2014-02-24 US: Suomen vaalijärjestelmä uusiksi?

[ämpee]

Uppoavalla SDPööllä on kaipuu Ruotsin malliin

SDPöö haluaa Suomeenkin listavaalit, jossa puolueet päättävät ketkä ovat listan kärjessä ja jotka tulevat todennäköisimmin valituiksi.

"- Vaaleissa otettaisiin kantaa siihen mihin pitäisikin eli politiikan linjaan. Äänestäjän kuvitelma, että se olisi riippuvainen valittavista henkilöistä, on väärä, Backman kirjoittaa."

Eli kaikki Mestaria äänestäneet ovat kuvitelleet Mestarin voivan vaikuttaa politiikan linjaan.
Ihmeen näkyvästi tämä kuvitteleminen näkyy politiikan linjassa, kuten vaikkapa nuivana manifestina.

[kekkeruusi]

Mulla on parempi idea, tehdään kaikista vaaleista suoria henkilövaaleja. Lätkäistään vielä päälle jokaiselle valituksi tulleelle mahdollisuus asettua ehdokkaaksi seuraavissa vastaavissa vaaleissa ilman puoluetta. Jotta puolueiden edustejien ei tarvitsisi pelätä puolueiden valtaa "väärin" äänestäessään.

Demarit voivat muuttaa Ruotsiin, jos se meininki heitä noin kiehtoo.

[Roope]

Backmanin alkuperäinen kirjoitus:
Jouni Backman: Listavaali poistaisi monta ongelmaa 24.2.2014

Listavaali toisi tähänkin parannuksen. Valittavat edustajat noudattaisivat nykyistä tarkemmin kansalaisten, jopa äänestämättömien, koostumusta. Puolueiden kun kannattaisi asettaa ehdokaslistalle tasaisesti eri kansalaisryhmien edustajia. Välivaiheena voisi ajatella osittaista listavaalia, jossa äänestäjä voisi halutessaan vaihtaa myös listan järjestystä.

Backman on sisäistänyt hyvin ryhmäajattelun. Kansanedustaja on hänelle ennen kaikkea jonkin ihmisryhmän edustaja. Esimerkiksi maahanmuuttajia epäilemättä sijoitettaisiin äänimääräänsä korkeammalle pitkillä listoilla vain siksi, että lista toteuttaisi paremmin poliittisesti korrektia koostumusta. Juuri näin on käynyt listavaalien Ruotsissa.

Valinnanvapauden kaventuminen on näennäistä. Puolueethan ne ehdokkaat valitsevat nykyisinkin. Puolueiden jäsenäänestysten mukainen ehdokasjärjestys listalla korreloi melko tarkkaan valittavia, usein jopa heidän järjestystään. Eli äänestäjät valitsevat "tietämättään" puoluelistan mukaiset edustajat.

Todellako? Minusta vaikuttaa paremminkin siltä, että pitkiä listoja ehdotetaan siksi, että äänestäjien vaikutusvalta halutaan eliminoida yhtälöstä. Julkkisten, kuten Sdp:n europarlamentaarikko Mitro Revon, kalastamat äänet kelpaavat, mutta heille ei haluttaisi luovuttaa valtaa. Lisäksi listat olisivat puolueen johdolle erinomainen työkalu sementoida oma valta-asemansa ja rangaista puolueen toisinajattelijoita.

Mutta jos tilanne on jo sellainen kuin Backman esittää, niin mitä merkittävää ongelmaa listavaaleihin siirtymällä ratkaistaisiin?

Häviäjiä listavaaleissa olisivat henkilöihin keskittyvä pintajulkisuus ja rahan valta. Voittajia olisivat syvällisempi politiikan linjakeskustelu ja kansanvalta.

Backman on sitten hyvä, ja luettelee ne pintajulkisuuden ja rahan avulla esiin nousseet poliitikot, joiden takia tällaiseen remonttiin pitäisi ryhtyä. Kansanvalta ei toteudu yhtään paremmin ainakaan sitä kautta, että äänestäjien sijaan suurimman osan läpimenijöistä valitsevatkin suoraan puolueiden johtoryhmät. Backman taitaa vain haluta sanoa, että äänestäjät ovat liian tyhmiä päättämään tärkeistä asioista.

[AuggieWren]

Tuollaisella vaalitavan muutoksella demareilta lähtisi ne viimeisetkin duunariäänestäjät.

[elven archer]

SDPöö haluaa Suomeenkin listavaalit, jossa puolueet päättävät ketkä ovat listan kärjessä ja jotka tulevat todennäköisimmin valituiksi.

SDP haluaa siis vähentää demokratiaa viemällä äänestäjiltä mahdollisuuden valita edustajansa. Käytännössä tuo tarkoittaisi, että muutaman suurimman puolueen johto, siis kourallinen ihmisiä, määräisi eduskunnan koostumuksen.

Muutos pelkistäisi äänestäjän harkinnan pelkän puolueen tasolle ja samalla siirtäisi kaiken sen puolueen sisäiseen valtapeliin. Kuka voittaa puolueen valtapelin, saa kansan "luottamuksen". Mitä helvetin järkeä? Mutta siitä kyllä saisi hyvän viihdeohjelman: Political Survivor. Viedään puolueen ykkösehdokkaat autiolle saarelle ja katsotaan, kuinka he juonivat joka jaksossa toisiaan pelistä pois. Listasijainti määräytyy käänteisessä putoamisjärjestyksessä.

Ei ikinä. Kammottava ehdotus. Tuollainen demokratian kaappaus olisi minusta pahimman luokan maanpetos. Harmi vain, että tuollainenkin voidaan täysin laillisesti toteuttaa, jos muutamat herrat ja rouvat niin päättävät.

[JmR]

Backman ehdottaa askelta poispäin demokratiasta.

[elven archer]

Hyvä tietysti, että Backman myönsi ääneen demokratiavajeen olemassaolon. Sen, että vain muutama ihminen päättää tämän maan asioista ja muut ovat pelkkää kulissia, illuusiota äänestäjien tahdosta.

Ehdotankin siten, että luovutaan puolueista. Ei enää yhtään ääntä puolueille, ei enää yhtään ääntä millekään tai kenellekään, mitä lapun numero ei osoita. Sopikoot edustajat sitten keskenään, jos haluavat tehdä yhteistyötä. Tämä parantaisi demokratiaa, koska se tuhoaisi eturyhmäajattelua. Se pakottaisi edustajia näkemään laajemman ja tasapuolisemman kuvan asioista, kun edustaja ei olisi sidottu ryhmäpäätöksiin, vaan omatuntoonsa. Myös puoluetuet ja vastaavat voisi lakkauttaa.

[J.M]

Kolminkertainen EI!-huuto Jounin ehdotukselle; EI, EI, EI!

[Nikolas]

Kyllähän vaalitapaa kannattaisi muuttaa, mutta ei todellakaan Ruotsin esimerkin mukaan.

Jos pysytään edustuksellisen järjestelmän puitteissa (vaikka mitään periaatteellista pakkoa siihen ei olekaan), kannattaisin seuraavanlaista uudistusta:

Jos haluamme, että edustuksellinen demokratia on mahdollisimman läheistä kansalaisille, valittujen johtajien täytyy nauttia suoraan kansalaisten (kansakunnan) luottamusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kansalaiset valitsevat suoraan eduskunnan, presidentin ja hallituksen. Mutta tämä ei ole riittävä ehto. Lisäksi on huolehdittava, että mitkään muut järjestöt ja instituutiot, kuten puolueet eivät pääse mihinkään merkittävään valta-asemaan, kuten on päästetty tapahtumaan.

Perusperiaate tuli edellä jo selväksi, mutta asia ei ole aivan niin yksinkertainen. On useita asioita, joista on etukäteen viisaasti huolehdittava. Nämä asiat ovat:

• Eduskunnan täytyy edustaa kansalaisten tahtoa mahdollisimman tarkkaan ja suhteellisesti.
• Hallituksen täytyy edustaa kansalaisten tahtoa ja kansalaisten pätevimpien ja kyvykkäimpien ehdotonta kärkeä.
• Hallituksen täytyy olla sisäisesti toimintakykyinen.
• Hallituksen tehtäviin ei saa liittyä sellaisia elementtejä, jotka turhaan haittaisivat sen toimintakykyä.
• Hallituksella ei saa olla päällekkäisiä sidonnaisuuksia muihin hallintoelimiin, kuten eduskunta tai ministeriöt.
• Hallituksen jäsenet ovat tehtävissään päätoimisia.
• Mahdolliset ristiriidat tai epäluottamus hallituksen ja eduskunnan välillä ovat viime kädessä kansalaisten ratkaistavissa.
• Presidentille jätetään vain sellaisia tehtäviä, joita ei voida tyydyttävästi siirtää hallituksen tai eduskunnan vastuulle.

Esittämieni tavoitteiden perusteella voidaan hahmotella seuraavanlainen hallintojärjestelmä:

• Eduskunta valitaan vapailla vaaleilla. Vaalitapa on siirtoäänivaali ja vaalipiirejä on koko maassa tasan yksi. Muitakin vaalitapoja, parempia kuin d'Hondt, on kehitetty ja myös kehitteillä, mutta siirtoäänivaalitapa on paras ratkaisu eduskuntavaaleihin silloin, kun kullakin kansanedustajalla on äänivaltaa eduskunnassa yhden äänen verran. Hyvän vaalitavan ansiosta alueellinen edustus ei painotu suuriin asutuskeskuksiin ja vaalituloksen suhteellisuus johtaa automaattisesti eduskunnan mahdollisimman hyvään edustavuuteen. Eri vaalitapoihin tutustuminen helpottaa asian ymmärtämistä.
• Hallituksen jäsenet eivät ole ministereitä. Näin ollen ministerit eivät pääse haittaamaan hallituksen työskentelyä kiistelemällä määrärahoista ja valtaoikeuksista hallituksen sisällä.
• Hallituksen jäsenet eivät voi olla myöskään kansanedustajia, koska sellainen johtaisi moraalisesti epäilyttävään käytäntöön, jossa hallituksen jäsenet äänestäisivät omien esitystensä puolesta eduskunnassa.
• Kansalaiset valitsevat hallituksen vaaleissa. Koska hallituksen kuitenkin täytyy olla sisäisesti toimintakykyinen, ei hallitusta voida valita samalla menetelmällä yksilöittäin, niin kuin eduskunnan kokoonpano. Hallituksen toimintakyky on keskeinen vaatimus hyvälle hallitukselle. Yksilökeskeisellä vaalitavalla valittu hallitus ei välttämättä olisi sisäisesti toimintakykyinen. Se on kyllä periaatteessa mahdollista, mutta ei riittävän varmaa. Siksi hallitusvaalien ehdokkaat ovat ennen vaaleja muodostettuja vaalikelpoisten ja kunniallisten kansalaisten muodostamia ryhmiä. Näin kansalaisten tehtäväksi jää valita, mikä ehdokkaiksi asettuneista ryhmistä sopii parhaiten hallituksen asemaan.
• Oikean vaalitavan ja riittävän pitkän kampanjakauden avulla huolehditaan siitä, että hallituksen näkemys on riittävän lähellä kansakunnan enemmistön näkemystä olematta silti mikään kompromissi. Hallituksen valitsemiseen sopii vaalitavaksi enemmistövertailuvaali. Siirtoäänivaali on myös käyttökelpoinen. Vaalitavan nimikin kertoo, että kyseessä on enemmistöhallituksen muodostaminen. Tässä tapauksessa enemmistö tarkoittaa kansan enemmistöä.
• Presidentinvaaleissa sopii käytettäväksi sama vaalitapa, kuin hallitusvaaleissakin. Puolueista riippumattomia ehdokkaita on useita ja kansa valitsee presidenttinsä.
• Puolueilla on oikeus puoltaa ehdokkaita, mutta puolueilla ei ole mitään etuoikeuksia esimerkiksi ehdokasasettelussa. Koska kansanedustajat eivät ole virallisesti puolueiden edustajia, puoluetukea ei myöskään ole. Puoluetukea ei tarvita sellaisessa järjestelmässä, jossa edustuksellisuus ja suhteellisuus toteutuvat tarkasti puoluetuesta riippumatta.
• Mahdollisessa eduskunnan ja hallituksen välisessä kiistassa sovittelijana toimii tasavallan presidentti. Jos kaikesta huolimatta sovittelu ei onnistu, presidentti voi määrätä kansanäänestyksen, jossa kansalaiset saavat päättää, kumpi joutaa vaihdettavaksi; eduskunta vai hallitus. Viimeistään vaihdon jälkeen välttämättömän yhteistyön eduskunnan ja hallituksen välillä pitäisi toimia.
• Ministerit ovat ministeriöidensä johtajia, mutta ministereillä ei ole valtaa hallituksessa. Ministerit myös nimitetään tehtäviinsä hallituksen toimesta. Tasavallan presidentti hyväksyy nimitykset.

Edellä esittämäni malli ei ole itse keksimäni, mutta pidän sitä toteutuskelpoisena ja nykyiseen vaalitapaan ja hallitusmuotoon verrattuna ylivertaisena.

Mitään erityistä syytä ei ole sille, että järjestelmä pidettäisiin pelkästään edustuksellisena, jollainen edellä selittämäni järjestelmä olisi. Sveitsissä sovelletaan suoraa demokratiaa edustuksellisen järjestelmän rinnalla, ja ainakin Sveitsissä se näyttää toimivan hyvin.

Suoran demokratian kyky oikoa edustuksellisen järjestelmän virheitä on niin hyvä, että sen käyttöönotto houkuttelisi yksinkertaistamaan edustuksellista järjestelmää, varsinkin sen vaalitapaa. Yksinkertaisemmassa järjestelmässä olisi muitakin etuja.

Kansalaiset ymmärrettävästi eivät aina hyväksy sitä, että eduskuntavaaleissa voi menestyä ääniharavan mukana hyvin vähän ääniä saanut ehdokas, samalla kun suositumpia jätetään eduskunnan ulkopuolelle.

Ongelman ratkaisu on periaatteessa yksinkertainen:
Käytetään yksinkertaista enemmistövaalia. Tällöin tosin nousee esille ja korostuu toinen, demokratian toimivuuden kannalta vielä pahempi ongelma: Vaalien suhteellisuus menetetään.

Vaalien suhteellisuutta ei ole pakko menettää pelkästään enemmistövaalin vuoksi. Tämän ongelman ratkaisu vaatii vain hiukan mielikuvitusta. Tarvitaan eduskuntavaali, joka olisi samalla eräänlainen valtakirjavaali, jossa äänestäjät siirtävät äänioikeuttaan suoraan edustajille.

Esittelen menetelmän yksityiskohtia:

• Äänioikeutettuja ovat täysi-ikäiset Suomen kansalaiset.
• Puolueet eivät saa muodostaa vaaliliittoja.
• Kannattajayhdistysten tuella ehdokkaiksi ryhtyneet voivat liittoutua keskenään vaalirenkaiksi.
• Vaalipiirejä on vain yksi ja se on koko maan kattava.
• Yhdessä vaalirenkaassa voi olla enintään 200 ehdokasta.
• Kukin rekisteröity puolue voi asettaa enintään 200 ehdokasta.
• Suljetussa lippuäänestyksessä äänestäjät antavat kukin yhden äänen yhdelle ehdokkaalle.
• Jokaisesta vähintään 1/200 osuuden koko äänisaaliista keränneestä puolueesta tai vaalirenkaasta yksi eniten ääniä saanut ehdokas pääsee automaattisesti kansanedustajaksi.
• Loput avoimet kansanedustajapaikat täytetään yksinkertaisesti äänisaaliin mukaisessa järjestyksessä alkaen eniten ääniä saaneista, kunnes kaikki edustajapaikat on täytetty.
• Kunkin puolueen tai vaalirenkaan ääniharavat saavat paikat eduskunnan istuntosalin etuosasta. Vähiten ääniä saaneet edustajat saavat paikat salin takaosasta.
• Kansanedustajan äänivalta määräytyy äänisaaliin mukaan. Edustajan äänivalta on siten yksi ääni per äänestäjä, eikä yksi ääni per kansanedustaja. Edustajan äänivalta on hänen oman äänisaaliinsa ja hänen puolueensa tai vaalirenkaansa eduskunnan ulkopuolelle jääneiden ehdokkaiden kansanedustajille jaettujen äänten summa.
• Jokaisessa eduskunnan äänestyksessä kansanedustaja käyttää häntä äänestäneiden kansalaisten koko äänivaltaa.
• Eduskunta äänestää keskuudestaan hallituskokoonpanon useista eri vaihtoehdoista enemmistövertailuvaalia käyttäen.
• Tasavallan presidentti valitaan suorissa yksivaiheisissa kansanvaaleissa enemmistövertailuvaalia käyttäen.

Esittämäni järjestelmä on yksinkertainen, ymmärrettävä ja pyrkii takaamaan kansanedustuslaitoksen tarkan suhteellisen edustuksen, yksinkertaisen vaalitavan, oikeudenmukaisen edustajien asettamisen ja tehokkaan poliittisen työn. Tästä huolimatta Sveitsin mallin suora demokratia voisi hyvinkin parantaa järjestelmää ja varmistaa aidon demokratian toteutumisen.

[sologdin]

Asia ei ole uusi.  "Pitkiä listoja" demaripomot ovat yrittäneet ajaa jo ainakin vanhan iloisen Reporadion ajoista.

[Lahti-Saloranta]

Demokratian irvikuva tuo listavaali. Tietysti demokratia voisikin toteutua jos järjesttäisiin esivaalit eli käikki äänioikeutetut saisivat äänestää jokaisen ehdokkaita asettaneen puolueen yhtä ehdokasta ja sen perusteella muodostuisi tuo lista eli esivaaliäänellään voisi vaikuttaa mikä on kokoomuksen, demarien, vihreiden, persujen jne listan järjestys. Monimutkainen ja kallis systeemi .

[Oami]

Valinnanvapauden kaventuminen on näennäistä. Puolueethan ne ehdokkaat valitsevat nykyisinkin. Puolueiden jäsenäänestysten mukainen ehdokasjärjestys listalla korreloi melko tarkkaan valittavia, usein jopa heidän järjestystään. Eli äänestäjät valitsevat "tietämättään" puoluelistan mukaiset edustajat.

Häh? Lähestulkoon kaikissa vaaleissa ja kaikilla puolueilla, muutama poikkeus poislukien, ehdokkaat ovat olleen aakkosjärjestyksessä.

No, se siitä. SDP:tä kutsutaan joskus lyhyesti sossuiksi tai demareiksi. Ehdotan että viimemainitusta lempinimestä luovutaan, sillä se viittaa demokratiaan.

[Nikolas]

No, se siitä. SDP:tä kutsutaan joskus lyhyesti sossuiksi tai demareiksi. Ehdotan että viimemainitusta lempinimestä luovutaan, sillä se viittaa demokratiaan.

Kannatan. Samaan tapaan ns. "edustuksellisesta demokratiasta", jonka demokratia on kyseenalainen, voitaisiin käyttää nimitystä "edustuksellinen järjestelmä".

[Lahti-Saloranta]

Valinnanvapauden kaventuminen on näennäistä. Puolueethan ne ehdokkaat valitsevat nykyisinkin. Puolueiden jäsenäänestysten mukainen ehdokasjärjestys listalla korreloi melko tarkkaan valittavia, usein jopa heidän järjestystään. Eli äänestäjät valitsevat "tietämättään" puoluelistan mukaiset edustajat.

Jos se kerran noin on niin miksi ihmeessä sitä sitten pitää mennä muuttamaan. Ai niin sattuuhan niitä vahinkoja. Äänestäjät ovat ilmeisesi valinneet Backmaninkin eduskuntaan tietämättä mikä hän on miehijään.

[Jaakko Sivonen]

Ruotsalaistyylinen suljettu listavaali johtaisi siihen, että kansanedustajien ei enää tarvitsisi huolehtia siitä, mitä mieltä äänestäjät ovat heidän teoistaan eduskunnassa – heidän tarvitsisi enää huolehtia siitä, mitä mieltä puoluejohto on. Käytännössä valtaa siirrettäisiin yhä enemmän pienelle klikille, pois kansalta. Tämä ei ole kannatettava ehdotus.

[Micke90]

Mielestäni parempi malli olisi sellainen, jossa äänestäjä voi äänestää joko puoluetta tai ehdokasta. Mikäli äänestäjä valitsee ehdokkaan sijasta puolueen, jaettaisiin pelkkää puoluetta äänestäneiden äänestäjien antamat äänet läpi päässeiden ehdokkaiden kesken tasan.

Kustakin vaalipiiristä valittaisiin eniten ääniä saaneet ehdokkaat puolueen saaman paikkajaon mukaisesti. Ahvenanmaalta puolestaan valittaisiin eniten ääniä saanut ehdokas riippumatta hänen puolueestaan. Puolueen saamat paikat taas laskettaisiin kylmästi prosenttilukuina. Valtakunnallisesti puolueet tarvitsisivat siis läpi pääsyyn vähintään 5 %:n kannatuksen. Valitsijamiesyhdistykset puolestaan tarvitsisivat niin paljon ääniä, että vaalipiirikohtainen äänestyskynnys ylittyisi. 

Tämä estäisi puolueita kikkailemasta vaalilistoillaan kansan tahdon vastaisesti.

[l'uomo normale]

Asia ei ole uusi.  "Pitkiä listoja" demaripomot ovat yrittäneet ajaa jo ainakin vanhan iloisen Reporadion ajoista.

Joku toisen tai kolmennen luokan demarivaikuttaja on onanoinut (ja Harri Holkeri kerran myös) listavaaleista aina muutaman vuoden välein. Joka kerta se on ollut kuoleena syntynyt ajatus. Luulevatko demarit oikeasti, että listatavaaleihin siirrytään, kun he jaksavat pitää ideaa hengissä, vai onko tuo vain selittelyä omille joukoille siitä miten maailma on epäreilua?

[Roope]

Joku toisen tai kolmennen luokan demarivaikuttaja on onanoinut (ja Harri Holkeri kerran myös) listavaaleista aina muutaman vuoden välein. Joka kerta se on ollut kuoleena syntynyt ajatus. Luulevatko demarit oikeasti, että listatavaaleihin siirrytään, kun he jaksavat pitää ideaa hengissä, vai onko tuo vain selittelyä omille joukoille siitä miten maailma on epäreilua?

Ei ihan näinkään. Listavaaleille löytyy muulta Euroopasta runsaasti tukea. En lainkaan ihmettelisi, vaikka seuraavalla viisivuotiskaudella ryhdyttäisiin tosissaan ajamaan europarlamenttivaaleihin ainakin osittaisia kaikille maille pakollisia pitkiä listoja. Varsinainen tavoitehan on ns. eurooppalaisten puolueiden/puolueryhmien vallan kasvattaminen kansallisten puolueiden kustannuksella, ja tällainen vallansiirto onnistuu listavaalien kaltaisten temppujen kautta.

[repo]

Luulevatko demarit oikeasti, että listatavaaleihin siirrytään, kun he jaksavat pitää ideaa hengissä, vai onko tuo vain selittelyä omille joukoille

Eivät sosialistit luule, he tietävät, että ehdotusta toistamalla, sillä on paremmat mahdollisuudet muuttua joskus todellisuudeksi kuin vaikenemalla iäksi ensimmäisestä vastustuksesta. On ihan yleinen sääntö, että toistolla saa asian kuin asian lopulta läpi. Luonnollisesti toistamisessa tulee olla tarkkana ettei toistoa pidetä jankkaamisena eli toistolla ei ärsytetä kuulijakuntaa.

Arvioisin, että mm. Persujen suosion nousu ja mm. kasvava EU-kriittisyys ihan vain siitä johtuen, että yhä useampi alkaa havaita ettei nykyisessä EU:ssa ole enää järjen hiventäkään, lisäävät yli puoluerajojen nk. vanhojen puolueiden osalta tilausta demokratian vääristämiseen mm. pitkillä listoilla. Toiseksi harmittavan paljon näyttää olevan elitismiin kallellaan olevia suomalaisia, jotka ajattelevat ettei tärkeistä asioista voi päättää mm. kansanäänestyksillä ja parasta demokratiaa on toisten puolesta niin paljon paremmin tietävien edustuksellinen elitismi demokratia.

[Roope]

Eivät sosialistit luule, he tietävät, että ehdotusta toistamalla, sillä on paremmat mahdollisuudet muuttua joskus todellisuudeksi kuin vaikenemalla iäksi ensimmäisestä vastustuksesta. On ihan yleinen sääntö, että toistolla saa asian kuin asian lopulta läpi. Luonnollisesti toistamisessa tulee olla tarkkana ettei toistoa pidetä jankkaamisena eli toistolla ei ärsytetä kuulijakuntaa.

Hiljattain demarien teettämän kyselyn mukaan noin kolmannes vastanneista kansanedustajista kannatti listavaalien kokeilemista, kun taas noin kaksi kolmasosaa ei kannattanut listavaaleja missään muodossa.

Kyselyyn vastanneista vain 46 kansanedustajasta vastustajia oli enemmistö, mutta vastustus vaikuttaa yllättävän heiveröiseltä siihen nähden, että suomalaiset äänestäjät vieroksuvat listavaaleja, eikä yksikään puolue ole vielä ilmoittanut virallisesti kannattavansa niihin siirtymistä.

Jos Kokoomuksen johto saadaan listavaalien taakse, ellei se ole jo, muutos voi toteutua nopeastikin vain perussuomalaisten varmasti vastustaessa. Ihmettelen, ellei asiasta ole jo tehty kolmen muun suuren puolueen kesken alustavia tunnusteluja.

[JJohannes]

Ruotsin järjestelmäänhän kuuluu myös erilliset äänestyslipukkeet joka puolueelle. Jos haluat äänestää Ruotsindemokraatteja, joudut hakemaan Ruotsindemokraattien äänestyslipukkeen. Okei, on myös tyhjiä äänestyslipukkeita joihin voi laittaa haluamansa puolueen mutta näidenkin hakeminen on käytännössä yhtä epäilyttävää, koska kuka demareiden äänestäjä nyt sellaista käyttäisi.

[kekkeruusi]

Ruotsin järjestelmäänhän kuuluu myös erilliset äänestyslipukkeet joka puolueelle. Jos haluat äänestää Ruotsindemokraatteja, joudut hakemaan Ruotsindemokraattien äänestyslipukkeen. Okei, on myös tyhjiä äänestyslipukkeita joihin voi laittaa haluamansa puolueen mutta näidenkin hakeminen on käytännössä yhtä epäilyttävää, koska kuka demareiden äänestäjä nyt sellaista käyttäisi.

Arvatenkin demareiden ajatuksena olisi vastaava vaalisalaisuuden purkaminen tai sitten laittaa vain demareiden äänestyslippuja jakoon äänestyspaikoille.