2014-03-14 VU "Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta"

[Ink Visitor]

Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden ministeriryhmä on hyväksynyt maahanmuuttoa koskevan toimenpideohjelman.

Ohjelma on osa hallituksen Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiaa. Paperiin on koottu konkreettisia toimenpiteitä.

– Toimenpideohjelman keskeinen tavoite on maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen. Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta, uusia innovaatioita ja kansainvälisiä verkostoja, sanoo sisäministeri Päivi Räsänen (kd.).

Ohjelmassa esitetään muun muassa Suomessa tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle työnhakua varten myönnettävän oleskeluluvan pidentämistä kuudesta kuukaudesta vuoteen. Asiaa koskeva hallituksen esitys aiotaan antaa syksyllä.

Myös esimerkiksi kaakkoisrajan ja pääkaupunkiseudun rajanylityspaikkoja halutaan ohjelmassa kehittää.

Ohjelmassa esitetään myös, että selvitysmiehen perjantaina tekemien esitysten pohjalta haetaan ratkaisut ulkomaalaisten metsämarjanpoimijoiden turvattoman aseman parantamiseksi.

Mahdollisuutta kehittää kotimaisista työehtosopimuksista www-tietokanta, josta ulkomaalainen työntekijä voi hakukoneella tarkistaa vähimmäistyöehtonsa työnteon perustiedot, selvitetään.

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia on sisäministeriön mukaan ollut yksi hallituksen kärkihankkeista

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/maahanmuutto%20toimenpideohjelma-17391

[Shemeikka]

Toimenpideohjelman keskeinen tavoite on maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen.

Mikähän se tavoite tähän asti on ollut?

[Marius]

Otsikkoon kommentoiden: tarkoittaako tämä sitä, että Suomessa vallitsee täystyöllisyys, eikä työttömiä ole?

Ja jos Suomessa on työttömiä suomalaisia, miksi Suomi ei tarvitse heitä?

Objektiivinen totuus on kuitenkin, että Suomi valtiona ei tällä hetkellä tarvitse maahanmuuttajia,
mutta jotkut yksittäiset suomalaiset ja suomenruotsalaiset kyllä.

[Roope]

Sisäministeriön tiedote: Maahanmuuttostrategian toimenpideohjelma hyväksyttiin 14.3.2014

Näyttää lähinnä masentavalta puuhastelulta: Maahanmuuttostrategian toimenpideohjelma (pdf)

Strategiassa muun muassa sitoudutaan vuosiksi eteenpäin nimettömän työnhaun käytön laajentamiseen ilman minkäänlaista analyysia jo toteutetuista kokeiluista.

Taitaa muuten olla ensimmäinen virallinen dokumentti, jossa viranomaiset käyttävät termiä "paperittomat".

[saippuakauppias]

– Toimenpideohjelman keskeinen tavoite on maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen. Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta, uusia innovaatioita ja kansainvälisiä verkostoja, sanoo sisäministeri Päivi Räsänen (kd.).

Suomalaisista työttömistä ei niin väliä.

Ohjelmassa esitetään muun muassa Suomessa tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle työnhakua varten myönnettävän oleskeluluvan pidentämistä kuudesta kuukaudesta vuoteen. Asiaa koskeva hallituksen esitys aiotaan antaa syksyllä.

Kätevää. Eikös se ollut niin, että vuoden määräaikaisen loisimisluvan jälkeen saa pysyvän.

Myös esimerkiksi kaakkoisrajan ja pääkaupunkiseudun rajanylityspaikkoja halutaan ohjelmassa kehittää.

Rajavalvonta- ja tullihenkilöstölle monoa persauksiin ja tullirakennukset muutetaan matkamuistomyymälöiksi.

Ohjelmassa esitetään myös, että selvitysmiehen perjantaina tekemien esitysten pohjalta haetaan ratkaisut ulkomaalaisten metsämarjanpoimijoiden turvattoman aseman parantamiseksi.

Marjanpoimijoille asunnot Helsingin keskustasta ja diskoraha käteen, niin ei tarvitse lähteä haahuilemaan korpeen susien ja karhujen ahdisteltavaksi.

[Rusinapulla]

Siitä vaan somaliansuomalaiset perustamaan somalialaisia ravintoloita.

[Kemolitor]

Näyttää lähinnä masentavalta puuhastelulta: Maahanmuuttostrategian toimenpideohjelma (pdf)

Aika paljon epämääräistä sanojen pyörittelyä: tehostetaan, kehitetään, koordinoidaan, systematisoidaan, huomioidaan jne.

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia

Muutamia asioita osui silmiin:
Strategiassa:

Maasta poistamismenettelyn on oltava joutuisa, tehokas ja ihmisarvoa kunnioittava. Maasta poistamista koskeva päätöksenteko perustuu yksilölliseen harkintaan ja oikeusturvan takaaviin menettelyihin.

Lainsäädäntöä tullaan täsmentämään sen varmistamiseksi, ettei maasta poistamista panna täytäntöön, ennen kuin tuomioistuin on ratkaissut täytäntöönpanon kieltämistä koskevan hakemuksen. Vapaaehtoista paluuta on pidettävä ensisijaisena vaihtoehtona, mutta tarvittaessa maasta poistuminen on varmistettava viranomaisten täytäntöön panemana. Rikoksiin syyllistymisen perusteella oleskeluoikeutensa menettäneet henkilöt poistetaan maasta lähtökohtaisesti viranomaistoimin.

Selkeillä säännöksillä ja toimivalla paluujärjestelmällä on varmistettava se, että Suomeen ei synny ilman maassaolo-oikeutta oleskelevien ihmisten joukkoa. Vapaaehtoista paluuta on pidettävä ensisijaisena vaihtoehtona.

Kauniita sanoja paljon, mutta mitenkähän tapahtuu käytännön toteutus.


Toimenpideohjelmassa:

Selvitetään mahdollisuuksia siirtää poliisin ulkomaalaisia koskevat oleskeluoikeuteen liittyvät lupa-asiat sekä poliisille turvapaikkaprosessissa kuuluvat tehtävät Maahanmuuttovirastolle

Tarkoittaakohan tuo sitä, että Maahanmuuttovirasto jatkossa hoitaisi karkottamiset? Toisaalta karkottamisia ei paljoa enää taida tulla, jos kerran vapaaehtoinen paluu on ensisijainen vaihtoehto.

Toteutetaan vapaaehtoisen paluun järjestelmän vakiinnuttaminen lainsäädäntöhankkeella: Hankkeessa tehdään tarvittavat ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi ja selvitetään myös lainsäädännön muutostarpeita, jotka liittyvät maasta poistamisen estymisen vuoksi myönnettävään tilapäiseen oleskelulupaan (ulkomaalaislain 51 §).

HE annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014.

Jollen väärin ole ymmärtänyt, niin maasta poistamisen estyminen tarkoittaa poistettavan kieltäytymistä. Tänään keväänä siis olisi tarkoitus antaa eduskunnalle lakiesitys asiasta, tilapäinen oleskelulupa tulisi sitten automaattisesti, jos kieltäytyy poistumasta vapaaehtoisesti.

Yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevan lainsäädäntöhankkeen yhteydessä lainsäädäntöä täsmennetään sen varmistamiseksi, että maasta poistamista ei panna täytäntöön ennen kuin tuomioistuin on ratkaissut täytäntöönpanon kieltämistä koskevan hakemuksen.

HE annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella 2014

Onkohan tällä lakimuutoksella mitään merkitystä, jos kerran vapaaehtoinen paluu on ensisijainen tavoite? Mutta aika pahalta tuokin kuulostaa, kaikki karkottamiset tultaisiin jatkossa viemään hallinto-oikeuksiin ja korkeimpaankin hallinto-oikeuteen aikakin yritettäisiin, jolloin karkottamista saataisiin lykättyä monella vuodella. Tämän muutoksen kustannukset sitten "Arvioidaan HE:n valmistelun yhteydessä".

Toisaalta Hallintotuomioistuinten toimintakertomuksessa 2013 todetaan mm.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävistä asioista suurin asiaryhmä on ulkomaalaisasiat, jotka muodostavat noin neljänneksen kaikista korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävistä asioista. Seuraavaksi suurimmat asiaryhmät ovat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä verotus.

Korkein hallinto-oikeus ratkaisi viime vuonna 4 306 asiaa, mikä on lähes 400 asiaa enemmän kuin edellisvuonna ja ylittää tulostavoitteen. Oikeuskäytäntöä ohjaavia niin sanottuja vuosikirjapäätöksiä annettiin 202 kappaletta, mikä sekin on ennätysmäärä. Vuosikirjapäätökset julkaistaan KHO:n verkkosivustolla www.kho.fi. Ulkomaalaisasioita ratkaistiin ennätyksellisen paljon, yhteensä 1 004 kappaletta.

Hallinto-oikeudessa käsiteltävien asioiden suurin ryhmä oli edelleen sosiaali- ja terveydenhuoltosasiat, jotka ovat noin kolmannes (31 prosenttia) kaikista asioista. Toiseksi suurin asiaryhmä oli ulkomaalaisasiat vajaa viidennes (18 prosenttia). Veroasioiden osuus kaikista saapuneista asioista oli 12 prosenttia

Ulkomaalaisasioiden määrä hallinto-oikeuksissa on viime vuosina selvästi kasvanut. Edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 2011 kasvua oli 30 prosenttia, vuonna 2012 kasvua 14 prosenttia ja vuonna 2013 kasvua jälleen 13 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiaryhmässä kasvua oli 2 prosenttia edellisvuodesta

[Nikolas]

Lähtökohta on mielipuolinen: Suomi tarvitsee ulkomaalaisperäisiä töitä tekemään, mutta harmi vaan, ettei heille meinaa löytyä töitä, joten erityisiä työllistämistoimenpiteitä tarvitaan. Kääk?

[Golimar]

Kataisen hallitus on ykkönen ainakin yhdessä asiassa, nimittäin kelvottomuudessa. Tuo sakki ei saa mitään järkevää aikaiseksi mutta on onnistunut pilaamaan Suomea ennätyksellisesti.

[Mika]

Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden ministeriryhmä on hyväksynyt maahanmuuttoa koskevan toimenpideohjelman.

Ohjelma on osa hallituksen Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiaa. Paperiin on koottu konkreettisia toimenpiteitä.

– Toimenpideohjelman keskeinen tavoite on maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen. Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta, uusia innovaatioita ja kansainvälisiä verkostoja, sanoo sisäministeri Päivi Räsänen (kd.).

Tällaisen ajattelun takana täytyy olla sellaisen utopian, että Suomeen tipahtaa äkkiä jostain muutama satatuhatta veronmaksajaa lisää, jotka ratkaisevat saman tien kestävyysvajeongelman ja muut valtiontalouden ongelmat.  Näinhän siinä teoriassa voisi käydä, jos kaikki tänne tulevat työllistyisivät hyväpalkkaisiin töihin heti maahantulonsa jälkeen.

Reaalitodellisuus on kuitenkin kovin toisenlainen. Suomessa ei ole työpaikkoja, eikä tänne tule ulkomailta työvoimaa vaan elintasopakolaisia.  Tällaisen äärimmäisen yksinkertaisen asian ymmärtäminen näyttää olevan norsunluutornista katsoen täysin ylivoimaista.  Suomen talous uppoaa tällä menolla vuosi vuodelta entistä syvemmälle.

[Nikolas]

Tulin sanoneeksi saman asian toisaalla: http://hommaforum.org/index.php/topic,92369.msg1581686.html#msg1581686

Ei Suomessa nyt tarvita enempää väkeä. Hyvä kun saamme elätettyä nykyisen väestön ja työvoimaa on muutenkin riittävästi käytettävissä.

Lainaan pätkän teoksesta Suomi öljyn jälkeen:

Vähemmän on enemmän

Tähän asti on ajateltu, että lisäväestö (joko syntyvyyden tai maahanmuuton lisäyksenä) parantaa taloudellista tilannettamme ja huoltosuhdettamme. Tämä asetelma on kääntymässä päälaelleen niukkenevien resurssien maailmassa. Mikäli tuomme enemmän kuin viemme, ei väestön kasvattaminen itsessään auta tähän tilanteeseen. Se ei muuta yhteiskunnan käyttämien resurssien jakaantumista vientituloja tuovan sektorin ja muiden, tuontihyödykkeitä kuluttavien sektoreiden kesken. Itse asiassa, mikäli käytettävissä olevien resurssien määrä tai niiden käytön tehokkuus ei kasva vastaavasti, meillä on vähemmän jaettavaa per kansalainen.

Niin kauan kuin uudet, nuoret kuluttajat perustavat kulutuksensa pääosin tuontitavaraan, kuten öljyyn, heidän vaikutuksensa on jopa negatiivinen. Uusi väestö ei myöskään lisää Suomessa olevien luonnonvarojen tai niistä saatavien vientitulojen määrää. Yhteiskunnan rakennemuutos tulee lisäksi todennäköisesti vapauttamaan melko nopeasti työmarkkinoille suuren määrän työvoimaa, jolle tuskin saadaan vientisektorilla tuottavaa työtä riittävästi. Tämä pakottaa kulutuksen leikkaamiseen vaihtotaseen tasapainottamiseksi sitä rajummin, mitä enemmän meillä on väestöpohjaa. Rajallisten resurssien maailmassa vähemmän on usein enemmän, ainakin tiettyyn pisteeseen asti.

Lähde:
Partanen, Rauli & Paloheimo, Harri & Waris, Heikki
Suomi öljyn jälkeen
Luvussa "Vaikutukset talousjärjestelmään"
Sivuilla 226–227
Into kustannus, Helsinki 2013
ISBN 978-952-264-196-0

[Roope2]

Toimenpideohjelman mukaan joku määräaikainen saa taas jatkoajan:

"Perustetaan sisäministeriöön erityisasiantuntijan kolmen vuoden määräaikainen virka ihmiskaupan vastaisen toiminnan poikkihallinnollista seurantaa ja koordinointia varten.

Viran perustaminen hoidetaan sisäisin virkasiirroin."

[Nanfung]

Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta

Suomessa on ehkä kymmeniä tuhansia työttömiä maahanmuuttajia, eikö näiden työttömien maahanmuuttajien työpanos ole käytettävissä?

[Uuno Nuivanen]

Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta

Suomessa on ehkä kymmeniä tuhansia työttömiä maahanmuuttajia, eikö näiden työttömien maahanmuuttajien työpanos ole käytettävissä?

Ne ovat reservissä lisäämässä työvoiman tarjontaa, ei voi käyttää.