Tarvitaanko jytkyä v. 2014 EU -vaaleissa?

[talous ja muutos]

Jytkyä vaaleissa tarvittaisiin, kun tärkeitä aiheita pidetään poliittisesti liian epäkorrekteina keskustelunaiheiksi valtakunnallisessa tai EU -tasoisessa päätöksenteossa. Tai kun tärkeitä aiheita muusta syystä lakaistaan maton alle.


Keskustellaanko näistä aiheista riittävästi, jotta eri vaihtoehdot otettaisiin huomioon päätöksenteossa?:

EU -taso:
- Energiapolitiikka
- Maahanmuuttopolitiikka
- Pakolaispolitiikka
- Pankkipolitiikka
- Puolustuspolitiikka
- Talouspolitiikka
- Valuuttapolitiikka
- EU:n luonne:
--- Tavaroitten vapaakauppa-alue
--- Yleinen vapaakauppa-alue
--- Investointien vapaus
--- Ihmisten liikkumisen vapaus
- Jne.

Olisiko Suomen -tason aiheita, jotka olisivat tärkeitä EU -vaaleissa?
- Keski - Eurooppa vs. Reuna - Eurooppa
- Jne.

[Kuningasweecee]

Olen ottanut tässä reilun viikon (?) aikana vähän selvää noista kannatuksista että mikä ennustaa mitäkin, niin eurovaalit näyttävät aika hyvin osoittavan jonkinlaista "tosiuskovaisten" määrää eduskuntavaalien pohjakannatukseksi. Ainoa poikkeus oli vihreät jotka nostivat paikkamääräänsä 2009 ja saivat kunnolla (ansaitusti) turpaansa Jytkyn Vuonna 2011.

Keskusta näemmä menetti yli 70 000 ääntä vaikka säilyikin suurena. Sikäli oli suunta nähtävissä mutta kait se vaalirahajuttu teki tehtävänsä siinä parin vuoden aikana.

Jos eurovaaleissa valittaisiin perussuomalaisista vaikka kolme läpi tai edes kaksi niin varmasti antaisi hyvän lähdön eduskuntavaaleihin. Varsinkin kun nyt on vaalien välissä vain alle vuosi 

Pirun mielenkiintoisia nämä vaalijutut. Melkein kuin osakekursseja seurailisi.

[Parsifal]

Vaikka talousongelmat ketuttavatkin, niin silti niissä on kyse "vain rahasta". Ehdottomasti tärkeintä on, ettei Eurooppaan tuoda enää yhtään lisää islamia. Kaikki muu on toissijaista. Talous kyllä korjaa itsensä ajan mittaan, mutta islamin aikaansaamia ongelmia maksetaan verellä jo nyt, ja tulevaisuudessa homma tulee vain pahenemaan.

[Turjalainen]

Kyllä tarvitaan Jytkyä.

Suomi 1800-luvulla autonomisena suuriruhtinaskuntana oli omien sisäisten asioidensa suhteen itsenäisempi kuin nyt EU:n alla.

Karua, mutta totta.

[nollatoleranssi]

EU-vaalit taitavat olla enemmän henkilövaalit kuin puoluevaalit, mutta kyllähän niissä pedataan jo ministeripaikkoja seuraaviin eduskuntavaaleihin.

[Marija]

Koko euroopanlaajuista Jytkyä tarvitaan.
Hullutus seis!

Vihervasemmistolainen politikointi on ajanut euroopan kaaokseen, jo uhkaillen jopa Venäjää!

[Turjalainen]

Näiden vaalien jälkeen EU:sta tulee liittovaltio.

Sitten siitä ei pääse eroon kuin tulella, teräksellä ja verellä.

Muistakaa se.

[talous ja muutos]

Talouspolitiikka olisi vieläkin tärkeä aihe.


Suhdannevaihtelujen syitä:

1. Tavanomainen suhdannevaihtelu.
Jostakin syystä tasaisen talouskasvun ylläpitäminen on vaikeata.
Noususuhdanteessa aika moni talouspäättäjä innostuu tekemään liikainvestointeja ja osa heistä virheinvestointeja. Ihmiset voivat innostua tulemaan mukaan kulutusjuhliin. Innostutaan rahoittamaan pieniä kasvuyrityksiä, vaikka muuttuminen isommaksi organisaatioksi voi aiheuttaa hallinnollisia kriisejä. Moni yhtiö tekee kapasiteettipulan takia tehdasinvestointeja, mutta ne valmistuvat samoihin aikoihin, jolloin tulee ylituotantoa.
Laskukausi alkaa, kun liikakapasiteetin takia pitää laskea tuotteitten hintoja ja supistaa tuotantoa.
Valtiovallan pitäisi välttää omia investointeja, kun talous kuumenee. Sen sijaan valtiovallan investoinnit pitäisi ajoittaa laskukaudelle. Näin valtiovalta tasaisi suhdannevaihteluja. Laskukauden aikana esim. rakennusinvestoinnit ovat halvempia kuin nousukauden aikana. Lisäksi laskukauden aikaiset investoinnit vähentävät työttömyyttä. Niinpä työttömyyskorvaukset ja sosiaaliavustukset rasittavat vähemmän valtiovaltaa, kuin jos valtiovalta olisi pidättäytynyt investoinneista laskukauden aikana. Lisäksi työllistyneet maksavat veroja ja kulutuksellansa piristävät taloutta.

Kataisen hallitus ja erityisesti SDP:n puheenjohtaja Urpilainen ovat - ainakin julkisuudessa - uskoneet, että Suomi ja Eurooppa kärsivät tavanomaisesta suhdannesyklin taantumavaiheesta. Mutta viime aikoina he ovat antaneet periksi tästä uskosta.


2. Pankkikriisi ja velkakriisi
Nousukauden aikana yhtiöt ovat innostuneet investoimaan ylioptimistisin perustein. Varmoina siitä että nousukausi jatkaa voimakkaana ja kauan ihmiset ottavat ylisuuria asuntolainoja. He voivat innostua kulutusluotoista ja jopa ostaa osakkeita lainarahalla. - Lyhyen tähtäimen tulojen innostamina pankit ja niitten päättäjät antavat lainarahaa heppoisin perustein.
Tavanomaisen laskukauden alettua huomataan, että varsin usea yhtiö on tehnyt tyhmiä investointeja. Ne eivät kykene maksamaan lainoja. Ne joutuvat konkurssiin. Lisäksi huomataan, että aika moni yksityishenkilö joutuu työttömäksi, lomautetuksi, osa-aikatöihin jne., vaikka heillä on isot velat (asuntovelka ja ehkä muutakin velkaa). Velan vakuutena olevan omaisuuden (asunto, pörssiosakkeet jne.) arvo on laskenut selvästi alle ostovelan.
Pankeille tulee paljon luottatappioita, koska velalliset eivät kykene maksamaan velkoja. - Usea pankki ei selviä luottotappioista, koska niitä on valtavasti. Pankkeja menee konkurssiin tai valtio syytää paljon rahaa pankkitukeen.

Wikipedia/Finanssikriisi (2007–2009)
Wikipedia/Finanssikriisi (2007–2009)/Subprime-kriisi
USA:ssa annettiin köyhille asuntolainoja, vaikka tiedettiin, että he eivät kykene maksamaan niitä. Puolivaltiolliset Freddie Mac ja Fannie Mae takasivat tai ostivat puolet asuntolainoista. - Tälläinen toiminta oli niin yleistä, että se nosti asuntojen hinnat keinotekoisen korkealle USA:ssa. Niinpä syntyi asuntokupla.
Asuntolainoja myöntäneet pankit siirsivät luottoriskiä investointipankeille, jotka muodostivat asuntolainoista johdannaisia myydäkseen niitä eteenpäin sijoittajille. - Näin asuntolainojen luottoriskit oli saatu levitettyä varsin laajalle. Koska ei ollut tiedossa, kuinka paljon kullakin pankilla oli arvottomia asuntolainoja, pankit eivät voisi luottaa toisten pankkien vakavaraisuuteen.
2000 -luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä asuntoluottojohdannaisten kysyntä kasvoi räjähdysmäisesti: niiden osuus usalaisista joukkovelkamarkkinoista oli jo neljännes ja ylitti 4500 miljardin dollarin arvollaan jopa Yhdysvaltain valtion velkakirjasijoitusten määrän 2007. Bear Sterns, Morgan Stanley ja Lehman Brothers sijoittivat omia varojaan yli 30-kertaisella velkavivulla näihin johdannaisiin.
Alkuvuonna 2007 useat asuntoluottopankit ajautuivat konkurssiin. Tämä heijastui investointipankkeihin ja riskirahastoihin pienellä viipeellä. 2008 yksi johtavista usalaisista investointipankeista Lehman Brothers hakeutui yrityssaneeraukseen.
Markkinoilla ei tiedetty likimainkaan täsmällisesti, millä rahalaitoksilla oli minkäkin suuruiset vastuut. Epätietoisuus lietsoi paniikkimyyntejä, vakuustakavarikkoja ja aiheutti itseään ruokkivan arvonalennusten kierteen. Epävarmuuden tilassa pankkien keskinäinen lainaaminen loppui, mikä pysäytti koko rahoitusjärjestelmän.

Eurovaluutan alkuaikoina kun talous kasvoi, pankit antoivat halvalla korolla lainaa velkaisille eurovaltioille. Vasta kun USA:ssa alkoi finanssikriisi, pankit alkoivat nostaa korkoja, kun velkaiset valtiot halusivat lisälainaa. Mutta uuden lainan korko saattoi olla liian kova, jotta valtio pystyi ottamaan lisälainaa. - Kuitenkin erääntyvät lainat piti maksaa uudella lainalla - monessa tapauksessa. Niinpä valtiota uhkasi velanmaksukyvyttömyys.
Selkein esimerkki em. tilanteesta oli Kreikka.

Kreikan velka/btk:
Wikipedia/Eurozone crisis/Evolution of the crisis/Greece
Kuva: Greek debt compared to Eurozone average

Vuodesta 2010 lähtien IMF ja eurovaltiot antoivat valtavia lainoja Kreikalle, jotta se ei joutuisi velanmaksukyvyttömyyden tilaan. - Näin pelastettiin keskieuroppalaiset pankit, jotka olivat lainanneet Kreikalle. - Ja samalla muitakin pankkeja, joilla oli Kreikan -lainoja.

Ilmeisesti oli myös tarkoitus pelastaa eurovaluutta, koska sen heikoimmalla jäsenellä eli Kreikalla oli kovin paine irtaantua eurovaluutasta. - Ankaralla sisäisellä devalvaatiolla Kreikan kustannustasoa painettiin niin alas, että se pärjäisi ilman omaa valuuttaa Koillis - Välimeren talousalueen sisällä.
Varmaankin laskettiin, että kreikkalaiset eivät uskaltaisi kapinoida, koska Kreikalla on ongelmia naapurimaitten kanssa: Turkki (Kyproksen jako), Makedonia (nimikiista), Albania (kreikkalaisvähemmistö Albaniassa).

Kreikan bkt/asukas muutokset Euroopan talouskriisin aikana:
Lähde: www.imf.org, World Economic Outlook Database October 08, 2013
2008: 30,605 USA:n dollaria/asukas
2012: 22,072 USA:n dollaria/asukas

Eräissä Euroopan maissa asuntokupla puhkesi.
Espanjan asuntokuplan puhkeaminen.

Espanjan taloudella meni vuosia hyvin. Tämä aiheutti runsasta siirtolaisuutta Espanjaan.
Wikipedia/Immigration to Spain/Currently
Taulukko: Foreign population in Spain
Ulkomaalaisia Espanjassa: vuosi /kokonaismäärä /prosenttiosuus väestöstä
2000: 923,879 /2.28%
2008: 5,220,600 /11.3%

Wikipedia/Spanish property bubble
Artikkelin alusta löytyy kuva: Evolution of the price of square meter in Spain, in euros

Kuvan mukaan Espanjan asuntojen neliöhinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun vuonna 1999, jolloin neliöhinta oli n. 1 150 €. Hintahuippu saavutettiin n. 2007, jolloin neliöhinta oli n. 2 900 €. Sen jälkeen hinnat laskivat niin paljon, että v. 2012 neliöhinta oli 2 000 €.
Siirtolaisten tarvitsemat uudet asunnot oli tärkeä syy asuntojen hintakuplan syntymiseen.

Omistusasumista tuetaan Espanjassa:
- Osa asuntovelan maksuista saa vähentää veroista.
- Vanhimmat asunnot ovat vuokrasäännöstelyn piirissä, joten sellaisia ei haluta antaa vuokrattavaksi.
- Pankit tarjoavat 40 vuoden ja viime aikoina myös 50 vuoden maksuajan asuntolainoja.

Työttömyyden voimakas kasvu on tärkeä syy asuntojen neilöhintojan laskuun Espanjassa. Nimittäin työttömillä ei ole varaa maksaa asuntolainoja.
Wikipedia/2008–14 Spanish financial crisis/Employment crisis
"Spain's unemployment rate hit 17.4% at the end of March 2009"

[talous ja muutos]

Kuinka hyvin Suomessa varauduttiin yhteisen valuutan riskeihin ennenkuin Suomi vaihtoi oman valuutan (markka) yhteiseksi koko EU:lle tarkoitetuksi valuutaksi (euro)?

Lähde: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20140325Tietoi/name.jsp


    Tietoisuus talous- ja rahaliiton riskeistä 2014, 4/2014
    25.03.2014  |  pdf, 1,9 Mt

Tiivistelmä

Tämän selvityksen kohteena on hallituksen ja eduskunnan virallinen keskustelu EMU:n instituutioiden rakenteesta, kestävyydestä ja riskeistä. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan suomalaisten taloustieteen tutkijoiden keskustelua asiasta. Painopiste on vuosissa 1991–1999, jolloin tehtiin päätökset Suomen jäsenyydestä EMU:ssa.

Aiheesta hommakeskustelua:
http://hommaforum.org/index.php/topic,92647.0.html
2014-03-28 KU Kolumni: Siniset silmät olivatkin kieronlaiset (Emuun liittyminen)
« : 28.03.2014, 09:14:41 »