2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju

[Blanc73]

Tahtoisin sellaisen tutkimuksen, joka käsittelee oppilaan ja oppilaan vanhempien Saharan läheisyydessä vietetyn ajan merkitystä oppimistuloksiin lyhimmän etäisyyden(maareitti) funktiona. Eli syökö Sahara älyn pois?

"Afrikkalaisen saa pois Afrikasta, mutta Afrikkaa ei saa pois afrikkalaisesta"

[rölli2]

asian ytimeen ei varmaan koskaan päästä. siis siihen miksi varsinaiset maahanmuuttajat pärjäävät heikommin. siitä ei saa puhua koska kolmas valtakunta ja rotuoppi. tutkia voidaan vaikka maailmaan tappiin ja lapata rahaa erityisopetukseen. asia ei siitä muutu

[Siili]

Selvitys maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisesta ja
siihen liittyvistä taustatekijöistä PISA 2012 -tutkimuksessa

Kun maahanmuuttajataustaiset nuoret päättävät peruskoulun, heillä on PISA
2012 -tutkimustulosten perusteella muita heikommat valmiudet toimia yhteiskun-
nan täysivaltaisina jäseninä. Oppimistulokset ovat yhteydessä oppilaan tuleviin
mahdollisuuksiin. On siis merkityksellistä, kuinka oppilas pärjää koulussa ja mil-
laisin valmiuksin hän lähtee sieltä toisen asteen opintoihin tai työelämään.

On melkoisen tylyä faktaa. Suosittelen selaamaan selvityksen läpi.

Siis: segregoitumisen kiihtymistä tiedossa.  Kantisten kannattaa kiinnittää huomiota individualistisiin ratkaisuihin esimerkiksi asuinpaikkaa ja/tai lasten koulua valittaessa.  Pankkikriisi ratkaistiin roskapankeilla, kolutuksen kriisi tullaan kenties ratkaisemaan roskakouluilla. 

[Kemolitor]

Selvitys maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisesta ja
siihen liittyvistä taustatekijöistä PISA 2012 -tutkimuksessa

On melkoisen tylyä faktaa. Suosittelen selaamaan selvityksen läpi.

Kuten Roope jo totesikin, tylyä tekstiä, kannattaa kahlata läpi. Tuloksia ei kovin paljoa edes yritetä selittää, todetaan vain.

Tässä vielä muutamia lainauksia:

s. 7: PISA 2012 -tutkimusaineiston keruussa poimittiin yliotos maahanmuuttajataustaisista nuorista ensimmäistä kertaa Suomessa. Näin saatu aineisto on maahanmuuttajataustaisten nuorten suhteen merkittävästi aiempia aineistoja edustavampi ja antaa mahdollisuuden luotettaviin tilastollisiin analyyseihin. Aineistoon sisältyvät kaikkiaan 691 ensimmäisen sukupolven ja 603 toisen sukupolven maahan muuttajataustaisen nuoren oppilaskyselyt ja koesuoritukset. Muita kuin maahanmuuttajataustaisia nuoria tutkimuksen osallistujissa oli kaikkiaan 7 535.

Muutamissa kohdissa on eritelty maahanmuuttajataustaiset lähialueilta ja muilta alueilta lähtöisin oleviin. Ajattelin jo, että tässä olisi uskallettu Optulan rikollisuusraporttien tyyliin jakamaan tutkittavat maanosittain, mutta valitettavasti ei.

s. 30: Seuraavassa lähialueilta tulleiksi määritellään ne nuoret, joiden taustamaa on Venäjä, Viro tai Ruotsi.

Saksalaiset ja somalit kuuluvat siis samaan kategoriaan tässä jaottelussa.

Miten sitten koulussa vaikuttaa monikulttuurisuuden osuus, kuten kaikki tiedämme, monikulttuurisuus on rikkauden lisäksi fakta:

s. 32: Kuvion 8 mukaan kouluissa, joissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli vähintään 15 prosenttia, keskimääräinen menestyminen matematiikassa oli hieman heikompaa kuin kouluissa, joissa maahanmuuttajataustaisia nuoria oli alle 15 prosenttia. Tämä ero näkyi myös muilla kuin maahanmuuttajataustaisilla oppilailla, mutta se ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä missään oppilasryhmässä.

s. 53: On syytä huomata, että Suomen aineistossa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaista 20 prosenttia ja toisen sukupolvenkin maahanmuuttajaoppilaista yli 10 prosenttia oli jäänyt joskus luokalle (muista oppilaista luokalle oli joskus jäänyt runsaat 3 prosenttia). Tämä tarkoittaa sitä, että merkittävä osa maahanmuuttajaoppilaista ei ole vielä käynyt läpi peruskoulun koko matematiikan oppimäärää ja monet käsitteet voivat siten olla heille täysin vieraita.

s. 58: Näin ollen sisäisellä motivaatiolla näyttäisi olevan merkitystä matematiikassa menestymiselle vain muilla kuin maahanmuuttajataustaisilla nuorilla. Heillä sisäinen motivaatio selittikin 14 prosenttia matematiikan osaamisen vaihtelusta. Toisen sukupolven maahanmuuttajilla selitysaste oli vain 3 prosenttia ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla likimain nolla. Selitystä tälle vähäiselle motivaation ja matematiikassa menestymisen yhteydelle on vaikea löytää. Kyse voi olla matematiikan heikosta lähtötasosta, kotoutumiseen liittyvistä ongelmista tai mahdollisesti siitä, että koulun kielen taitaminen on jollain tavalla yhteydessä tähän ilmiöön.

Tässä kohtaa selitysyritykset ovat jo aika epätoivoisia. Toisen sukupolven maahanmuuttajat ovat siis syntyneet Suomessa. Miten heillä voisi olla kyse matematiikan heikosta lähtötasosta, jollei tekstin kirjoittaja halua vihjailla meillä jotakin geenien ja perimän merkityksestä. Mutta sellainen vihjailu olisi aika tuhmaa, joten en ymmärrä, mitä kirjoittaja yrittää sanoa. Koulun kielen taitaminenkin on aika karu selitysyritys. Jos Suomessa syntynyt ihminen ei 15-vuotiaanakaan osaa Suomea, niin mitä se kertoo?

s. 63: Tutkimukseen osallistuneet oppilaat jaettiin myös luonnontieteissä eri suoritustasoille (taulukko 10). Myös tällä arviointialueella huippuosaamista vastaa kuudes suoritustaso ja toinen suoritustaso on välttävän osaamisen vähimmäistaso. Suomessa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista nuorista lähes 47 prosenttia jäi välttävän tason alapuolelle. Sen sijaan toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista nuorista noin 27 prosenttia ja muista nuorista vajaa seitsemän prosenttia suoriutui luonnontieteissä heikosti (alle tason 2). Korkeimmille suoritustasoille 5 ja 6 ylsi maahanmuuttajataustaisista nuorista alle 3 prosenttia, kun taas muista nuorista näille tasoille ylsi noin 18 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisia nuoria on siis vähän korkeimmilla, mutta paljon heikoimmilla suoritustasoilla. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden suureen määrään välttävän tason alapuolella tulisi suhtautua erityisellä vakavuudella.

s. 67: Tulokset lukutaidossa noudattavat siis samaa linjaa kuin matematiikan ja luonnontieteiden tulokset: maahanmuuttajataustaisia nuoria on huomattavan paljon heikoimmilla suoritustasoilla ja vain muutama prosentti yltää korkeatasoisiin suorituksiin. Merkittävä havainto on myös se, että toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten tulokset ovat lähempänä ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien tuloksia kuin muiden nuorten tuloksia. Tämä havaittiin myös matematiikassa ja luonnontieteissä.

s. 68: Maahanmuuttajataustaisten nuorten lukutaidon taso oli heikoin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

s. 72: Maahanmuuttajataustaisten nuorten ongelmanratkaisutaidon taso oli heikoin osissa Pohjois-Savoa, Pohjois-Karjalaa, Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta.

Lieksa?

s. 79: Suhteessa eniten maahanmuuttajataustaisia 15-vuotiaita on Ruotsissa, jossa 15 prosentilla on maahanmuuttajatausta. Tämä on enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Islannissa ja Suomessa maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus on vain kolmen prosentin luokkaa. Norjassa ja Tanskassa maahanmuuttajataustaisia 15-vuotiaita nuoria on 9 prosenttia.

s. 81: Suomessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja muiden oppilaiden välinen ero (85 pistettä) oli suurempi kuin vertailumaissa, ja tämä ero vastaa noin kahden kouluvuoden edistymistä. Vielä sosioekonomisen statuksen vakioinnin jälkeenkin ero oli Suomessa 65 pistettä, joka on suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa ilman vakiointia saatu keskiarvoero.

Mutta toisaalta jos ei välitetä erotuksesta vaan katsotaan pelkästää tuloksiä, niin sivun 81 taulukon mukaan ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajien tulokset ovat seuraavat:
Suomi  427  454
Ruotsi  414  445
Norja  442  457
Tanska  430  448

Meidän mamumme pärjäsivät siis paremmin kuin Ruotsin mamut.

s. 88: Koulusta tai yksittäisiltä oppitunneilta pinnaaminen oli huomattavasti harvinaisempaa kuin myöhästely. Pinnaaminen oli yleisempää maahanmuuttajataustaisilla oppilailla kuin muilla oppilailla. Peräti 30 prosenttia ensimmäisen polven maahanmuuttajaoppilaista ilmoitti pinnanneensa kahden viikon aikana ainakin joltain oppitunnilta ja 27 prosenttia ilmoitti pinnanneensa kokonaisen päivän.

s. 97: Eri maissa suhtaudutaan eri tavoin luokan kertaamiseen. Suomessa luokan kertaamista pyritään välttämään, ja ennen luokalle jättämistä pyritään hyödyntämään kaikki muut tukikeinot. Suomen PISA-aineistossa luokan kertaaminen oli yleisintä oppilailla, joilla oli maahanmuuttajatausta. Oppilaista, joilla ei ollut maahanmuuttajataustaa, vain 3 prosenttia oli kerrannut peruskoulun alaluokan ja alle yksi prosentti peruskoulun yläluokan. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista nuorista jopa 18 prosenttia oli kerrannut peruskoulun alaluokan ja 4 prosenttia peruskoulun yläluokan. Toisen sukupolven polven maahanmuuttajataustaisista nuorista 7 prosenttia oli kerrannut peruskoulun alaluokan ja 4 prosenttia yläluokan.

Loppukevennykseksi lainaus Laura Kumpuniemen gradusta "Kyllä mä oon tervetullut täällä Lieksassa". Maahanmuuttajanuorten kokemuksia vastaanottavuudesta suomalaisessa maaseutukaupungissa

s. 68: Yksi haastatelluista toi esille, että maahanmuuttajilla on mahdollisuus suorittaa suomalainen peruskoulu jopa yhdessä vuodessa, kun suomalaisilta siinä menee yhdeksän vuotta.

[Blanc73]

Yksi haastatelluista toi esille, että maahanmuuttajilla on mahdollisuus suorittaa suomalainen peruskoulu jopa yhdessä vuodessa, kun suomalaisilta siinä menee yhdeksän vuotta.

Siis mitä?! 

[Onkko]

Yksi haastatelluista toi esille, että maahanmuuttajilla on mahdollisuus suorittaa suomalainen peruskoulu jopa yhdessä vuodessa, kun suomalaisilta siinä menee yhdeksän vuotta.

Siis mitä?! 

Tenttii ysiluokan. Nimimerkillä 8 ja 9 luokka 6kk aikana suoritettu 8 keskiarvolla.

[Alkuasukas]

Yksi haastatelluista toi esille, että maahanmuuttajilla on mahdollisuus suorittaa suomalainen peruskoulu jopa yhdessä vuodessa, kun suomalaisilta siinä menee yhdeksän vuotta.

Siis mitä?! 

Ei Suomessa ole koulupakkoa. Sen kun tenttii läpi.

[Tommi Korhonen]

^Eivät ole ristiriidassa, koska oppivelvollisuus on ikäpohjainen. Vanhempi "nuorukainen" voi saada peruskoulun "pätevyyden" ilman oppivelvisuuden (aikanaan) suorittamista. Ja toisaalta minkä maalainen tahansa döllis ei välttämättä saa pätevyyttä, vaikka toteuttaa oppivelvollisuuden suorittamisen.
Sitä en tiedä miten tuollainen tenttiminen suoritettaan, ja tapahtuuko sitä oikeasti paljoa.

[Blanc73]

Kommentti tuli väärän otsikon alle. Voi poistaa.

[Roope]

Olen havainnut, että julkisessa keskustelussa maahan muuttaneiden lasten koulupudokkuus on otettu ulkomaalaispoliittiseksi keppihevoseksi. Ulkomaalaislain muutoksilla ei kuitenkaan muuteta sen kummemmin koulujen arkea kuin ihmisten koulutuspolkujakaan pätkän vertaa.
...
Alla oleva teksti on tehty Väestöliiton Monikulttuurisessa Osaamiskeskuksessa, jossa työskentelen.
...
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että maahan muuttaneiden lapset eivät menesty yhtä hyvin kuin valtaväestö peruskoulun päättövaiheessa. Heikompi koulumenestys johtuu pitkälti vanhempien heikoista voimavaroista: mitä vähemmän koulutusta ja kielitaitoa, alhaisemmat tulot ja heikompi työmarkkina-asema, sitä heikommin lapset keskimäärin menestyvät koulussa.
...
Merkittävin yksittäinen koulumenestykseen ja koulutuspolkuun vaikuttava tekijä on perheen sosiaalinen ja sosioekonominen tausta.

Heikki Kerkkänen: Koko perheen huomionti vahvistaa maahanmuuttajien lasten koulumenestystä 11.2.2015

Ulkomaalaislailla ja muilla maahanmuuttoon liittyvillä laeilla vaikutetaan sekä suoraan Suomeen muuttavien ulkomaalaisperheiden että epäsuoraan heidän jälkikasvunsa perheiden koulutukseen, kielitaitoon ja työmarkkina-asemaan, ja sitä kautta Suomessa saavutettavaan sosiaaliseen ja sosioekonomiseen asemaan. Tämä taas vaikuttaa sekä maahanmuuttajalasten menestymiseen että suomalaisten koulujen arkeen ja kaikkien Suomessa asuvien koulutuspolkuihin muun muassa koulujen resurssien käytön kautta. Mekanismia ei ole vaikea ymmärtää, mutta näköjään äärimmäisen vaikea hyväksyä.

Jos minä saan päättää ulkomaalaislaista, voin nollabudjetilla vähentää koulupudokkaiden määrää enemmän kuin sata palkattua monikulttuuriasiantuntijaa yhteensä. Lisäksi saisin aikaan miljardien eurojen pitkän tähtäimen säästöt, kun taas asiantuntijat vaatisivat miljardien lisäresursseja.

[koli]

Pisa-menestykseen ei saa jäädä makaamaan – tarvitaanko 12-vuotinen oppivelvollisuus

Valtiosihteeri ja koulutusalan tutkija Pilvi Torsti (sd.) pelkää, että Suomessa jäädään paistattelemaan koulutuksen Pisa-menestykseen ja unohdetaan koulutusjärjestelmän kehittäminen.

– Suomessa oppimiserot ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Etenkin poikien tulokset ovat laskussa, monikulttuurisuus haastaa monia totuttuja malleja etenkin Helsingissä ja kouluviihtyvyys on laskenut. Pilvi Torsti muistuttaa blogissaan.

http://demokraatti.fi/pisa-menestykseen-ei-saa-jaada-makaamaan-tarvitaanko-12-vuotinen-oppivelvollisuus/

Uuninluukut kolisee Demareissa.

[Sitruunamelissa]

Pisa-menestykseen ei saa jäädä makaamaan – tarvitaanko 12-vuotinen oppivelvollisuus

Valtiosihteeri ja koulutusalan tutkija Pilvi Torsti (sd.) pelkää, että Suomessa jäädään paistattelemaan koulutuksen Pisa-menestykseen ja unohdetaan koulutusjärjestelmän kehittäminen.

– Suomessa oppimiserot ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Etenkin poikien tulokset ovat laskussa, monikulttuurisuus haastaa monia totuttuja malleja etenkin Helsingissä ja kouluviihtyvyys on laskenut. Pilvi Torsti muistuttaa blogissaan.

http://demokraatti.fi/pisa-menestykseen-ei-saa-jaada-makaamaan-tarvitaanko-12-vuotinen-oppivelvollisuus/

Uuninluukut kolisee Demareissa.

Kolistan vielä lisää: pitäisi ehkä harkita näiden ns. apukoulu- ja tarkkailuluokkien takaisin ottamista, ihan sama miten paljon se "leimaa". Jos perseilee normaalilla luokalla, tai on niin paljon oppimisvaikeuksia, että se oppiminen ei kertakaikkiaan onnistu normaaliluokassa, niin parempi varmaan "erilaiselle oppijalle" itselleenkin oppia sopivammassa ympäristössä. Puhumattakaan siitä, että ns. tavalliset oppijat saisivat myös oppia sitä tahtia, mihin ovat tottuneet, eikä hidastellen älämölön keskellä.

Ei tähän mitään 12-vuotista peruskoulua (oppivelvollisuutta) kaikille Suomen lapsille ja nuorille tarvita yhden helsinkiläisen "monikulttuurisen erityisryhmän" takia.

[Malla]

Ei tähän mitään 12-vuotista peruskoulua (oppivelvollisuutta) kaikille Suomen lapsille ja nuorille tarvita yhden helsinkiläisen "monikulttuurisen erityisryhmän" takia.

Ei todellakaan. Hölmöläisten neropatti-idealta vaikuttaa.
Lisäisikö oppivelvollisuuden pidentäminen motivaatiota ja kouluviihtyvyyttä? Tuskin.

[Chew Bacca]

Erityisluokat kuuluvat hitaille oppijoille. He kärsivät eniten toisten käytöshäiriöistä. Erityisopetuksen sijasta väkivaltaiset häiriköt tarvitsevat eristysopetusta. Pois toisten kimpusta. Eli tarkkikset takaisin, mielellään eri rakennuksessa kuin tavalliset lapset. Tiedän koulun Helsingissä jossa väkivaltainen ja iso neekeripoika pitää kaikkia kauhun vallassa ja silminnähden nauttii asemastaan. Tyhmä kuin saapas. Samassa "erityisluokassa" lusii lukihäröisiä tyttöjä ja poikia. Ketä kiinnostaa heidän turvallisuutensa ja tulevaisuutensa?

Tällaiset tyypit vetävät kaikki omalle tasolleen.

[turjake]

Ei tähän mitään 12-vuotista peruskoulua (oppivelvollisuutta) kaikille Suomen lapsille ja nuorille tarvita yhden helsinkiläisen "monikulttuurisen erityisryhmän" takia.

Ei todellakaan. Hölmöläisten neropatti-idealta vaikuttaa.
Lisäisikö oppivelvollisuuden pidentäminen motivaatiota ja kouluviihtyvyyttä? Tuskin.

Semmoinenkin pikku pulma tässä on että 12 vuoden oppivelvollisuus edellyttäisi valtion takaavan jokaiselle toisen asteen koulutuspaikan ja pitävän haasteellisemmatkin tapaukset siellä tappiin asti.

[Aukusti Jylhä]

Toivoisin kovasti, että tähän kouluasiaan perehdyttäisiin pohjamutia myöten, ilman poliittisia vaikuttimia. Raakaa dataa, jossa kantaväestö olisi oikeasti kantaväestöä. Suomessa somaliperheeseen syntynyt Abdi EI ole kantaväestöä. Ja tällä asialla on todellinen kiire. Kouluissa kasvavat omat lapsemme, ja heistä olisi siellä kouluissa tarjoitus kasvattaa kunnollisia kansalaisia, joilla olisi vieläpä mukavaa elämää tiedossa. Ilman asiallista koulutusta Suomi muuttuu epävakaaksi valtioksi ilman tulevaisuutta.

Lasten kasvattaminen, kehityksen tukeminen ja yhteiskunnallisten asioiden opettaminen on erittäin herkkää puuhaa. Vaikka kaikki lapset olisivat jotakuinkin samalla kehitystasolla, mutta näinhän ei ole. Aina tulee olemaan oppimisvaikeuksia ja häiriökäyttäytymistä. Tämän asian kanssa on opittu elämään lisäämällä eritysen tuen tarjontaa, kohdentamalla resursseja erityistapauksiin. Ensinnäkin hitaammatkin oppivat samat perusasiat kuin muutkin, ja toisekseen valtaosalle lapsista pystytään tarjoamaan turvallinen ja kehittävä oppimisympäristö eristämällä häiriköt. Näitä asioita suomalainen koulujärjestelmä ei kykene kaikille tarjoamaan.

Tilanne on paikoittain katastrofaalinen, eikä voida puhua enää kasvattamisesta vaan paimentamisesta. Tämä tilanne on päässyt näin pahaksi juurikin haittamaahanmuuttoa tietoisesti lisäämällä. Toistan, tilanne on katastrofaalinen ja sille pitäisi tehdä paljon ja nopeasti! Ensimmäinen asia olisi selvittää haittamaahnmuuton aiheuttama rasite koulujärjestelmälle. Ja nyt on viimeinen hetki olla rehellinen, totuus pöytään!

[Sekasikiö]

Jos halutaan, että koululuokkiin, jossa paljon maahanmuutajia opiskelijoina tulee rauha ja keskittyminen pelkästään oppimiseen voi alkaa pitää luokkiin palkata auktoriteeteiksi vaikka työllistettyinä integroitumiseen halukkaita muslimimaahanmuutaisiä, jotka pitävät kuria. Muuten haistattelu ja muiden oppilaiden häirintä jatkuu.

ps. Jos kapasiteettia oppia ei ole niin siihen ei mikään auta. Samoin mielestäni pitäisi siirtää nämä häiriköt ja normaaliin opetustahtiin kynemättömät apu/tarkkailuluokalle ja oikeasti miettiä, että pitääkö tänne roudata ihmisiä(tai antaa täällä kasvaa toinen sukupolvi), jotka eivät esim. kultturin takia kykene/halua oppia/integroitua maahan.

[Aukusti Jylhä]

Jos halutaan, että koululuokkiin, jossa paljon maahanmuutajia opiskelijoina tulee rauha ja keskittyminen pelkästään oppimiseen voi alkaa pitää luokkiin palkata auktoriteeteiksi vaikka työllistettyinä integroitumiseen halukkaita muslimimaahanmuutaisiä, jotka pitävät kuria. Muuten haistattelu ja muiden oppilaiden häirintä jatkuu.

Vaikka hyvin usein ärsyttääkin tämmöinen mamujen työskenteleminen mamujen parissa, niin tuossa on kyllä ihan oikeasti harkinnan paikka.

Mutta kun yhtälössä on mukana islam, niin hyvin usein mikään ei mene niinkuin sen ajateltiin menevän. Ensinnäkin sopivien "tukihenkilöiden" löytyminen on se ensimmäinen temppu. Pitäisi olla auktoriteetin omaava muslimi siis ihan ensimmäiseksi. Sitten sen pitäis olla sellainen, että se auktoriteetti ulottuu myös sinne kotiväkeen asti. Ja jos tämä hyvin usein liian hankalaksi havaittu kombo saadaan toimimaan - koulun arvot ja muslimiperheen arvot - en enää kykene uskomaan tämän "tukihenkilön" kyvykkyyteen integroida musliminuori yhteiskuntaan.

Ja sitten kun vielä mukaan lasketaan näitä viimeaikaisia sattumuksia ja kohu-uutisointeja, ehkä jotain älykkyysosamäärä-pohdintaa mukaan, niin joudumme toteamaan karun seikan: Damage control on ainut mihin valtio kykenee.

[apinanaivo]

Ei todellakaan 12 vuoden oppitaivalta. Mitä noita muksuja ja niiden kavereita on katsonut, niin yksinkertaisimmatkin niistä pärjää nykykoulussa tarpeeksi hyvin. Koulu järjestää jos jonkinlaista tukea jo nyt oppilaille. Jos oppilas ei pääse luokalta läpi tarvittavilla arvosanoilla, niin sitten jää luokalle. Noin se on aiemminkin mennyt. Ei koko koulutuksen rimaa saa laskea, vaan palikoiden täytyy alkaa tekemään töitä koulutuksensa eteen.

[Roope]

Brittiraportti: Suomen koulumenestyksen taustalla tiukat perinteet, ei luova opetus

Suomalaisten koululaisten menestys kansainvälisissä Pisa-testeissä perustuu perinteisiin eikä uutta luovaan opetukseen, väittää uusi brittiraportti.

Centre for Policy Studies -ajatushautomon julkaisemassa raportissa suomalaisten oppimismenestyksen todetaan myös pudonneen vertailussa.

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa yksikön tutkimusjohtaja Gabriel Heller Sahlgren sanoo, että suomalaisten korostamat menetystekijät kuten opettajien itsenäinen rooli, tasokokeiden puuttuminen tai väljä opetusohjelma peittävät todelliset syyt.

Luovan opetuksen sijaan Sahlgren nostaa selitykseksi suomalaisen yhtenäiskulttuurin ja vanhan, hyvin tiukasti kontrolloidun opetusjärjestelmän, jonka kaikuja hänen arvionsa mukaan näkyy kansainvälisessä Pisa-vertailussa.

"Mutta tätä selitystä eivät suomalaiset opetusammattilaiset halunneet imagosyistä antaa", Sahlgren sanoo BBC:n haastattelussa.
...

Helsingin Sanomat 15.5.2015

edit: Lisäsin linkit raporttiin ja haastatteluun.

[Elemosina]

^siis suomeksi sanottuna vähäinen monikulttuuri on syynä Pisa-menestykseen.
Vai miten tuo pitäisi tulkita?

[guest8096]

^siis suomeksi sanottuna vähäinen monikulttuuri on syynä Pisa-menestykseen.
Vai miten tuo pitäisi tulkita?

Se pitäisi tulkita juuri niin. Pisa-tutkimus ja muu roska kuulemma osoittavat miten suomalaiset koululaiset pärjäävät luku- ja laskutaidossa parhaiten maailmassa, ja kaikkialta maailmasta käydään ihmettelemässä Suomen koululaitosta. Mutta kukaan ei kehtaa sanoa totuutta, koska se olisi rasismia. Tarkempi tarkastelu osoittaa Suomen johtoaseman johtuvan siitä, että täällä heikoin oppilasaines pärjää paremmin kuin muiden maiden heikoin oppilasaines. Kaikki oppilaat saadaan suunnilleen pysymään mukana peruskoulun ajan. Se taas johtuu siitä, että Suomi on täynnä suomalaisia. Tässäkin suhteessa ollaan menossa kansainväliseen suuntaan, kun monikulttuurisuus kasvaa täälläkin ja sitä myöten Pisa-sijoitus tulee laskemaan. Kohta se näkyy jossakin, kun koulussa kysytään vain "miltä tuntuu" ja "ahdistaako".

[Miniluv]

^siis suomeksi sanottuna vähäinen monikulttuuri on syynä Pisa-menestykseen.
Vai miten tuo pitäisi tulkita?

Voihan sitä perinteeksikin vaikka sanoa, että suomalaisen koulun oppilaat ovat suomalaisia.

[Roope]

^siis suomeksi sanottuna vähäinen monikulttuuri on syynä Pisa-menestykseen.
Vai miten tuo pitäisi tulkita?

Osatekijä. Raportista:

And perhaps the persistence of this special mentality has been
aided by the Finnish population's cultural homogeneity, which it
also shares with several East Asian countries. Indeed, Finland had
little immigration until the late 20th century. In 1990, first and
second generation immigrants composed 0.8 per cent of the
population; in 2000, the figure was still just two per cent. Of
course, since immigrant pupils generally perform worse than
natives in international tests in most countries – by 34 points on
average in mathematical literacy in OECD countries PISA 2012 –
the homogeneous population is likely to be an indirect factor
facilitating its rise more generally. In addition, however, by
decreasing outside cultural influences, this homogeneity has
probably also aided the preservation of a special Finnish
mentality in the face of other rapid societal transformations.

But what about the decline? Some have suggested that increased
immigration may be a part explanation. "One reason for our fall in
PISA is probably immigration", said NBE Director General Pitkälä.
Immigrants to Finland certainly perform worse than natives in
PISA: depending on subject, there was a 98 to 126 point
disadvantage among first-generation, and a 64 to 81 point
disadvantage among second-generation, compared
with native pupils in PISA 2012.

But while immigrant pupils perform worse than native pupils, they
are unlikely to be a primary explanation for the fall itself, since
immigration levels have not been large enough. Between 2006 and
2012, the share of pupils with an immigrant background increased
from 1.5 per cent to three per cent in Finland. This is too low to have
a statistically significant direct impact on the overall changes.
Indeed, native pupils fell only two to three points fewer than the
average including immigrant pupils during those years.

While there could technically be negative effects of immigrants on
native pupils, the empirical evidence suggests that these are mild
so far in Finland. Research indicates that the increase in the share
of immigrant pupils between 2006 and 2012 may have decreased
natives' PISA results by 1.7 points. In other words, only about six
to nine per cent of the fall since PISA 2006 could plausibly be
attributed to negative effects of immigration on native pupils.
However, just as the lack of immigration may have been a factor
aiding the persistence of a traditional social and educational
culture in Finland, increased immigration may also be a marginal
catalyst for changes in this culture.

[Punaniska]

^siis suomeksi sanottuna vähäinen monikulttuuri on syynä Pisa-menestykseen.
Vai miten tuo pitäisi tulkita?

Ei kun se pitää tulkita niin, että suomalainen opetus ei enää pärjää globalisoituneessa yhteiskunnassa.

Gabriel Heller Sahlgren on  muuten ruotsalainen ja saman London School of Economics and Political Sciencen (Fabian society) kasvatti kuin Stubbikin, joten ei anneta tämän sotkea aikuisten asioita

[Chew Bacca]

^siis suomeksi sanottuna vähäinen monikulttuuri on syynä Pisa-menestykseen.
Vai miten tuo pitäisi tulkita?

Voihan sitä perinteeksikin vaikka sanoa, että suomalaisen koulun oppilaat ovat suomalaisia.

Suomalaisen koulun suuri bluffi. Systeemi toimii jos materiaali on systeemin kanssa yhteensopiva. Mamujen huono menestys osoittaa ettei koululla ole mitään viisasten kiveä. Hienosti ruksuttavaan dieselkoneeseen ei voi työntää kaiken maailman palmuöljyä tai matalaoktaanista lyijybensaa. Eikä sitä traktoria voi myydä urheiluautona.

[Bwana]

Hmmm.

Tässä pitää nyt muistaa, että tuo tutkimus on tehty Britaniassa. Siellä on juuri nyt käynnissä debatti siitä, mitä koululaitoksen/opetussuunnitelmien pitäisi olla. Tuossa on aika paljon olemassa olevan järjestelmän yritystä puolustaa asemaansa. Perinteisesti briteillä kun on ollut/on vieläkin ERITTÄIN hierarkiset ja ylhäältä johdetut koulut ja OPS:it. Tämä sen vuoksi, että karkeasti sanottuna eihän esimerkiksi keskiverto britti-alakoulun opettajalla yksinkertiasesti ole mitään "itsenäistä" hajua siitä mitä hän on tekemässä. Siksi sitä kontrollia tarvitaan.

Toinen juttu on sitten se, että perinteisesti OECD:n koulututkimuksissa Japanissa ja Suomessa työrauha tunneilla on ollut sieltä parhaasta päästä. Ja se korreloi tulosten kanssa. Se on käsittääkseni Suomessa muuttunut. Samaan aikaan erään toisen asian kanssa. Korreloivatko nuo asiat sitten keskenään, mene ja tiedä. Tokihan ihan pottunokkaistakin koulutukselle lähinnä naureskelevaa takkujengiä alkaa olla kolmannessa sukupolvessa...

[Bwana]

Suomalaisen koulun suuri bluffi. Systeemi toimii jos materiaali on systeemin kanssa yhteensopiva. Mamujen huono menestys osoittaa ettei koululla ole mitään viisasten kiveä. Hienosti ruksuttavaan dieselkoneeseen ei voi työntää kaiken maailman palmuöljyä tai matalaoktaanista lyijybensaa. Eikä sitä traktoria voi myydä urheiluautona.

Niinpä. Sanoisin, että jokainen koulujärjestelmä on oman yhteiskuntansa näköinen/kehittynyt sen yhteiskunnan tarpeista. Tuo bluffi on siis sisäänrakennettuna jokaisessa koulutusjärjestelmässä. Toiset yhteiskunnat toimivat paremmin kuin toiset koska yhteiskunnat koostuvat ihmisistä ja ihmisissä on eroja. Vai miten se nyt menikään?

[Roope]

Toinen juttu on sitten se, että perinteisesti OECD:n koulututkimuksissa Japanissa ja Suomessa työrauha tunneilla on ollut sieltä parhaasta päästä. Ja se korreloi tulosten kanssa. Se on käsittääkseni Suomessa muuttunut.

Juuri sitä tuossa kyseenalaistetaan, että Suomi jotenkin kumoaisi Aasian huipputuloksien takana olevat tekijät "uutta luovalla opetuksellaan". Gabriel Heller Sahlgrenin mukaan Suomi on viime aikoihin asti muistuttanut Aasian maita juuri yhtenäiskulttuurinsa takia. Nyt kun monikulttuurisuus on lisääntynyt, tulokset ovat laskeneet myös Suomessa. Raportin mukaan tason lasku ei johdu (suurimmaksi osaksi) suoraan maahanmuuttajien määrästä, mutta maahanmuutto on saattanut toimia yhtenä 2000-luvulla tapahtuneen käänteen katalyyttina.

Raportin varovainen arvio on vähintäänkin uskottava, kun tietää, miten paljon entistä enemmän opetuksen resursseista suunnataan Suomessa huonosti pärjäävien maahanmuuttajataustaisten tukemiseen. Ja ponnistuksista huolimatta epäonnistutaan, kuten Pisa-tulokset kertovat.

[nollatoleranssi]

Brittiraportti: Suomen koulumenestyksen taustalla tiukat perinteet, ei luova opetus

Sahlgren näkee, että Suomi on muistuttanut yllättävän paljon aasialaisia kilpakumppaneitaan. Tosin viimeisellä vertailukierroksella Suomen tulos putosi, mitä Sahlgren pitää osoituksena perinteisen, keskitetyn opetuksen murenemisesta.
...

Helsingin Sanomat 15.5.2015

Hieman jäi epäselväksi, että mitä tuolla kritiikillä haluttiin sanoa? Tai ainakaan se ei tuosta lehtijutusta käynyt kovin hyvin ilmi. Mitkä "tiukat perinteet"? Suomen opetustulosten on sanottu muuttuneen huomattavasti 1970-alusta lähtien.

En ymmärrä myöskään tuota vertausta, että "Suomi on muistuttanut yllättävän paljon aasialaisia kilpakumppaneitaan". Eiköhän ero ole suunnilleen kuin "yöllä ja päivällä"?