Ruoan kalleus Suomessa? "Markkinarahaa" vaaditaan tuottajiltakin.

[nollatoleranssi]

Suomen suurten päivittäistavaraketjujen tuottajilta vaatimat "kynnysrahat" tulisi kieltää, kirjoittaa kansanedustaja Reijo Tossavainen Puheenvuoron blogissaan.

Tossavainen ja vihreiden europarlamentaarikko Tarja Cronberg kommentoivat Maaseudun Tulevaisuuden uutista leipuri Satu Anttilasta, joka veti äskettäin leipänsä paikallisen osuuskaupan hyllyiltä. Turun Osuuskauppa vaati leipurilta vuodessa noin 15 000 euron markkinointimaksua, jotta tuotteet pysyisivät jatkossakin kauppojen hyllyillä.


–Tämä on jälleen ikävä esimerkki siitä, mitä seurauksia kaupan keskittymisestä seuraa. Tuottajat/valmistajat ovat täysin kaupan armoilla, Tossavainen kirjoittaa.

–Tuottajien neuvotteluvara on olematon, kun kaksi vahvaa hallitsevat peräti 80 prosenttia päivittäistavarakaupoista. Näin keskittynyttä kauppa ei ole missään muualla EU:ssa, tukee Cronberg omassa blogissaan.

Cronbergin mukaan S-ryhmän ja Keskon käytännön maksumiehiä ovat tuottajien lisäksi kuluttajat.

–Ruuan hinta on noussut Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa. Muualla Euroopassa kaupan saama osuus on laskenut, meillä kaupan katteita on lisätty johtavien ketjujen yhteisymmärryksellä. Tuottajien kakku on sen sijaan meillä muita pienempi. Kaupan osuus on sanalla sanoen kohtuuton, Cronberg kirjoittaa.

–Tuottajien neuvotteluvara on olematon, kun kaksi vahvaa hallitsevat peräti 80 prosenttia päivittäistavarakaupoista. Näin keskittynyttä kauppa ei ole missään muualla EU:ssa, tukee Cronberg omassa blogissaan.

Kaupan keskittymistä aiemminkin kritisoinut Cronberg tukee sanomaansa tilastoilla. Vuodesta 2008 Suomessa ruuan hinta on noussut 13,3 prosenttia ja euromaissa keskimäärin 7,7 prosenttia, hän kirjoittaa.

–Olisi vihdoin perattava epäreilut markkinointihinnat tuottajien kanssa tehtävistä sopimuksista. Myös kaupan katteisiin pitäisi löytyä kohtuus, Cronberg sanoo.

–Avainasemassa olemme myös me poliitikot. Moni poliitikko istuu myös S- ja K-ketjun luottamustehtävissä.

Tossavaisen mukaan kynnysrahojen selvä seuraus on se, että kauppojen hyllyiltä löytyy vain suurten valmistajien "tuoretuotteita".

– Kynnysrahat pitäisi kieltää ja kaupat pitäisi velvoittaa varaamaan tietty osa hyllytilasta paikallisille tuottajille/valmistajille, hän kirjoittaa.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/66937-leipurin-15-000-eu-kuohuttaa-tamanko-takia-ruoka-kallista-suomessa

Ei ole uusi aihe, mutta tämän aiheen toivoisi nousevan laajempaankin keskusteluun mukaan. Nykyisin liian moni päättäjä hyötyy S- & K-ketjujen markkinointijaosta. Varsinkin huomiota pitäisi herättää tuon seikan, että miten Suomen ruoan hinta on keskimäärin noussut verrattuna muihin euromaihin, vaikka samaan aikaan Suomessa ruoan hintataso on yksi kalleimmista.

Tässä tapauksessa leipuri joutuu siis maksamaan 15.000€:a kaupoille "tilausmäärän kasvun takia". Kun normaalisti kaupan pitäisi itse ottaa katteensa tuotteiden myynnistä. Käytännössä tuo "uhkailu" johtuu siitä, että kyseiset kaupat hallitsevat markkinoita, joten he voivat säännellä mielin määrin pelisäännöt sille, että millä ehdoilla tuottajat joutuvat myymään tuotteensa. Sen lisäksi otetaan vielä extrahintaa kaupoissa myytäviltä tuotteilta.

Selkeästi aihe tuntuu olevan kuuma peruna, kun sitä välttelevät niin poliitikot, kaupat itse kuin tuottajat ja myyjätkin sekä ennen kaikkea julkinen media (tämä aihe on niitä harvoja kertoja kun tuo on noussut edes esille).

Syykin lienee selvä. Kyseiset kaupat uhraavat valtavasti rahaa päivittäiseen mainontaan ja nopeasti katoaisi printtimediasta mainokset, jos alkaisivat kirjoittamaan ikävästi kyseisistä kauppaketjuista.

Vaatikin aikamoista rohkeutta leipurilta itseltään asettua pohtimaan omaa asemaansa näiden ryöstöfirmojen edessä.

[Tabula Rasa]

Njooh. Isoilla paikkakunnilla on jo vaihtoehtoja. Lidl, halpahalli jne. Kusetustahan nuo s ja k ovat. Se sitten moniko viitsii nähdä vaivaa. Parista pariinkymmeneen kilsaa lisäreissuamista per kauppareissu meinaisi useimmille. 

[kekkeruusi]

Njooh. Isoilla paikkakunnilla on jo vaihtoehtoja. Lidl, halpahalli jne. Kusetustahan nuo s ja k ovat. Se sitten moniko viitsii nähdä vaivaa. Parista pariinkymmeneen kilsaa lisäreissuamista per kauppareissu meinaisi useimmille.

Se hintataso seuraa noita kahta suurta. Ei Lidlkään myy niin halvalla kuin saattaisi, sillehän riittää se että on vain halvempi kuin nuo kaksi.

Meille pitäisi saada isoja Keski-Euroopan kauppaketjuja muitakin kuin Lidl. Ongelma tämän toteutumiseksi on tietenkin se, että asiasta päättävät poliitikot ovat niin syvällä noiden kahden ketjun "taskuissa", että sellaisia päätöksiä, joka edistäisi kilpailua, ei kukaan päättävä poliitikko tee.

Itse vien mieluiten rahani Lidliin, koska sitten se raha on ainakin poissa Keskolta ja S-ketjulta.

[ruikonperä]

Se hintataso seuraa noita kahta suurta. Ei Lidlkään myy niin halvalla kuin saattaisi, sillehän riittää se että on vain halvempi kuin nuo kaksi.

Meille pitäisi saada isoja Keski-Euroopan kauppaketjuja muitakin kuin Lidl. Ongelma tämän toteutumiseksi on tietenkin se, että asiasta päättävät poliitikot ovat niin syvällä noiden kahden ketjun "taskuissa", että sellaisia päätöksiä, joka edistäisi kilpailua, ei kukaan päättävä poliitikko tee.

Itse vien mieluiten rahani Lidliin, koska sitten se raha on ainakin poissa Keskolta ja S-ketjulta.

Tämä taitaa ikävä kyllä olla totta. Liiterissä käymällä ei säästä enää niin paljon kuin aikaisemmin. Mutta säästää kuitenkin ja ennenkaikkea sen valinta lyö kiilaa edes vähän monopolisteihin. Tai "duo" what ever. 

Varsinkin K on aivan naurettavan kallis kauppa pienimmästä isoimpaan.

"Löytyykö plussaa?"  Joo, kohta sun perseestä kurkun muodossa. Stana.

[Marius]

Otsikkoon viitaten, ruoan kalleus Suomessa verrattuna mihin? Mihin maailman maahan ja sen maan tavallisen ihmisen
keskitasoiseen arkielämiseen? Missä ruoka on halpaa? Kehitysmaissa? Tai Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa?

Vaikka Suomesta tehtäisiin samanlainen kehitysmaa, ei ruoka olisi peruskansalaisille halvempaa.

Ruoka maksaa maassa kuin maassa aina niin paljon, kuin tavallisella kansalaisella on siedettävissä määrin varaa.

Kovin paljoa ylimääräistä rahaa ei tavallisella kansalaisella ole koskaan ollut. Jos vähänkin alkaa vaikuttamaan päinvastaiselta,
ensimmäisenä nousevat ruoan ja energian hinnat.

Ruoka on aina ollut kallista, kaikkialla, ja tulee aina olemaan.

[nollatoleranssi]

S-ryhmältä täystyrmäys Cronbergin kovalle kirjoitukselle ruoan hinnasta

S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto ei niele Cronbergin kritiikkiä.

- Ruoan hinnannousu on samaa tasoa kuin Euroopassa, Ojapelto huomauttaa.


Luvut esiin

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto perustaa oman mielipiteensä Eurostatin ja Tilastokeskuksen lukuihin

- Suomessa ruoan hintataso on noussut saman verran kuin EU-maissa vuodesta 2005 lähtien: Eurostatin tilastojen mukaan EU27-maissa ruoan hinta on noussut 22,5 prosenttia ja Suomessa 22,6 prosenttia, Luoto kirjoittaa.

Totta on, että ruoan hinta on poikkeuksellisesti noussut Suomessa enemmän kuin muissa EU-maissa keskimäärin vuosina 2012 ja 2013.

- Tilastokeskuksen viimevuotisen raportin mukaan tämän hinnannousun taustalla ovat olleet veronkorotukset sekä maailmanmarkkinahintojen nousu. Merkittävä osa kallistumisesta on peräisin tuottajahintojen noususta, Luoto lisää.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288658999981.html

Mikähän on se voiton osuus S-ryhmälläkin, kun samaan aikaan tehdään valtavia investointeja Venäjälle yms.?

Sinne menivät bonusrahat: "S-etukorttilainen ei saa tarpeeksi"

S-ryhmän asiakasomistajien pitäisi saada nykyistä enemmän bonusrahoja tai ruoan hintaa pitäisi laskea, vaativat kriitikot kovin sanoin. Heidän mukaansa asiakasomistajille kuuluvat, kotimaassa tehdyt muhkeat voitot hassataan nyt ulkomaille vastoin osuustoimintaideologiaa. Esimerkiksi Pietariin nousi jo kahdeksas Prisma. S-ryhmä torjuu kritiikin.
– Suomessa tilin tekeminen on ruokakaupassa helppoa, kun ruoan vähittäismyynti on suljettu markkina. Alalla toimivat käytännössä vain S- ja K-ryhmät, jotka kontrolloivat myös tukkuliikkeitä, Konttinen sanoo. (2011)

http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2011/09/01/sinne-menivat-bonusrahat-s-etukorttilainen-ei-saa-tarpeeksi/201112201/12

Lidlin Sipponen: Jako kahteen toteutuu lähes poikkeuksetta

Lidlin Suomen-toimitusjohtaja Lauri Sipponen ihmettelee uusien asuinalueiden kaavoittamista. - Parhaimmille paikoille suunnitellaan kahdelle hypermarketille tilat ja muita ei juurikaan oteta huomioon, hän sanoo.

- Tänä päivänä suurin ongelma on, että kun kaavoitetaan uusia asuinalueita, joille suunnitellaan kaavassa kaupallisia palveluja, käyttämäni termi jako kahteen toteutuu lähes poikkeuksetta. Parhaimmille paikoille suunnitellaan kahdelle hypermarketille tilat ja muita ei juurikaan oteta huomioon ja muille tilojen löytäminen on vaikeaa.

Hänen mukaansa hieman samanlainen tilanne on olemassa olevissa kortteleissa ja lähiöissä, joissa on jo pari kilpailijaa.

- Sinne kolmannen mukaan pääseminen on erilaisilla rajoitteilla ja poissulkevilla tekijöillä usein tehty hyvin vaikeaksi.

http://yle.fi/uutiset/lidlin_sipponen_jako_kahteen_toteutuu_lahes_poikkeuksetta/6547283

Laajemminkin pitäisi kiinnittää siihen huomiota, että luodaanko "kahden kopla" jo kuntapäättäjien toimesta vai hyötyvätkö he itsekin näistä päätöksistä? Eikö ole muita halukkaita tulemaan mukaan vai eivätkö ihmiset välitä vaihtoehdoista?

[ihminen]

Onko noiden kirjoitukset sellaista "Populistista" lässytystä? Ruoan hinnasta purnaamalla saa helpot irtopisteet...

Totuus,

"Yli 40 prosenttia ruoan hinnasta on Suomessa erilaisia veroja. Näitä veroja ovat tuloverot ja henkilöstösivukulut, tuoteverot, yhteisöverot, ympäristö- ja energiaverot sekä muut verot. Muun muassa Tilastokeskus on käsittellyt asiaa Tieto&trendit-lehdessään syksyllä 2013", tiedotteessa kirjoitetaan.

http://www.talouselama.fi/uutiset/yli+40+prosenttia+ruoan+hinnasta+on+erilaisia+veroja/a2234787

Tossavainen kommentoi,

– Kynnysrahat pitäisi kieltää ja kaupat pitäisi velvoittaa varaamaan tietty osa hyllytilasta paikallisille tuottajille/valmistajille, hän kirjoittaa.

Kynnysrahoista voidaan keskustella mutta että yrittäjä/kauppias pitäisi velvoittaa?



Vitun kommunisti.

[kekkeruusi]

Joo, ei tuollaista typeryyttä voi hyväksyä. Yritys toimii niin kuin parhaaksi näkee, eikä tuossa kai mitään lakeja rikota.

Ainoa tapa oikeasti puuttua noiden kahden ketjun tekemisiin on tuoda niille kilpailua. Voi olla että siinä vaihessa tuottaja saattaa viedäkin tuotteensa ilman kiristysmaksuja sen ulkomaisen kaupan hyllylle. Saavat Kesko ja S-ryhmä sitten haalia tuotteensa jostain Itä-Euroopasta ja voivat unohtaa ne kiristysmaksut niiden osalta.

[JNappula]

Otsikkoon viitaten, ruoan kalleus Suomessa verrattuna mihin? Mihin maailman maahan ja sen maan tavallisen ihmisen
keskitasoiseen arkielämiseen? Missä ruoka on halpaa? Kehitysmaissa? Tai Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa?

Nettiaikana noiden vertailujen teko ei ole hirveän hankalaa. Tosin pakkauskoot ja valuutat voivat olla erilaisia, ja vain osa tuotteista on samoja. Joidenkin tuotteiden osalta erilaiset maataloustukijärjestelmät vaikuttavat hintaan vaikkapa verrattaessa USA:n ja Euroopan hintoja.

Alla joitain mainoslehdyköitä Texasista, hintoihin tule kassalla 8,25% lisää Sales Taxia:

Aldi:
http://weeklyads.aldi.us/aldi/default.aspx?action=entryflash&

H.E.B:
http://heb.inserts2online.com/customer_Frame.jsp?drpStoreID=578

Randalls (osa Safeway ketjua):
http://weeklyspecials.randalls.com/customer_Frame.jsp?drpStoreID=1776

Target:
http://weeklyad.target.com/humble-tx-77338/pages?code=Target-140223#1

[FlyinHighAgain]

Bic Mac-indeksi antaa myös yhdenlaisen vertailukohdan aiheeseen. Taulukon alalaidassa ovat euromaat ja Suomi näyttäisi kaikkien mukaanluettujen maiden osalta olevan kalleimmassa viisikossa.
http://media.economist.com/sites/default/files/media/2014InfoG/databank/BMfile2000-Jan2014.xls

[kekkeruusi]

Tietysti pitäisi ottaa huomioon paitsi tulot ja hinta, niin myös se käytettävän rahan määrä. Siihen vaikuttaa verot sun muut maksut, asumisen kalleus jne.

[Markkanen]

Pitää ottaa huomioon verotus, palkkataso, ostovoima ja muut kustannukset. Suomi on de facto yksi maailman kalleimmista ja verotetuimmista maista. Palkkatasomme kustannuksiin ja veroihin verrattuna on surkea. Voi sanoa, että melkein valtaosa kansasta elää kädestä suuhun. Autokantakin on huonompaa kuin esim. Virossa. Ruoka on ostoskorin hinnan mukaan laskien maailman huippua. Ei laadultaan. Kartelli toimii Suomessa hyvin.

[Onnikka]

Vaatikin aikamoista rohkeutta leipurilta itseltään asettua pohtimaan omaa asemaansa näiden ryöstöfirmojen edessä.

Kovat on suojelurahat. Iltalehteen päässyt vasta tänään uutinen asiasta.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014022718076529_uu.shtml

Summa vastaa yli kymmentä prosenttia leipomon noin 130 000 euroon kasvaneesta vuotuisesta liikevaihdosta.

Silti leipä sitten maksaa 3-6 euroa kilolta. Possuakin saa sillä eri muodoissaan. 

Lidlissä näyttäisi olevan kaksi euroa kilolta jokin "Maalaisleipä", en ole maistanut joten en arvostelekkaan, koskapa tulee itse leivottua leipäset omaan käyttöön (tekemisen puutteesta johtuen kylläkin, ei sillä että mitenkään siitä pitäisin.)

Sittarissa käväsin pari viikkoa sitten pitkästä aikaa. On mennyt sitten hinnat ihan uusiin ulottuvuuksiin heillä. Taitaa olla jo reippaasti S-markettiakin kalliimpi se, ei taida toimia kauppiasvetoisuus tai sitten on jotain muuta pielessä. Ihme kyllä, väkeä riitti. Ennen se vaikutti ainoastaan Lidliä sekä Prismaa kalliimmalle. Mutta käyntikerrat harvassa koskapa on kauempana kuin ne muut.
Ostin sitten ainoastaan suklaalevyn kun ei viitti kassan ohi mennä jotain ostamatta, joskus kun tullut vartija (ei kuitenkaan sittarissa) huutamaan että mitä veit. Josko olisi kansalla varaa ostaa ruokaa niin ei tarvisi hormonihörhöjä laisinkaan.

Pitää ottaa huomioon verotus, palkkataso, ostovoima ja muut kustannukset. Suomi on de facto yksi maailman kalleimmista ja verotetuimmista maista. Palkkatasomme kustannuksiin ja veroihin verrattuna on surkea. Voi sanoa, että melkein valtaosa kansasta elää kädestä suuhun. Autokantakin on huonompaa kuin esim. Virossa. Ruoka on ostoskorin hinnan mukaan laskien maailman huippua. Ei laadultaan. Kartelli toimii Suomessa hyvin.

Kartelli on huono sana mafialle. Mafia hallitsee maata eikä jätä paljoa kansalle.
Mutta autokannasta, Virossa ei kumminkaan taida olla kovin suuri määrä autoja nuppia kohti.
Ei silti pitäisi verrata Viroon. Luonnollinen vertauskohta voisi olla Saksa tai Ranska. Syitä miksi elintaso on kehnompi ei ole vaikea etsiä eli korruptiota on täällä enempi, kaikenmoiset pakkoruotsit on siitä esimerkkejä.

[JNappula]

Erinomaisen makuinen vehnäleipä on muuten hyvin edullista ja helppoa tehdä itsekin, 2kg jauhopussi maksaa Lidlissä n.95 senttiä (80 senttiä vielä pari kuukautta sitten ).

NY Timesissä oli taannoin erinomainen leipäohje:

Aineet:
- Puolikarkea venhäjauho
- Vehnäleseitä tms.
- Suola
- kuivahiiva
- Vesi

1) Sekoitetaan kulhossa 3 cupsia vehnäjauhoja, 1,5 tl suolaa ja 0,25 tl kuivahiivaa. Lisätään reilu 1,5 cupsia vettä. (cup mitat on käytössä jenkeissä, Ikean mittakulhossa on nuo desilitrojen ohella). Sekoitetaan nopeasti. Annetaan olla kulhossa kannen tai kelmun alla 12 - 18 tuntia.

2) Leivontapyyhkeen päälle levitetään leivän alle vehnäleseitä, kaadetaan taikina jauhotetulle alustalle ja käännetään taikina paketiksi. Asetetaan leseiden päälle ja ripotellaan taikinanmöykyn päälle lisää leseitä. Taitellaan pyyhe taikinan päälle ja annetaan kohota 2 tuntia.

3) Lämmitetään uuni 230 asteeseen siten että sen sisällä on lämpiämässä uunipata. Kun uuni on lämmin, pudotetaan taikina pataan ja annetaan paistua kannen alla 30 minuuttia, sen jälkeen otetaan kansi pois ja annetaan paistua ilman kantta 15 minuuttia.

4) Leipä pois uunista, annetaan sen hetki jäähtyä ennen syömistä.

http://www.nytimes.com/2006/11/08/dining/081mrex.html?_r=0

Laitan kuvan moisesta leivästä kun pääsen kotiin, teen noita liki päivittäin...

[kekkeruusi]

Vaatikin aikamoista rohkeutta leipurilta itseltään asettua pohtimaan omaa asemaansa näiden ryöstöfirmojen edessä.

Kovat on suojelurahat. Iltalehteen päässyt vasta tänään uutinen asiasta.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014022718076529_uu.shtml

Summa vastaa yli kymmentä prosenttia leipomon noin 130 000 euroon kasvaneesta vuotuisesta liikevaihdosta.

Silti leipä sitten maksaa 3-6 euroa kilolta. Possuakin saa sillä eri muodoissaan. 

Ei silti, vaan siksi. Tottakai tuottajan on pakko nostaa omaa hintaansa, koska ensin pitää kuolettaa se kiristysraha niissä ennenkuin mitään tulee omaan taskuun. Päälle prosentuaaliset kaupan katteet ja verot ja jo on hinnat korkealla.

[kekkeruusi]

Pitää ottaa huomioon verotus, palkkataso, ostovoima ja muut kustannukset. Suomi on de facto yksi maailman kalleimmista ja verotetuimmista maista. Palkkatasomme kustannuksiin ja veroihin verrattuna on surkea. Voi sanoa, että melkein valtaosa kansasta elää kädestä suuhun. Autokantakin on huonompaa kuin esim. Virossa. Ruoka on ostoskorin hinnan mukaan laskien maailman huippua. Ei laadultaan. Kartelli toimii Suomessa hyvin.

Eli tässä yhteydessä se ratkaiseva osuus on se, että kuinka monta prosenttia tulojen käteen jäävästä osuudesta menee ruokaan. Muistelisin tämän olleen meillä aika lailla Länsi-Euroopan huippua.

[kekkeruusi]

Erinomaisen makuinen vehnäleipä on muuten hyvin edullista ja helppoa tehdä itsekin, 2kg jauhopussi maksaa Lidlissä n.95 senttiä (80 senttiä vielä pari kuukautta sitten ).

NY Timesissä oli taannoin erinomainen leipäohje:
--

Laitan kuvan moisesta leivästä kun pääsen kotiin, teen noita liki päivittäin...

Varmaan voisimme jatkaa siitä täällä: Gastronomiahomma

Itsekin olen viime aikoina mielummin tehnyt itse kuin ostellut noita markettien muovipussileipiä.

[nollatoleranssi]

Viesti S-ryhmälle ja Keskolle: "Ennemmin tai myöhemmin EU:n mitta täyttyy"

Europarlamentaarikko Tarja Cronberg (vihr.) jatkaa blogissaan keskustelua kaupan keskittymisestä Suomessa.

Hän muistuttaa Euroopan komissionkin taannoin huomauttaneen, että S- ja K-ryhmien markkinavaltius ei ole terve tilanne. Cronberg toivoo, että Suomi ottaisi muista Euroopan maista mallia esimerkiksi kohuttujen, päivittäistavaraketjujen tuottajilta veloittamien markkinointimaksujen rajoittamisessa tai kieltämisessä.

–Tarvittaessa maksut pitää uskaltaa yksiselitteisesti kieltää sakon uhalla. Hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä on oma lakinsa muun muassa Ranskassa, Belgiassa, Italiassa ja Espanjassa. Esimerkiksi Ranskassa veloitettujen maksujen pitää olla sidoksissa todellisiin palveluihin ja niiden hinnan pitää olla kohtuullinen ja läpinäkyvä. Suomella on mahdollisuus ottaa käyttöön samanlainen laki, Cronberg

Europarlamentaarikon mukaan myös EU voi puuttua kaupan keskittymiseen ja huonoihin käytäntöihin.

–Viime vuonna komissio julkaisi vähittäiskaupan toimintaohjelman, jonka keskiössä olivat hyvät kauppatavat. Niistä julkaistiin vielä erillinen vihreä kirjakin. Siinä todetaan markkinointirahan kaltaisten käytäntöjen haittaavaan yritysten investointeja ja innovaatioita. Komission selvityksen mukaan 90 prosenttia vastanneista suomalaisyrityksistä oli maksanut markkinointimaksuja, Cronberg kertoo.

–Jos Suomi ei itse ota onkeensa maksujen lopettamisessa, on mahdollista, että ennemmin tai myöhemmin EU:n mitta tulee täyteen ja saamme kaupan sisäisistä suhteista oman EU-lain.

Cronberg uskoo kilpailun puutteen nostavan ruoan hintaa Suomessa. Kaupan mukaan suurin hintoja nostava tekijä on kuitenkin Suomen korkea verotus. Muun muassa Nordea-pankki on viime aikoina todennut, että kaupan kilpailussa on hintakehityksen perusteella jotain mätää Suomessa.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/67596-viesti-s-ryhmalle-ja-keskolle-ennemmin-tai-myohemmin-eun-mitta-tayttyy

Voihan sitä pitää varsin järkyttävänä, että ensin Suomessa hallitsee kaksi kauppaketjua markkinoita suveneerisesti ja sen lisäksi samat ketjut pyytävät "markkinointirahaa" yrittäjiltä, että heidän tuotteita ylipäätään myytäisiin kyseisissä kaupoissa.

[Nuivake]

Suomalaiset ovat ihan itse ja vapaaehtoisesti luoneet tämän duopolin.
Terveisin plussa ja boonus.

[Markkanen]

Wanha sanonta sanoo suomalaisesta ruuasta:

Jos on kaksi kuppia joissa toisessa on sontaa ja toisessa herkku-ruokaa niin valitset tietenkin herkkuruuan. Jos taas sonta ja herkkuruoka sekoitetaan yhteen niin syöt tämän intohimolla sotkun ja pyydät lisää.