Kerroin vain taustoja - yhden ainoan kerran

Presidentti Koskelo ei suostu ymmärtämään hänen parlamenttiviestittelynsä synnyttämää kohua.

Kuinka te näette oman roolinne suhteessa eduskuntaan? Kuinka paljon te voitte niin sanotusti informoida sitä omin päin?

– Omin päin informointia ei yleensä tapahdu – ellei siihen ole jotakin erityistä syytä.

Oletteko te lähettänyt kansanedustajille muitakin sähköposteja - kuin tämän yhden nimenomaisen - toisista lakihankkeista?

– Ei, en tunnista tämmöistä. Tuo lokakuinen viestinikin sisälsi vain käsittelyssä olleeseen asiaan liittyvää taustoittavaa materiaalia.

Yle Uutiset haastatteli Koskeloa eilen torstaina 24.4.2014. Haastattelun jälkeen Yle Uutiset sai lukuisista lähteistä – kuten Kimmo Sasilta – kuulla, että presidentin epäviralliset opastusviestit ovat varsin arkisia kansanedustajien tietokoneissa.

Tänään perjantaina 25.4. emme ole tavoittaneet virkamatkalla olevaa presidentti Koskeloa kommentoimaan uusia yllättäviä lausuntoja hänen toiminnastaan virallisen kulissin takana.

YLE

[JmR]

Veikkaan, että Halonen nimitti virkaan. Olenko oikeassa ?

[Maisteri Vihannes]

Veikkaan, että Halonen nimitti virkaan. Olenko oikeassa ?

Koskelo nimitettiin korkeimman oikeuden jäseneksi 1. heinäkuuta 2000 alkaen. Hän työskenteli virassa, kunnes tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti hänet korkeimman oikeuden presidentiksi.

[JmR]

Jotenkin tuo nainen ja hämärä vaikuttamisyritys eduskuntaan sai heti Halos-sensorin piippaamaan 

[repo]

Esimerkiksi kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) parahti, että "Tätäkö me Suomen kansan edustajina haluamme? Että verokonnat pääsevät jatkossa vähemmällä kuin tähän saakka".

Ben Zyskowicz ja muut Kokoomuksen edustajat ovat itse verokonnia hyväksyessään euron tukipaketit ja E*-mekanismit 2010-2012. Tämä ei ole mitään uutta tältä kaksinaamaisten kreiviltä.

[Tabula Rasa]

Onko Koskelon työstä mitään hyvää sanottavaa?

[PannuHattu]

SUOMALAISTA AVOIMUUTTA: JURISTIEN PIENI PIIRI SUPATTELI KORKEIMMALLE OIKEUDELLE PRESIDENTIN
http://www.yle.fi/aohjelmat/apiste/arkisto/id24494.html

Toimittajat: Juha Ristamäki ja Boris Salomon
...
Koskelon valinta käynnisti vilkkaan keskustelun kahdestakin syystä: Koko valintamenetelmää on syytetty epädemokraattiseksi. Toiseksi, Koskelo ohitti valinnassa ainakin yhden selvästi itseään ansioituneemman hakijan.
...
Koskelon nimeä kuiskuteltiin oikeusneuvosten korviin hyvissä ajoin jo ennen kuin edes muut virkaan pyrkijät olivat selvillä. Näissä epävirallisissa junttaustilaisuuksissa olivat mukana useimmat oikeusneuvokset, paitsi virkaa hakeneet Koskelo ja oikeusneuvos Mikko Tulokas.

Presidentti Pauliine Koskelo, Korkein oikeus: "Mulla ei ole tietoa siitä, miten se on tapahtunut.."

Miten prosessi eteni ja miten oikeusneuvokset päätyivät Koskeloon - siitä ei ole mitään dokumenttia, eikä asiaa kommentoida KKO:n ulkopuolelle.
...
Oikeusneuvoksia varoiteltiin päätymästä muuhun nimeen kuin Koskelo. Heidän annettiin ymmärtää, että elleivät he halua Koskeloa presidentikseen, talon johtoon nostetaan joku talon ulkopuolelta. Valintamenettelyn erikoisuuksiin kuuluu myös se, että presidentiksi haluavia ei kuultu, eikä haastateltu.
...
Toimittaja: "Miksi teidät valittiin?"
Koskelo: "Mä luulen, että se liittyy ehkä tähän yhteistyökykyyn ja sen suuntaisiin asioihin, en tiedä..."
Toimittaja: "Valittiinko korkeimman oikeuden presidentiksi hakijoista pätevin henkilö?"

Aarnio: "Tätä on mahdoton sanoa juuri siksi, kun ei tiedetä perusteluja. Jos tiedettäisiin perustelut, voitaisiin arvioida, onko pätevin. Saattaa hyvin olla. Mutta jos kiinnitetään huomiota siihen ammatilliseen pätevyyteen, jonka puolesta minä olen puhunut eli akateemiset meriitit, kokemus tuomioistuintoiminnasta, asianajotoiminnasta, niin silloin ei valittu. Mutta voi olla muita perusteluja, jotka oikeuttavat tämän valinnan, mutta niitä ei tiedetä."

Koskelon noste virkaan oli sen verran väkevää, etteivät monet pätevät oikeustieteilijät edes hakeneet tehtävään. Kisaan mukaan lähteneillekin oli käytännössä selvää, että he eivät tule Koskelolle pärjäämään.
...
Korkeimman oikeuden presidentin julkinen merkitys on siinä, että hän on lainopillinen mielipidevaikuttaja. Länsimaissa korkeimpien oikeuksien presidentit ovat yleensä aina tieteellisesti ansioituneita, pitkän tuomioistuin- tai asianajokokemuksen omaavia.

Tällainen ehdokas oli nytkin tarjolla, oikeusneuvos Mikko Tulokas. Hän hävisi kamppailun Koskelolle - oikeusneuvosten salaisessa äänestyksessä.

Koskelo on oikeustieteen kandidaatti, ei tohtori, niin kuin presidentit yleensä ovat. Eikä hänellä ollut tuomioistuinkokemusta ennen kuin hän pääsi KKO:n jäseneksi vuonna 2000.

Aarnio: "Nyt on muita kriteerejä, joilla presidentti on valittu.."

Näitä muita kriteerejä voidaan vain arvailla, kun niitä ei ole asetettu tärkeysjärjestykseen.

Toimittaja: "Entäs tämä kansainvälinen kokemus. Luuletteko, että se oli ratkaisevaa?"
Koskelo: "Emmä usko, että se sinänsä on ratkaisevaa, mutta, mutta..."

Useat eri lähteet kertovat, että Koskelon valinnan taustavoimina KKO:ssa toimivat erityisesti hänen edeltäjänsä Leif Sévon ja oikeusneuvos Gustaf Möller.

Sévon kiistää toimineensa takapiruna, samoin Möller.

Möller kertoi puhelimitse, että eräs oikeusneuvos vaan ilmoitti hänelle ennen hakuajan umpeutumista, että "se on sitten Koskelo". Möller ei kerro, kuka oikeusneuvos oli asialla.

Leif Sévon on aiemminkin edesauttanut Koskelon uraa. Hän toimi Koskelon esimiehenä 80-luvulla oikeusministeriössä, sittemmin he ovat julkaisseet yhteisiä teoksia.

Koskelo on naimisissa entisen kuluttaja-asiamiehen, oikeustieteen lisensiaatin Gerhard af Schulténin kanssa.
Af Schultén on tunnettu sosiaalidemokraatti ja Sévonin ystävä. Hän on aikanaan ollut demarien ehdokkaana useissa virkanimityksissä.

Af Schultén kuuluu Tarja Halosen kansalaisvaltuuskuntaan.

Toimittaja: "Onko teillä jokin poliittinen taipumus?"
Koskelo: "Ei ole, mä en ole ikinä ollut minkään poliittisen puolueen jäsen."

Koskelo esiintyi -90 -luvun alkuvuosina velkajärjestelyiden ja yrityssaneerauksen asiantuntijana. Hänen tuolloisiin pohdintoihinsa tutustuneet oikeustieteilijät määrittelisivät hänet "maltilliseksi vasemmistolaiseksi".

Toimittaja: "Näiden töiden perusteella he määrittelisivät teidät lievästi vasemmistolaiseksi."
Koskelo: "Ei pidä paikkaansa, ei voi sillä perusteella määritellä.."

Koskelolla on pitkä kokemus oikeusministeriöstä. Hän on niinsanotusti ministeriöläisiä, aivan kuten Leif Sévonkin ja seitsemän nykyistä oikeusneuvosta. Koskelo toimi ministeriössä muun muassa lainsäädäntöneuvoksena kymmenen vuotta ennen lähtöään Euroopan investointipankkiin yksikönjohtajaksi.

Koskelon kilpailijalla KKO:n presidentiksi, Mikko Tulokkaalla, ei ole oikeusministeriötaustaa.

Tulokas on ollut sitä mieltä että oikeuslaitos pitäisi siirtää pois oikeusministeriön alaisuudesta, omaksi hallintosektorikseen - niin kuin asia on esimerkiksi Ruotsissa.
Oikeusministeriössä luonnollisesti pidetään tällaisia kaavailuja lähes sodanjulistuksena. Tämän lisäksi Tulokas ei ole vasemmistolainen. Näistä syistä oikeusministeriössäkin päädyttiin Koskeloon.

Oikeusministeri Leena Luhtanen, SDP, käväisi korkeimmassa oikeudessa, missä hänelle kerrottiin oikeusneuvosten suosikin nimi. Luhtanen konsultoi asiasta myös tasavallan presidentin kanssa.Lopuksi Luhtanen esitteli suosikin Tarja Haloselle, SDP, joka nimitti Koskelon virkaansa.

Halosen vaalikampanja sai mukavaa lisäpotkua, kun hän sai nimittää Koskelon korkeimman oikeuden presidentiksi. Koskelon valinnan nostaman kritiikin Halonen on pyrkinyt kääntämään tasa-arvokysymykseksi.

Halonen: "Mä toivon, että se ei häiritse, että hän on nainen.."
Aarnio: "Nimityksen pitää olla pätevyyden perusteella, oli kyseessä mies tai nainen."

Halonen viittasi vaalipaneelissa Tampereella nimityksen valmistelupapereihin, joista kävisi ilmi muun muassa, kuinka oikeusneuvokset olivat äänestäneet Koskelon ja Tulokkaan välillä.

Muun muassa professori Aarnio on vaatinut valintaperusteiden julkistamista nyt ja tulevaisuudessa.

Me pyysimme oikeusministeriöstä nähtäväksemme tämän valmisteluaineiston. Ministeriö vastasi, ettei mitään kirjallista valmisteluaineistoa olisi olemassakaan.
Suomen korkeimman oikeuden presidentin valinnan valmisteluaineisto on vain suullista tietoa - ja tämä on ministeriön mukaan käytäntö, jota ei ole syytä muuttaa.

Millä perusteella Koskelo sitten oli hakijoista paras? Ministeriön vastaus jää ympäripyöreäksi: "Koskelo täytti parhaiten vaatimukset".

Onko Koskelon työstä mitään hyvää sanottavaa?

Tottakai:

Pauliine Koskelosta Vuoden nainen
http://yle.fi/uutiset/pauliine_koskelosta_vuoden_nainen/5784088

...
Valintaperusteiden mukaan Pauliine Koskelo on Korkeimman oikeuden ensimmäisenä naispresidenttinä roolimallina, rohkaisuna ja esimerkkinä nuorille tytöille.
...

Toisaalta:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/109912-yollinen-kaanne-oudossa-sakkoriidassa-–-alykko-raivostui

Emeritusprofessori Jukka Kemppinen on suuttunut korkeimman oikeuden (KKO) presidentin Pauliine Koskelon lausunnosta Yleisradion haastattelussa. Kemppinen kirjoittaa asiasta blogissaan. Kirjoitus julkaistiin viime yönä.

Kemppisen mukaan Koskelon olisi erottava välittömästi tehtävistään. Hänen mukaansa korkeimman oikeuden presidentti ei voi "ottaa ja unohtaa, ettei tuomioistuin säädä Suomessa lakia".

Emeritusprofessori vetoaa suomalaiseen vallan kolmijako-oppiin, jossa lait säätää, panee toimeen ja tulkitsee eri tahot. Koskelon lausunto vähättelee Kemppisen mielestä perustuslakia ja eduskuntaa.

- Perustuslakivaliokunnan lausunnon ja siitä seuranneen eduskunnan päätöksen arvosteleminen korkeimman oikeuden itse äskettäin ratkaisemaan juttuun liittyen on ennenkuulumatonta, Kemppinen kirjoittaa.
...

[MW]

"Sisko pieni" (venäjän taitajat huom.) pieksee "hyvän veljen" mennen tullen. Halosen kausilla Suomesta betonoitiin sossuyhteiskunta.

Jotain, mille "kestävyysvaje" on ominaista, kun yksityisen sektorin työpaikat jäävät vähemmistöön julkisten puuhasteluhommien taakse. Siskot tykkäävät puuhastella. Ei tulosvastuuta, paljon kuumaa ilmaa moraalisäteilyn muodossa.

[sologdin]

Juristien hybris on korkealla!  Apulaisoikeusasiamiehet sekoilevat vähän joka asiaan, koulunpäättäjäisten lauluihinkin ja oik.kand. Koskelo näyttää jyräävän kulisseissa kuin puskutraktori.  Asiahan on niin, että eduskunta on se joka määrää missä kaappi seisoo!  Jonkun pitäisi palauttaa juristit kaappeihinsa.

[Joopa]

Pakkohan se nainen oli valita. Ei se Tulokas olisi kovin erilaista linjaa vetänyt.