Suomen Perusta: Suomen talous ja talouspolitiikan linja

[Simo Grönroos]

Suomen talous ja talouspolitiikan linja – miten Suomi saadaan uudelleen nousuun?

Suomi on tippumassa Euroopan vahvojen talouksien joukosta. Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat kohta Euroopan unionin korkeimmat. Veropolitiikka on ollut jo vuosia hapuilevaa, työllisyysaste on ylivoimaisesti Pohjoismaiden alhaisin ja teollisuus liputtaa vauhdilla ulos Suomesta.

Nykyään yrittäjänä ja konsulttina toimiva valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä on seurannut aktiivisesti Suomen taloutta ja rakenneuudistuksista käytyä keskustelua. Suomen Perusta- ajatuspajan kirjassa Suomen talous ja talouspolitiikan linja – miten Suomi saadaan uudelleen nousuun? Koskenkylä käy läpi Suomen talouden tilaa ja esittää omat teesinsä siitä, miten Suomi saadaan uudelleen nousuun.

Kirjan julkistamistilaisuus järjestetään Ostrobotnian (Museokatu 10) Baarikabinetissa (3. krs) torstaina 10.4. klo 9 – 11. Tilaisuudessa Heikki Koskenkylä esittelee teoksensa ja kirjan teemoista ovat keskustelemassa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Vesa Vihriälä sekä Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!


http://www.suomenperusta.fi/suomen-talous-ja-talouspolitiikan-linja/

http://www.perussuomalaiset.fi/events/kirjan-julkistamistilaisuus-helsingissa/

[Simo Grönroos]

Koskenkylän kirja on nyt luettavissa pajan sivuilla:

http://www.suomenperusta.fi/julkaisu/suomen-talous-ja-talouspolitiikan-linja/?fb_action_ids=10152081745317712&fb_action_types=og.likes&fb_source=aggregation&fb_aggregation_id=288381481237582

[Kulttuurirealisti]

Pikaisella selailulla vaikuttaa kiinnostavalta tuotokselta. Ilmaisu on myös varsin selkokielistä ja tiivistä, mikä on talousjulkaisussa plussaa suosion kannalta.

[guest7001]

Suomen Perusta tuntuu olevan ainoa täysjärkinen poliittinen liike Suomessa. Miten heidän hyvät ideansa tulevat näkymään Perussuomalaisten (nykyisellään) erittäin vasemmistolaishenkisessä (ja muista puolueista täysin poikkeamattomassa) linjassa, joka asettaa prioriteettilistalla juopot, vetelehtijät ja julkisen sektorin virkamiehet heidän elämisensä kustantavien duunareiden ja yrittäjien edelle?

Varjobudjetti I ja II olivat järkyttävän vasemmistolaisia ja taantumuksellisia.

Kiitos etukäteen vastauksesta.

[Taikakaulin]

Vahteran kolumni Koskenkylän kirjasta:

Pauli Vahtera: Saadaanko Suomi uudelleen nousuun?

Suomea ei pelastaisi kansantuotteen kasvu, jota on odotettu kuin kuuta nousevaa. Sellaista kasvua ei tule nyt, eikä enää koskaan. Jos ennusteita tekevien laitosten parhaat ennusteet toteutuisivat, valtiontalouden tulot olisivat vuonna 2018 yhtä suuret kuin menot. Mikäli valtion menot eivät viiteen vuoteen nousisi euroakaan.

Suomen talous ei voi perustua kasvuun, koska jatkuva kasvu on mahdottomuus. Jos kasvu olisi 2 % vuodessa, pitäisi tänä vuonna syntyneen lapsen eliniän aikana kaiken viisinkertaistua. Jos sellainen utopia toteutuisi, kuka pystyisi kuluttamaan viisi kertaa nykyistä enemmän. Suomalaiset ovat jo nyt ylipainoisia, emme voi syödä viittä kertaa enemmän.

Valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylän uusinta kirjaa "Suomen talous ja talouspolitiikan linja" on rauhoittavaa lukea, vaikka kirja antaa Suomen talouden nykytilasta masentavan näkemyksen. Rauhoittavaa minulle, koska Koskenkylän näkemykset ja muutosesitykset ovat niin samanhenkisiä omieni kanssa. Kun tosiasiat tunnustetaan, voidaan aloittaa parannus.

Suomi voi pelastua vain vähentämällä julkisia menoja monella tasolla. Julkisia virkoja on vähennettävä: Koskenkylä esittää 100.000 viran vähentämistä. Rahojen jakaminen ulkomaille on lopetettava. Koskenkylän mukaan yhteisvastuun kasvattamista on vastutettava jyrkästi. Julkisia menoja on vähennettävä, Koskenkylän mukaan menot on saatava 45 % tasolle bkt:sta ja myöhemmin 40 %:iin. Ihmiset on saatava töihin. Koskenkylä edellyttää työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin.

Kirjassa Koskenkylä ei sanallakaan mainitse kehitysapua eikä maahanmuuttoa. Julkistustilaisuudessa hän esitti julkisten menojen karsimislistan, joka alkoi kehitysavun puolittamisesta. Itse olen esittänyt reippaampaa alentamista 200-300 miljoonaan euroon ja käyttämistä tyttöjen koulutukseen. Maahanmuuton kustannukset ovat Suomessa tabu, eikä siihen Koskenkylä sohaise pitkällä kepilläkään.

Koskenkylän karsimislista päättyy julkisten työsuhteiden lomien lyhentämiseen, työaikojen pidentämiseen sekä palkkojen jäädyttämiseen ja/tai lomarahojen poistamiseen. Samat korjausliikkeet olen esittänyt mm. Kunnat kuntoon!-kirjassa. Kun näkemys oli perussuomalaisen valtuutetun esittämä, tuli turpiin eduskuntaa myöten. Mutta ei meillä ole muuta vaihtoehtoa.

Vähempi tuhlaus, pienempi kulutus, parempi elämä.

Pauli Vahtera

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/pauli-vahtera-saadaanko-suomi-uudelleen-nousuun/

[Simo Grönroos]

Koskenkylä oli tänään radiossa keskustelemassa kirjan teemoista:

http://areena.yle.fi/radio/2180987

[Simo Grönroos]

Uutisointeja Koskenkylän kirjasta:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288678030506.html?pos=ok-nln

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/heikki-koskenkylan-kirjauutuus-suomessa-saa-olla-mita-mielta-tahansa-paitsi-eri-mielta/

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/suomen-talous-on-sairaammassa-kunnossa-kuin-yleisesti-ymmarretaan-video/

http://yle.fi/uutiset/koskenkyla_lopettaisi_yleissitovuuden_kanssa_myos_kolmikannan/7185317

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/pauli-vahtera-saadaanko-suomi-uudelleen-nousuun/

http://www.suomenperusta.fi/ajatus/suomen-talous-ja-talouspolitiikan-linja/

[törnström]

Pauli Vahtera: Saadaanko Suomi uudelleen nousuun?

Suomea ei pelastaisi kansantuotteen kasvu, jota on odotettu kuin kuuta nousevaa. Sellaista kasvua ei tule nyt, eikä enää koskaan. Jos ennusteita tekevien laitosten parhaat ennusteet toteutuisivat, valtiontalouden tulot olisivat vuonna 2018 yhtä suuret kuin menot. Mikäli valtion menot eivät viiteen vuoteen nousisi euroakaan.

Suomen talous ei voi perustua kasvuun, koska jatkuva kasvu on mahdottomuus. Jos kasvu olisi 2 % vuodessa, pitäisi tänä vuonna syntyneen lapsen eliniän aikana kaiken viisinkertaistua. Jos sellainen utopia toteutuisi, kuka pystyisi kuluttamaan viisi kertaa nykyistä enemmän. Suomalaiset ovat jo nyt ylipainoisia, emme voi syödä viittä kertaa enemmän.

Valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylän uusinta kirjaa "Suomen talous ja talouspolitiikan linja" on rauhoittavaa lukea, vaikka kirja antaa Suomen talouden nykytilasta masentavan näkemyksen. Rauhoittavaa minulle, koska Koskenkylän näkemykset ja muutosesitykset ovat niin samanhenkisiä omieni kanssa. Kun tosiasiat tunnustetaan, voidaan aloittaa parannus.

Suomi voi pelastua vain vähentämällä julkisia menoja monella tasolla. Julkisia virkoja on vähennettävä: Koskenkylä esittää 100.000 viran vähentämistä. Rahojen jakaminen ulkomaille on lopetettava. Koskenkylän mukaan yhteisvastuun kasvattamista on vastutettava jyrkästi. Julkisia menoja on vähennettävä, Koskenkylän mukaan menot on saatava 45 % tasolle bkt:sta ja myöhemmin 40 %:iin. Ihmiset on saatava töihin. Koskenkylä edellyttää työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin.

Kirjassa Koskenkylä ei sanallakaan mainitse kehitysapua eikä maahanmuuttoa. Julkistustilaisuudessa hän esitti julkisten menojen karsimislistan, joka alkoi kehitysavun puolittamisesta. Itse olen esittänyt reippaampaa alentamista 200-300 miljoonaan euroon ja käyttämistä tyttöjen koulutukseen. Maahanmuuton kustannukset ovat Suomessa tabu, eikä siihen Koskenkylä sohaise pitkällä kepilläkään.

Koskenkylän karsimislista päättyy julkisten työsuhteiden lomien lyhentämiseen, työaikojen pidentämiseen sekä palkkojen jäädyttämiseen ja/tai lomarahojen poistamiseen. Samat korjausliikkeet olen esittänyt mm. Kunnat kuntoon!-kirjassa. Kun näkemys oli perussuomalaisen valtuutetun esittämä, tuli turpiin eduskuntaa myöten. Mutta ei meillä ole muuta vaihtoehtoa.

Vähempi tuhlaus, pienempi kulutus, parempi elämä.

Pauli Vahtera

Tässä Vahtera menee kyllä metsään. Talouskasvu perustuu pitkällä aikavälillä teknologian kehitykseen. Sitten kun teknologian kehityksessä saavutetaan päätepiste, voidaan alkaa puhua jatkuvan kasvun mahdottomuudesta. Kasvu ei tarkoita sitä, että kulutetaan enemmän resursseja (vaikka se voi toki olla sitäkin), vaan sitä, että näitä samoja resursseja voidaan hyödyntää paremmin. Ei uusien tietokoneiden valmistus kuluta aiempaa enemmän resursseja, ne vaan on suunniteltu paremmin, jolloin niiden arvo on suurempi ja tämä arvonlisäys näkyy talouskasvuna. Onhan elintaso jo tähänkin mennessä ehtinyt moninkertaistua, mutta eivät ihmiset syö moninkertaista määrää ruokaa. Sen sijaan ruoan laatu on parantunut, se on monipuolisempaa ja maukkaampaa.