2014-04-08: Helsinkiin ehdotetaan uusia koulutuspolkuja maahanmuuttajanuorille

[Taikakaulin]

Helsinkiin ehdotetaan uusia koulutuspolkuja maahanmuuttajanuorille

Helsingissä asuvat maahanmuuttajataustaiset nuoret muodostavat heterogeenisen ryhmän: nuoria muuttaa Suomeen eri-ikäisinä, erilaisista lähtökohdista ja erilaisilla valmiuksilla. Yksi koulutuspolku ei sovi kaikille vaan nuorille tarvitaan heidän erilaisia tarpeitaan vastaavia koulutusmalleja.

Tämä selviää Helsingin kaupungin tänään julkaisemasta raportista, joka ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä maahanmuuttajanuorten koulutuksen kehittämiseksi Helsingissä.

"Osalle maahanmuuttajataustaisista nuorista riittää suomen kielen koulutus tai tutkinnon täydennys, toiset tarvitsevat toiminnallista kielikoulutusta tai kokonaisvaltaisempaa tukea. Nuorten valmiuksen mukaan räätälöityjen koulutuspolkujen puuttuminen aiheuttaa vääriä koulutusvalintoja ja turhaa odottelua nuorille sekä potentiaalisesti myös turhia kustannuksia", totesi Helsingin sivistystoimea johtava apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen julkistamistilaisuudessa.

Helsinkiläisistä 13–29-vuotiaista nuorista 14 prosenttia (n. 21 000 nuorta) puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Lähes 50 prosenttia näistä nuorista on asunut maassa alle kuusi vuotta, ja erityisesti he tarvitsevat ohjausta ja tukea koulupolulla etenemiseen.
Kyseessä ei ole ohimenevä ilmiö, sillä vuoteen 2030 mennessä muunkielisten nuorten määrän ennustetaan kasvavan 32 000 henkeen.
"Vasta perusopetuksen päättövaiheessa tai oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen maahan tulleilla nuorilla on usein haasteita peruskoulun suorittamista vastaavien kielellisten ja muiden tietojen ja taitojen saavuttamisessa. Tällöin siirtyminen  toisen asteen opintoihin ja sopivan koulutuspaikan löytäminen saattaa vaikeutua", korosti työryhmää vetänyt linjanjohtaja Liisa Pohjolainen Helsingin opetusvirastosta.

Helsinki on jo nyt järjestänyt toisella asteella tukikoulutusta niille, joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta tai muuten toisella asteella tarvittavia valmiuksia. Lisäksi peruskoulun päättövaiheessa maahanmuuttaneiden nuorien kotoutumista on edistetty nuoret ja heidän huoltajat huomioivalla tukimallilla.

Raportissa tehdyt ehdotukset maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolkujen kehittämiseksi:
• Perustetaan nuorille ammatillisen koulutuksen ja kielikoulutuksen yhdistävä toiminnallinen koulutus, joka mahdollistaa tutkinnon tai tutkinnon osien suorittamisen
• Vakiinnutetaan Stadin ammattiopistossa 2011–2014 määräaikaisena järjestetty avoin nuorten maahanmuuttajien koulutus
• Selvitetään mahdollisuus perustaa nuorille matalan kynnyksen palvelu, joka yhdistää suomen kielen opinnot ja vapaa-ajan toiminnan
• Panostetaan vahvemmin oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa maahan tulleiden nuorten ohjaukseen
• Selkeytetään opintojen aikaisia, toimeentuloa koskevia säännöksiä niin, että aikuisten perusopetus ja aikuislukion opintojen suorittaminen olisi mahdollista työmarkkinatuella
• Perustetaan pysyvä maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumis- ja palveluverkosto, jolla panostettaisiin paremmin myös nuorisotakuun toteutumiseen maahanmuuttajanuorten osalta

Lisätiedot:
sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, puh. 09 310 36020, [email protected]
työryhmän puheenjohtaja, linjanjohtaja Liisa Pohjolainen, puh. 050 380 9881, [email protected]

Raportti
Liite 1
Liite 2

http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsinkiin-ehdotetaan-uusia-koulutuspolkuja-maahanmuuttajanuorille?pageDesign=helsinkishared/uutisartikkeli-virasto

[ämpee]

Ehkä kuitenkin pitäisi keskittyä tulokulmiin ja lähestymiseteisiin, tai kohtaamiskäytäviin ?

Vaikuttaa siltä, että näiden hankkeiden ainoa todellinen anti on kielemme kyseenalainen uudistaminen.

[Reinhardt42]

Ehkä kuitenkin pitäisi keskittyä tulokulmiin ja lähestymiseteisiin, tai kohtaamiskäytäviin ?

Vaikuttaa siltä, että näiden hankkeiden ainoa todellinen anti on kielemme kyseenalainen uudistaminen.

Totta. Myös voimaannuttaminen ja kohtaanto-ongelmien ratkaisu edesauttavat selviytymään aikamme itsetilatuista haasteista.

[Roope]

Raportti

4.3 Oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa tulleiden nuorten caset "Gertrud" ja
"Omed"

Seuraavissa kuvissa (kuvat 2 ja 3) esitetään kahden oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa
maahan tulleen nuoren koulutuspolut. Molemmat ovat ehtineet saada perusopetuksen
päättötodistuksen, mutta polut eroavat perusopetuksessa saavutetun suomen kielen
taitotason mukaan. Seuraavassa kuvataan nuorten mahdollisia koulutuspolkuja.

Gertrud on tullut Suomeen 1—3 vuotta sitten, ja hän on ehtinyt saada perusopetuksen
päättötodistuksen Suomesta. Hän on saavuttanut suomen kielen peruskielitaidon,
taitotason A2.2 perusopetuksen aikana ja hänet ohjataan eteenpäin perusopetuksesta.
Hän voi hakea ammatilliseen koulutukseen. Jos hänen keskiarvonsa on 7 tai sen yli, hän
voi hakea lukiokoulutukseen.

Jatko-opintoihin sijoittuminen riippuu Gertrudin koulumenestyksestä. Lukio-opintoihin
sijoittuminen ei Helsingissä ole mahdollista alle 7 keskiarvolla. Mikäli Gertrudin tavoitteena
on suorittaa lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto, eivätkä valmiudet riitä lukion
suorittamiseen, hänen on mahdollista hakeutua vuodeksi lukio-koulutukseen valmistavaan
koulutukseen ja näin parantaa mahdollisuuksiaan seuraavan vuoden haussa.

[...]

Omed on tullut Suomeen oppivelvollisuusiässä, ja hän on saanut suomalaisen
peruskoulun päättötodistuksen oltuaan Suomen perusopetuksessa 1—3 vuotta.
Perusopetuksen aikana hän on saavuttanut suomen kielen alkeiskielitaidon
(taitotason A1.3). Hän ohjautuu perusopetuksesta toiselle asteelle. Hänen
koulutusvaihtoehtojaan toisen asteen koulutukseen ovat joko suomen kielen kurssit
tai perusopetuksen lisäopetus. Näissä hän voi parantaa kielitaitoaan, koska
alkeiskielitaidolla hän ei pääse suoraan valmistavaan tai tutkintotavoitteiseen
koulutukseen.

Jatkossa Omed voi hakea maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen
valmistavaan koulutukseen tai lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen.
Valmistavan koulutuksen jälkeen voi hakea ammatilliseen perustutkintoon tai
lukioon. Näihin hän voi hakea myös ilman valmistavaa koulutusta.

Koska Omedin kielitaito ei heti peruskoulun jälkeen riitä suoraan lukiokoulutukseen
tai ammattikoulutuksen suorittamiseen, hänen koulutuspolkunsa voi
perusopetuksen jälkeen koostua ensin suomen kielen omaehtoisesta koulutuksesta21
(1 vuosi), sitten valmistavasta koulutuksesta (1 vuosi) ja tutkintotavoitteisesta
koulutuksesta (3 vuotta). Omedin koulutuspolku voi kokonaisuudessaan olla 6
vuoden mittainen.

[...]

4.5 Luku- ja kirjoitustaidottomana maahan tulleen nuoren case: "Joseph"

Seuraavassa kuvassa on avattu luku- ja kirjoitustaidottomana Suomeen tulleen yli 17—
vuotiaan nuoren koulutuspolkua.

Joseph on tullut Suomeen luku- ja kirjoitustaidottomana oppivelvollisuusiän ylittäneenä.
Hän on pakolaistaustainen, ja hänet on otettu vastaan kaupungin sosiaali- ja
terveysviraston maahanmuuttoyksikössä. Sieltä hänet on ohjattu eteenpäin TE-toimiston
palveluihin. TE-toimiston kotoutuja-asiakkaana hän on aloittanut hitaasti etenevän
kotoutumiskoulutuksen, jonka kesto on noin 1½ vuotta. Koulutuksen alkamisen
odottamiseen voi kulua kuukausia. Kun kotoutumiskoulutus on suoritettu, Josephin
koulutuspolku etenee koulutuksen jälkeen takaisin TE-palveluihin, josta hänet ohjataan
jälleen eteenpäin. Mahdollisia vaihtoehtoja hänelle ovat esim. maahanmuuttajien
ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (mava) ja tämän jälkeen hakeminen
tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Kaiken kaikkiaan Josephin koulutuspolkuun voi kulua
aikaa 10 vuotta.

Maahanmuuttoyksikössä Josephilla on todettu myös psykososiaalisen ja terveydellisen
tuen tarvetta. Hänen motivaationsa on toistaiseksi hyvä, mutta voi laskea, koska hänellä ei
ole selkeää päivärytmiä ja lisäksi hänellä on elämässä eteenpäin menemisen tarve. Koska
koulutuksen aloittamiseen ja jatkotoimenpiteisiin voi kulua aikaa, tällaisessa tilanteessa
voisi olla palveluna toiminnallinen koulutus, johon voisi kiinnittyä ja saisi päivärytmiä.
Koulutuksessa voisivat yhdistyä toiminnallisuus ja ammatilliset sisällöt.

[Maisteri Vihannes]

Omed on tullut Suomeen oppivelvollisuusiässä, ja hän on saanut suomalaisen
peruskoulun päättötodistuksen oltuaan Suomen perusopetuksessa 1—3 vuotta.
Perusopetuksen aikana hän on saavuttanut suomen kielen alkeiskielitaidon
(taitotason A1.3). Hän ohjautuu perusopetuksesta toiselle asteelle. Hänen
koulutusvaihtoehtojaan toisen asteen koulutukseen ovat joko suomen kielen kurssit
tai perusopetuksen lisäopetus. Näissä hän voi parantaa kielitaitoaan, koska
alkeiskielitaidolla hän ei pääse suoraan valmistavaan tai tutkintotavoitteiseen
koulutukseen.

Joskus aiemmin oli peruskoulun läpäisemisen ehtona hyväksyttävät arvosanat suomen ja ruotsin kielissä, joista toinen (äidinkieli) oli itsestäänselvästi tasolla että sillä pystyi opiskelemaan, niin sen peruskoulun kuin jatko-opintojakin. Voiko nykyisin peruskoulun oppimäärän suorittaa jollain muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi? Jos ei, kuinka tuo esimerkkitapaus on saanut päättötodistuksen, kun kielitaito on tasoa joka ei riitä jatkokoulutukseen, eikä edes valmistavaan koulutukseen?

[Roope]

Joskus aiemmin oli peruskoulun läpäisemisen ehtona hyväksyttävät arvosanat suomen ja ruotsin kielissä, joista toinen (äidinkieli) oli itsestäänselvästi tasolla että sillä pystyi opiskelemaan, niin sen peruskoulun kuin jatko-opintojakin. Voiko nykyisin peruskoulun oppimäärän suorittaa jollain muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi? Jos ei, kuinka tuo esimerkkitapaus on saanut päättötodistuksen, kun kielitaito on tasoa joka ei riitä jatkokoulutukseen, eikä edes valmistavaan koulutukseen?

En tiedä, enkä ymmärrä minäkään. Naurettavintahan tuossa esimerkkitapauksessa on se, että juuri hänenlaisiaan halutaan työntää sivistyksen ja yhdenvertaisuuden nimissä erityistoimin lukioon, vaikka "normaali" toisen asteen koulutusvaihe kestää heille sen kuutisen vuotta.

Ritva Viljanen hehkutti tiedotteessa räätälöityjen koulutuspolkujen ihanuutta kuin olisi löytänyt viisasten kiven, vaikka nimenomaan kaikenlainen räätälöinti ja loputtomat vaihtoehdot tulevat kalliiksi. Pitäisi löytää mahdollisimman monille toimivat koulutuspolut, jotka johtavat nopeasti ammattiin ja työllistymiseen. Ennen kaikkea pitäisi harjoittaa sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, että ongelmatapausten määrä pysyisi mahdollisimman pienenä.

[sense]

"Joseph on tullut Suomeen luku- ja kirjoitustaidottomana oppivelvollisuusiän ylittäneenä.
Hän on pakolaistaustainen, ja hänet on otettu vastaan kaupungin sosiaali- ja
terveysviraston maahanmuuttoyksikössä. Sieltä hänet on ohjattu eteenpäin TE-toimiston
palveluihin. TE-toimiston kotoutuja-asiakkaana hän on aloittanut hitaasti etenevän
kotoutumiskoulutuksen, jonka kesto on noin 1½ vuotta. Koulutuksen alkamisen
odottamiseen voi kulua kuukausia. Kun kotoutumiskoulutus on suoritettu, Josephin
koulutuspolku etenee koulutuksen jälkeen takaisin TE-palveluihin, josta hänet ohjataan
jälleen eteenpäin. Mahdollisia vaihtoehtoja hänelle ovat esim. maahanmuuttajien
ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (mava) ja tämän jälkeen hakeminen
tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Kaiken kaikkiaan Josephin koulutuspolkuun voi kulua
aikaa 10 vuotta.

Maahanmuuttoyksikössä Josephilla on todettu myös psykososiaalisen ja terveydellisen
tuen tarvetta. Hänen motivaationsa on toistaiseksi hyvä, mutta voi laskea, koska hänellä ei
ole selkeää päivärytmiä ja lisäksi hänellä on elämässä eteenpäin menemisen tarve. Koska
koulutuksen aloittamiseen ja jatkotoimenpiteisiin voi kulua aikaa, tällaisessa tilanteessa
voisi olla palveluna toiminnallinen koulutus, johon voisi kiinnittyä ja saisi päivärytmiä.
Koulutuksessa voisivat yhdistyä toiminnallisuus ja ammatilliset sisällöt."

Kyllä varsinaiset mamut kieltämättä poistavat työttömyysongelmaa tullessaan Suomeen! Jo tällainen Josephin kaltainen tapaus työllistää valtavan joukon sosiaalitärisijöitä tuollaiset 10 vuotta ihan, että kaverista saataisiin suurinpiirtein yhteiskuntakelvollinen ennen kuin täyttää 30 vuotta.

Äly hoi!

[Tosiasiallinen Nuiva]

Perustetaan nuorille ammatillisen koulutuksen ja kielikoulutuksen yhdistävä toiminnallinen koulutus, joka mahdollistaa tutkinnon tai tutkinnon osien suorittamisen

Eli tällöin opettajien täytyy hallita oppilaan äidinkieli. Helsingissä puhutaan lähes 200 eri kieltä. Joten halvaksi tulee ja saadaan toooosi päteviä opettajia.

Perustetaan pysyvä maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumis- ja palveluverkosto, jolla panostettaisiin paremmin myös nuorisotakuun toteutumiseen maahanmuuttajanuorten osalta

Ja suomalaiset nuoret eivät saa tätä räätälöityä palveluverkostoa.

[Samuel Kielosto]

Gertrud on tullut Suomeen 1—3 vuotta sitten, ja hän on ehtinyt saada perusopetuksen
päättötodistuksen Suomesta. Hän on saavuttanut suomen kielen peruskielitaidon,
taitotason A2.2 perusopetuksen aikana ja hänet ohjataan eteenpäin perusopetuksesta.
Hän voi hakea ammatilliseen koulutukseen. Jos hänen keskiarvonsa on 7 tai sen yli, hän
voi hakea lukiokoulutukseen.

Miten tää Gertrud tuntuu noista jotenkin sympaattisimmalta?  Hänen kohdallaan tulevaisuus näyttää olevan vain omasta ahkeruudesta ja lahjakkuudesta kiinni, ilman  armeijaa. Mutta eikö ole razziztista antaa tälle parhaiten pärjäävälle neitokaiselle nimi Gertrud, viittaa vahvasti VHN:een.

[ämpee]

Kyllä varsinaiset mamut kieltämättä poistavat työttömyysongelmaa tullessaan Suomeen! Jo tällainen Josephin kaltainen tapaus työllistää valtavan joukon sosiaalitärisijöitä tuollaiset 10 vuotta ihan, että kaverista saataisiin suurinpiirtein yhteiskuntakelvollinen ennen kuin täyttää 30 vuotta.

Aina on tähän asti pelkästään risonut lukea kaikenlaisten koohottajien vaatimuksia työ-urien pidentämisestä, mutta nähtävästi ei se niin loputtoman tyhmää olekaan.
Esimerkiksi joillekin mamuille pitäisi kohdentaa positiivista syrjintää työ-elämän suhteen, ja tarjota heille mahdollisuus luoda jokseenkin yhtäläinen oikeus suorittaa samankaltainen työ-ura mihin kotoperäiset lapset pääsevät jo palttiarallaa 65:n vuoteen mennessä.

Esimerkkitapaus Josephin annettaisiin olla töissään aluksi vaikka 7-kymppiseksi, ja jos 4-kymppinen työ-ura ei vieläkään aikaansaa tosiasiallista tasa-arvoa, niin myönnettäisiin extra-vuosia ennen eläköitymistä !!
Tosin sopivan duunin löytäminen saattaa olla mielenkiintoista ja haasteellista, mutta ei anneta sen vaivata, sillä mitäpä sitä ei voitaisi tehdä tosiasiallisen tasa-arvon eteen !!

Varsinainen win win tilanne !!1!