2014-03-08 VS: Lumossa kerrotaan maahanmuuttajille kirjastosta

[Saippuakupla]

Lumossa kerrotaan maahanmuuttajille kirjastosta

Lumon kirjasto esittelee maalis-huhtikuussa toimintaansa Itä-Vantaan alueella asuville maahanmuuttajille.

Tarkoitus on kertoa, mitä kaikkea kirjastossa voi tehdä: lainata omankielistä aineistoa, käyttää ilmaista nettiyhteyttä, lukea kotimaan sanomalehtiä netissä ja saada neuvoa tietokoneen käytössä.

Maahanmuuttajat voivat myös itse kertoa, mitä he haluaisivat kirjastoon.

Omat tilaisuudet järjestetään muun muassa venäjänkielisille, somalinkielisille sekä arabian- ja kurdinkieliselle väestölle. Tilaisuudessa on mukana omankielisiä henkilöitä.

Järjestelyissä on mukana Hakunilan kansainvälinen yhdistys.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/283653-lumossa-kerrotaan-maahanmuuttajille-kirjastosta

[Blanc73]

Niin varmasti kerrotaan, sitä en epäile sekuntiakaan. "Sieltä löytyy pleikkari, ilmainen nettiyhteys ja muut tilat jossa voitte äbläwäbälöidä, sekä rikastuttaa monokulttuuriamme elävässä tilassamme! " 

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Tarkoitus on kertoa, mitä kaikkea kirjastossa voi tehdä: lainata omankielistä aineistoa, käyttää ilmaista nettiyhteyttä, lukea kotimaan sanomalehtiä netissä ja saada neuvoa tietokoneen käytössä.

Joillakin kielillä ei tosin ole olemassakaan sanomalehtiä, kirjallisuutta tai muuta aineistoa. Ja vaikka olisikin, niistä ei olisi mitään iloa lukutaidottomille maahanmuuttajille.

[Ari-Lee]

Tarkoitus on kertoa, mitä kaikkea kirjastossa voi tehdä: lainata omankielistä aineistoa, käyttää ilmaista nettiyhteyttä, lukea kotimaan sanomalehtiä netissä ja saada neuvoa tietokoneen käytössä.

Joillakin kielillä ei tosin ole olemassakaan sanomalehtiä, kirjallisuutta tai muuta aineistoa. Ja vaikka olisikin, niistä ei olisi mitään iloa lukutaidottomille maahanmuuttajille.

Tämä on totta. Omat asiakkaani Afrikasta ja Afganistanista eivät ole käyneet mitään koulua yhtään luokkaa ja eivät osaa mitään kieltä. Huomattavan suuri osa heistä sairastaa dysleksiaa eli sanojen kopiointikin on ylivoimaista.

[Lahti-Saloranta]

Muistaakohan ne kertoa myös sen että kirjastoa käyttävät muutkin kuin maahanmuuttajat eikä siellä ole suotavaa muita kirjastonkäyttäjiä häiritsevä mölyämien.

[Panopticon]

Sinänsä ihan hyvä, että mamuja kotoutetaan kirjastojen avulla. Kirjasto konseptina on takuulla monille tulijoille suuri ihme. Ilmainen palvelu, joka antaa pääsyn kaikkeen tietoon, nettiin, erilaisiin koulutuksiin, jne. Kirjaston olemassaolo on viesti siitä, että meidän yhteiskunta haluaa antaa tämän palvelun sinulle ilmaiseksi. Aivan kuten terveydenhuolto. Kotoutumisessa eri instituutioiden antama viesti on tärkeä. Jos viesti on positiivinen, se voi lisätä halukkuutta assimiloitua. Negatiivinen aspekti tässä on se, että kirjastolaisilla on vaikka miten kehitysideoita, johon hakevat hankerahoitusta. Ymmärtääkseni nämä mokuhankkeet saavat takuulla aina rahoituksen, muiden osalta ei ole niin varma. Mokutus on siis pois kaikesta muusta kehittämisestä.

[Uuno Nuivanen]

Ehkä hyllyvälien hämärässä on mukava käydä esim. huumekauppaa, varsinkin talvipakkasilla.

[Paawo]

Toivon että taustalla on kannustaa ja rohkaista kohderyhmää opiskelemaan Suomen kieltä. Toivon myös että tässä jo suomalaiseen kulttuuriin kasvaneet maahanmuuttajat voivat toimia esimerkkinä.

Toivon myös että hanke ei johda halpatuontikaksikielisen väestönosan syntyyn.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Sinänsä ihan hyvä, että mamuja kotoutetaan kirjastojen avulla. Kirjasto konseptina on takuulla monille tulijoille suuri ihme. Ilmainen palvelu, joka antaa pääsyn kaikkeen tietoon, nettiin, erilaisiin koulutuksiin, jne.

Kirjaston arvostaminen edellyttää ainakin lukutaitoa. Lisäksi on ilmeistä, että sen (arvostavaan ja asialliseen) käyttämiseen pitäisi tottua jo lapsesta lähtien. Maksuttomuus voi myös antaa signaalin vähemmästä arvosta. Veronmaksajien kustannuksella elävä maahanmuuttaja ei välttämättä ymmärrä, miten paljon Suomessa tehdään töitä ja maksetaan veroja "ilmaisten" palvelujen takaamiseksi.

Pelkään, että siinä vaiheessa kun lukutaidottomien maahanmuuttajien lastenlapset ehkä voisivat osata käyttää kirjastoa hyväkseen, suomalainen kirjastolaitos alkaa olla menneisyyttä.

[Siili]

Kotoutumisessa eri instituutioiden antama viesti on tärkeä. Jos viesti on positiivinen, se voi lisätä halukkuutta assimiloitua. Negatiivinen aspekti tässä on se, että kirjastolaisilla on vaikka miten kehitysideoita, johon hakevat hankerahoitusta. Ymmärtääkseni nämä mokuhankkeet saavat takuulla aina rahoituksen, muiden osalta ei ole niin varma. Mokutus on siis pois kaikesta muusta kehittämisestä.

Minä olen ymmärtänyt, että esimerkiksi Entressessä korostetaan kirjaston merkitystä ajantapon ja sosiaalisen kanssakäymisen paikkana.  Sivistysaspekti lienee sivuseikka.   

http://www.helmet.fi/entressenkirjasto

Ovatko kirjastot tulevaisuudessa eräänlainen "soma", jonka avulla toimeton, mutta potentiaalisesti hankaluuksia aiheuttava kansanosa pidetään pois pahanteosta?

http://en.wikipedia.org/wiki/Brave_New_World

Toisaalta, impivaaralaiset ahdasmieliset dinosauruksetkin on huomioitu osassa uutta uljasta maailmaa:

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/116572-melu-toi-korvatulpat-kirjastoihin

[sense]

Mielenkiintoista!

Artikkelissa kerrotaan maahanmuuttajille lukuisten esimerkkien avulla, mitä kaikkea kirjastolaitos heillekin tarjoaa. Sanaa "kirja" ei mainittu kertaakaan koko jutussa.

Mitäpä se neekeri kirjalla tekisikään, ajateltiin varmaan...

[Ari-Lee]

Kajaanin kirjastorakennuksesta osa on varattu mokutukseen. Kuulin eräältä työntekijältä kirjaston wc:ssä syntyneestä kaustista. Rauhanuskoinen oli pessyt varpaitaan käsienpesualtaassa. Varpaat tulee kuulema pestä (siinä samassa altaassa) aina ennen rukoilua. Sehän ei meidän kulttuurissa käy että käsienpesualtaassa pestään varpaita ja möly siitä oli syntynytkin. Saisi tämänkin kaustin julkaista se kuka havainnon oli omin silmin tehnyt.

[Onnikka]

Ehkä hyllyvälien hämärässä on mukava käydä esim. huumekauppaa, varsinkin talvipakkasilla.

Niihinhän voisi perustaa viherhuoneet ja kahviot. Huoneesta voisivat hakea kahvioon kulttuurisidonnaista mietoa piristettä.

Mielenkiintoista!

Artikkelissa kerrotaan maahanmuuttajille lukuisten esimerkkien avulla, mitä kaikkea kirjastolaitos heillekin tarjoaa. Sanaa "kirja" ei mainittu kertaakaan koko jutussa.

Mitäpä se neekeri kirjalla tekisikään, ajateltiin varmaan...

Nykyiselläänhän niitä lopetellaan. Ovat keksineet tavan säilyttää. Muuttaa kirjaston monikulttuurikeskukseksi jossa on kaikenlaista kivaa ja rukoustilat niin johan pysyy ja rahoitus lisääntyy. Kirjat ei siinä niin oleellisia olekaan, työpaikat säilyy kumminkin ja lisääkin voi syntyä.

[Panopticon]

Koitin aikoinaan keskustella aiheesta ammatillisella foorumilla:

http://www.kirjastot.fi/fi-fi/foorumit/thread.aspx?threadId=5176fe52-841b-456a-bb2c-029e9b40171d&so=0&se=0&p=1

Haistapaskaa tuli heti esimiestasolta. Mun ajatus on tosiaan se, että kirjastot ei oo mikään monikulttuurinen toimija, mutta kirjastoissa vois tehdä paljon hyvää kotouttamisen suhteen. Lukeminen kannattaa aina, kuten Jörkka sen ilmaisi.

[Adolf Stege]

Pesköön varpaansa siinä kusirännissä mikä miesten puolella on. Tahi vessanpöntössä. Eikö noille riitä kuvakirjat, kun lukea ei osaa.

[Siili]

Koitin aikoinaan keskustella aiheesta ammatillisella foorumilla:

http://www.kirjastot.fi/fi-fi/foorumit/thread.aspx?threadId=5176fe52-841b-456a-bb2c-029e9b40171d&so=0&se=0&p=1

Haistapaskaa tuli heti esimiestasolta. Mun ajatus on tosiaan se, että kirjastot ei oo mikään monikulttuurinen toimija, mutta kirjastoissa vois tehdä paljon hyvää kotouttamisen suhteen. Lukeminen kannattaa aina, kuten Jörkka sen ilmaisi.

Esimiehellä riitti kuitenkin sen verran häpyä, että pyysi anteeksi, kun hänen käytöstään arvosteltiin. 

Kiitos muuten linkistä.  Ihan mukavaa löytää muualta kuin Hommasta threadejä, joissa mokuilua käsitellään kriittisen asiallisesti.

[SimoMäkelä]

Uutisen sävystä voisi luulla, että kyse on lapsista; kirjasto on sitten jännä paikka ja sä saat toivoo itsekin jotain...olisikohan siellä jäätelöäkin, hui.

[Miniluv]

Sinänsä ihan hyvä, että mamuja kotoutetaan kirjastojen avulla. Kirjasto konseptina on takuulla monille tulijoille suuri ihme. Ilmainen palvelu, joka antaa pääsyn kaikkeen tietoon, nettiin, erilaisiin koulutuksiin, jne. Kirjaston olemassaolo on viesti siitä, että meidän yhteiskunta haluaa antaa tämän palvelun sinulle ilmaiseksi. Aivan kuten terveydenhuolto.

Palvelun arvostaminen suurena ihmeenä edellyttää sen ymmärtämistä, mistä ja miten länsimaisen yhteiskunnan yhteisesti jaettavissa oleva aineellinen hyvä tulee. Sen ymmärtämistä, että kyseessä ei ole itsestäänselvyys.

[Onnikka]

Uutisen sävystä voisi luulla, että kyse on lapsista; kirjasto on sitten jännä paikka ja sä saat toivoo itsekin jotain...olisikohan siellä jäätelöäkin, hui.

Tavanomaista mokuttajien rasismia. Pitävät yksinkertaisina/vammaisina/lapsina/lemmikkiapinoinaan näitä maahanmuuttajia.
Kirjaston oma kirjoitus on enempi asialinjalla, mutta ei ole jäätelöä. Ainoastaan kahvia, teetä ja mehua:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lumon_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Tutustumistilaisuuksia_maahanmuuttajille%2836763%29

Lumon kirjasto järjestää maalis-huhtikuussa tutustumistilaisuuksia Itä-Vantaan (Korso-Mikkola-Koivukylä-Länsimäki-Hakunila) alueen eri maahanmuuttajaryhmille.

Tutustumistilaisuuksien avulla haluamme lisätä maahanmuuttajien tietoisuutta kirjastopalveluista ja samalla myös selvittää heidän toiveitaan kirjastoa kohtaan. Monikaan maahanmuuttaja ei tiedä sitä, että kirjastoista voi lainata omankielistä aineistoa, lukea kotimaan sanomalehtiä verkossa ja että kirjastoissa on ilmainen nettiyhteys – ja että tietokoneen käytössä myös opastetaan.

Tilaisuuksissa tutustutaan kirjaston palvelutarjontaan, HelMet-verkkokirjastoon ja PressDisplay-lehtipalveluun. Jokaisessa tilaisuudessa täytetään myös tietoyhteiskuntataitoja koskeva kyselylomake, joka liittyy opinnäytetyöhön. Tilaisuuksissa on läsnä omankielisiä henkilöitä, jotka avustavat tarvittaessa lomakkeen täytössä. Myös lapset ovat tervetulleita mukaan! Heille on varattu mukavaa tekemistä kirjaston Satunurkkaan. Tilaisuuksissa on kahvi-, tee- ja mehutarjoilu.

Jäätelöä kyllä saisi olla että lapsiakin kävisi. Jäätelöä voisi tarjota myös aikuisille koska jäätelö on namia. 
Kunhan tarjoisivat suomalaisillekin, ei sitä suomalaisen työttömän tuloilla herkkusia niin ostellakaan. Jäätelökin kallistunut vaikka kuinka, taisi tulla se uusi makeisvero siihenkin.
Suolaa muuten eivät vielä olekaan keksineet verottaa. Psst. Psst. SUOLASSA EI OLE VEROA VIELÄ!
(Piti muuten tarkistaa, ettei vain olisi. Joskus on ollut suolatulli http://fi.wikipedia.org/wiki/Suolavero )
Teessä eikä kahvissakaan ole. Kahvi taitaa olla vaikutuksiltaan vielä vaarallisempaa kuin tee. Ja teetähän sanovat khatin kanssa yhtä vaaralliseksi joten kumma on kun eivät ole kiellettyjäkään.

[Siili]

Palvelun arvostaminen suurena ihmeenä edellyttää sen ymmärtämistä, mistä ja miten länsimaisen yhteiskunnan yhteisesti jaettavissa oleva aineellinen hyvä tulee. Sen ymmärtämistä, että kyseessä ei ole itsestäänselvyys.

Valitettavasti taitaa olla niin, että suuri osa "varsinaisista" maahanmuuttajista kiittää Allahia kohtaamastaan menestyksestä (elintason moninkertaistumisesta muuton myötä).  Kuffarit ovat vain työkaluja, joita Hän käyttää laupeudentyössään. 

[Maisteri Vihannes]

Tarkoitus on kertoa, mitä kaikkea kirjastossa voi tehdä: lainata omankielistä aineistoa, käyttää ilmaista nettiyhteyttä, lukea kotimaan sanomalehtiä netissä ja saada neuvoa tietokoneen käytössä.

"Omankielistä" ja "kotimaan". Minä kun otsikosta naiivisti kuvittelin että kertoisivat, kuinka kirjastoa voisi hyödyntää Suomen kielen ja kulttuurin opiskelussa.

[Siili]

Tarkoitus on kertoa, mitä kaikkea kirjastossa voi tehdä: lainata omankielistä aineistoa, käyttää ilmaista nettiyhteyttä, lukea kotimaan sanomalehtiä netissä ja saada neuvoa tietokoneen käytössä.

"Omankielistä" ja "kotimaan". Minä kun otsikosta naiivisti kuvittelin että kertoisivat, kuinka kirjastoa voisi hyödyntää Suomen kielen ja kulttuurin opiskelussa.

Selvitä itsellesi ensiksi keskeiset termit "monikulttuuri" ja "kotoutuminen".  Monikulttuurihan tarkoittaa rinnakkaisyhteiskuntien verkkoa.  Kotoutuminen puolestaan on sitä, että tulija viihtyy omassa rinnakkaisyhteiskunnassaan.   Kyllä kirjasto nykymuodossaan tukee erinomaisesti näin määriteltyä monikulttuuria ja kotoutumista.

[Maisteri Vihannes]

Selvitä itsellesi ensiksi keskeiset termit "monikulttuuri" ja "kotoutuminen".  Monikulttuurihan tarkoittaa rinnakkaisyhteiskuntien verkkoa.  Kotoutuminen puolestaan on sitä, että tulija viihtyy omassa rinnakkaisyhteiskunnassaan.   Kyllä kirjasto nykymuodossaan tukee erinomaisesti näin määriteltyä monikulttuuria ja kotoutumista.

Jatkan naiiviutta, ja kuvittelen ettei maahanmuuton - tai kirjaston - olemassaolo edellytä monikulttuuria. Kotoutuminen on tuossa puolestaan määritelty vain monikulttuurisen yhteiskunnan kannalta, yksikulttuurisessa - tai vähemmän monikulttuurisessa - yhteiskunnassa se tarkoittaa sopeutumista olemassaolevaan yhteiskuntaan, ilman rinnakkaisyhteiskuntia.

[Siili]

Selvitä itsellesi ensiksi keskeiset termit "monikulttuuri" ja "kotoutuminen".  Monikulttuurihan tarkoittaa rinnakkaisyhteiskuntien verkkoa.  Kotoutuminen puolestaan on sitä, että tulija viihtyy omassa rinnakkaisyhteiskunnassaan.   Kyllä kirjasto nykymuodossaan tukee erinomaisesti näin määriteltyä monikulttuuria ja kotoutumista.

Jatkan naiiviutta, ja kuvittelen ettei maahanmuuton - tai kirjaston - olemassaolo edellytä monikulttuuria. Kotoutuminen on tuossa puolestaan määritelty vain monikulttuurisen yhteiskunnan kannalta, yksikulttuurisessa - tai vähemmän monikulttuurisessa - yhteiskunnassa se tarkoittaa sopeutumista olemassaolevaan yhteiskuntaan, ilman rinnakkaisyhteiskuntia.

Rinnakkaisyhteiskuntien verkko on kuitenkin keskeinen kansallinen valinta.  Totta kai muut valinnat ja tavoitteet on synkronoitava tämän valinnan ympärille. 

[Maisteri Vihannes]

Rinnakkaisyhteiskuntien verkko on kuitenkin keskeinen kansallinen valinta.  Totta kai muut valinnat ja tavoitteet on synkronoitava tämän valinnan ympärille.

Olemme jo kaukana ketjun aiheesta, mutta totean kuitenkin. En usko että Suomen kansa on tietoisesti tehnyt tuollaista kansallista valintaa.