Voodoo-talous uskonhoitoa taloudelle: keskuspankeille valtion setelirahoitus?

[Onnikka]

Bkt ei edelleenkään ole mikään mittari. Bkt paisuu kun otetaan velkaa. Kun julkinen sektori ottaa sen 10 mljardia velkaa, se kasvattaa bkt:tä 10 miljardilla. Siivoa velat pois ja katsotaan sitten uudestaan.

Ei ole ainoa siivottava. Mutta alunperinhän voodootalous tarkoitti ihan muuta kuin mitä nyt on keksitty sen tarkoittavan. Nykyhallitushan harjoittaa "elvyttävää" talouspolitiikkaa ilman että se investoisi mihinkään joka tulevaisuudessa tuottaisi. Ilmiselvänä tarkoituksena on tuhota maan talous, mutta niin että tuho tapahtuu vasta kun itse eivät enää ole ohjaksissa.

Eli rölli vetää ketjua perässään nauraen. Tämä on voodooketju. Eilen kun oli ketju filosofi Saarisesta, katselin muutaman lauseen verran hänen luentoaan joita Youtubesta löytyy, sielläkin oli hauskasti yhdistelty asioita jotka ei liity toisiinsa. Muutamia muotisanoja/yleistä löpinää mukaan sillisalaattiin ja sen on tarkoitus herättää mielenkiintoa ehkä?
Tässä nyt voodoo ja occupy ym. on sellaisia mutta kokonaisuudesta puuttuu johtolanka.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/03/voodoo-talous-otti-vallan-kasikirjoitus (aloituksen ohjelma nopeampi lukea kuin katsoa, tyhjänpäiväiselle vaikuttaa keskustelu tuollakin)
http://simple.wikipedia.org/wiki/Voodoo_economics
http://en.wikipedia.org/wiki/Voodoo_economics

(http://www.lansi-uusimaa.fi/sites/default/files/imagecache/567x377_3-2_ei-rajausta/documentimages/20190211.jpg?changed=1360052479)

[Alkuasukas]

Tässä mielestäni kohtuullisen hyvä graafi aiheesta. Menot ylittävät kroonisesti tulot pörssikupla-aikoja lukuunottamatta. Menot pitäisi saada noin vuoden 2000 tasolle, en tiedä mikä estää. Varmaan se setelipainon puuttuminen.

(http://i.imgur.com/ba2VOJE.png)

[juhajuoni]

Bkt ei edelleenkään ole mikään mittari. Bkt paisuu kun otetaan velkaa. Kun julkinen sektori ottaa sen 10 mljardia velkaa, se kasvattaa bkt:tä 10 miljardilla. Siivoa velat pois ja katsotaan sitten uudestaan.

Pointti onkin siinä, että kun leikataan, BKT laskee ja syventää lamaa. Kun elvytetään (vaikka velkarahalla), talous lähtee nousuun. Tätä ei voi ajatella kuin kotitalouden taloudenpitoa. Tässä mukaan tulee kerrannaisvaikutukset, molempiin suuntiin leikattiin tai elvytettiin.

Kun nyt olet vahvasti omaa mieltäsi, niin osaatko selittää sen että vaikka sotaveloista + ulkonaanvelasta selvittiin 10 vuodessa, nyt ollaan oltu velkataakan alla 25 vuotta? Vaikka olemme siis leikanneet koko ajan.

[sivullinen.]

Kun elvytetään (vaikka velkarahalla), talous lähtee nousuun.

Tarkoitat BKT:n lähtevän nousuun. Ihan totta. Siksi nimenomaan BKT/velka suhde onkin täysin järjetön mittari. Kreikkakin saisi "taloutensa kuntoon" -- eli kyseisen mittarin kohdilleen --, jos antaisi julkisen sektorin virkamiehille 50% palkankorotuksen -- jos se ei riittäisi niin antaisivat 1000% korotuksen. Se on sataan kertaan Hommaforumilla todettu. Sen ymmärtää jokainen. Mutta se ei ole ratkaisu tai ongelma.

[Alkuasukas]

Pointti onkin siinä, että kun leikataan, BKT laskee ja syventää lamaa. Kun elvytetään (vaikka velkarahalla), talous lähtee nousuun.

Sekoitat taas pari asiaa. Jos leikataan velanottoa, bkt laskee. Jos lisätään velanottoa, bkt nousee. Se, onko nousu tai lasku todellista talouden/tuotannon näkökulmasta onkin toinen asia. Suomen bkt:ta on paisutettu noin 5-6% vuosittain kun velkaa on otettu 10 miljardin vuosivauhdilla. Ja silti se laskee.

[Possumi]

Kun nyt olet vahvasti omaa mieltäsi, niin osaatko selittää sen että vaikka sotaveloista + ulkonaanvelasta selvittiin 10 vuodessa, nyt ollaan oltu velkataakan alla 25 vuotta? Vaikka olemme siis leikanneet koko ajan.

Tämä on mielenkiintoinen pointti. Katso: http://www.pbs.org/wgbh/americanexperience/films/ccc/ (löytyy pätkinä youtubesta tai vertaisverkoista)

http://en.wikipedia.org/wiki/Civilian_Conservation_Corps

PS: muutenkin Frontlinesta kannattaa katsoa kaikki PBS:n talous-liittyvät dokkarit/ajankohtais-reportaasit: http://www.pbs.org/wgbh/pages/frontline/view/

[Kulttuurirealisti]

Miksi viittaan jukisten menojen kokoon, perustuu tilastokeskuksen julkaisemaan grafiikkaan.

(https://www.veronmaksajat.fi/Documents/Tilastot/Menot_BKTsuhde_2012raha.jpg)

Julkisen sektorin menot ovat kasvaneet käytännössä koko tuon ajan. Miksi niiden pitäisi kasvaa noin paljon? Tuleeko yövartijatehtävät kalliimmaksi? Entä hyvinvointipalvelut? Sosiaalisektorin ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet, se on selvää. Mutta en näe syytä, miksi julkisen sektorin pitäisi kasvaa noin voimakkaasti yksityisen kasvaessakaan. Fiksussa taloudessa porukkaa siirtyisi silloin yksityiselle puolelle isommille palkoille, ja se olisi ihan ok ilmiö.

Tätä aloittajan valtiolle suunnattua setelirahoitusta pidän kannatettavana. Sellaisilla ehdoilla, ettei liian suuri osa valu taas liikepankkien taseiden turvaamiseen, kuten 2008 jälkeen. Elvytysrahat kuuluvat kannattaviin investointeihin.

[Alkuasukas]

Sodan ja sotakorvausten vaikutuksesta yksityinen kulutus laski lähes neljänneksen, investointien volyymi romahti puoleen ja vienti oli vuonna 1945 vajaa viidennes sotaa edeltäneestä.

Kuulostaa fantsulta. Sotakorvauksiin meni pahimmillaan 15% valtion menoista. Saman kun niistäisi nyt valtion menoista niin velat olisi pian kuitattu.

[MW]

Sodan ja sotakorvausten vaikutuksesta yksityinen kulutus laski lähes neljänneksen, investointien volyymi romahti puoleen ja vienti oli vuonna 1945 vajaa viidennes sotaa edeltäneestä.

Kuulostaa fantsulta. Sotakorvauksiin meni pahimmillaan 15% valtion menoista. Saman kun niistäisi nyt valtion menoista niin velat olisi pian kuitattu.

Taitavat vain olla niistokkaat eturyhmineen noista menoista päättämässä, että ei tule tapahtumaan.

Pitäis juosta sutta karkuun, ja tulla karhun vastaan... 

E: e

[ikuturso]

Käväisinpä katsomassa tuon usarin blogikirjoituksen aiheesta.

Törnqvist on viisas mies. Vaimolle kehuin juuri, että Törnqvistin kommentti oli lähes täysin samansisältöinen, kun mitä olen tainnut useampaankin talousketjuun hommalla pohdiskella. Vielä Huopaisen komppaus kommenttiin lisää omaa henkselinpaukutustani. Minä olen euroseparatisti ja kannatan setelirahoitusta ja funktionaalista taloutta. Jos sitä tehdään EKP:n toimesta euroalueella niin ainoa ratkaisu on EKP:n avaimen suhteessa joka valtiolle.

Jos siis Kreikka nostetaan setelirahoituksella suosta, niin Suomi saa sellaisen valuuttainjektion, että kunnat kuntoon, infrarakennuksella työllisyys kuntoon ja valtionvelat unholaan. Toki tuollaista pursketta ei saisi kerralla tuhlata, mutta sen kanssa voisi monen asian laittaa kuntoon tiestöstä rautateihin. Tuota ketjua moni kommentoi, että tuloksena olisi kommunismi ja perustulo ja laiska kansa, mutta nimenomaan perustulon sijaan pitäisi tarjota julkisen sektorin oikeita töitä vanhojen "kunnanmiesten" lumenluonnista ja kadunlakaisusta infrastruktuurin kunnostamiseen jo mainitusta tiestöstä ties mihin homekouluihin ja terveysasemiin.

Tähän vielä Törnqvistin kommentti (en tiedä oliko jo tähän ketjuun lainattu)

Stefan Törnqvist (ex- Ålandsbankenin omaisuudenhoitoyhtiön johtaja, nyk. yksityisyrittäjä) vastaus:

Hei Juha,

Ensinnäkin olen sitä mieltä että minkään maan keskuspankin ei tulisi harjoittaa paljasta setelirahoitusta, sillä lopptulema on yleensä historiassa ollut karu. Valitettavasti uskon tälläkin kertaa näin käyvän.

JOS setelirahoitusta joku haluaa harjoittaa, niin jonkun kansallisvaltion keskuspankki on vapaa tekemään tätä omassa kansallisessa valuutassaan. Jos luovumme eurosta, niin kukin keskuspankki voi vapaasti harjoittaa mitä valuuttapolitiikkaa tahansa omassa valuutassaan. Mutta minun on täysin mahdotonta ajatella, että esim. Kreikan tai Italian keskuspankki voisi vapaasti painaa meidän kaikkien yhteisiä euroja. Kuinkahan paljon he painaisivat?

Eli, ensinnäkin mielestäni EKP:n ei pitäisi harjoittaa setelirahoitusta mutta jos se tekee tätä vastoin minun tahtoani, olisi kohtuullista että EKP ostaisi kaikkien eurovaltioiden valtionobligaatioita samassa suhteessa kun olemme osallisena eurojärjestelmässä. Jos keskitymme vain jonkun kriisimaan papereiden ostoon, EKP vääristää toimillaan markkinoiden hinnoittelumekanismia ja euroalue on suunnitelmatalouden tiellä.

Ystävällisin terveisin,

Stefan Törnqvist

-i-

[ikuturso]

Minusta Tommi Korhosen ja Miniluvin kommentit esittävät kutakuinkin sitä mitä itsekin ajattelen. Setelirahoitus tarkoittaa käytännössä rajua devalvaatiota ja semmoista tulisi käyttää tilanteessa josta tiedetään olevan näkyvissä poispääsy, hetkellinen säätötoimi toisin sanoen. Nyt ei näköpiirissä ole poispääsyä, Suomen osalta muutostakaan. Järjestelmähän on ollut pitkään sairas.

Mikäli kansallinen pärjääminen edellyttäisi väliaikaista palkkatason laskua ja kohtuullista tinkimistä elintasosta, näkisin sen huomattavasti pienempänä pahana kuin sen että kyseisen tekemättä jättäminen jatkaisi nykyistä tilannetta,...

Palkkatason lasku ja ns. sisäinen devalvaatio nousee tässä AY-kolmikantasuomessa jatkuvasti esiin.

Miten se toteutettaisiin? Kuka sen neuvottelisi? Olisiko se yhtä tilapäinen kuin autovero aikanaan? Siinähän valtakunnansovittelija kuolisi unettomuuden aiheuttamaan aivoveritulppaan tai jotain, kun jostain 20 eurostakin saatiin lähes yleislakon kokoinen kiista.

Setelirahoituksella piristysruiske talouteen, sitä kautta rahan arvon hienoinen devalvoituminen ja viennin lähteminen vetämään, eikä kenenkään tarvitsisi neuvotella mistään palkkatasojen alennuksista.

-i-

[Alkuasukas]

Minkä tavaran vienti lähtisi vetämään ja miksi?

[juhajuoni]

Japanissa "setelipaino" laulaa.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/03/11/japanin-keskuspankki-jatkaa-roimaa-elvytysta/20143481/12